RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013

Transkriptio

1 RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 3 4 AINEISTO JA METELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Laskentaperusteet 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu 11 VIITTEET 13 LIITTEET Liite 1. Ruskeasuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä vesistötarkkailun havaintopisteet Liite 3. Ruskeasuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2013 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö Lapinjärven kalastusalue / Göran Wallén

3 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Ruskeasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro LSY-2007-Y-302) ja Vaasan hallinto-oikeus antanut asiasta päätöksensä (nro 09/0694/3, Dnro 02047/08/5115). Päätöksissä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistöja kalataloudellisia vaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon järjestämiseen liittyvistä asioista ja vesienkäsittelyn järjestämisestä Ruskeasuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä kalataloustarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 5), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa käytyihin neuvotteluihin sekä Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaaseen (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2008). Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUDELY/922/07.00/2010) mukaisesti. Tuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman tarkkailuohjelman (Mattila, Raunio & Mäntynen 2011) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan tuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuoden 2013 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Ruskeasuon tuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 10 km Ruotsinpyhtään kirkonkylän taajamasta luoteeseen, välittömästi Ruotsinkylä - Lapinjärvi paikallistien eteläpuolella (liite 1). Vapo Oy omistaa Ruskeasuon alueesta 86,3 ha. Alueella ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakunta ja seutukaavassa Ruskeasuon aluetta ei ole merkitty mihinkään erityiseen tarkoitukseen. Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2007-Y-302) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Ruskeasuon lähiympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asuttuja kiinteistöjä. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat 900 metrin etäisyydellä alueen luoteispuolella ja noin 770 metrin etäisyydellä alueen itäpuolella. Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä ja tuotantoalueen lähiympäristö onkin pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät pellot sijaitsevat lähimpien asuttujen kiinteistöjen ympärillä. Runsaan kilometrin etäisyydellä suon itäpuolella ja parin kilometrin etäisyydellä suon länsipuolella on laajempia peltoalueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia Kymijoen vesi ja ympäristö ry

4 alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on 568 ha:n laajuinen, noin 3 km:n päässä suon kaakkoispuolella sijaitseva, Natura 2000 verkostoon kuuluva Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet FI (SPA). Lähes koko alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Teutjärven ympäristö kuuluu myös laajaan Kymijoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Ruskeasuon lähistöllä ei myöskään ole luonnontilaisia lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia luonnontilaisia lampia. Lähin pohjavesialue sijaitsee idässä, noin kilometrin päässä Ruskeasuolta. Ruskeasuo sijaitsee Taasianjoen vesistöalueen (15) Taasianjoen keskiosan alueella (15.002). Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä: Steinbekki Djupbäcken Taasianjoki Suomenlahden Kullanlahti (liite 1). Taasianjoen keskiosan alueen pinta-ala on 174,9 km 2 (järvisyys 0 %). Taasianjoen vesistöalueen alarajalla (Kullanlahti) yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 530,3 km 2 (järvisyys 0,46 %). Steinbekki-Djupbäcken -uoman 21 km 2 suuruisesta valuma-alueesta hankealue muodostaa noin 3 %. Taasianjoen valuma-alue Djupbäckenin laskukohdan alapuolella puolestaan on noin 375 km 2, josta hankealueen osuus on noin 0,2 %. Taasianjoki on ollut erittäin tulvaherkkä, sillä joen uoma on kauttaaltaan ahdas, liettynyt ja rehevöitynyt eikä sen valuma-alueella ole joen virtausta tasaavia järviä. Tulvavedet ovat kiusanneet erityisesti Lapinjärven suuria peltoaukeita ja joen alajuoksua. Vuosien keskivirtaamaksi on arvioitu Steinbekki Djupbäcken ojassa 0,19 m 3 /s, Taasianjoessa Djupbäckenin kohdalla 3,44 m 3 /s ja Taasianjoesta Suomenlahteen 4,86 m 3 /s. Taasianjoen vesistöalueella maankäyttö on metsätalouspainotteista ja maatalouden osuus pinta-alasta on noin kolmasosa. Vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta. eikä Taasianjoen vesistöalueella ole ollut Ruskeasuon lisäksi muuta turvetuotantoa. Yleisesti ottaen Taasianjoen vesi on sameaa ja veden kiintoainepitoisuus on suuri. Sähkönjohtavuus on melko korkea ja ph vaihtelee hieman happamasta hieman emäksiseen. Vesi on ruskeahkoa tai vahvasti humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet sekä rautapitoisuus ovat varsin korkeita. Muutoin vesi on laadultaan välttävää. Steinbekki- Djupbäcken uomasta puolestaan ei ole lainkaan aiempia vedenlaatutietoja. Ruskeasuon turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä 63,6 ha ja viidestä yhteensä 5 ha:n suuruisesta auma-alueesta (liite 2). Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Alueen turvevarat ovat noin suo m 3 ja keskimääräinen vuosituotantomäärä noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Ruskeasuon alueen turvetuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

5 3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina heinäkuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Elokuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon, 36 % vuoden koko sademäärästä lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Loviisassa ja sadesumma (mm) Porvoossa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Helsinki-Vantaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Ruskeasuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2013 (Taulukko 1 ja Liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös virtaamat vesistötarkkailun virtahavaintopisteiltä (V1 V4) sekä kuormitustarkkailupisteeltä H2. Mikäli mitattavaa virtaamaa ei havaittu, kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

6 Taulukko 1. Kaikkien Ruskeasuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvien havaintopisteiden kuvaukset sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 pintavalutuskentän yläpuoli H2 pintavalutuskentän alapuoli Vesistötarkkailu V1 Stenbekki, tuotantoalueen yläpuoli V2 Stenbekki, tuotantoalueen alapuoli V3 Djupbäcken, välijuoksu V4 Djupbäcken, ennen Taasianjokea V5 Taasianjoki, yläpuoli V6 Taasianjoki, alapuoli KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (Taulukko 1 ja Liite 2). Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee laskuojassa, jossa on v- aukkoinen (90 ) mittapato. Kuormitustarkkailunäytteitä haettiin kerran kahdessa viikossa koko kuntoonpanovaiheen ajan ja näytteistä määritettiin ohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 2). Lisäksi kevättulvien aikaan (huhti-toukokuu) haettiin ylimääräisiä näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Laskennassa on hyödynnetty havaintokertojen virtaamamittausten lisäksi myös virtaaman vuorokausikeskiarvoja. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut pintavalutuskentän retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) kokonaistyppi ammoniumtyppi kokonaisfosfori mg/l mg/l 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

7 4.2 VESISTÖTARKKAILU Ruskeasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan kuudella tarkkailupisteellä (Taulukko 1 ja Liite 2). Vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat Steinbekissä turvetuotantoalueen yläpuolella (V1) ja välittömästi tuotantoalueen alapuolella (V2), Djupbäckenissä uoman keskivaiheilla (V3) ja ennen sen laskemista Taasianjokeen (V4) sekä Taasianjoessa kuormituskohdan ylä- (V5) ja alapuolella (V6). Pisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Steinbekki-Djupbäcken uoman vedenlaatuun. Djupbäcken uomasta (pisteet V3 ja V4) otettavien vesinäytteiden avulla pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Taasianjoen välisellä alueella, jossa sijaitsee mm. paljon peltoja. Taasianjoen tarkkailupisteiden (V5 ja V6) tulosten perusteella pyritään arvioimaan Djupbäckenin mukanaan tuomaa kuormitusta sekä sen merkitystä Taasianjoen vedenlaatuun. Suhteellisen tiuhalla näytepisteverkostolla pyritään selvittämään vedenlaatua tuotantoalueelta purkautuvien vesien kulkureitillä, sekä saamaan selville vedenlaatuun vaikuttavat tekijät uoman eri osissa. Vuonna 2013 kuntoonpanovaiheen aikaiset vesistötarkkailun näytteet haettiin kaikilta tarkkailupisteiltä kolme kertaa (11.4, 6.6 ja 25.9). Näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3). Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi happi yksikkö mg/l happikyllästys % ph väri sameus kiintoaine (GF/C) sähkönjohtokyky kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) rauta kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti-nitraatti typpi kokonaisfosfori fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore mg Pt/l FTU mg/l ms/m mg/l Kymijoen vesi ja ympäristö ry

8 Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien (V1-V4) sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Steinbekkenin ja Djupbäckenin ainevirtaamia, joihin turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen aikaista kuormitusta verrattiin. Taasianjoen havaintopisteiden läheisyydestä ei löydy virtaamamittaukseen soveltuvaa paikkaa, minkä vuoksi alueen virtaamat arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Taasianjoen keskiosan alueelle näytepisteiden V5 ja V6 välille simuloidut arvot toimivat vain suuntaa antavina, mutta ovat tässä tapauksessa paras vaihtoehto ainevirtaamien arvioinnissa. Simuloitujen virtaamien avulla laskettiin ainevirtaamat Taasianjoelle. 4.4 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (Liite 4.) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) ja kokonaiskuormitus (kg/ha). Tuotantoalueelle on myös laskettu kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu haja-asutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräistä vuorokautisten jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Kuntoonpanovaiheen aikana kuormitustarkkailupisteen virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Näytteenottojen yhteydessä mitatut virtaamat kertovat näytteenottohetkellä virtaavan veden määrän, joka ei välttämättä kuitenkaan ole sama kuin vuorokauden keskivirtaama. Tuotantoalueelta on saatavilla myös virtaaman vuorokausikeskiarvoja, joita käytettiin kuormituslaskennassa. Kuormituslaskelmissa kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja pitoisuuksia, jotka ovat typelle 500, fosforille 20 ja kiintoaineelle 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Edellisinä vuosina kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 2 mg/l, minkä tuleekin ottaa huomioon verrattaessa eri vuosien nettopäästöjä. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

9 Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu koko kalenterivuodelle eli tarkkailujaksolle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu eri vuodenaikojen keskiarvoina. Keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2013 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja syksy alkaen. Vuoden päättyessä lämpötila ei ollut vakiintunut alle 0 asteen eikä talvi ollut vielä alkanut. Taulukko 4. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika talvi kevät Ajankohdan määritelmä alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Turvetuotantoalueen kuormitus on tavallisesti voimakkaampaa kunnostus- kuin varsinaisessa tuotantovaiheessa. Ruskeasuolla on tarkoitus siirtyä tuotantovaiheeseen vuoden 2014 aikana. Haettujen näytteiden perusteella Ruskeasuon tuotantoalueelta tuleva vesi (H1) oli kiintoainepitoista ja varsin hapanta (Taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus olivat runsashumuksisten suovesien tasolla. Fosforipitoisuus osoitti veden olleen rehevää. Pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön lähtevä vesi oli niin ikään hapanta, rehevää ja humuspitoista. Ainepitoisuudet olivat kuitenkin pintavalutuskentän jälkeisellä pisteellä hieman alhaisempia kuin tuotantoalueelta tulevassa vedessä. Tuotantoalueelta lähtevän veden keskimääräinen virtaama oli kuormitustarkkailunäytteiden yhteydessä mitattujen virtaamien perusteella 23 l/s. Vuorokauden keskivirtaamien Kymijoen vesi ja ympäristö ry

10 perusteella vuoden keskimääräiseksi virtaamaksi muodostui 11 l/s (vrk keskiarvoja käytetty kuormituslaskennassa). Taulukko 5. Ruskeasuon kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna 2013 sekä näytteenottohetkellä mitattujen virtaamien keskiarvo. Kuormitustarkkailu Kiintoa. ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Virt ka mg/l mgo2/l l/s H1, pintavalutuskentän yläpuoli 10 5, H2, pintavalutuskentän alapuoli 4 5, Sekä tuotantoalueelta tulevan että pintavalutuskentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat hyvin samalla tasolla kuin edellisenä vuonnakin. Fosforipitoisuudet olivat hieman laskeneet ja happamuus vähentynyt, mutta muutoin erot eivät olleet merkittäviä. Virtaama oli hieman noussut edellisvuodesta. Pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Ruskeasuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli vuonna 2013 positiivinen kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta (Taulukko 6). Myös toukosyyskyyn ajanjaksolla tarkasteltuna puhdistusteho jäi kemiallisen hapenkulutuksen osalta negatiiviseksi. Pintavalutuskentän puhdistusteho vaihteli hyvin paljon näytekertojen välillä. Ajoittain pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli selvästi laadultaan heikompaa kuin tuotantoalueelta pintavalutuskentälle tullut vesi. Toisinaan pintavalutuskenttä taas pidätti suurimman osan ravinteista ja vesi oli selvästi puhdistunut pintavalutuksen aikana. Kiintoaineen ja fosforin osalta puhdistusteho oli selvästi laskenut edellisestä vuodesta. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli puolestaan parantunut ja typen sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

11 Taulukko 6. Ruskeasuon pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna Kiintoaine COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P % % % % % ka. touko-syys ka Vuonna 2013 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi tarkkailujaksolla arvioitiin 1116 kg kiintoainetta, 774 kg typpeä ja 63 kg fosforia (Taulukko 7). Vuosikuormitus oli hieman laskenut kiintoaineen ja typen osalta, mutta noussut fosforin osalta vuodesta Tällöin Kymijoen vesi ja ympäristö ry

12 vastaavat luvut olivat 1425 kg, 907 kg ja 39 kg. Ruskeasuon tuotantoalueen päivittäinen kuormitus tarkkailujaksolla (Taulukko 8) vastasi 117 haja-asutusalueen asukkaan vuorokautista jätevesien aiheuttamaa typpikuormitusta ja 69 asukkaan fosforikuormitusta. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 138 ja 39. Prosentuaalisesti tuotantoalueen kuormitus oli kiintoaineen osalta suurin kesällä ja typen sekä fosforin osalta syksyllä (Taulukko 9). Taulukko 7. Ruskeasuon tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä Taulukko 8. Ruskeasuon tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (g/d) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo Taulukko 9. Ruskeasuon tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

13 5.2 VESISTÖTARKKAILU Steinbebekki-Djupbäcken uomassa (V1-V4) vesi oli hyvin sameaa ja kiintoainepitoista (Taulukko 10). Vesi oli lievästi hapanta ja fosforipitoisuudeltaan erittäin rehevää. Veden väriarvo ja rautapitoisuus olivat erittäin korkeita ja kuvaavatkin veden runsasta humuspitoisuutta. Myös kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus olivat runsashumuksisten vesien tasolla. Vesi oli sameinta ja humuspitoisinta tuotantoalueen yläpuolisella pisteellä (V1). Muutoin vesi oli laadultaan hyvin samanlaista koko Steinbekki- Djupbäcken uomassa. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden ainepitoisuudet olivat selvästi jokivettä alhaisempia, mikä näkyikin lievästi tuotantoalueen alapuolisella pisteellä, jossa veden sameus, rehevyys ja rautapitoisuus olivat hieman muita pisteitä alhaisemmat. Taulukko 10. Keskimääräinen vedenlaatu Ruskeasuon tuotantoalueen vesistötarkkailupisteillä (V1- V6) vuonna V2-V4 pisteiden virtaamaa ei pystytty mittaamaan keväällä jäätilanteen vuoksi. Taasianjoen virtaama on simuloitu ympäristöhallinnon WSFS-vesistömallilla. Vesistötarkkailu Sameus Kiintoaine Sähk ph Väri COD Mn kok.n Fe spek. Kok.P Virt ka FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l l/s V1, Steinbekki, tuotantoalueen yläpuoli ,7 6, V2, Steinbekki, tuotantoalueen alapuoli ,2 6, V3, Djupbäcken, välijuoksu ,8 6, V4, Djupbäcken, ennen Taasianjokea ,7 6, V5, Taasianjoki, yläpuoli ,4 7, V6, Taasianjoki, alapuoli ,9 7, Taasianjoen vesi oli laadultaan hyvin samaa tasoa molemmilla tarkkailupisteillä (Taulukko 10). Vesi oli erittäin sameaa ja kiintoainepitoista. Veden ravinnepitoisuudet olivat hyvin korkeita ja vesi oli selvästi humuspitoista. Taasianjoen vesi oli selvästi rehevämpää ja sähkönjohtavuus korkeampi kuin Stainbekki-Djupbäkken uomassa. Taasianjoessa veden humuspitoisuus sekä happamuus ovat selvästi Steinbekki-Djupbäcken uomaa vähäisempiä. Vedenlaatu vaihtelee usein vuosien välillä luontaisesti alueen sääoloista johtuen. Stenbekki-Djupbäcken uoman ainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti hieman kohonneet edellisvuodesta. Taasianjoessa pitoisuudet puolestaan olivat hieman edellisvuotta alhaisempia typpipitoisuutta lukuun ottamatta. Tuotantoalueen yläpuolella (V1) sekä Taasianjoessa virtaama oli selvästi edellisvuotta pienempi. Taasianjoen virtaamat ovat kuitenkin vain arvioita joessa virranneesta vesimäärästä, sillä ne perustuvat ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmällä (WSFS) simuloituihin arvoihin. Tarkkailupisteiden V2-V4 virtaamakeskiarvoa ei voida luotettavasti verrata edellisvuoteen, koska keväällä 2013 virtaamaa ei pystytty mittaamaan hankalan jäätilanteen vuoksi. Virtaamien ja ainepitoisuuksien perusteella arvioidut jokien kuljettamat ainevirtaamat olivat laskeneet selvästi edellisvuodesta (Taulukko 11). Laskeneet ainevirtaamat johtuvat pääosin edellisvuotta pienemmistä virtaamista, jotka vaikuttavat oleellisesti ainevirtaamien Kymijoen vesi ja ympäristö ry

14 suuruuteen. Djupbäckenin kuljettamien ainemäärien osuudet Taasianjoen ainemääristä jäivät alle 6 %:n, syyskuun kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta (Taulukko 12). Osuudet olivat huomattavasti pienemmät kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaavat osuudet olivat moninkertaisia. Taulukko 11. Steinbekki-Djupbäcken -uoman vesistötarkkailupisteiden (V1, V5 ja V6) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna Tarkkailupisteiden V2-V4 ainevirtaamia ei ole laskettu virtaamatietojen puutteellisuuden vuoksi. Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P ka m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d V ,8 0,1 V V Taulukko 12. Djupbäckenin (V4) ainevirtaamien % -osuus Taasianjoen (V6) ainevirtaamista vuoden 2013 näytteenottokerroilla. virtaama kiintoaine COD Mn typpi fosfori rauta % % % % % % oja jäässä, virtaaman mittaus mahdotonta ,9 1,3 2,4 1,2 1,1 2, ,9 3,6 17,7 3,1 2,9 4,1 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

15 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mattila J., Raunio J. ja Mäntynen H Ruskeasuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. Oravainen, R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste. Pöyry Oyj, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista. Turveteollisuusliitto Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät. Turvetuotannon tarkkailuryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

16 RUSKEASUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Ruskeasuo Ympäristölupa Lupapäätös 09/0694/3, Dnro LSY-2007-Y-302 ( ) Suon sijainti Loviisan kaupungin alueella, noin 10 km Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Vesistöalue Taasianjoen vesistöalueen keskiosan alueella (15.002) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Steinbekekki-Djupbäcken-Taasianjoki-Suomenlahden Kullanalahti Loviisa Taasianjoki on erittäin tulvaherkkä, sillä joen uoma on ahdas, liettynyt ja rehevöitynyt eikä joen valuma-alueella ole joen virtausta tasaavia järviä. Taasianjoen vesi on sameaa ja kiintoainepitoista. Sähkönjohtavuus on melko korkea ja ph vaihtelee happamasta hiemasn neutraalin yläpuolelle. Vesi on ruskeahkoa tai vahvasti humuspitoista. Ravinneja rautapitoisuus ovaqt varsin korkeita. Muutoin vesi on laadultaan välttävää. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna ,6 ha (neljä lohkoa yht. 63,6 ha ja viisi auma-aluetta yht. 5ha) 0 ha / 68,6 ha Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2010/ Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (2,7ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot (kuntoonpanovaihe): Kuormitustarkkailu Vuonna 2013 kuntoonpanovaiheen kuormitustarkkailunäytteitä otettiin kerran kahdessa viikossa. Kuormitustarkkailun havaintopisteet H1/ Pumppuallas (tuleva)/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) H2/ Mittapato (lähtevä)/ Virtaamamittaus Näytteenottojen yhteydessä. Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun havaintopisteet V1, Stenbekki, tuotantoalueen yläpuoli (tunnus / sijainti / koordinaatit) V2, Stenbekki, tuotantoalueen alapuoli, V=virtahavaintopaikka V3, Djupbäcken, välijuoksu, V4, Djupbäcken, ennen sen laskemista Taasianjokeen, V5, Taasianjoki, yläpuoli, V6, Taasianjoki, alapuoli, Sähkökoekalastus ja koeravustus tarkemmat tiedot tarkkailuohjelmasta, raportoidaan erikseen LIITE 1

17 LIITE 2

18 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo ,6 30,9 2,5 30,5 23,9 2,2 14,1 7,0 0,3 16,3 talvikeskiarvo ,9 30,9 0,8 13,0 23,5 0,5 14,8 7,4 0,3 17,2 kevätkeskiarvo ,3 57,8 2,2 81,4 42,8 1,6 29,9 15,0 0,6 34,6 kesäkeskiarvo ,7 9,8 0,5 26,9 6,9 0,4 5,9 2,9 0,1 6,8 syyskeskiarvo ,0 58,2 8,3 34,8 47,1 7,9 22,2 11,1 0,4 25,7 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,3 11,3 0,92 11,1 8,7 0,81 5,1 2,6 0,10 talvikeskiarvo ,7 4,1 0,11 1,7 3,1 0,07 2,0 1,0 0,04 kevätkeskiarvo ,9 2,0 0,08 2,8 1,5 0,06 1,0 0,5 0,02 kesäkeskiarvo ,9 1,5 0,08 4,0 1,0 0,06 0,9 0,4 0,02 syyskeskiarvo ,7 4,8 0,68 2,9 3,9 0,65 1,8 0,9 0,04 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,1 talvella ,7 keväällä ,4 kesällä ,2 syksyllä ,5 LIITE 3

19 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 29 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 42 l/s; 0,1 1,5 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -7 C-ast; 0,1 2,0 5,4 63, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -7 C-ast; Virt 16,27 l/s; 0,1 1,2 5,4 62, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:50; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; 0,1 2,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Virt 5,5 l/s; 0,1 1,0 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:45; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 6,6 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 17,75 l/s; 0,1 5,2 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

20 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 3,8 5, /10 LIITE TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 20,7 l/s; 0,1 2,3 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; 0,1 7,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; Virt 27,2 l/s; 0,1 2,2 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 1,2 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 9,3 l/s; 0,1 <1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 2,6 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 9,3 l/s; 0,1 1,7 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

21 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 11,55 l/s; 0, ,0 9, ,0 6, TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0, ,1 10, ,9 6, TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0, ,1 10, ,6 6, TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0, ,1 9, ,4 6, TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 90 0,1 9, ,4 6, TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; 0,1 90 0,1 9, ,5 6,9 9, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:55; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 2,4 4, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:35; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 101 l/s; 0,1 4,1 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

22 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:05; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 8 C-ast; 0,1 4,6 5, /10 LIITE TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja MK; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 93 l/s; 0,1 5,2 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 0,1 5,7 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 1,2 l/s; 0,1 4,2 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 0,1 6,8 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; Virt 0,55 l/s; 0,1 9,1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; 0,1 9,3 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 4,6 l/s; 0,1 4,0 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

23 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 5/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 1,5 l/s; 0,1 14,1 4, ,8 6, TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 10:30; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 2,2 l/s; 0,1 15,2 6, ,0 6, TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 10:40; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 3,6 l/s; 0,1 25 6, ,8 6, TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 13:00; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 10,1 l/s; 0,1 18,0 5, ,0 6, TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 13:35; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 25 C-ast; 0,1 21,5 10, ,3 7, < TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al tp; Ilm.lt. 25 C-ast; 0,1 21,4 9, ,8 7, < TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 0,1 73 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 11,38 l/s; 0,1 2,9 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

24 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 35 5, /10 LIITE TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 12,96 l/s; 0,1 4,0 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 20 C-ast; 0,1 16 6, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 20 C-ast; Virt 3,136 l/s; 0,1 3,8 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; 0,1 17 6, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 22 C-ast; Virt 3,7 l/s; 0,1 4,9 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; 0,1 3,2 6, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 28,3 l/s; 0,1 9,8 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

25 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 7/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:50; Näytt.ottaja vm al; Ilm.lt. 22 C-ast; 0,1 2,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja vm al; Ilm.lt. 22 C-ast; Virt 9,2 l/s; 0,1 2,8 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; 0,1 8,2 6, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 13 C-ast; Virt 5,05 l/s; 0,1 3,8 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 7,4 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 13,85 l/s; 0,1 2,9 5, TURUSKE / V1 Djupbäcken 5,7 t-alueen yläpuoli Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 4,32 l/s; 0,1 5,1 7, ,2 6, < TURUSKE / V2 Djupbäcken 5,4 t-alueen alapuoli Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 33,28 l/s; 0,1 6,0 8, ,6 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

26 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / V3 Djupbäcken 3,0 välijuoksu Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 40,22 l/s; 0,1 6,3 9, ,0 6, /10 LIITE TURUSKE / V4 Djupbäcken 0,1 ennen Taasianjokea Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 42,7 l/s; 0,1 7,4 7, ,6 6, < TURUSKE / V5 Taasianjoki 32,4 yläpuoli Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 10,0 8, ,5 7, TURUSKE / V6 Taasianjoki 31,6 alapuoli Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 10,0 7, ,5 7, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; 0,1 4,6 6, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; Virt 0,97 l/s; 0,1 3,6 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 5,3 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 27,7 l/s; 0,1 3,6 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

27 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 9/10 Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; 0,1 2,4 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 35,3 l/s; 0,1 <1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; 0,1 2,8 4, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Virt 2,67 l/s; 0,1 <1 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 13 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 45 l/s; 0,1 11 5, TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; 0,1 7,0 5, TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 46 l/s; 0,1 1,8 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

28 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruskeasuon t-alue, VAPO Oy (TURUSKE) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TURUSKE / H1 pumppuallas, pintavalutuskentän yläpuoli Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 0,1 <1 5, /10 LIITE TURUSKE / H2 mittapato, pintavalutuskentän alapuoli Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 37,9 l/s; 0,1 <1 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

29 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

30 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO JA METELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Pohjavesitarkkailu Laskentaperusteet 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Pohjavesitarkkailu 12 VIITTEET 14 LIITTEET Liite 1. Dragmossenin turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä havaintopisteet Liite 3. Dragmossenin tuotantoalueen kuormitus vuonna 2013 Liite 4. Tarkkailunäytteiden analyysitulokset TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö

31 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Dragmossenin turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (31/2009/4; Dnro LSY-2008-Y-8; lupamääräys 13). Päätöksessä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä sen vesistö- ja pohjavesivaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotannon ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Dragmossenin turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- sekä pohjavesien tarkkailuohjelmat perustuvat ympäristöluvassa annettuihin määräyksiin (ympäristöluvan liite 3), Lisäksi tarkkailuohjelma on päivitetty Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (UUS-2009-Y ) mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Dragmossenin turvetuotantoalueen kuormitus-, vesistö- ja pohjavesitarkkailut vuoden 2013 osalta. 2 TUTKIMUSALUE Dragmossenin turvetuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 kilometriä Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen (Liite 1). Ympäristöluvassa (Dnro LSY-2008-Y-8) on selvitetty alueen kasvillisuus, eläimistö, maankäyttö ja asutustilanne. Pääosa Dragmossenin suoalueesta rajoittuu kivikkoisiin ja lohkareisiin metsäalueisiin. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat suon luoteispuolella ja lähimmät Petjärven talot puolestaan noin 600 m:n etäisyydellä Dragmossenin suunnitellun hankealueen eteläosasta. Tuotantoalueen luoteispuolella sijaitsee Nykullan asumaton kiinteistö noin 360 m:n etäisyydellä tuotantoalueen rajasta. Vapo Oy omistaa hanketta varten tarvittavan alueen, jonka tuotantopinta-ala on 122,5 hehtaaria. Tuotantoalue jakautuu neljään lohkoon, joiden pinta-alat ovat 6,9 ha, 14,7 ha, 72,8 ha ja 28,1 ha. Tuotantopinta-ala pienenee vaiheittain ja kokonaisuudessaan turvetuotannon on arvioitu päättyvän noin 35 vuoden kuluttua alueen kuntoonpanon aloittamisesta. Tuotantomenetelmänä käytetään imuvaunua. Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen suuhaarojen 454,74 km 2 :n laajuisella valuma-alueella (14.111), josta Dragmossenin suoalueen pinta-alaosuus on 0,27 %. Dragmossenin vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaisiin ja niistä edelleen pumppualtaaseen, josta ne pumpataan ympärivuotisesti Dragmossenin pohjoisosassa sijaitsevalle 5,9 hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet kulkevat uomaa pitkin pienehköön Kukkupekkiin, joka laskee noin 7 kilometrin päässä suosta Suvijärven Rismossvikeniin (Liite 2). Kukkupekin valuma-alue laskussa Suvijärveen on 34 km 2, josta Kymijoen vesi ja ympäristö ry

32 tuotantoalueen osuus on noin 3,6 %. Suvijärvi on Kymijoen pääuoman alajuoksulla olevan järvimäisen Tammijärvi-Vuohijärvi osuuden sivulahti. Dragmossenin vedet kulkeutuvat Suvijärven rehevään pohjoislahteen, joka kuuluu Teutjärven-Suvijärven Natura 2000 alueeseen (FI , SPA alue). Suvijärven muu osa kuuluu Kymijoen Natura 2000 alueeseen (FI , SCI ja SPA alue). Kukkupekistä ja Suvijärvestä on otettu vesinäytteet vuoden 2004 heinäkuussa. Tulosten perusteella Kukkupekin vesi oli sameaa ja vedenkiintoaine- sekä ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Veden korkea sähkönjohtavuus puolestaan kuvaa pelloilta tulevaa kuormitusta. Kukkupekin veden humusleimaisuus oli kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Matalan Suvijärven vesi puolestaan oli yleisesti tarkasteltuna sameaa ja hyvin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan järven vesi oli näytteenottoaikoina uimavedeksi soveltuvaa. Turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailu, sillä Petjärven I-luokan pohjavesialueen pohjoisraja on noin 150 m Dragmossenin alueen eteläosasta ja noin 200 m pohjavesiesiintymän varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta. Petjärven pohjavesiesiintymä on noin 1,8 km pitkä pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. 3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina heinäkuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Elokuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon, 36 % vuoden koko sademäärästä lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Loviisassa ja sadesumma (mm) Porvoossa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Helsinki-Vantaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

33 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät kuormitus- ja vesistönäytteet haettiin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2013 (Taulukko 1 ja Liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä. Taulukko 1. Dragmossenin turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät havaintopisteet sekä koordinaatit (YKJ). Tarkkailu Näytepiste Koordinaatit (YKJ) Kuormitustarkkailu H1 Pumppuallas (tuleva) H2 Mittapato (lähtevä) Vesistötarkkailu V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä V4 Suvijärvi Pohjavesitarkkailu HP1 Havaintoputki HP4 Havaintoputki HP5 Havaintoputki HP6 Havaintoputki KUORMITUSTARKKAILU Kuormitustarkkailuun kuuluvat havaintopisteet H1 ja H2 (Taulukko 1 ja Liite 2). Tuotantoalueelta tulevasta vedestä otetaan näytteet pumppualtaasta ennen pintavalutusta (H1). Pintavalutuskentän jälkeinen piste (H2) puolestaan sijaitsee mittakaivossa, jossa on v-pato (90 ). Kuormitustarkkailunäytteitä haettiin kerran kuukaudessa ja näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset (Taulukko 2). Lisäksi kevättulvien aikaan toukokuun alussa näytteitä haettiin muutaman viikon ajan tehostetusti kerran viikossa. Joulukuussa pintavalutuskentän valli sortui ja tuotantoalueelta otettiin kahdet lisänäytteet ohitukseen menneestä vedestä. Turvetuotantoalueen kuormitus on laskettu pintavalutuskentän jälkeisten virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella. Lisäksi on laskettu pintavalutuskentälle tulevan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksien erotuksena saadut retentioprosentit. Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö ph kiintoaine (GF/C) mg/l kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l kokonaistyppi kokonaisfosfori Kymijoen vesi ja ympäristö ry

34 4.2 VESISTÖTARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueen vaikutuksia alueen vedenlaatuun seurataan neljällä tarkkailupisteellä (Taulukko 1 ja Liite 2). Vedenlaadun virtahavaintopisteet sijaitsevat Kukkupekissä turvetuotantoalueen ylä- (V1) ja alapuolella (V2) sekä ennen uoman laskemista Suvijärveen (V3). Lisäksi vesistötarkkailuun kuuluu Suvijärvessä sijaitseva järvipiste (V4). Havaintopisteiden V1 ja V2 vedenlaatutulosten perusteella pyritään arvioimaan tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen vaikutusta Kukkupekin vedenlaatuun. Pisteeltä V3 otettavien vesinäytteiden avulla puolestaan pyritään selvittämään vedenlaatua turvetuotantoalueen ja Suvijärven välisellä alueella. Suvijärven havaintopisteellä (V4) tarkkaillaan järven vedenlaatua sekä turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvia vedenlaatumuutoksia. Vuonna 2013 vesistötarkkailun näytteet haettiin Kukkupekin virtahavaintopisteiltä (V1-V3) 3 kertaa (22.4, 13.8 ja 9.9) ja Suvijärven havaintopisteeltä (V4) 2 kertaa (22.4 ja 13.8). Näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit. Näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien sekä vesinäytteistä saatujen pitoisuuksien avulla laskettiin Kukkupekin ainevirtaamat. Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi yksikkö happi mg/l happikyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kiintoaine (GF/C) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l rauta kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti-nitraatti typpi kokonaisfosfori fosfaattifosfori (liukpo4p), Nucleopore klorofylli a* * ainoastaan Suvijärven kesänäytteistä 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

35 4.3 POHJAVESITARKKAILU Dragmossenin turvetuotantoalueelle on määrätty myös pohjavesitarkkailuvelvoite, jonka avulla on tarkoitus seurata turvetuotannon mahdollisia vaikutuksia läheisen pohjavesialueen vedenlaatuun. Aiempina vuosina käytössä olleisiin pohjavesiputkiin HP1-3 todettiin pääsevän pintavettä ja ne määrättiin uusittaviksi (UUDELY/970/07.00/2012). Uudet putket (HP4-6) asennettiin maaliskuussa. Vanhasta HP1 putkesta jatketaan kuitenkin vedenkorkeuden mittaamista myös jatkossa. Pohjavesitarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa). Kaikilla tarkkailukerroilla havaintoputkista (Taulukko 1) mitataan pohjaveden pinnankorkeus ja lisäksi huhti- ja lokakuun tarkkailukerroilla otetaan pohjavesinäytteet havaintoputkilta HP4-6 (Taulukko 4). Taulukko 4. Pohjavesitarkkailun näytteistä tehdyt analyysit. Analyysi yksikkö alkaliteetti mmol/l happi mg/l hapenkyllästys % ph väri mg Pt/l sameus FTU kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) mg/l sähkönjohtokyky ms/m kokonaistyppi nitraattityppi (NO3) nitriittityppi (NO2) ammoniumtyppi kokonaisfosfori sulfaatti mg/l kloridi mg/l rauta* elohopea* sinkki* alumiini* arseeni* kadmium* kromi* kupari* lyijy* nikkeli* * suodatetusta näytteestä Kymijoen vesi ja ympäristö ry

36 4.4 LASKENTAPERUSTEET Kuormitustarkkailun analyysitulosten sekä virtaamatietojen (Liite 4) perusteella tuotantoalueelle on laskettu pinta-alaan suhteutettu ominaiskuormitus (g/ha/d) sekä kokonaiskuormitus (kg/ha). Tuotantoalueelle on laskettu myös alueen kokonaiskuormitukset (g/d ja kg/jakso). Lisäksi typelle ja fosforille on laskettu hajaasutuksen kuormitusluku (HKL), joka kertoo kuinka monen asukkaan keskimääräisen vuorokautisen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta tuotantoalueen kuormitus vastaa. Laskennassa kokonaisfosforille on käytetty arvoa 2,2 g/d ja kokonaistypelle 14 g/d. Virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Kahden mittausajankohdan välille virtaamat on määritetty siten, että kunkin näytteenottoajankohdan virtaamaa on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edellisenä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahden peräkkäisen mitatun virtaaman keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, virtaamat on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran virtaamaa. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen virtaamien keskiarvoa. Kuormituslaskelmissa käytettävät ainepitoisuudet on laskettu näytteenottoajankohtien välisille päiville samalla tavoin kuin virtaamat. Kunkin näytteenoton aikaisia pitoisuuksia on käytetty näytteenottopäivänä sekä seitsemänä edeltävänä ja seitsemänä seuraavana päivänä. Mikäli kahden näytteenottokerran välillä on enemmän kuin 14 päivää, lopuissa mittausten väliin jäävissä päivissä on käytetty kahdella peräkkäisellä kerralla mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Jos kahden näytteenottokerran välillä puolestaan on vähemmän kuin 14 päivää, pitoisuudet on määritetty kahden mittausajankohdan välille siten, että puolessa näytepäivämäärien väliin jäävistä päivistä on käytetty edellisen ja puolessa seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Näytteenottokertojen väliin jäävien päivien lukumäärän ollessa pariton puolivälissä on käytetty mitattujen pitoisuuksien keskiarvoa. Mikäli analyysitulos jäi alle määritysrajan, laskennassa on käytetty arvoa, joka saadaan kertomalla määritysraja 0,5:llä. Nettokuormituslaskennassa on käytetty turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuja pitoisuuksia, jotka ovat typelle 500, fosforille 20 ja kiintoaineelle 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Edellisinä vuosina kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 2 mg/l, minkä tuleekin ottaa huomioon verrattaessa eri vuosien nettopäästöjä. Kaikki kuormituslaskelmat on ilmoitettu tuotantokaudelle ( ). Lisäksi kuormitukset on ilmoitettu koko kalenterivuoden ja eri vuodenaikojen keskiarvoina (Taulukko 5). Keskilämpötiloilla tarkoitetaan Ilmatieteen laitoksen Loviisan havaintoaseman tietojen perusteella jokaiselle vuorokaudelle laskettuja 7 vuorokauden liukuvia keskiarvoja. Nämä liukuvat keskiarvot on laskettu havaintovuorokauden sekä sitä 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

37 edeltävän ja seuraavan kolmen vuorokauden keskimääräisten lämpötilojen keskiarvona. Lämpötilan katsotaan vakiintuneen, kun liukuva keskilämpötila pysyy raja-arvon alapuolella vähintään 10 vuorokauden ajan. Edellä mainittujen määritelmien perusteella vuonna 2013 vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat olivat seuraavat: talvi , kevät , kesä ja syksy alkaen. Vuoden päättyessä lämpötila ei ollut vakiintunut alle 0 asteen eikä talvi ollut vielä alkanut. Taulukko 5. Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajankohtien määritelmät. Vuodenaika talvi kevät Ajankohdan määritelmä alkaa kun maassa pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C; päättyy kun keskilämpötila vakiintuu yli 0 C. keskilämpötila vakiintuu yli 0 C, mutta on edelleen alle 10 C. kesä keskilämpötila vakiintuu yli 10 C. syksy alkaa kun keskilämpötila vakiintuu alle 10 C, päättyy kun pysyvä lumipeite tai keskilämpötila vakiintuu alle 0 C. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun suorittaminen on turvetuottajan vastuulla ja tuotantoalueen käyttöpäiväkirja on saatavissa tuottajalta. Dragmossenin tuotantoalueelta purkautuva vesi oli yleisellä tasolla tarkasteltuna hyvin ravinne ja humuspitoista (Taulukko 6 ja Liite 4). Tuotantoalueelta purkautuva vesi oli melko hapanta ja kemiallinen hapenkulutus sekä typpipitoisuus osoittivat veden olevan hyvin humuspitoista. Vesi oli myös kiintoainepitoista ja fosforipitoisuudeltaan hyvin rehevää. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli myös selvästi hyvin humuspitoista sekä rehevää. Vesi oli myös erittäin hapanta sekä lievästi kiintoainepitoista. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat keskimäärin pysyneet hyvin samalla tasolla. Fosfori- ja typpipitoisuus olivat hieman nousseet. Alueelta lähtevän veden virtaama oli edellisvuotta suurempi. Taulukko 6. Dragmossenin kuormitustarkkailupisteiltä H1 ja H2 otettujen näytteiden keskimääräiset ainepitoisuudet vuonna Pitoisuudet olivat hyvin samaa tasoa kuin edellisenä vuonna, mutta virtaama hieman suurempi. Kuormitustarkkailu Kiintoa. ph COD Mn kok.n Kok.P Virt ka mg/l mgo2/l l/s H1, pvk yläpuoli H2, pvk alapuoli Kymijoen vesi ja ympäristö ry

38 Alueelta lähtevän kuormituksen määrään vaikuttaa erittäin paljon alueella liikkuvien vesien määrä. Tuotantoalueella ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta ja näin ollen virtaamat on mitattu ainoastaan näytteenottojen yhteydessä. Mahdollisimman tarkan kuormituksen selvittämiseksi kuitenkin juuri virtaamatietojen tulisi olla mahdollisimman tarkkoja, sillä kuormituksen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea alueelta purkautuvat vesimäärät. Pintavalutuksen ylä- ja alapuolisten näytepisteiden pitoisuuksien erotuksien kautta lasketut retentioprosentit kuvaavat pintavalutuskentän tehoa ja osoittavat kuinka tehokkaasti veden mukanaan kuljettama kuormitus pidättyy pintavalutuskentälle. Negatiivinen retentioprosentti tarkoittaa, että kentältä lähtevä pitoisuus on ollut tulevaa suurempi. Pintavalutuskentän puhdistusteho jäi vuositasolla tarkasteltuna negatiiviseksi sekä kemiallisen hapenkulutuksen että typen osalta (Taulukko 7). Paras puhdistusteho saavutettiin kiintoaineen osalta. Tuotantoaikana (kesä-elo) puhdistustehot olivat puolestaan päin vastaisia ja kiintoaineen sekä fosforin osalta puhdistusteho jäi negatiiviseksi. Pintavalutuskentän puhdistusteho oli vuositasolla tarkasteltuna selvästi heikentynyt vuodesta 2012 kaikkien parametrien osalta. Taulukko 7. Dragmossenin pintavalutuskentän tehokkuutta kuvaavat retentioprosentit vuonna Pintavalutuskentän puhdistusteho oli positiivinen kiintoaineen ja fosforin osalta vuositasolla tarkasteltuna. Kiintoaine COD Mn kok.n Kok.P % % % % ka. kesä-elo ka Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

39 Vuonna 2013 tuotantoalueen kokonaiskuormitukseksi arvioitiin 7288 kg kiintoainetta, 2458 kg typpeä ja 150 kg fosforia, kun vastaavat arvot olivat edellisvuonna 4002 kg kiintoainetta, 2184 kg typpeä ja 112 kg fosforia (Taulukko 7 ja Liite 3). Kiintoaineen osalta kuormitus oli selvästi edellisvuotta suurempi. Typen ja fosforin osalta kuormitus oli noussut vain hieman. Turvetuotantoalueen kuormitus riippuu suurelta osin alueelta purkautuvista vesimääristä. Kasvanutta kuormitusta selittää osittain tuotantoalueelta lähtevän veden virtaamat, jotka olivat nousseet edellisvuodesta. Taulukko 8. Dragmossenin tuotantoalueelta lähtenyt (H2) keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (kg/jakso) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kg kg kg vuodessa talvella keväällä kesällä syksyllä tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella JA Vuotuiset pinta-alaan suhteutetut ominaiskuormitusluvut olivat niin ikään hieman edellisvuotta suurempia (Liite 3). Dragmossenin turvetuotantoalueen päivittäinen ravinnekuormitus tuotantoaikana (Taulukko 9) vastasi 154 haja-asutusalueen asukkaan keskimääräistä puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa fosforikuormitusta ja 353 asukkaan typpikuormitusta. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat 69 ja 112. Tuotantoalueen kuormitus oli prosentuaalisesti selvästi suurin syksyllä, jolloin myös alueen valunta oli suurin (Taulukko 10 ja Liite 3). Taulukko 9. Dragmossenin tuotantoalueen keskimääräinen bruttokokonaiskuormitus (g/d) vuonna kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella JA Kymijoen vesi ja ympäristö ry

40 Taulukko 10. Dragmossenin tuotantoalueen bruttokuormituksen prosentuaalinen jakautuminen vuodenajoittain vuonna vuodenaika ajanjakso kiintoaine typpi fosfori % % % talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo VESISTÖTARKKAILU Kukkupekin vesi on sameaa, kiintoainepitoista ja lievästi hapanta (Taulukko 11). Kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus sekä erittäin ruskea väri ja korkea rautapitoisuus kertovat veden olevan hyvin humuspitoista. Vedenlaatu ei merkittävästi eroa näytepisteiden välillä. Sameus ja kiintoaine- sekä rautapitoisuus olivat korkeimmat tuotantoalueen yläpuolisella pisteellä V1. Humuspitoisuus puolestaan oli suurin tuotantoalueen alapuolisella pisteellä V2, jossa tuotantoalueelta tulevan humuspitoisen veden voidaan olettaa vaikuttavan jokiveden laatuun. Kukkupekin alimmalla pisteellä ennen Suvijärveä vesi oli yläpuolisia tarkkailupisteitä ravinnepitoisempaa. Ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa tuotantoalueen kuivatusvesien lisäksi uomaa ympäröivä peltoviljely. Taulukko 11. Keskimääräinen vedenlaatu Dragmossenin tuotantoalueen vesistötarkkailun virtahavaintopisteillä (V1-V3) vuonna Vesistötarkkailu Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek ka % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l V1, Kukkupekki yp , V2, Kukkupekki ap , V3, Kukkupekki alin , Kukkupekin veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat vuonna 2013 hieman edellisvuotta alhaisempia. Muutoin vesi oli pääsääntöisesti varsin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kukkupekistä on haettu ennakkotarkkailunäytteitä vuonna 2009 ennen tuotantoalueen kunnostustöiden aloitusta. Näihin tuloksiin verrattuna Kukkupekin vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten neljän vuoden aikana. Ennakkotarkkailutuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä ne kuvaavat Kukkupekin hetkellistä vedenlaatu näytteenottohetkellä joulukuussa Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti sekä vuodenaikojen että vuosien välillä. Jokiuoman suurentuessa virtaama kasvaa, mikä näkyikin selvästi tarkkailupisteiden virtaamissa (Taulukko 12). Niin ikään ainevirtaamat kasvoivat virtaaman kasvaessa ja 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

41 olivat suurimmat Kukkupekin alimmalla V3 pisteellä. Kukkupekin ainevirtaamat olivat vuonna 2013 kahdella ylimmällä pisteellä selvästi viimeisten kolme vuoden keskimääräistä tasoa alhaisempia. Alimmalla tarkkailupisteellä ainevirtaamat puolestaan olivat selvästi viimevuosia suuremmat. Edellisvuoteen verrattuna ainevirtaamat olivat kaikilla pisteillä selvästi nousseet. Korkeat ainevirtaamat ovat seurausta vuoden 2013 lähes kaksinkertaisesta virtaamasta verrattuna edellisten vuosien tasoon. Vuoden 2013 keskivirtaama nousi suureksi pääasiassa kevään virtaamahuipun seurauksena. Taulukko 12. Kukkupekin vesistötarkkailupisteiden (V1-V3) keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2013 sekä ajanjaksolla Virtaama K-aine COD Mn kok.n Kok.P m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d ka V ,8 V ,9 V ,2 ka V ,5 V ,6 V ,3 Vuonna 2013 tuotantoalueen kuormituksen osuus alapuolisen Kukkupekin ainevirtaamista oli 0,8 % kiintoaineen, 3,1 % typen, 2,5 % fosforin ja 8,3 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Kukkupekin voimakkaista virtaamaista johtuen tuotantoalueen kuormituksen osuus jäi varsin pieneksi ja oli selvästi edellisvuotta alhaisempi. Kukkupekistä vedet laskevat Suvijärveen, jossa sijaitsee vesistötarkkailun järvihavaintopiste (V4). Suvijärven vesi oli haettujen tarkkailunäytteiden perusteella yleisesti tarkasteltuna Kiintoainepitoista ja hyvin sameaa (Taulukko 13). Väriarvon, kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja rautapitoisuuden perusteella humusleimaisuus oli ilmeinen. Levämäärää kuvaava ja rehevyyttä indikoiva klorofyllipitoisuus oli loppukesällä erittäin korkea. Myös fosforipitoisuus osoitti järviveden olleen erittäin rehevää. Taulukko 13. Suvijärven vesistötarkkailupisteen (V4) vedenlaatu vuonna 2013 sekä keskimäärinen taso ajanjaksolla Suvijärvi Happi-% Sameus Kiintoa. Sähk. ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Fe spek Klorof. V4 % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l , , ka Kymijoen vesi ja ympäristö ry

42 Vuonna 2013 Suvijärven vesi oli laadultaan selvästi sekä edellisvuotta että vuosien keskimääräistä tasoa heikompaa. Etenkin ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2013 hyvin korkeita. Huhtikuussa Suvijärveen laskevan Kukkupekin virtaama oli erittäin voimakas, minkä seurauksena vesi olikin Suvijärvessä erittäin sameaa ja ravinnepitoisuudet korkeita. Suvijärvestä vuonna 2009 haetut ennakkotarkkailunäytteet osoittavat järviveden olleen jo tuolloin eritäin rehevää, sameaa sekä ravinne-, kiintoaine ja humuspitoista. Vedenlaadussa ei näiden tulosten perusteella näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Vuoden 2009 tulokset kuvaavat Suvijärven vedenlaatua kuitenkin vain joulukuun näytteenottohetkellä eikä näiden tulosten perusteella voida siksi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 5.3 POHJAVESITARKKAILU Vanhoihin havaintoputkiin (HP1-HP3) todettiin pääsevän pintavettä, minkä vuoksi putket kehotettiin vaihtamaan. Uudet havaintoputket (HP4-6) asennettiin maaliskuussa Vanhat havaintoputket poistettiin käytöstä lukuun ottamatta putkea HP1, josta on jatkossa tarkoitus mitata ainoastaan vedenpinnankorkeus. Havaintoputki HP1 oli kuitenkin hajonnut syksyllä eikä pinnankorkeuden mittaus siksi onnistunut enää lokakuussa. Pohjaveden pinnankorkeus pysyi pääosin varsin tasaisena koko vuoden (Kuva 2). Pinnankorkeus oli kaikilla putkilla alhaisin huhtikuun lopulla ja lähti nousemaan tästä vuoden loppua kohti siirryttäessä. Pohjaveden korkeudenvaihtelu noudattelikin normaalia vuodenaikaisvaihtelua (Soveri ym. 2001). 6 HP1 HP4 HP5 HP6 5 pinnankorkeus (m) Kuva 2. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu (havaintoputken reuna vedenpinta) tarkkailupisteillä (HP1 ja HP4-HP6) vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

43 Pohjavesiputkista HP4-6 haetuista näytteistä tehtyjen analyysien pitoisuudet (Liite 4) jäivät pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormien alapuolelle (Juvonen & Gustafson 2012). Jos pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnissa käytettävät ympäristölaatunormit ylittyvät, pohjaveden katsotaan olevan pilaantunutta ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelun kannalta tarkasteltuna. Dragmossenin tuotantoalueen tarkkailuun liittyvien pohjavesinäytteiden laatu oli pääsääntöisesti myös Suomen keskimääräisen pohjaveden laadun tasolla (Soveri ym. 2001). Alumiinipitoisuudet sekä fosforipitoisuudet olivat kuitenkin korkeahkoja sekä keväällä että syksyllä. Koska havaintoputket ovat uusia ja vedenlaatutuloksia on vain kahdelta näytteenottokerralta, turvetuotannon vaikutuksista vedenlaatuun ei vielä voida juurikaan tehdä päätelmiä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

44 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Juvonen, J. ja Gustafson, J Ohje pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö. Oravainen R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste. Pöyry Oyj Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, 39 s. Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus. Turveteollisuusliitto Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät. Turvetuotannon tarkkailuryhmä Turvetuotannon tarkkailuopas. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

45 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Dragmossen Ympäristölupa Lupapäätös 31/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-8 ( ) Suon sijainti Loviisan kaupungin alueella, noin 2,5 km Ruotsinpyhtään kirkonkylästä luoteeseen. Vesistöalue Kymijoen suuhaarojen valuma-alue (14.111) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Laskuoja Kukkupekki Suvijärvi Loviisa Kukkupekin vesi on sameaa ja vedessä on paljon kiintoainetta ja ravinteita. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo pelloilta tulevasta kuormituksesta. Kukkupekin veden humusleimaisuus on kohtalainen, mutta ei erityisen voimakas. Vähäisten vedenlaatutulosten mukaan Suvijärven vesi on sameaa ja rehevää / erittäin rehevää. Hygieeniseltä laadultaan Suvijärven vesi on näytteenottoaikoina ollut uimavedeksi soveltuvaa. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala 122,5 ha Tuotantokelpoinen pinta-ala ,5 ha (jaettuna neljään lohkoon: 6,9 ha; 14,7 ha; 72,8 ha ja 28,1 ha) Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 0 ha / 122,5 ha 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2010/2012 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (5,9 ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun havaintopisteet Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun havaintopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Pohjavesitarkkailu Kuormitustarkkailunäytteitä kuntoonpanovaiheessa kerran kahdessa viikossa, mulloin kerran kuussa. H1/ Pumppuallas (tuleva) H2/ Mittapato (lähtevä) Näytteenottojen yhteydessä. Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa V1/ Kukkupekki (V), tuotantoalueen yläpuoli V2/ Kukkupekki (V), tuotantoalueen alapuoli V3/ Kukkupekki (V), ennen Suvijärveä V4/ Suvijärvi (J) Vesinäytteet 2 kertaa vuodessa (HP 4-6) ja pinnankorkeuden mittaus 4 kertaa vuodessa (HP 1, 4-6) Pohjavesitarkkailun havaintopisteet HP1/ Havaintoputki 1 HP4/ Havaintoputki 4 HP5/ Havaintoputki 5 HP6/ Havaintoputki 6 LIITE 1

46 LIITE 2

47 VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (g/ha/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori keskivalunta g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d l/s/km2 vuosikeskiarvo ,0 55,0 3,3 133,7 40,3 2,8 29,3 14,7 0,59 33,9 talvikeskiarvo ,8 28,9 2,3 39,6 22,3 2,0 13,2 6,6 0,26 15,3 kevätkeskiarvo ,2 13,5 1,2 84,6 7,7 1,0 11,6 5,8 0,23 13,4 kesäkeskiarvo ,0 18,8 0,9 32,5 13,6 0,7 10,4 5,2 0,21 12,0 syyskeskiarvo ,9 166,6 9,5 445,5 122,0 7,7 89,3 44,7 1,79 103,4 tuotantokaudella ,2 24,2 1,2 50,7 18,0 1,0 12,4 6,2 0,25 14,4 tuotantokauden ulkopuolella JA ,0 57,7 3,5 139,3 42,3 2,9 30,7 15,3 0,61 35,5 KOKONAISKUORMITUS (g/d) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d g/d vuosikeskiarvo talvikeskiarvo kevätkeskiarvo kesäkeskiarvo syyskeskiarvo tuotantokaudella tuotantokauden ulkopuolella JA VUOSI- / KAUSIKUORMITUS (kg/ha) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha vuosikeskiarvo ,5 20,1 1,22 48,8 14,7 1,01 10,7 5,35 0,21 talvikeskiarvo ,0 3,8 0,30 5,2 2,9 0,26 1,7 0,87 0,03 kevätkeskiarvo ,4 0,5 0,04 3,0 0,3 0,03 0,4 0,20 0,01 kesäkeskiarvo ,4 2,8 0,14 4,8 2,0 0,11 1,6 0,78 0,03 syyskeskiarvo ,9 13,7 0,78 36,5 10,0 0,63 7,3 3,66 0,15 tuotantokaudella ,3 1,6 0,08 3,5 1,2 0,07 0,8 0,42 0,02 tuotantokauden ulkopuolella JA ,5 17,1 1,05 41,4 12,6 0,87 9,1 4,56 0,18 KOKONAISKUORMITUS (kg) BRUTTO-OMINAISKUORMITUS NETTO-OMINAISKUORMITUS TAUSTAKUORMITUS kausi ajanjakso kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kiintoaine typpi fosfori kg kg kg kg kg kg kg kg kg vuodessa ,2 talvella ,3 keväällä ,0 kesällä ,8 syksyllä ,9 tuotantokaudella ,1 tuotantokauden ulkopuolella JA ,3 LIITE 3

48 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/5 Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; 0,1 7,3 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt 31,75 l/s; 0,1 4,3 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 47 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:15; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt 17,25 l/s; 0,1 2,9 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:00; Näytt.ottaja JK; Ilm.lt. -20 C-ast; 0,1 11 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:30; Näytt.ottaja JK; Ilm.lt. -20 C-ast; Virt 16,05 l/s; 0,1 2,6 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 9:40; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 6 C-ast; 0,1 4,8 4, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 10:00; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 6 C-ast; Virt 19,35 l/s; 0,1 10 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

49 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 12:45; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 826 l/s; 0, ,7 10, ,5 5, /5 LIITE TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 12:15; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 1838 l/s; 0, ,4 10, ,1 5, TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 13:15; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt 4495 l/s; 0, ,7 9, ,2 5, TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Jää 5 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja jmä, jk; Ilm.lt. 8 C-ast; ,2 9, ,3 6, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 0,1 33 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; Virt 7 l/s; 0,1 3,3 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 14:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 0,1 5,6 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 14:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; Virt 10,2 l/s; 0,1 8,2 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

50 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/5 Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 11:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 21 C-ast; 0,1 3,9 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 21 C-ast; Virt 6,48 l/s; 0,1 9,5 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 6,4 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 34 l/s; 0,1 2,1 5, TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 44,2 l/s; 0,1 15,4 5, ,5 6, < TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 39,9 l/s; 0,1 15,7 5, ,2 6, < TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 18 C-ast; Virt 190 l/s; 0,1 19,4 3, ,7 13,4 6, < TUDRAG / V4 Suvijärvi Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,3 9, ,6 7, <5 120 < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

51 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 12:15; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C-ast; 0,1 10 5, /5 LIITE TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 11:50; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 6,4 l/s; 0,1 2,4 5, TUDRAG / V1 Kukkupekki, tuotantoalueen yläpuoli Klo 10:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C-ast; Virt 4,6 l/s; 0,1 12,7 7, ,6 19,8 6, , TUDRAG / V2 Kukkupekki, tuotantoalueen alapuoli maantiesilta Klo 11:15; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C-ast; Virt 29,8 l/s; 0,1 12,4 8, ,8 15,9 6, < TUDRAG / V3 Kukkupekki, ennen Suvijärveä Klo 10:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C-ast; Virt 54 l/s; 0,1 15,9 9, ,5 6, < TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 0,1 75 6, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt 19,35 l/s; 0,1 2,9 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; 0,1 14 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

52 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 5/5 Dragmossenin turvetuot.alue, VAPO Oy (TUDRAG) Pvm. Hav.paikka Väri sentr lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe spek Klorof. Näytepaikka mg Pt/l oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt 169,6 l/s; 0,1 5,4 5, TUDRAG / H1 pumppuallas (tuleva) Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; 0,1 15 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt 21,6 l/s; 0,1 1,9 5, TUDRAG / H2 mittapato (lähtevä) Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt 331,3 l/s; 0,1 3,8 5, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

53 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia LIITE 4 Dragmossenin turvetuotantoalue, VAPO Oy (TUDRAG) NäytePvm TutkOhj HavPaik Alkal. COD Mn Happi Happi-% Sameus Sulfaatti Sähk kok.n N(NH4) N(NO2) N(NO3) mmol/l mgo2/l mg/l % FTU mg/l ms/m TUDRAG HP4 0,35 0,5 10,9 83 3,3 3,3 6, TUDRAG HP5 0,76 0,5 1, , , TUDRAG HP6 0,57 1,2 3, , ,5 550 NäytePvm TutkOhj HavPaik Kok.P Fe Nucl Al liuk. As liuk. Cd liuk. Cr liuk. Cu liuk. Pb liuk. Ni liuk. Väri Hg liuk. mgpt/l TUDRAG HP ,7 0,05 0,15 3,6 0,25 1,3 7,5 0, TUDRAG HP ,2 0,05 0,15 0,5 0,25 0,5 7,5 0, TUDRAG HP ,4 0,2 0,15 2,4 0,25 4,1 10 0,25 NäytePvm TutkOhj HavPaik ph Cl Zn liuk. Ulkonäkö mg/l TUDRAG HP4 6,3 1,7 15 Kirkas TUDRAG HP5 6,4 2,1 10 Kirkas TUDRAG HP6 6,2 3,7 14 Kirkas Tapiontien 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

54 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Dragmossenin turvetuotantoalue, VAPO Oy (TUDRAG) NäytePvm TutkOhj HavPaik Alkal. COD Mn Happi Happi-% Sameus Sulfaatti Sähk kok.n N(NH4) N(NO2) N(NO3) mmol/l mgo2/l mg/l % FTU mg/l ms/m TUDRAG HP4 0,46 0,5 8, ,2 9, TUDRAG HP5 0,58 0,5 5, ,1 10, , TUDRAG HP6 0,55 1,1 3,1 27 2, , , NäytePvm TutkOhj HavPaik Kok.P Fe Nucl Al liuk. As liuk. Cd liuk. Cr liuk. Cu liuk. Pb liuk. Ni liuk. Väri Hg liuk. mgpt/l TUDRAG HP ,1 2,5 5 2,5 2,5 7,5 0, TUDRAG HP ,1 2,5 5 2,5 2,5 20 0, TUDRAG HP ,1 2,5 5 2,5 2,5 10 0,25 NäytePvm TutkOhj HavPaik ph Cl Zn liuk. Ulkonäkö mg/l TUDRAG HP4 6,4 0,5 4 Samea TUDRAG HP5 6,2 1,9 7 Hiem. sam TUDRAG HP6 6,1 3,8 12 Kirkas Tapiontien 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) LIITE 4

55 MUURAINSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri

56 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO JA METELMÄT Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Biologinen tarkkailu Kalataloustarkkailu 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu 8 VIITTEET 9 LIITTEET Liite 1. Muurainsuon turvetuotantoalueen perustiedot Liite 2. Turvetuotantoalueen sijainti sekä havaintopisteet Liite 3. Analyysitulokset vuonna 2013 TIEDOKSI Vapo Oy / Heli Kivisaari Vapo Oy / Markku Hulkkonen (pdf) Suomen ympäristökeskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus / Sirpa Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Timo Laine Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Jouni Törrönen Loviisan kaupunki / ympäristönsuojeluyksikkö Kouvolan kaupunki / ympäristöpalvelut Kymijoen kalastusalue Ruotsinpyhtään kalastusalue

57 JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Muurainsuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Nro 58/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-271). Luvasta valitettiin, mutta sekä Vaasan hallinto-oikeus ( Nro 10/0656/3) että korkein hallinto-oikeus ( Dnro 4382/1/10) hylkäsivät valitukset. Päätöksissä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueen käyttöä ja kuormitusta sekä niiden vesistö- ja kalataloudellisia vaikutuksia. Ympäristöluvassa on annettu määräykset mm. tuotantoon liittyvistä asioista ja vesienkäsittelyn järjestämisestä. Muurainsuon turvetuotantoalueen tarkkailut suoritetaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti (Mänttäri ym. 2013). Tarkkailuohjelma on saanut viranomaisten hyväksynnän (UUDELY/1559/07.00/2010 ja Dnro 28/5723/2013). Tarkkailua toteuttaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Tässä vuosiyhteenvedossa raportoidaan Muurainsuon tuotantoalueen ennakkotarkkailuun liittyvät näytteet vuosilta 2012 ja 2013 sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta TUTKIMUSALUE Muurainsuon tuotantoalue sijaitsee Loviisan kaupungin Ruotsinkylässä noin 14 km Ruotsinpyhtään kuntakeskuksesta luoteeseen (Liite 1 ja 2). Vapo Oy omistaa Muurainsuon alueesta 81,6 ha:n suuruisen alueen. Muurainsuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä alueella ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Alueelle suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on 63,5 ha. Ympäristöministeriön vahvistamassa Maakuntakaavassa alue on merkitty metsätalousvaltaiseksi (M). Hankealue on kokonaisuudessaan noin 40 m:n sarkavälein metsäojitettua suoaluetta. Muurainsuo sijaitsee sekä Ruotjoen (14.154) että Taasianjoen keskiosan (15.002) valumaalueella. Ruotjoen valuma-alueen pinta-ala on 44,65 km 2 ja Taasianjoen keskiosan 174,92 km 2. Tuotantoalueelta tulevat puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Ruotjokeen ja edelleen Ruotjoen valuma-alueella sijaitsevaan Teutjärveen. Teutjärvestä vedet laskevat Suvijärven ja Vuohijärven kautta Kymijokeen ja edelleen mereen. Hankealueen osuus koko Ruotjoen valuma-alueesta on noin 1,4 %. Ruotjoen vesi on hyvin ravinteikasta, sameaa ja väriltään ruskeaa. Ruotjoen vedenlaadun on todettu vaihtelevan voimakkaasti kevätsateiden ja kuivan ajan välillä. Rankkojen sateiden aikana jokiveteen huuhtoutuu runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Vesi on luokiteltu Ruotjoella laadultaan huonoksi, mutta varsinaista ekologista luokitusta joelle ei ole laadittu. Ruotjoelta on haettu ennakkotarkkailunäytteitä vuosina 2008 ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry

58 Teutjärvi sijaitsee entisten Elimäen ja Ruotsinpyhtään kuntien rajalla. Järven pinta-ala on 443 ha ja keskisyvyys vain 1,4 m. Järveen virtaa Ruotjoen lisäksi myös Teutjoki. Molemmat joet virtaavat viljelysmaiden halki. Teutjärven vesi on hyvin sameaa ja erittäin ravinnepitoista. Kesäisin havaitaan usein pitkäaikaisia sinileväkukintoja ja ravinnepitoisuudet saattavat kohota hyvinkin korkeiksi (fosfori yli 200 ja typpi yli 3000 ). Järven kalasto on särkivaltainen ja kalastuksellinen merkitys keskinkertainen/pieni. Teutjärven pesimälinnusto on verraten yksipuolinen, mutta runsaslukuinen ruovikkolinnuston osalta. Alue on myös tärkeä muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka. Muurainsuolla on tuotantokelpoista pinta-alaa yhteensä 63,5 ha. Alueella on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta sekä alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035, jonka jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen. Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet pumpataan 3,2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Kentän valuma-alue on 65 ha, kentän pinta-ala 4,9 % valuma-alueestaan ja kenttä on metsäojitettua suoaluetta. 3 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Kesällä lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi ja etenkin loppuvuosi oli hyvin lämmin. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2013 oli varsin vähäsateinen aina heinäkuun lopulle asti (Kuva 1). Sademäärät jäivät tällöin useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Elokuussa ja marraskuussa satoi kuitenkin poikkeuksellisen paljon, 36 % vuoden koko sademäärästä (Ilmatieteenlaitos 2013) lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Loviisassa ja sadesumma (mm) Porvoossa vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Helsinki-Vantaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

59 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Muurainsuon turvetuotantoalueelta haettiin vuonna 2013 ennakkotarkkailunäytteitä sekä tuotantoalueelta että vesistötarkkailupisteiltä (Taulukko 1 ja Liite 2). Varsinaisia kuormitustarkkailuun liittyviä näytteitä ei vielä haettu. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia. Vesinäytteiden analysoinnista vastasi akkreditoitu KCL Kymen laboratorio Oy. Metallimääritykset (kadmium, nikkeli, lyijy, elohopea) teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa, jotta päästiin haluttuihin määritysrajoihin. Taulukko 1. Muurainsuon turvetuotantoalueen tarkkailuun liittyvät havaintopisteet sekä koordinaatit (YKJ). Näytepiste Tunnus Koordinaatit (YKJ) pvk yläpuoli H pvk alapuoli H vertailupiste, ennen peltoja V laskuoja, tuotantoalueen jälkeinen piste V laskuoja, ennen sen yhtymistä Ruotjokeen V Ruotjoki, laskuojan yläpuoli V Ruotjoki, laskuojan alapuoli V Teutjärvi V Pintavalutuskentän lähellä ennakko Tuotantoalueen luoteiskulma ennakko Kymijoen vesi ja ympäristö ry

60 4.1 KUORMITUSTARKKAILU Ennakkotarkkailun näytteitä haettiin kahdelta tuotantoalueen lähellä sijaitsevalta pisteeltä (Taulukko 1 ja Liite 2). Tarkkailupiste 1 sijaitsee tulevan pintavalutuskentän lähellä ja piste 2 tuotantoalueen luoteiskulmassa. Ennakkotarkkailupisteiden avulla saadaan tietoa tuotantoalueelta tulevan veden laadusta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Ennakkotarkkailunäytteet haettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 lopulla ( ) ja seuraavan kerran keväällä 2013 ( ). Näytteistä tehtiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 2). Raskasmetallit määritettiin kokonaispitoisuuksina standardoiduilla menetelmillä. Määritysrajoina pyrittiin käyttämään korkeintaan 30 % ympäristölaatunormin tasosta (Ympäristöministeriö 2012). Näytteissä oli kuitenkin hyvin paljon kiintoainetta (turvehippuja), minkä vuoksi näytteitä jouduttiin esikäsittelemään. Esikäsiteltyjen näytteiden määritysrajat ovat korkeampia (Cd 0,3, Ni 0,5, Pb 0,4, Hg 0,005 ) ja kadmiumin osalta määritysraja jäi tavoitemääritysrajasta (0,03 ). Muiden aineiden osalta määritysrajat olivat tavoitetasolla. Taulukko 2. Ennakkotarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi Kiintoaine, vesi (GF/C 1,2 µm) Yksikkö mg/l ph, vesi COD(Mn), vesi, titrimetrinen N(tot), vesi, Aquakem Ammoniumtyppi, vesi, fotometr. P(tot), vesi Nkkeli, vesi, ICP Kadmium, vesi, ICP Lyijy, vesi, ICP Elohopea, vesi, CVAAS mgo2/l 4.2 VESISTÖTARKKAILU Vesistötarkkailunäytteitä haettiin kuudelta tarkkailupisteeltä (Taulukko 1). Tarkkailupiste V1 sijaitsee tuotantoalueen ulkopuolella ojassa, jonne ei tule tuotantoalueen vesiä. Piste V2 sijaitsee lähellä tuotantoalueen kuivatusvesien purkukohtaa ja V3 laskuojassa ennen sen yhtymistä Ruotjokeen. Ruotjoen vedenlaatua seurataan purkuojan ylä- (V4) ja alapuolisella (V5) tarkkailupisteellä. Virtahavaintopisteiltä haettiin näytteet kolme kertaa vuonna 2013 (2.5, 26.8 ja 17.10). Ruotjoki laskee Teutjärveen, jonka vedenlaatua seurataan järven keskellä sijaitsevalla pisteellä (V6). Teutjärvestä haettiin näytteet kaksi kertaa vuonna 2013 (2.5 ja 26.8.). Kaikista näytteistä tehtiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

61 Taulukko 3. Vesistötarkkailunäytteistä tehdyt laboratoriomääritykset. Analyysi Lämpötila Happi, vesi, titr. Yksikkö oc mg/l Hapen kyllästysaste, vesi, titr. % Sameus, vesi, nefelometr. Kiintoaine, vesi (GF/C 1,2 µm) Sähkönjohtavuus, vesi, konduktometr. FTU mg/l ms/m ph, vesi Väriluku, vesi, komparatiivinen COD(Mn), vesi, titrimetrinen N(tot), vesi, Aquakem N(NO3+NO2), vesi, Aquakem Ammoniumtyppi, vesi, fotometr. P(tot), vesi P(PO4), vesi, liukoinen (Nuclepore) Rauta, vesi, fotometr. Nkkeli, vesi, ICP Kadmium, vesi, ICP Lyijy, vesi, ICP Elohopea, vesi, CVAAS Klorofylli-a, vesi * mgpt/l mgo2/l * vain Teutjärveltä loppukesällä Myös vesistötarkkailunäytteiden Raskasmetallit määritettiin kokonaispitoisuuksina standardoiduilla menetelmillä. Määritysrajoina pyrittiin käyttämään korkeintaan 30 % ympäristölaatunormin tasosta. Näytteissä oli kuitenkin hyvin paljon kiintoainetta (turvehippuja), minkä vuoksi näytteitä jouduttiin esikäsittelemään. Esikäsiteltyjen näytteiden määritysrajat ovat korkeampia (Cd 0,3, Ni 0,5, Pb 0,4, Hg 0,005 ) ja kadmiumin osalta määritysraja jäi tavoitemääritysrajasta (0,03 ). Muiden aineiden osalta määritysrajat olivat tavoitetasolla. 4.3 BIOLOGINEN TARKKAILU Muurainsuolta Ruotjokeen laskevassa ojassa toteutetaan biologista tarkkailua piileviin perustuvalla menetelmällä (SFS-EN 13946). Näytteitä otetaan Tuotantoalueelta Ruotjokeen laskevasta uomasta 1-2 pisteeltä (Liite 2). Lisäksi näytteitä otetaan mahdollisuuksien mukaan myös tuotantoalueen yläpuoliselta uoman osalta. Loppukesästä 2013 uomasta Kymijoen vesi ja ympäristö ry

62 etsittiin tarkkailuun soveltuvia kivikkopaikkoja, mutta niitä ei löydetty eikä tarkkailua siksi voitu vuonna 2013 toteuttaa. Tarkkailu toteutetaan jatkossa (sovittu ELY-keskuksen kanssa ) viemällä kivikoreja sopiville paikoille uomaan alkukesällä. Kivikoreista otetaan piilevänäytteet loppukesällä. Tarkkailu toteutetaan näin ollen ensimmäisen kerran kesällä KALATALOUSTARKKAILU Muurainsuon kalataloustarkkailuun kuuluu tarkkailuohjelman mukaisesti sähkökoekalastuksia sekä koeravustuksia Ruotjoessa. Koeravustukset suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kolmella koealalla (Liite 2) kahtena ajankohtana ( ja ). Mertana käytettiin Evo-tyyppistä mertaa ja pyyntiaika oli yksi vuorokausi. Sähkökoekalastuksia ei suoritettu kesällä 2013 ollenkaan, koska Ruotjoesta ei löytynyt sähkökoekalastukseen soveltuvia koealoja. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 KUORMITUSTARKKAILU Tuotantoalueen luoteispuolen tarkkailupisteen (ennakko 1) ojavesi oli kiintoainepitoista ja erittäin hapanta (Taulukko 4). Fosforipitoisuus osoitti veden olevan erittäin rehevää. Kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus olivat runsashumuksisten suovesien tasolla. Myös suoalueelta tullut vesi (ennakko 2) oli hyvin kiintoainepitoista, hapanta ja rehevää. Humuspitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin suoalueen ulkopuolisessa ojassa. Taulukko 4. Muurainsuon ennakkotarkkailunäytteiden (piste 1 ja 2) keskimääräiset pitoisuudet vuosilta 2012 ja Kiintoaine ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P liupo4p Ni Cd Pb Hg mg/l mgo2/l ennak , ,89 0,15 0,5 0,013 ennak , ,2 0,15 2,2 0,015 Ennakkotarkkailunäytteistä määritettiin myös raskasmetallipitoisuudet toukokuussa 2013 tarkkailuohjelman mukaisesti. Kyseisille metalleille on asetettu ympäristölaatunormit, joita suurempia vuosikeskiarvoja ei tulisi pintavedessä esiintyä (Valtioneuvoston asetus 1022/2006). Asetetut pitoisuudet ovat nikkelille 20, lyijylle 7,2, elohopealle 0,05 ja kadmiumille 0,08. Ennakkotarkkailunäytteiden raskasmetallipitoisuudet jäivät selvästi kummankin pisteen osalta raja-arvojen alapuolelle (Taulukko 4). Suoalueelta tulevassa vedessä pitoisuudet olivat hieman suon ulkopuolisen ojaveden pitoisuuksia korkeammat. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

63 5.2 VESISTÖTARKKAILU Vertailupisteenä toimivasta ojasta (V1) saatiin otettua näytteet vain toukokuussa, koska eloja lokakuussa oja oli kuiva tai vettä oli niin vähän, ettei näytteenotto ollut mahdollista. Ojavesi oli toukokuussa lievästi sameaa ja erittäin hapanta (Taulukko 5). Fosforipitoisuus osoitti lievää rehevyyttä. Vesi oli hyvin ruskeaa ja lievästi humuspitoista. Suoalueen alapuoliselta pisteeltä (V2) saatiin otettua näytteet touko- ja elokuussa. Vesi oli lievästi sameaa ja fosforipitoisuudeltaan erittäin rehevää. Väriarvo oli hyvin korkea ja vesi oli erittäin ruskeaa. Korkean väriarvon, kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja rautapitoisuuden perusteella vesi oli hyvin humuspitoista. Veden happamuus oli myös varsin korkea. Suoalueelta Ruotjokeen laskevassa uomassa ennen Ruotjokea (V3) vesi oli hyvin sameaa, kiintoainepitoista ja erittäin rehevää. Vesi oli selvästi humuspitoista ja fosforipitoisuuden perusteella hyvin rehevää. Ruotjoessa sekä lasku-uoman ylä- (V4) että alapuolella (V5) vesi oli laadultaan hyvin samanlaista. Ruotjoen vesi oli erittäin sameaa ja kiintoainepitoista. Vesi oli erittäin rehevää ja humuspitoisuus oli selvästi havaittavissa. Tuotantoalueen alapuolisessa ojassa (V2) näkyi selvästi humuspitoisten suovesien vaikutus, sillä ojavesi oli selvästi humuspitoisempaa kuin muilla pisteillä. Sameus ja kiintoainepitoisuus lisääntyivät uoman ja virtaaman kasvaessa, kun siirryttiin lasku-uomassa kohti Ruotjokea. Taulukko 5. Keskimääräinen vedenlaatu Muurainsuon vesistötarkkailupisteillä (V1-V6) vuonna Happi Sameus Kiintoaine Sähk ph Väri COD Mn kok.n N(NO2+3) N(NH4) Kok.P liupo4p Fe Klorof. % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l V1, vertailu ,3 5, , V2, alapuolinen ,5 4, V3, ennen Ruotjokea ,8 6, V4, Ruotjoki ylä ,4 7, V5, Ruotjoki ala ,4 6, V6, Teutjärvi ,2 9, Teutjärvestä (V6) pystyttiin ottamaan näytteet vain loppukesällä, jolloin pintavedessä oli havaittavissa selvä levätuotannon aiheuttama hapen ylikyllästystila (happi > 100 %) (Taulukko 5). Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus olikin varsin korkea. Myös ph-arvo oli runsaasta levätuotannosta johtuen melko korkea. Klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin rehevää. Teutjärveä ympäröivien peltojen vaikutus näkyy veden korkeina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Myös vesistötarkkailupisteiltä määritettiin raskasmetallipitoisuudet (Taulukko 6). Pitoisuudet jäivät ennakkopisteiden tapaan kaikilla vesistötarkkailupisteillä selvästi asetettujen rajaarvojen alapuolelle (nikkeli 20, lyijy 7,2, elohopea 0,05 ja kadmium 0,08 ). Virtahavaintopisteiden virtaama kasvoi tasaisesti siirryttäessä ojapisteiltä kohti Ruotjokea. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

64 Taulukko 6. Keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet Muurainsuon vesistötarkkailupisteillä (V1-V6) vuonna Ni Cd Pb Hg Virt l/s V1, vertailu 0,99 0,15 1,30 0,01 1,1 V2, alapuolinen 1,19 0,10 1,45 0,01 14 V3, ennen Ruotjokea 2,37 0,04 1,13 0,01 29 V4, Ruotjoki ylä 1,87 0,08 0,70 0, V5, Ruotjoki ala 2,07 0,08 0,73 0, V6, Teutjärvi 1,20 0,04 0,40 0, KALATALOUSTARKKAILU Koeravustuksissa ei saatu saaliiksi yhtään rapua vuonna Koska myöskään sähkökoekalastukselle soveltuvia koealoja ei löytynyt, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa ( ) on sovittu, että kalataloustarkkailua ei ole tarpeen jatkaa tulevina vuosina. Kalataloustarkkailua voidaan jatkossa toteuttaa, mikäli siihen ilmenee erityistä tarvetta. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014

65 VIITTEET Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Mänttäri, V., Korkeamäki, E. ja Raunio, J Muurainsuon turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 ( ) Ympäristöministeriö Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

66 MUURAINSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Turvesuo Ympäristölupa Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Purkuvesistön yleisluonne ja siihen kohdistuva muu kuormitus Muurainsuo Lupapäätös 58/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-271 Loviisan kaupungin alueella, noin 14 km Ruotsinpyhtään kuntakeskuksesta luoteeseen. Ruotjoen (14.154) ja Taasianjoen keskiosan (15.002) valuma-alueet Laskuoja Ruotjoki-Teutjärvi Loviisa Ruotjoen vesi on ravinteikasta, sameaa ja hyvin ruskeaa. Vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti sateisen ja kuivan ajan välillä. Ruotjoen vesi on luokiteltu laadultaan heikoksi (ei varsinainen ekologinen luokittelu). Teutjärvi on matala ja vesi on hyvin ravinnepitoista ja sameaa. Kesäisin havaitaan voimakkaita leväkukintoja. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala 63,5 ha Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna ha / 63,5 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2012/ Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (3,2 ha), jonne tuotantoalueen kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti. Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun havaintopisteet Virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun havaintopisteet V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Biologinen tarkkailu Biologisen tarkkailun havaintopisteet Kuormitustarkkailunäytteitä kuntoonpanovaiheessa 1 krt/2vk kesä-loka ja muulloin 1krt/kk. H1/ Pumppuallas (tuleva) H2/ Mittapato (lähtevä) Näytteenottojen yhteydessä. Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa V1, vertailupiste, ennen peltoja V2, laskuoja, tuotantoalueen jälkeinen piste V3, laskuoja, ennen sen yhtymistä Ruotjokeen V4, Ruotjoki, laskuojan yläpuoli V5, Ruotjoki, laskuojan alapuoli V6, Teutjärvi Piilevätutkimus kerran 3 vuodessa P1, Ruotjoki P2, Ruotjoki P3, Ruotjoki LIITE 1

67 LIITE 2