HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

Transkriptio

1 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset Lämpötila ja happi Sameus, väri ja näkösyvyys Sähkönjohtavuus ja ph Ravinteet ja rehevyys 7 4 Tulosten tarkastelu järvikohtaisesti Sääksjärven vesistöalue: ärvi Vähäjoen vesistöalue: ärvi Joutsjärven ja Tainionvirran alue: Pukaran- ja ärvi ammen vesistöalue: ampi Pajujärvien vesistöalue: Iso-Luotikas ja ärvi ammen vesistöalue: ampi 12 5 Yhteenveto 13 Viitteet 13 Liitteet 1 Kartta 2 Tulokset

3 1 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 26 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset. Vuosittain tutkitaan järviä rajatulta vesistöalueelta. Tutkittavat järvet valitaan yhdessä jäsenkunnan kanssa. Tarkoituksena on selvittää sellaisten järvien vedenlaatua, joista ei juuri ole aiempaa tutkimustietoa ja alueella on kaavoitukseen liittyvää tai muuta tiedontarvetta. 2 NÄYTTEENOTTO JA SÄÄOLOT Hartolasta haettiin näytteet kahdeksasta järvestä (taulukko 1, kartta liite 1) lopputalvesta ( ) ja kesällä ( ) (tulokset liite 2). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Lämpötilat mitattiin metrin välein lämpötilakerrostuneisuuden selvittämiseksi. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi, sameus, sähkönjohtokyky, väri, kokonaistyppi ja -fosfori. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Kesällä analysoitiin myös klorofylli-a. Taulukko 1. Tutkimuskohteet Järvi Vesistöalue Koordinaatit Kok.syv. m ärvi Sääksjärven va ,3 ärvi Vähäjoen va , ärvi Joutsjärven ja Tainionvirran a ,2 ärvi Joutsjärven ja Tainionvirran a ,7 ampi ammen va ,9 Iso-Luotikas Pajujärvien va ,3 ärvi Pajujärvien va ,2 ampi ammen va ,5 Tammi-helmikuussa satoi vain noin kolmasosa - puolet normaalimäärästä. Helmimaaliskuussa oli tavanomaista kylmempää. Lopputalven näytteenottopäivinä jään paksuus oli reilut 5 cm, lunta oli cm ja ilman lämpötila 3 C. Jäät lähtivät tavanomaiseen aikaan, maan keskiosissa toukokuun alkupuolella. Kesä oli lämmin ja erittäin vähäsateinen, heinäkuussa satoi alle kolmasosa normaalimäärästä. Kesänäytteenotossa ilman lämpötila oli +19 C. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27

4 3 TULOKSET Tässä kappaleessa tuloksia on esitetty analyysikohtaisesti, jotta järvien tuloksia on voitu vertailla keskenään. Kappaleessa 4 tuloksia tarkastellaan järvikohtaisesti. 3.1 LÄMPÖTILA JA HAPPI Veden lämpötilan mittaus on yksi vesistötarkkailujen perusmäärityksistä, joka tehdään yleensä aina vesinäytteiden oton yhteydessä 1. Lämpötila-arvoa tarvitaan mm. happikyllästysasteen laskemisessa. Lämpötilamittauksilla selvitetään järven kerrostuneisuus. Suomen järvissä on kaksi täyskiertoa: kevät- ja syystäyskierto. Täyskiertoaikaan vesimassa on kerrostumaton (lämpötila sama pinnasta pohjaan) ja vesimassa muutoinkin tasalaatuista. Myös happitilanne on tällöin yleensä häiriötön (8-9 %), vaikka vesistö olisi voimakkaastikin kuormitettu. Mikäli järvi on matala, pysyvää kesäkerrostuneisuutta ei välttämättä synny, vaan tuulet sekoittavat veden pohjaa myöten. Veden lämpötila oli maaliskuun lopulla metrin syvyydessä,2-1 C (kuva 1). Lämpötilan harppauskerros, jossa lämpötila laskee useita asteita muutaman metrin matkalla oli yleensä 2-3 metrin syvyydessä. Syvemmällä vesi oli 2-3,5 C. Pirtti- ja ärvessä alusvesi oli vain noin yksi asteista. Lämpötila (*C),5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Syvyys (m) Iso-Luotikas Kuva 1. Lämpötilakerrostuneisuus talvinäytteenottoaikaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 2

5 Kesäkuussa pintavesi oli noin +2 C (kuva 2). Matalimmat järvet (Iso-Luotikas, Pirtti- ja ärvi) olivat pinnasta pohjaan lähes tasalämpöisiä. Lämpötilakerrostuneissa järvissä harppauskerros sijaitsi 3-4 metrissä. Syvimpien järvien alusvesi oli 4-5 C. Lämpötila (*C) Syvyys (m) Iso-Luotikas Kuva 2. Lämpötilakerrostuneisuus kesänäytteenottoaikaan. Happikyllästeisyys on heikoimmillaan kerrostuneisuusajan lopulla (yleensä maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä) 1. Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Happikyllästysasteen vajaus päällysvedessä on yleistä pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä. Pintaveden happikyllästys oli talvella suurin ärvessä (kuva 3). Juustin- ja ärvellä sekä ammella happikyllästys oli reilut 7 %. Muilla järvillä pintaveden happikyllästys oli vain vajaat 6 %. Huonoin alusveden talvinen happitilanne oli ärvellä ja Iso-Luotikkaalla (kuva 3). Paras alusveden happitilanne oli lähes tasalämpöisellä ärvellä. Muilla järvillä alusveden happikyllästys oli 4-5 %. Pintaveden happikyllästys oli kesällä Nurmi- ja ärvellä sekä ammella noin 9 %, Iso-Luotikkaalla noin 7 % ja muissa järvissä noin 8 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 3

6 ärven alusvedestä happi oli kesällä lähes loppunut (kuva 3). ärvellä, Kilpija ammella kyllästysprosentit olivat myös alhaiset. Paras alusveden happitilanne lämpötilakerrostuneista järvistä oli ärvellä. Tasalämpöisissä, tuulen sekoittamissa järvissä alusveden happikyllästys oli noin 7 % O2% Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 3. Happikyllästysprosentit talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. 3.2 SAMEUS, VÄRI JA NÄKÖSYVYYS Talvella sameusarvot olivat pieniä (kuva 4). Kirkkaan veden sameusarvo on pienempi kuin 1 FTU. Suurimmassa osassa järvistä pintaveden sameusarvo oli alle yksi, ärvellä ja ammella hieman yli. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 FTU Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 4. Sameusarvot (FTU) talvella ja kesällä metrin syvyydestä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 4

7 Talvella järvet jakaantuivat väriarvon suhteen kolmeen luokkaan (kuva 5). Lievää humusleimaa oli ärvellä. Humuspitoisia olivat Juustin-, Nurmi- ja ärvi. ammen, ammen, Iso-Luotikkaan ja ärven väri näkyy jo paljaalla silmällä selvänä veden ruskeutena mgpt/l Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 5. Väriarvot (mgpt/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä. Kesällä sameus on suurempi kuin talvella johtuen päällysvedessä esiintyvästä leväsamennuksesta. ärvellä sameus tosin oli kesällä yhtä pientä kuin talvella. Muilla järvillä vesi oli lievästi sameaa (kuva 4). Sameus ei vielä tällöin ole selvästi silminnähtävää. Kesällä väri usein vähenee ilmeisesti ultraviolettisäteilyn hajottaessa humusta 1. ärvellä väriarvo oli kesälläkin pienin. ärven väriarvo oli laskenut myös lievän humusleiman luokkaan. Iso-Luotikkaalla ja ammella väriarvo oli kesälläkin ruskeiden vesien tasoa (kuva 5). Näkösyvyys oli talvella noin 3 m Pukaran- ja ärvellä, noin 2 m Juustin- ja ärvellä ja muilla järvillä noin metrin (kuva 6). Kesällä ärvellä oli näkösyvyyttä 2,3 m, ärvellä, ammella ja ärvellä vajaat 2 m, ärvellä, ärvellä ja ammella noin 1 ½ m ja Iso-Luotikkaalla noin metri. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 5

8 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 m Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 6. Näkösyvyys (m) talvella ja kesällä. 3.3 SÄHKÖNJOHTAVUUS JA PH Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Normaali sähkönjohtavuus Suomen järvissä on 5-1 ms/m. Sähkönjohtavuus kasvaa järvissä pinnasta pohjalle siirryttäessä. Orgaanisen aineen hajotessa vapautuu suoloja veteen, mikä lisää sähkönjohtavuutta 1. Arvot olivat kesällä pienempiä kuin talvella (kuva 7). Sähkönjohtavuus oli pienin ärvellä ja Iso-Luotikkaalla. ammella sähkönjohtavuus oli suurin, mutta vielä normaalilla tasolla. Happamuus eli ph on Suomen vesistöissä yleensä lievästi happamalla puolella (6,5-6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen 1. Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Iso-Luotikkaalla pintavesi oli muita hieman happamampaa: talvella 5,8 ja kesällä 6 (kuva 8). Muilla järvillä ph oli talvella 6,2-6,8 ja kesällä 6,6-7,3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 6

9 ms/m Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 7. Sähkönjohtavuusarvot (ms/m) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella ph Iso- Luotikas Talvi Kesä Kuva 8. ph-arvot talvella ja kesällä metrin syvyydessä. 3.4 RAVINTEET JA REHEVYYS Järven rehevyystasoa kuvaavat parhaiten tuotantokauden aikainen päällysveden fosforipitoisuus ja klorofylli-a pitoisuus, joka kuvaa planktonlevien määrää. Kesän fosforitulosten perusteella ärvi on karu, ärvi, ärvi ja ampi lievästi reheviä, ärvi, ärvi, ampi ja Iso-Luotikas reheviä (kuva 9). Kesän klorofyllitulosten mukaan suurin osa järvistä menee luokkaan lievästi rehevä, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 7

10 ärvikin menee juuri lievästi rehevän puolelle. ampi ja ärvi ovat reheviä ja Iso-Luotikas erittäin rehevä (kuva 1). Myös typpipitoisuudet olivat kesällä pienimpiä ärvessä (kuva 11). Suurimmat pintaveden typpipitoisuudet olivat ammella ja ammella. Muiden järvien typpipitoisuudet olivat luokkaa 5-6 µg/l. Humusvesille tyypillinen pitoisuus on 4-8 µg/l. Typpi-fosfori suhteen perusteella fosfori on rajoittava ravinne tutkituilla järvillä, kuten myös useimmissa Suomen järvissä µg/l Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 9. Fosforipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Alusveden fosforipitoisuudet eivät kesällä juuri olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 9). Pukaran- ja ärven alusvedessä oli hieman enemmän fosforia kuin pintavedessä. Terveessä järvessä, jossa ei ole alusveden happiongelmia, fosfori pidättyy pohjalietteeseen eikä alusveden pitoisuustaso nouse kovin voimakkaasti 1. Alusveden typpipitoisuus oli ärvessä kaksinkertainen pintaveteen verrattuna (kuva 11). Myös ärvellä ja ammella pitoisuus alusvedessä oli kohonnut. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 8

11 µg/l Iso- Luotikas Kuva 1. Klorofylli-a pitoisuus (µg/l) kesällä syvyydestä -4 m µg/l Iso- Luotikas Talvi 1m Kesä 1m Talvi pohja -1m Kesä pohja -1m Kuva 11. Typpipitoisuudet (µg/l) talvella ja kesällä metrin syvyydessä ja metri pohjan yläpuolella. Talvella fosforipitoisuudet ovat päällysvedessä yleensä alhaisempia kuin kesällä. Talvella päällysvedessä ei ole juurikaan kasviplanktonia, joten fosfori sedimentoituu pohjalle 1. Ainoastaan ammella oli talvella pintavedessä enemmän fosforia kuin kesällä. Talvella pintavedessä oli vähiten fosforia Juustin- ja ärvellä, eniten ammella ja Iso- Luotikkaassa. Typpipitoisuus vaihtelee luontaisesti siten, että alimmat arvot sattuvat loppukesään ja korkeimmat talvikauteen, jolloin typen käyttö on vähäistä 1. Ainoastaan ärvellä typpipitoisuus oli talvella pienempi kuin kesällä. Talvella typpipitoisuudet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 9

12 pintavedessä olivat pienimpiä Eno- ja ärvellä. Suurimmat typpipitoisuudet olivat ärvellä ja ammella. Alusveden fosforipitoisuudet eivät talvella juuri olleet korkeampia kuin pintaveden (kuva 9). Ainostaan ammella alusveden pitoisuus oli hieman korkeampi. Alusveden typpipitoisuudet olivat samaa tasoa talvella kuin kesällä. Ainoastaan ärvellä alusveden typpipitoisuus oli talvella selvästi korkeampi. Korkein alusveden typpipitoisuus oli ärvellä. 4 TULOSTEN TARKASTELU JÄRVIKOHTAISESTI 4.1 SÄÄKSJÄRVEN VESISTÖALUE: JUUSTINJÄRVI ärven ympäristössä on metsäistä ja louhikkoista. Järven kokonaissyvyys on yli 12 metriä. Talvella hapenkyllästysprosentti oli pintavedessä 73 ja pohjan lähellä 52. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 89 ja 45. ärvellä kesäinen alusveden happitilanne oli tutkituista lämpötilakerrostuneista järvistä paras. ärven vesi oli kirkasta: sameusarvo oli sekä kesällä että talvella vain,6 FTU, vaikka yleensä järvissä sameusarvo kohoaa kesällä leväsamennuksesta johtuen. Myös väriarvo oli sama kesällä ja talvella, 5 mgpt/l, joka on humuspitoisille vesille tyypillinen arvo. Näkösyvyyttä ärvellä oli talvella 2 m ja kesällä 2,3 m. Kesäinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä suurin. Sähkönjohtavuus oli tutkituista järvistä pienin, noin 4 ms/m pinnalla ja pohjalla sekä kesällä että talvella. Pintaveden ph oli talvella 6,3 ja kesällä 6,9. Fosforipitoisuudet olivat pintavedessä 7-8 µg/l ja alusvedessä 6-7 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella vesistö on karu. Klorofyllipitoisuus oli kesällä 4,3 µg/l. Alle 4 tuloksella järvi kuuluisi luokkaan karu, mutta nyt menee juuri lievästi rehevän puolelle. Typpeä oli pintavedessä talvella 58 µg/l ja kesällä vain 37 µg/l. Alusvedessä typpeä oli kummallakin näytteenottokerralla reilut 4 µg/l. 4.2 VÄHÄJOEN VESISTÖALUE: NURMIJÄRVI ärvi on tutkimusjärvistä syvin, 22 m. Järven ympäristö on peltovaltaista. Talvella pintaveden hapenkyllästys oli 74 % ja alusvedessä 45 %. Kesällä happikyllästys oli pinnassa 93 %, mutta pohjalla vain 19 %. Talvella veden sameus oli 1,5 FTU ja kesällä 2,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Talvinen sameus oli hieman suurempi kuin muilla tutkituilla, kirkkaiksi luokitelluilla, järvillä. Veden väriarvo pysyi 6 mgpt/l paikkeilla, eli vesi oli humuspitoista. Talvinen näkösyvyys oli 2,2 m, kesällä 1,6 m. Sähkönjohtavuus oli alusvedessä ja talvella myös pintavedessä 9,5 ms/m, kesällä pintavedessä 7,1 ms/m. Arvot ovat tyypillisiä Suomen järville. Pintaveden ph oli talvella 6,7 ja kesällä 7,3. Fosforipitoisuus oli pintavedessä talvella 18 µg/l, alusvedessä hieman vähemmän. Kesällä pintaveden pitoisuus oli 22 µg/l ja jälleen alusvedessä hieman vähemmän. Fosforipitoisuuden perusteella ärvi ylittää juuri lievästi rehevän rajan ja menee Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 1

13 luokkaan rehevä. Klorofyllituloksen, 7,7 µg/l, mukaan järvi on lievästi rehevä. Typpeä oli kesällä pintavedessä 63 µg/l, joka on humusvesille tyypillinen arvo. Talvella typpeä oli 11 µg/l, joka oli nyt tutkimuksen kohteena olleista järvistä suurin pitoisuus. Myös alusvedessä typpipitoisuudet olivat korkeita 13 ja 14 µg/l. 4.3 JOUTSJÄRVEN JA TAINIONVIRRAN ALUE: PUKARAN- JA ENOJÄRVI ärven pohjoispään ympäristö on metsäistä, eteläpäässä on myös peltoa ja asutusta. Järven syvyys on 1,2 m. Pintavedessä hapenkyllästys oli talvella vain 59 %, kesällä 81 %. Alusvedessä kyllästysprosentti oli jo talvella alhainen, 24, ja kesällä happi oli lähes loppu kyllästyksen ollessa 4 %. Talvella vesi oli kirkasta, sameusarvo oli,2 FTU. Kesällä arvo oli 3,2 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Väriarvo oli talvella 45 ja kesällä 35 mgpt/l, eli vedessä oli lievää humusleimaa. ärvellä oli näkösyvyyttä talvella 2,8 m ja kesällä 1,5 m. Sähkönjohtavuus pintavedessä oli 8,4 ja 7, ms/m ja alusvedessä 8,2 ja 9,2 ms/m. Veden ph oli talvella 6,7 ja kesällä 7,1. Talvella pintavedessä oli fosforia 15 µg/l, alusveden pitoisuus oli samaa tasoa. Kesällä pintavedessä oli 19 µg/l fosforia ja alusvedessä 25 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella ärvi on lievästi rehevä, mutta jo lähellä rehevää. Klorofyllipitoisuus oli 8,3 µg/l, jonka mukaan vesi on lievästi rehevää. Pintavedessä oli talvella typpeä 84 µg/l, alusvedessä hieman vähemmän. Kesällä typpeä oli pintavedessä 57 µg/l, alusveden pitoisuus oli kohonnut arvoon 95 µg/l. Alusveden ravinnepitoisuudet kohoavat happitilanteen huonontuessa. ärvellä on syvyyttä 5,7 m. Järven ympäristö on metsäistä. Vesi oli talvella kylmää pinnasta pohjaan saakka (,2-1 C) ja kesällä vastaavasti noin 2 C kaikilla syvyyksillä. Veden sekoittumisesta johtuen alusveden happitilanne pysyi hyvänä: 62-7 %. Pintavedessä happikyllästys oli päälle 8 %. Talvella vesi oli kirkasta, sameutta oli vain,1 FTU. Kesällä vesi oli lievästi sameaa, 3 FTU. Tutkituista järvistä ärvi on värittömin väriarvon ollessa 25 mgpt/l. Myös talvinen näkösyvyys oli suurin: 3,1 m. Kesällä näkösyvyys oli 1,9 m. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 6,1-7,1 ms/m ja ph 6,8-7. Talvella ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosforia oli 8 ja 1 µg/l (pinta ja pohja) ja typpeä 43 ja 51 µg/l. Kesällä fosforipitoisuudet nousivat lukemiin 22 ja 16 µg/l, mutta typpipitoisuudet pysyivät edelleen matalina: 52 ja 46 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli 8,4 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella ärvi on rehevä, klorofyllituloksen mukaan lievästi rehevä. 4.4 KILPILAMMEN VESISTÖALUE: KILPILAMPI ammen ympäristö on metsäistä, myös asutusta ja peltoa on jonkin verran. ammen syvyys on 6,9 m. Talvella pintaveden happikyllästys oli vain 57 %. Alusvedessä oli tuolloin happea 46 %. Kesällä pintavedessä oli happea 78 %, alusvedessä vain 15 %. Talvella sameusarvo oli 1,2 ja kesällä 3,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Vesi oli humuspitoista: väriarvo oli talvella 1 ja kesällä 7 mgpt/l. Näkösyvyyttä oli talvella vain metri, kesällä 1,8 m. ammella sähkönjohtavuusarvot olivat hieman muita tutkittuja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 11

14 järviä korkeampia, 9,1-1,4 ms/m. Talvella ph oli 6,5 ja kesällä 7,. ammen vedessä oli runsaasti ravinteita talvellakin: fosforia 26 µg/l ja typpeä pintavedessä 11 mg/l, alusvedessä 96 µg/l. Kesällä fosforia oli µg/l, eli järvi on rehevä. Typpeä oli pintavedessä 86 µg/l ja alusvedessä 12 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli rehevän järven tasoa, 11 µg/l. 4.5 PAJUJÄRVIEN VESISTÖALUE: ISO-LUOTIKAS JA PIRTTIJÄRVI Iso-Luotikkaalla on syvyyttä vain 2,3 m. Järven ympäristö on metsäistä maata, mutta myös soita on alueella runsaasti. Talvinen happitilanne ei ollut hyvä, pintavedessä oli happea 59 %, alusvedessä (2 m) 3 %. Kesällä tasalämpöisessä (2 C) vedessä happikyllästys oli 77-8 %. Sameusarvo oli talvella,5 ja kesällä 2 FTU. Vedessä oli suovesistä johtuvaa ruskeutta, väriarvo oli mgpt/l. Näkösyvyyttä oli metrin verran. Sähkönjohtavuus oli talvella 5,4 ms/m ja kesällä 3,9 ms/m. Vesi oli tutkituista järvistä happamin: ph 5,8-6,. Humus sisältää heikkoja happoja, jotka laskevat ph:ta. Talvella vedessä oli fosforia µg/l ja kesällä µg/l, eli vesi on rehevää. Klorofyllipitoisuus oli tutkituista järvistä selvästi suurin, 24 µg/l, jonka perusteella järvi olisi jo erittäin rehevä. Typpeä oli talvella µg/l ja kesällä 62-7 µg/l, joka on humusvesille tyypillistä tasoa. ärven syvyys on 3,2 m. Järven ympäristö on metsäistä. Myös asutusta ja suoalueita on jonkin verran. Vesi oli tasalämpöistä: talvella,8 C ja kesällä 2 C. Talvella hapenkyllästys oli % ja kesällä 77-8 %. Sameusarvo oli,9-1,3 FTU, eli vesi oli kesälläkin melko kirkasta. Talvella veden väriarvo oli ruskeiden vesien tasoa 15 mgpt/l ja kesällä 7 mgpt/l. Talvella näkösyvyyttä oli 1,1 m ja kesällä 1,7 m. Sähkönjohtavuus oli talvella 6,9 ja kesällä 4,6 ms/m, ph 6,2 ja 6,6. Fosforia oli sekä talvella että kesällä noin 15 µg/l, eli vesi oli lievästi rehevää. Kesällä pitoisuus oli alusvedessä hieman enemmän, 22 µg/l. Typpeä oli talvella noin 1 µg/l ja kesällä noin 6 µg/l. Klorofyllituloksen, 11 µg/l, mukaan ärvi menee juuri jo luokkaan rehevä. 4.6 VEHKALAMMEN VESISTÖALUE: VEHKALAMPI ammen syvyys on 7,5 m. Järven ympäristö on metsäistä. Pohjoispuolella on suoalue. ammen vesi oli kesällä kahdesta metristä alkaen hieman muita tutkittuja järviä kylmempää. Talvella happikyllästys oli pintavedessä 74 % ja alusvedessä 4 %. Kesällä pintaveden happikyllästys oli hyvä, 89 %, mutta alusvedessä vain 22 %. Sameusarvo oli talvella,8 ja kesällä 3 FTU. Veden väriarvo oli 12 mgpt/l, mikä näkyy jo veden ruskeutena. Näkösyvyyttä oli 1,2-1,4 m. Sähkönjohtavuus oli talvella 6,7-7,1 ms/m ja kesällä 5,6-5,8 ms/m. Talvella ph oli 6,5 ja kesällä 6,8, mikä on Suomen vesille normaali happamuustaso. Talvella pintavedessä oli fosforia 16 µg/l ja alusvedessä 22 µg/l. Kesällä fosforia oli 19 µg/l ja klorofylliä oli 6,8 µg/l, mitkä ovat lievästi rehevän vesistön arvoja. Typpeä oli pintavedessä µg/l. Talvella alusveden pitoisuus oli 71 µg/l ja kesällä 92 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 12

15 5 YHTEENVETO Ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokittelun 2 mukaisesti vuoden 26 tulosten perusteella ärvi on luokassa erinomainen tai hyvä (taulukko 2). Luokkaan hyvä menevät Eno-, Nurmi- ja ärvi sekä ampi. Hyvän tyydyttävän vaiheilla ovat ärvi ja ampi. Iso-Luotikas kuuluu luokkaan tyydyttävä. Rehevyysluokittelussa (fosfori- ja klorofyllipitoisuudet) ärvi on karu lievästi rehevä. Lievästi reheviä ovat Pukaran- ja ärvi sekä ampi. Lievästi reheviä reheviä ovat Nurmi- ja ärvi. Reheviä ovat ampi ja Iso-Luotikas, joka on jo lähellä erittäin rehevää. Taulukko 2. Ympäristöhallinnon yleinen käyttökelpoisuusluokittelu Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Juustin järvi ärvi ärvi ärvi ampi Pirtti järvi Kilpi lampi Iso-Luotikas Nyt tutkituista järvistä ei juuri ole aikaisempia vedenlaatutuloksia, joten johtopäätöksiä vedenlaadun kehityssuunnista ei voida tehdä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä löytyy joitakin yksittäisiä tuloksia ärvestä, ärvestä ja Iso- Luotikkaasta 8-luvulta ja 9-luvun alusta. ärven tulokset vuodelta 1982 ovat samaa tasoa kuin vuoden 26 tulokset. Iso-Luotikkaalla ja ärvellä näyttäisi siltä, että on menty hieman rehevämpään suuntaan. Nyt tutkitulta seudulta on tarkoitus hakea vesinäytteitä uudelleen noin 5-6 vuoden kuluttua. VIITTEET 1 Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y., moniste, 25 s. 2 Suomen ympäristökeskus 26. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat. - Ympäristöhallinnon internet-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 13

16

17 Hartolan järvitutkimus LIITE 2 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P m oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ärvi näkösyvyys 2, m 1,3 1,6 73,6 4,4 6, ,8 3 2,2 8, ,7 5 3,1 6 3,2 7 3,3 8 3,4 9 3,4 1 3,5 11 3,5 6,9 52 4, ärvi näkösyvyys 2,2 m 1,9 1,6 74 1,5 9,5 6, ,8 3 2,6 9, ,1 7 3,1 8 3,2 2 3,2 6,1 45 9, ärvi näkösyvyys 2,8 m 1,9 8,4 59,2 8,4 6, ,9 3 2, ,1 5 3,4 6 3,4 7 3,5 8 3,6 9 3,6 3,2 24 8, ärvi ampi näkösyvyys 3,1 m 1,2 12,6 86,1 6,9 6, ,2 3,3 4,8 1, ,8 62 7, näkösyvyys 1, m 1 1 8,1 57 1,2 1,4 6, ,8 3 2,4 6, ,7 5 2, ,2 46 9, Iso-Luotikas näkösyvyys,9 m 1,8 8,4 59,5 5,4 5, ,1 3 5, ärvi näkösyvyys 1,1 m 1,8 7,8 54,9 6,9 6, ,8 7,5 52 6, ampi näkösyvyys 1,2 m 1,7 1,7 74,8 6,7 6, ,4 5 2, ,4 4 7, Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P m oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l

18 LIITE 2 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l ärvi näkösyvyys 2,3 m 1 2,8 8 89,6 3,7 6, ,6 3 16,6 4 11, ,6 6, ,1 8 5,2 9 4,9 1 4,8 11 4,6 5, ,3 ärvi näkösyvyys 1,6 m 1 21,5 8,2 93 2,8 7,1 7, ,5 3 21,1 4 14,9 5 12,6 6 9,7 7 6,9 8 5,8 9 5,1 1 4,6 5, ,5 19 9, ,7 ärvi näkösyvyys 1,5 m 1 2,7 7,3 81 3,2 7 7, , ,5 5 9,2 1, ,8 9 5,4,5 4 9, ,3 ärvi näkösyvyys 1,9 m 1 2,6 7, , ,6 3 2,6 7, ,6 5 19,7 6,4 7 6, ,4 ampi näkösyvyys 1,8 m 1 2, ,8 9, ,5 3 2,5 6, ,5 6 8,8 1,8 15 9, Iso-Luotikas näkösyvyys 1,1 m 1 19,6 6, , ,8 6,5 71 3, ärvi näkösyvyys 1,7 m 1 2 7,3 8 1,3 4,6 6, , Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l

19 LIITE 2 Näytesyvyys lt Happi Happi Sameus Sähkönj ph Väri kok.n Kok.P Klorof. oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l ug/l ug/l ug/l ampi näkösyvyys 1,4 m 1 2,2 8, ,6 6, ,8 3 11,3 5, ,8 5 6,1 6 5,4 2,8 22 5, ,8