HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006"

Transkriptio

1 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset Lämpötila ja happi Sameus, väri ja näkösyvyys Sähkönjohtavuus ja ph Ravinteet ja rehevyys 7 4 Tulosten tarkastelu järvikohtaisesti Sääksjärven vesistöalue: ärvi Vähäjoen vesistöalue: ärvi Joutsjärven ja Tainionvirran alue: Pukaran- ja ärvi ammen vesistöalue: ampi Pajujärvien vesistöalue: Iso-Luotikas ja ärvi ammen vesistöalue: ampi 12 5 Yhteenveto 13 Viitteet 13 Liitteet 1 Kartta 2 Tulokset

3 1 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 26 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset. Vuosittain tutkitaan järviä rajatulta vesistöalueelta. Tutkittavat järvet valitaan yhdessä jäsenkunnan kanssa. Tarkoituksena on selvittää sellaisten järvien vedenlaatua, joista ei juuri ole aiempaa tutkimustietoa ja alueella on kaavoitukseen liittyvää tai muuta tiedontarvetta. 2 NÄYTTEENOTTO JA SÄÄOLOT Hartolasta haettiin näytteet kahdeksasta järvestä (taulukko 1, kartta liite 1) lopputalvesta ( ) ja kesällä ( ) (tulokset liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Lämpötilat mitattiin metrin välein lämpötilakerrostuneisuuden selvittämiseksi. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi, sameus, sähkönjohtokyky, väri, kokonaistyppi ja -fosfori. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Kesällä analysoitiin myös klorofylli-a. Taulukko 1. Tutkimuskohteet Järvi Vesistöalue Koordinaatit Kok.syv. m ärvi Sääksjärven va ,3 ärvi Vähäjoen va , ärvi Joutsjärven ja Tainionvirran a ,2 ärvi Joutsjärven ja Tainionvirran a ,7 ampi ammen va ,9 Iso-Luotikas Pajujärvien va ,3 ärvi Pajujärvien va ,2 ampi ammen va ,5 Tammi-helmikuussa satoi vain noin kolmasosa - puolet normaalimäärästä. Helmimaaliskuussa oli tavanomaista kylmempää. Lopputalven näytteenottopäivinä jään paksuus oli reilut 5 cm, lunta oli cm ja ilman lämpötila 3 C. Jäät lähtivät tavanomaiseen aikaan, maan keskiosissa toukokuun alkupuolella. Kesä oli lämmin ja erittäin vähäsateinen, heinäkuussa satoi alle kolmasosa normaalimäärästä. Kesänäytteenotossa ilman lämpötila oli +19 C. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27

4 3 TULOKSET Tässä kappaleessa tuloksia on esitetty analyysikohtaisesti, jotta järvien tuloksia on voitu vertailla keskenään. Kappaleessa 4 tuloksia tarkastellaan järvikohtaisesti. 3.1 LÄMPÖTILA JA HAPPI Veden lämpötilan mittaus on yksi vesistötarkkailujen perusmäärityksistä, joka tehdään yleensä aina vesinäytteiden oton yhteydessä 1. Lämpötila-arvoa tarvitaan mm. happikyllästysasteen laskemisessa. Lämpötilamittauksilla selvitetään järven kerrostuneisuus. Suomen järvissä on kaksi täyskiertoa: kevät- ja syystäyskierto. Täyskiertoaikaan vesimassa on kerrostumaton (lämpötila sama pinnasta pohjaan) ja vesimassa muutoinkin tasalaatuista. Myös happitilanne on tällöin yleensä häiriötön (8-9 %), vaikka vesistö olisi voimakkaastikin kuormitettu. Mikäli järvi on matala, pysyvää kesäkerrostuneisuutta ei välttämättä synny, vaan tuulet sekoittavat veden pohjaa myöten. Veden lämpötila oli maaliskuun lopulla metrin syvyydessä,2-1 C (kuva 1). Lämpötilan harppauskerros, jossa lämpötila laskee useita asteita muutaman metrin matkalla oli yleensä 2-3 metrin syvyydessä. Syvemmällä vesi oli 2-3,5 C. Pirtti- ja ärvessä alusvesi oli vain noin yksi asteista. Lämpötila (*C),5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Syvyys (m) Iso-Luotikas Kuva 1. Lämpötilakerrostuneisuus talvinäytteenottoaikaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 2

5 Kesäkuussa pintavesi oli noin +2 C (kuva 2). Matalimmat järvet (Iso-Luotikas, Pirtti- ja ärvi) olivat pinnasta pohjaan lähes tasalämpöisiä. Lämpötilakerrostuneissa järvissä harppauskerros sijaitsi 3-4 metrissä. Syvimpien järvien alusvesi oli 4-5 C. Lämpötila (*C) Syvyys (m) Iso-Luotikas Kuva 2. Lämpötilakerrostuneisuus kesänäytteenottoaikaan. Happikyllästeisyys on heikoimmillaan kerrostuneisuusajan lopulla (yleensä maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä) 1. Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Happikyllästysasteen vajaus päällysvedessä on yleistä pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä. Pintaveden happikyllästys oli talvella suurin ärvessä (kuva 3). Juustin- ja ärvellä sekä ammella happikyllästys oli reilut 7 %. Muilla järvillä pintaveden happikyllästys oli vain vajaat 6 %. Huonoin alusveden talvinen happitilanne oli ärvellä ja Iso-Luotikkaalla (kuva 3). Paras alusveden happitilanne oli lähes tasalämpöisellä ärvellä. Muilla järvillä alusveden happikyllästys oli 4-5 %. Pintaveden happikyllästys oli kesällä Nurmi- ja ärvellä sekä ammella noin 9 %, Iso-Luotikkaalla noin 7 % ja muissa järvissä noin 8 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 3

6 ärven alusvedestä happi oli kesällä lähes loppunut (kuva 3). ärvellä, Kilpija ammella kyllästysprosentit olivat myös alhaiset. Paras alusveden happitilanne lämpötilakerrostuneista järvistä oli ärvellä. Tasalämpöisissä, tuulen sekoittamissa järvissä alusveden happikyllästys oli noin 7 % O2% Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 3. Happikyllästysprosentit talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. 3.2 SAMEUS, VÄRI JA NÄKÖSYVYYS Talvella sameusarvot olivat pieniä (kuva 4). Kirkkaan veden sameusarvo on pienempi kuin 1 FTU. Suurimmassa osassa järvistä pintaveden sameusarvo oli alle yksi, ärvellä ja ammella hieman yli. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 FTU Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 4. Sameusarvot (FTU) talvella ja kesällä metrin syvyydestä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 4

7 Talvella järvet jakaantuivat väriarvon suhteen kolmeen luokkaan (kuva 5). Lievää humusleimaa oli ärvellä. Humuspitoisia olivat Juustin-, Nurmi- ja ärvi. ammen, ammen, Iso-Luotikkaan ja ärven väri näkyy jo paljaalla silmällä selvänä veden ruskeutena mgpt/l Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 5. Väriarvot (mgpt/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä. Kesällä sameus on suurempi kuin talvella johtuen päällysvedessä esiintyvästä leväsamennuksesta. ärvellä sameus tosin oli kesällä yhtä pientä kuin talvella. Muilla järvillä vesi oli lievästi sameaa (kuva 4). Sameus ei vielä tällöin ole selvästi silminnähtävää. Kesällä väri usein vähenee ilmeisesti ultraviolettisäteilyn hajottaessa humusta 1. ärvellä väriarvo oli kesälläkin pienin. ärven väriarvo oli laskenut myös lievän humusleiman luokkaan. Iso-Luotikkaalla ja ammella väriarvo oli kesälläkin ruskeiden vesien tasoa (kuva 5). Näkösyvyys oli talvella noin 3 m Pukaran- ja ärvellä, noin 2 m Juustin- ja ärvellä ja muilla järvillä noin metrin (kuva 6). Kesällä ärvellä oli näkösyvyyttä 2,3 m, ärvellä, ammella ja ärvellä vajaat 2 m, ärvellä, ärvellä ja ammella noin 1 ½ m ja Iso-Luotikkaalla noin metri. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 5

8 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 m Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 6. Näkösyvyys (m) talvella ja kesällä. 3.3 SÄHKÖNJOHTAVUUS JA PH Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Normaali sähkönjohtavuus Suomen järvissä on 5-1 ms/m. Sähkönjohtavuus kasvaa järvissä pinnasta pohjalle siirryttäessä. Orgaanisen aineen hajotessa vapautuu suoloja veteen, mikä lisää sähkönjohtavuutta 1. Arvot olivat kesällä pienempiä kuin talvella (kuva 7). Sähkönjohtavuus oli pienin ärvellä ja Iso-Luotikkaalla. ammella sähkönjohtavuus oli suurin, mutta vielä normaalilla tasolla. Happamuus eli ph on Suomen vesistöissä yleensä lievästi happamalla puolella (6,5-6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen 1. Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Iso-Luotikkaalla pintavesi oli muita hieman happamampaa: talvella 5,8 ja kesällä 6 (kuva 8). Muilla järvillä ph oli talvella 6,2-6,8 ja kesällä 6,6-7,3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 6

9 ms/m Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 7. Sähkönjohtavuusarvot (ms/m) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella ph Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 8. ph-arvot talvella ja kesällä metrin syvyydessä. 3.4 RAVINTEET JA REHEVYYS Järven rehevyystasoa kuvaavat parhaiten tuotantokauden aikainen päällysveden fosforipitoisuus ja klorofylli-a pitoisuus, joka kuvaa planktonlevien määrää. Kesän fosforitulosten perusteella ärvi on karu, ärvi, ärvi ja ampi lievästi reheviä, ärvi, ärvi, ampi ja Iso-Luotikas reheviä (kuva 9). Kesän klorofyllitulosten mukaan suurin osa järvistä menee luokkaan lievästi rehevä, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 7

10 ärvikin menee juuri lievästi rehevän puolelle. ampi ja ärvi ovat reheviä ja Iso-Luotikas erittäin rehevä (kuva 1). Myös typpipitoisuudet olivat kesällä pienimpiä ärvessä (kuva 11). Suurimmat pintaveden typpipitoisuudet olivat ammella ja ammella. Muiden järvien typpipitoisuudet olivat luokkaa 5-6 µg/l. Humusvesille tyypillinen pitoisuus on 4-8 µg/l. Typpi-fosfori suhteen perusteella fosfori on rajoittava ravinne tutkituilla järvillä, kuten myös useimmissa Suomen järvissä µg/l Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 9. Fosforipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Alusveden fosforipitoisuudet eivät kesällä juuri olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 9). Pukaran- ja ärven alusvedessä oli hieman enemmän fosforia kuin pintavedessä. Terveessä järvessä, jossa ei ole alusveden happiongelmia, fosfori pidättyy pohjalietteeseen eikä alusveden pitoisuustaso nouse kovin voimakkaasti 1. Alusveden typpipitoisuus oli ärvessä kaksinkertainen pintaveteen verrattuna (kuva 11). Myös ärvellä ja ammella pitoisuus alusvedessä oli kohonnut. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 8

11 µg/l Iso- Luotikas Kuva 1. Klorofylli-a pitoisuus (µg/l) kesällä syvyydestä -4 m µg/l Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 11. Typpipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Talvella fosforipitoisuudet ovat päällysvedessä yleensä alhaisempia kuin kesällä. Talvella päällysvedessä ei ole juurikaan kasviplanktonia, joten fosfori sedimentoituu pohjalle 1. Ainoastaan ammella oli talvella pintavedessä enemmän fosforia kuin kesällä. Talvella pintavedessä oli vähiten fosforia Juustin- ja ärvellä, eniten ammella ja Iso- Luotikkaassa. Typpipitoisuus vaihtelee luontaisesti siten, että alimmat arvot sattuvat loppukesään ja korkeimmat talvikauteen, jolloin typen käyttö on vähäistä 1. Ainoastaan ärvellä typpipitoisuus oli talvella pienempi kuin kesällä. Talvella typpipitoisuudet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 9

12 pintavedessä olivat pienimpiä Eno- ja ärvellä. Suurimmat typpipitoisuudet olivat ärvellä ja ammella. Alusveden fosforipitoisuudet eivät talvella juuri olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 9). Ainostaan ammella alusveden pitoisuus oli hieman korkeampi. Alusveden typpipitoisuudet olivat samaa tasoa talvella kuin kesällä. Ainoastaan ärvellä alusveden typpipitoisuus oli talvella selvästi korkeampi. Korkein alusveden typpipitoisuus oli ärvellä. 4 TULOSTEN TARKASTELU JÄRVIKOHTAISESTI 4.1 SÄÄKSJÄRVEN VESISTÖALUE: JUUSTINJÄRVI ärven ympäristössä on metsäistä ja louhikkoista. Järven kokonaissyvyys on yli 12 metriä. Talvella hapenkyllästysprosentti oli pintavedessä 73 ja pohjan lähellä 52. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 89 ja 45. ärvellä kesäinen alusveden happitilanne oli tutkituista lämpötilakerrostuneista järvistä paras. ärven vesi oli kirkasta: sameusarvo oli sekä kesällä että talvella vain,6 FTU, vaikka yleensä järvissä sameusarvo kohoaa kesällä leväsamennuksesta johtuen. Myös väriarvo oli sama kesällä ja talvella, 5 mgpt/l, joka on humuspitoisille vesille tyypillinen arvo. Näkösyvyyttä ärvellä oli talvella 2 m ja kesällä 2,3 m. Kesäinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä suurin. Sähkönjohtavuus oli tutkituista järvistä pienin, noin 4 ms/m pinnalla ja pohjalla sekä kesällä että talvella. Pintaveden ph oli talvella 6,3 ja kesällä 6,9. Fosforipitoisuudet olivat pintavedessä 7-8 µg/l ja alusvedessä 6-7 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella vesistö on karu. Klorofyllipitoisuus oli kesällä 4,3 µg/l. Alle 4 tuloksella järvi kuuluisi luokkaan karu, mutta nyt menee juuri lievästi rehevän puolelle. Typpeä oli pintavedessä talvella 58 µg/l ja kesällä vain 37 µg/l. Alusvedessä typpeä oli kummallakin näytteenottokerralla reilut 4 µg/l. 4.2 VÄHÄJOEN VESISTÖALUE: NURMIJÄRVI ärvi on tutkimusjärvistä syvin, 22 m. Järven ympäristö on peltovaltaista. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 74 % ja alusvedessä 45 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 93 %, mutta pohjalla vain 19 %. Talvella veden sameus oli 1,5 FTU ja kesällä 2,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Talvinen sameus oli hieman suurempi kuin muilla tutkituilla, kirkkaiksi luokitelluilla, järvillä. Veden väriarvo pysyi 6 mgpt/l paikkeilla, eli vesi oli humuspitoista. Talvinen näkösyvyys oli 2,2 m, kesällä 1,6 m. Sähkönjohtavuus oli alusvedessä ja talvella myös pintavedessä 9,5 ms/m, kesällä pintavedessä 7,1 ms/m. Arvot ovat tyypillisiä Suomen järville. Pintaveden ph oli talvella 6,7 ja kesällä 7,3. Fosforipitoisuus oli pintavedessä talvella 18 µg/l, alusvedessä hieman vähemmän. Kesällä pintaveden pitoisuus oli 22 µg/l ja jälleen alusvedessä hieman vähemmän. Fosforipitoisuuden perusteella ärvi ylittää juuri lievästi rehevän rajan ja menee Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 1

13 luokkaan rehevä. Klorofyllituloksen, 7,7 µg/l, mukaan järvi on lievästi rehevä. Typpeä oli kesällä pintavedessä 63 µg/l, joka on humusvesille tyypillinen arvo. Talvella typpeä oli 11 µg/l, joka oli nyt tutkimuksen kohteena olleista järvistä suurin pitoisuus. Myös alusvedessä typpipitoisuudet olivat korkeita 13 ja 14 µg/l. 4.3 JOUTSJÄRVEN JA TAINIONVIRRAN ALUE: PUKARAN- JA ENOJÄRVI ärven pohjoispään ympäristö on metsäistä, eteläpäässä on myös peltoa ja asutusta. Järven syvyys on 1,2 m. Pintavedessä hapenkyllästys oli talvella vain 59 %, kesällä 81 %. Alusvedessä kyllästysprosentti oli jo talvella alhainen, 24, ja kesällä happi oli lähes loppu kyllästyksen ollessa 4 %. Talvella vesi oli kirkasta, sameusarvo oli,2 FTU. Kesällä arvo oli 3,2 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Väriarvo oli talvella 45 ja kesällä 35 mgpt/l, eli vedessä oli lievää humusleimaa. ärvellä oli näkösyvyyttä talvella 2,8 m ja kesällä 1,5 m. Sähkönjohtavuus pintavedessä oli 8,4 ja 7, ms/m ja alusvedessä 8,2 ja 9,2 ms/m. Veden ph oli talvella 6,7 ja kesällä 7,1. Talvella pintavedessä oli fosforia 15 µg/l, alusveden pitoisuus oli samaa tasoa. Kesällä pintavedessä oli 19 µg/l fosforia ja alusvedessä 25 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella ärvi on lievästi rehevä, mutta jo lähellä rehevää. Klorofyllipitoisuus oli 8,3 µg/l, jonka mukaan vesi on lievästi rehevää. Pintavedessä oli talvella typpeä 84 µg/l, alusvedessä hieman vähemmän. Kesällä typpeä oli pintavedessä 57 µg/l, alusveden pitoisuus oli kohonnut arvoon 95 µg/l. Alusveden ravinnepitoisuudet kohoavat happitilanteen huonontuessa. ärvellä on syvyyttä 5,7 m. Järven ympäristö on metsäistä. Vesi oli talvella kylmää pinnasta pohjaan saakka (,2-1 C) ja kesällä vastaavasti noin 2 C kaikilla syvyyksillä. Veden sekoittumisesta johtuen alusveden happitilanne pysyi hyvänä: 62-7 %. Pintavedessä happikyllästys oli päälle 8 %. Talvella vesi oli kirkasta, sameutta oli vain,1 FTU. Kesällä vesi oli lievästi sameaa, 3 FTU. Tutkituista järvistä ärvi on värittömin väriarvon ollessa 25 mgpt/l. Myös talvinen näkösyvyys oli suurin: 3,1 m. Kesällä näkösyvyys oli 1,9 m. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 6,1-7,1 ms/m ja ph 6,8-7. Talvella ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosforia oli 8 ja 1 µg/l (pinta ja pohja) ja typpeä 43 ja 51 µg/l. Kesällä fosforipitoisuudet nousivat lukemiin 22 ja 16 µg/l, mutta typpipitoisuudet pysyivät edelleen matalina: 52 ja 46 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli 8,4 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella ärvi on rehevä, klorofyllituloksen mukaan lievästi rehevä. 4.4 KILPILAMMEN VESISTÖALUE: KILPILAMPI ammen ympäristö on metsäistä, myös asutusta ja peltoa on jonkin verran. ammen syvyys on 6,9 m. Talvella pintaveden happikyllästys oli vain 57 %. Alusvedessä oli tuolloin happea 46 %. Kesällä pintavedessä oli happea 78 %, alusvedessä vain 15 %. Talvella sameusarvo oli 1,2 ja kesällä 3,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Vesi oli humuspitoista: väriarvo oli talvella 1 ja kesällä 7 mgpt/l. Näkösyvyyttä oli talvella vain metri, kesällä 1,8 m. ammella sähkönjohtavuusarvot olivat hieman muita tutkittuja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 11

14 järviä korkeampia, 9,1-1,4 ms/m. Talvella ph oli 6,5 ja kesällä 7,. ammen vedessä oli runsaasti ravinteita talvellakin: fosforia 26 µg/l ja typpeä pintavedessä 11 mg/l, alusvedessä 96 µg/l. Kesällä fosforia oli µg/l, eli järvi on rehevä. Typpeä oli pintavedessä 86 µg/l ja alusvedessä 12 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli rehevän järven tasoa, 11 µg/l. 4.5 PAJUJÄRVIEN VESISTÖALUE: ISO-LUOTIKAS JA PIRTTIJÄRVI Iso-Luotikkaalla on syvyyttä vain 2,3 m. Järven ympäristö on metsäistä maata, mutta myös soita on alueella runsaasti. Talvinen happitilanne ei ollut hyvä, pintavedessä oli happea 59 %, alusvedessä (2 m) 3 %. Kesällä tasalämpöisessä (2 C) vedessä happikyllästys oli 77-8 %. Sameusarvo oli talvella,5 ja kesällä 2 FTU. Vedessä oli suovesistä johtuvaa ruskeutta, väriarvo oli mgpt/l. Näkösyvyyttä oli metrin verran. Sähkönjohtavuus oli talvella 5,4 ms/m ja kesällä 3,9 ms/m. Vesi oli tutkituista järvistä happamin: ph 5,8-6,. Humus sisältää heikkoja happoja, jotka laskevat ph:ta. Talvella vedessä oli fosforia µg/l ja kesällä µg/l, eli vesi on rehevää. Klorofyllipitoisuus oli tutkituista järvistä selvästi suurin, 24 µg/l, jonka perusteella järvi olisi jo erittäin rehevä. Typpeä oli talvella µg/l ja kesällä 62-7 µg/l, joka on humusvesille tyypillistä tasoa. ärven syvyys on 3,2 m. Järven ympäristö on metsäistä. Myös asutusta ja suoalueita on jonkin verran. Vesi oli tasalämpöistä: talvella,8 C ja kesällä 2 C. Talvella hapenkyllästys oli % ja kesällä 77-8 %. Sameusarvo oli,9-1,3 FTU, eli vesi oli kesälläkin melko kirkasta. Talvella veden väriarvo oli ruskeiden vesien tasoa 15 mgpt/l ja kesällä 7 mgpt/l. Talvella näkösyvyyttä oli 1,1 m ja kesällä 1,7 m. Sähkönjohtavuus oli talvella 6,9 ja kesällä 4,6 ms/m, ph 6,2 ja 6,6. Fosforia oli sekä talvella että kesällä noin 15 µg/l, eli vesi oli lievästi rehevää. Kesällä pitoisuus oli alusvedessä hieman enemmän, 22 µg/l. Typpeä oli talvella noin 1 µg/l ja kesällä noin 6 µg/l. Klorofyllituloksen, 11 µg/l, mukaan ärvi menee juuri jo luokkaan rehevä. 4.6 VEHKALAMMEN VESISTÖALUE: VEHKALAMPI ammen syvyys on 7,5 m. Järven ympäristö on metsäistä. Pohjoispuolella on suoalue. ammen vesi oli kesällä kahdesta metristä alkaen hieman muita tutkittuja järviä kylmempää. Talvella happikyllästys oli pintavedessä 74 % ja alusvedessä 4 %. Kesällä pintaveden happikyllästys oli hyvä, 89 %, mutta alusvedessä vain 22 %. Sameusarvo oli talvella,8 ja kesällä 3 FTU. Veden väriarvo oli 12 mgpt/l, mikä näkyy jo veden ruskeutena. Näkösyvyyttä oli 1,2-1,4 m. Sähkönjohtavuus oli talvella 6,7-7,1 ms/m ja kesällä 5,6-5,8 ms/m. Talvella ph oli 6,5 ja kesällä 6,8, mikä on Suomen vesille normaali happamuustaso. Talvella pintavedessä oli fosforia 16 µg/l ja alusvedessä 22 µg/l. Kesällä fosforia oli 19 µg/l ja klorofylliä oli 6,8 µg/l, mitkä ovat lievästi rehevän vesistön arvoja. Typpeä oli pintavedessä µg/l. Talvella alusveden pitoisuus oli 71 µg/l ja kesällä 92 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 12

15 5 YHTEENVETO Ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokittelun 2 mukaisesti vuoden 26 tulosten perusteella ärvi on luokassa erinomainen tai hyvä (taulukko 2). Luokkaan hyvä menevät Eno-, Nurmi- ja ärvi sekä ampi. Hyvän tyydyttävän vaiheilla ovat ärvi ja ampi. Iso-Luotikas kuuluu luokkaan tyydyttävä. Rehevyysluokittelussa (fosfori- ja klorofyllipitoisuudet) ärvi on karu lievästi rehevä. Lievästi reheviä ovat Pukaran- ja ärvi sekä ampi. Lievästi reheviä reheviä ovat Nurmi- ja ärvi. Reheviä ovat ampi ja Iso-Luotikas, joka on jo lähellä erittäin rehevää. Taulukko 2. Ympäristöhallinnon yleinen käyttökelpoisuusluokittelu Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Juustin järvi ärvi ärvi ärvi ampi Pirtti järvi Kilpi lampi Iso-Luotikas Nyt tutkituista järvistä ei juuri ole aikaisempia vedenlaatutuloksia, joten johtopäätöksiä vedenlaadun kehityssuunnista ei voida tehdä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä löytyy joitakin yksittäisiä tuloksia ärvestä, ärvestä ja Iso- Luotikkaasta 8-luvulta ja 9-luvun alusta. ärven tulokset vuodelta 1982 ovat samaa tasoa kuin vuoden 26 tulokset. Iso-Luotikkaalla ja ärvellä näyttäisi siltä, että on menty hieman rehevämpään suuntaan. Nyt tutkitulta seudulta on tarkoitus hakea vesinäytteitä uudelleen noin 5-6 vuoden kuluttua. VIITTEET 1 Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y., moniste, 25 s. 2 Suomen ympäristökeskus 26. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. - Ympäristöhallinnon internet-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 13

16

17 Hartolan järvitutkimus LIITE 2 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P m oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ärvi näkösyvyys 2, m 1,3 1,6 73,6 4,4 6, ,8 3 2,2 8, ,7 5 3,1 6 3,2 7 3,3 8 3,4 9 3,4 1 3,5 11 3,5 6,9 52 4, ärvi näkösyvyys 2,2 m 1,9 1,6 74 1,5 9,5 6, ,8 3 2,6 9, ,1 7 3,1 8 3,2 2 3,2 6,1 45 9, ärvi näkösyvyys 2,8 m 1,9 8,4 59,2 8,4 6, ,9 3 2, ,1 5 3,4 6 3,4 7 3,5 8 3,6 9 3,6 3,2 24 8, ärvi ampi näkösyvyys 3,1 m 1,2 12,6 86,1 6,9 6, ,2 3,3 4,8 1, ,8 62 7, näkösyvyys 1, m 1 1 8,1 57 1,2 1,4 6, ,8 3 2,4 6, ,7 5 2, ,2 46 9, Iso-Luotikas näkösyvyys,9 m 1,8 8,4 59,5 5,4 5, ,1 3 5, ärvi näkösyvyys 1,1 m 1,8 7,8 54,9 6,9 6, ,8 7,5 52 6, ampi näkösyvyys 1,2 m 1,7 1,7 74,8 6,7 6, ,4 5 2, ,4 4 7, Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P m oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l

18 LIITE 2 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l ärvi näkösyvyys 2,3 m 1 2,8 8 89,6 3,7 6, ,6 3 16,6 4 11, ,6 6, ,1 8 5,2 9 4,9 1 4,8 11 4,6 5, ,3 ärvi näkösyvyys 1,6 m 1 21,5 8,2 93 2,8 7,1 7, ,5 3 21,1 4 14,9 5 12,6 6 9,7 7 6,9 8 5,8 9 5,1 1 4,6 5, ,5 19 9, ,7 ärvi näkösyvyys 1,5 m 1 2,7 7,3 81 3,2 7 7, , ,5 5 9,2 1, ,8 9 5,4,5 4 9, ,3 ärvi näkösyvyys 1,9 m 1 2,6 7, , ,6 3 2,6 7, ,6 5 19,7 6,4 7 6, ,4 ampi näkösyvyys 1,8 m 1 2, ,8 9, ,5 3 2,5 6, ,5 6 8,8 1,8 15 9, Iso-Luotikas näkösyvyys 1,1 m 1 19,6 6, , ,8 6,5 71 3, ärvi näkösyvyys 1,7 m 1 2 7,3 8 1,3 4,6 6, , Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l

19 LIITE 2 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l ampi näkösyvyys 1,4 m 1 2,2 8, ,6 6, ,8 3 11,3 5, ,8 5 6,1 6 5,4 2,8 22 5, ,8

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 217 Väliraportti nro 116-17-5598 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 17. 18.7.217 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

KOUVOLAN JÄRVIEN TUTKIMUKSET VUONNA 2013

KOUVOLAN JÄRVIEN TUTKIMUKSET VUONNA 2013 KOUVOLAN JÄRVIEN TUTKIMUKSET VUONNA 213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 216/213 Mirva Ketola ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VEDENLAATUTUTKIMUKSET JÄRVILLÄ... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi Katumajärvi (35.236.1.001; A= 377,7 ha, max. syvyys 18,9 m, keskisyvyys 7,1 m, V=26 700 000 m 3, valuma-alueen A=51 km 2, peltoisuus 20 %, järvisyys 13,2 %, viipymä 630 vrk, ravinnesuhde 26,95, rantaviiva

Lisätiedot

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN 28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi

Lisätiedot

Vihdin Vaakkoin veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017

Vihdin Vaakkoin veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017 26.10.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Vaakkoin veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017 Vaakkoin vesinäytteet otettiin 27.7. ja 12.10.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 LUVY/108 11.8.2014 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Vihdin Suolikkaan veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017

Vihdin Suolikkaan veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017 26.10.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Suolikkaan veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017 Suolikkaan vesinäytteet otettiin 27.7. ja 12.10.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot