HOLLOLAN PIENJÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA VUONNA 2019
|
|
- Hanna Auvinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HOLLOLAN PIENJÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA VUONNA 219 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 Marja Anttila-Huhtinen
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 4 VEDENLAATUTULOKSET Vähä-Tiilijärvi Keski-Tiilijärvi Iso-Tiilijärvi Työtjärvi 15 VIITTEET 19 LIITTEET Liite 1 Vedenlaadun analyysitulokset
3 JOHDANTO Hollolan kunta tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä Hollolan pienjärvien seurannan vuonna 219. Seurannan kohteena olivat Hollolassa sijaitsevat Tiilijärvet eli Vähä-Tiilijärvi, KeskiTiilijärvi ja Iso-Tiilijärvi sekä Työtjärvi (Kuva 1). Kaikki tutkimusjärvet ovat Salpausselällä sijaitsevia pieni järviä, jotka ovat ainakin aikoinaan olleet kirkasvetisiä. Kaikki tutkimusjärvet ovat niin pieniä, etteivät ne ole olleet mukana Ympäristöhallinnon pintavesien ekologisessa tilaluokittelussa. Näytteitä otettiin vuonna 219 maaliskuussa ja elokuussa 1 metrin syvyydestä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi elokuun näytteenoton yhteydessä otettiin 2 metrin näyte klorofylli-a:n pitoisuuden määritykseen. Tässä raportissa on esitetty em. näytteenottojen tulokset ja verrattu tuloksia ko. vesistöjen aiempiin tuloksiin. Kaikki vuoden 219 seurantajärvet ovat olleet mukana myös vastaavassa vuoden 217 seurannassa (Malin 217) ja Vähä-Tiilijärvi sekä Työtjärvi myös vuoden 218 seurannassa (Malin 218). Seurantajärvien taustatietojen osalta viitataankin em. julkaisuihin. Vedenlaadun ajallista kehitystä on tarkasteltu tässä raportissa em. raporttien tapaan rajoittuen kuitenkin 2luvulle. Kuva 1. Vuoden 219 pienvesiseurannan tutkimusjärvet Vähä-Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi, Iso-Tiilijärvi ja Työtjärvi. Järvet sijaitsevat Hollolan kunnan keskustaajamassa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 1
4 2 SÄÄOLOT Helmikuusta elokuuhun kuukausien keskilämpötilat olivat vuonna 219 joka kuukausi korkeampia kuin pitkällä aikavälillä (1981 2) (Kuva 2). Kuitenkin selvästi normaalia lämpimämpiä kuukausia olivat vain helmikuu ja kesäkuu. Kokonaisuutena kesä 219 (kesä elokuu) oli Lahden alueella lähes 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Normaalia enemmän vettä satoi tammi maaliskuussa ja toukokuussa (Kuva 2). Osa helmikuun sateista tuli Etelä-Suomessa vetenä lämpötilan ollessa ajoittain plussan puolella. Erityistä oli se, että kesä 219 oli merkittävästi normaalia kuivempia. lt oc sademäärä mm Kuva 2. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) ja sademäärä (mm) vuonna 219 ja vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2) keskiarvot Lahdessa. Vuodelta 219 tietoja on vain tammi elokuulta. Lahden Launeen säähavaintoaseman toiminta loppui , joten toukokuusta eteenpäin tiedot ovat Lahden Sopenkorven asemalta. Pitkänajan data on Launeen asemalta. Lähde: Ilmatieteen laitos AINEISTO JA MENETELMÄT Kaikilta neljältä seurantapaikalta (Taulukko 1) otettiin vesinäytteet maaliskuussa ( ) ja elokuussa ( ) pinnasta (1 metri) ja pohjalta (pohja-1 metri). Elokuun näytteenoton yhteydessä otettiin lisäksi -2 metrin näyte klorofylli-a:n pitoisuuden määritykseen. Analyysivalikoima oli Työtjärvessä muita järviä suppeampi. Lisäksi näytteenoton yhteydessä mitattiin välisyvyyksistä lämpötila ja happipitoisuus sondilla (YSI-sondi, malli 692). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä (Finas T 54). Taulukko 1. Vuoden 219 seurantajärvien syvyys ja näytepaikkojen koordinaattitiedot. Järvi (nimi Veslassa) Syvyys m Koord. ETRS TM35FIN (Vesla) Muuta huomioitavaa Vähä Tiilijärvi Keski Tiilijärvi Iso Tiilijärvi, pohj näyte otettu Työtjärvi, Särkänkärki 1 7 7, näyte otettu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
5 4 VEDENLAATUTULOKSET Analyysitulokset (Liite 1) on viety Vesla-vedenlaaturekisteriin (Hertta). Hygieeninen vedenlaatu oli kaikissa kolmessa Tiilijärvessä elokuun 219 näytteenoton perusteella erinomainen. Hygienian indikaattoribakteerien eli fekaalisten enterokokkien ja E. colien määrät olivat kaikissa järvissä 2 pmy/ ml (pmy=pesäkettä muodostava yksikkö). Tämän mukaan bakteerimäärät olivat selvästi alle EU-normien mukaisen (Sosiaali- ja terveysministeriö 28) uimaveden toimenpiderajan (4 enterokokkia/ml, E. colia/ml) ja uimaveden erinomaisen laatuluokituksen mukaisia (2 enterokokkia/ml, 5 E. colia/ml). Työtjärvessä ei seurattu veden mikrobiologista laatua. Kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde oli kaikissa Tiilijärvissä 2-luvun tuotantokauden päällysvesitulosten mukaan välillä Kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhteen ollessa yli 17, on fosfori levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle, on typpi kasvun minimitekijä (Forsberg ym. 1978). Näin olleen kaikki Tiilijärvet ovat selvästi fosforirajoitteisia. Sen sijaan Työtjärvessä em. suhde oli 17, joten siellä fosforirajoitteisuus ei ole niin selvä. 4.1 VÄHÄ-TIILIJÄRVI Vähä-Tiilijärvi (Kuva 3) on eteläisin ja matalin kolmesta Tiilijärvestä. Vähä-Tiilijärven pohjoisreunalta lähtee laskuoja kohti Keski-Tiilijärveä ja sieltä edelleen Iso-Tiilijärveen, josta vedet virtaavat Kutajärveen ja sieltä edelleen Vesijärveen (Kuva 1). Vähä-Tiilijärven syvyydeksi ilmoitetaan vedenlaaturekisterissä 7 metriä, mutta näytteenottojen yhteydessä maksimisyvyydeksi löydettiin vain 5 metriä. Pohja vaikutti näytteenoton yhteydessä hyvin höttöiseltä. Järvellä on suuri virkistyskäyttöarvo sekä ulkoilijoiden että uimareiden kannalta, koska se sijaitsee kuntakeskuksen ja asuinalueiden läheisyydessä. Loppukesästä 218 Vähä-Tiilijärvessä oli pitkäkestoinen, massiivinen sinileväkukinta. Elokuun puolivälissä otetussa näytteessä oli kahta Anabaena-suvun lajia (Malin 218). Kesä 218 oli helteinen, ja silloin todettiin erityisesti rannikkoalueella poikkeuksellisen voimakkaita sinileväkukintoja mutta myös järvivesistöissä leväkukinnat olivat normaalia yleisempiä. Vähä-Tiilijärven huono tila kesällä 218 sai käynnistämään järveä koskevat selvitykset, joita on vuonna 219 hallinnoinut Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Yhtenä syynä Vähä-Tiilijärven leväkukintoihin on esitetty Hollolan kuntakeskuksen palvelutalon jäähdytysvesien johtamista Vähä-Tiilijärveen. Jäähdytysvesi on johdettu syvänteeseen, minkä seurauksena ravinteikasta pohjanläheistä vettä on voinut kummuta pintaveteen mahdollistaen levämäärien kasvun. Heinäkuussa 219 ( ) jäähdytysvesien purkuputkea nostettiin siten, että purku on siitä lähtien tapahtunut väliveteen. Kesä 219 oli Vähä-Tiilijärvessä leväkukintojen suhteen selvästi kesää 218 rauhallisempi. Aikavälillä juhannus heinäkuun alkupuoli järvessä havaittiin sinileväkukinta, jonka Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 3
6 valtalajiksi todettiin Dolichospermum lemmermannii (ent. Anabaena lemmermannii), joka on potentiaalisesti myrkyllinen sinilevälaji. Sen jälkeen kukintoja ei havaittu. Kuva 3. Vähä-Tiilijärvi ja sen näyteaseman sijainti. Elokuun 219 vesinäyte otettiin noin 2 viikkoa myöhemmin kuin vastaava näyte elokuussa 218. Silmämääräisesti arvioiden levää oli vain vähän, näkösyvyyttä selvästi enemmän ja klorofyllipitoisuus selvästi pienempi kuin elokuussa 218 (Kuvat 4 ja 5). Kuitenkin myös elokuun 219 klorofyllipitoisuus ilmensi eutrofiaa. Sen sijaan päällysveden tuotantokauden aikaisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi oli mesotrofinen (Kuva 6). Tuotantokauden aikainen päällysveden typpipitoisuus on ollut 2-luvulla tasoa µg/l lukuun ottamatta elokuuta 218, jolloin päällysveden typpipitoisuus oli selvästi normaalia suurempi (Kuva 7). Pohjanläheinen happipitoisuus on ollut ajoittain etenkin loppukesällä alhainen (Kuva 8), mikä on tuolloin näkynyt alusveden kohonneena fosforipitoisuutena sisäisen kuormituksen seurauksena (Kuva 6). Maaliskuun 219 sondimittausten mukaan happipitoisuus oli jo 3 metrissä alle 2 mg/l. Elokuussa 219 pohjanläheinen happitilanne oli laboratorioanalyysin mukaan ihan hyvä (5,8 mg/l), kun taas sondimittauksen mukaan happea oli selvästi vähemmän (1,7 mg/l). Em. eroa voi selittää se, että happitilanne heikkeni huomattavasti lyhyellä matkalla pohjan lähellä, ja sondi olikin mitannut happipitoisuuden hieman syvemmältä kuin vesinäytteen ottosyvyys. Sähkönjohtavuus on viimeiset kymmenen vuotta ollut kohoava (Kuva 9), mikä kuvastanee lisääntynyttä kuormitusta rakennetulta alueelta. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
7 Vähä-Tiilijärven vesi on melko kirkasta. Päällysveden väriluku on vaihdellut 2-luvulla pääasiassa välillä 2-4 mg Pt/l ja orgaanisen aineen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus CODMn on ollut keskimäärin tasoa 7, mg O 2 /l. Em. arvot kuvastavat pääosin vähähumuksisen järven tasoa. Näkösyvyys on tosin ollut keskimäärin vain 2,3 metriä, mutta näkösyvyyteen vaikuttaakin humusleimaisuuden lisäksi myös esim. leväsamennus., Loppukesän näkösyvyys (m),5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, Kuva 4. Vähä-Tiilijärven näkösyvyys (m) heinä-/elokuussa a klorofylli (µg/l) Kuva 5. Vähä-Tiilijärven a klorofyllipitoisuus (µg/l) heinä-/elokuussa (-2 metriä). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 5
8 päällysvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä 8 alusvesi kevättalvi alusvesi loppukesä 7 kokonaisfosfori (µg/l) Kuva 6. Vähä-Tiilijärven kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (3 6 m) vuosina päällysvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä kokonaistyppi (µg/l) alusvesi kevättalvi alusvesi loppukesä Kuva 7. Vähä-Tiilijärven kokonaistyppipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (3 6 m) vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
9 12 kevättalvi loppukesä happi (mg/l) Kuva 8. Vähä-Tiilijärven happipitoisuus (mg/l) alusvedessä (3 6 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina sähkönjohtokyky (ms/m) päällysvesi alusvesi Kuva 9. Vähä-Tiilijärven sähkönjohtavuus (ms/m) päällys- ja alusvedessä (3 7 m) vuosina KESKI-TIILIJÄRVI Keski-Tiilijärveen (Kuvat 1 ja ) laskee vesiä Vähä-Tiilijärvestä etelästä, mutta suurin osa valuma-alueesta on järven itä- ja luoteispuolella. Valuma-alue on suurelta osalta omakotitalovaltaista rakennettua aluetta, mutta aivan ranta-alueella on vain muutamia tontteja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 7
10 Kuva. Keski-Tiilijärvi ja sen näyteaseman sijainti. Keski-Tiilijärven edelliset näytteenotot ovat vuodelta 217 (Malin 217). Elokuussa 219 näkösyvyys oli samaa tasoa (3,9 m) kuin aiemmat mittaukset loppukesästä (Kuva 11). Sekä tuotantokauden 219 klorofyllituloksen että päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Keski-Tiilijärvi oli karun ja keskirehevän rajamailla kuten aiempinakin vuosina (Kuvat 12 ja 13). Myös tuotantokauden aikainen päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli pysynyt vakaana (Kuva 14). Keski-Tiilijärven pohjanläheinen happitilanne (Kuva 15) on ollut kerrostuneisuuskausien loppupuolella kolmesta Tiilijärvestä huonoin. Elokuun 219 sondimittausten perusteella vesi oli jokseenkin hapetonta jo 8 metristä alaspäin, ja 11 metrin vesinäytteessä oli lievä rikkivedyn haju. Huono pohjanläheinen happitilanne on näkynyt kohonneina fosforipitoisuuksina alusvedessä, jossa kokonaisfosforia on ollut 2 3 -kertaa enemmän kuin samaan aikaan päällysvedessä (Kuva 13). Keski-Tiilijärven veden sähkönjohtavuus on ollut alhainen (Kuva 16) ja ph selkeästi happaman puolella, myös tuotantokauden aikana. Keski-Tiilijärven vesi on melko kirkasta; veden värin ja COD-arvon perusteella Keski-Tiilijärvi on vähähumuksinen. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
11 , Loppukesän näkösyvyys (m) 1, 2, 3, 4, 5, 6, Kuva 11. Keski-Tiilijärven näkösyvyys (m) heinä-/elokuussa a klorofylli (µg/l) Kuva 12. Keski-Tiilijärven a klorofyllipitoisuus (µg/l) heinä-/elokuussa (-2 metriä). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 9
12 päällysvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä 8 alusvesi kevättalvi alusvesi loppukesä 7 kokonaisfosfori (µg/l) Kuva 13. Keski-Tiilijärven kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (8 12 m) vuosina päällysvesi kevättalvi alusvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä alusvesi loppukesä kokonaistyppi (µg/l) Kuva 14. Keski-Tiilijärven kokonaistyppipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä(8 12 m) vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
13 12 kevättalvi loppukesä happi (mg/l) Kuva 15. Keski-Tiilijärven happipitoisuus (mg/l) alusvedessä (8 12 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina sähkönjohtokyky (ms/m) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 päällysvesi alusvesi Kuva 16. Keski-Tiilijärven sähkönjohtavuus (ms/m) päällys- ja alusvedessä (8 12 m) vuosina ISO-TIILIJÄRVI Iso-Tiilijärvi (Kuva 17) on alin kolmesta Tiilijärvestä (Kuva 1), ja sieltä vedet laskevat Kiiskojaa pitkin Kutajärveen ja edelleen Vesijärveen. Iso-Tiilijärven valuma-alueesta on noin puolet metsiä, neljännes asumisen, teollisuuden, palvelun ja liikenteen alueita ja noin 15 % yläpuolisia vesistöjä. Tässä raportoidun vedenlaatututkimuksen lisäksi Iso-Tiilijärven vedenlaatua tutkittiin vuonna 219 Helsingin yliopiston toimesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 11
14 Kuva 17. Iso-Tiilijärvi ja sen näyteaseman sijainti Iso-Tiilijärvi on veden väri- ja CODMn arvojen perusteella selkeästi vähähumuksinen. Päällysveden väriarvo on ollut 2-luvulla alle mg PT/l, joten vesi voidaan luokitella värittömäksi. Loppukesän näkösyvyys on ollut viime vuosina 4 5 metriä, mutta aiemmin 2-luvulla on mitattu myös 7 8 metrin näkösyvyyksiä (Kuva 18). Iso-Tiilijärvi on kolmesta Tiilijärvestä myös selkeästi karuin. Loppukesän klorofyllipitoisuus on ollut 2-luvulla keskimäärin 1,9 µg/l ja päällysveden fosforipitoisuus 7 µg/l (Kuvat 19 ja 2). Tuotantokauden aikainen kokonaistyppipitoisuus on myös pysynyt vakaasti karulla tasolla (Kuva 21)., Loppukesän näkösyvyys (m) 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, Kuva 18. Iso-Tiilijärven näkösyvyys (m) heinä-/elokuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
15 3,5 3 2,5 2 1,5 1, a klorofylli (µg/l) Kuva 19. Iso-Tiilijärven a klorofyllipitoisuus (µg/l) heinä-/elokuussa (-2 metriä) päällysvesi kevättalvi alusvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä alusvesi loppukesä kokonaisfosfori (µg/l) Kuva 2. Iso-Tiilijärven kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (13 15 m) vuosina Alusvedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja heikoimmat 2-luvulla mitatut happipitoisuudet ovat olleet niukasti alle 2 mg/litrassa (Kuva 22). Kevättalvella 211, kun alusveden happipitoisuus oli 1,7 mg/l, alusveden fosforipitoisuudeksi mitattiin jopa 36 ug/l, kun fosforipitoisuudet ovat yleensä olleet alusvedessäkin tasoa µg/l. Iso-Tiilijärven veden sähkönjohtavuus on alhainen muiden Tiilijärvien tapaan ja se on pysynyt vakaana (Kuva 23). Veden ph on ollut selvästi happaman puolella, mutta kesästä 28 lähtein mitatut ph-arvot ovat olleet noin 6, kun sitä ennen 198- ja 199-luvuilla mitattiin yleisesti ph-arvoja tasoa 5. Vuonna 1978 Iso-Tiilijärveä jopa kalkittiin happaman laskeuman takia. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 13
16 6 päällysvesi kevättalvi alusvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä alusvesi loppukesä 4 2 Kuva 21. Iso-Tiilijärven kokonaistyppipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (13 15 m) vuosina kevättalvi loppukesä kokonaistyppi (µg/l) happi (mg/l) Kuva 22. Iso-Tiilijärven happipitoisuus (mg/l) alusvedessä (13 15 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
17 sähkönjohtokyky (ms/m) päällysvesi alusvesi Kuva 23. Iso-Tiilijärven sähkönjohtavuus (ms/m) päällys- ja alusvedessä (13 15 m) vuosina TYÖTJÄRVI Työtjärvi sijaitsee vain noin 1 kilometrin päässä Tiilijärvistä (Kuva 1). Tiilijärvet ovat Kymijoen vesistöaluetta, kuten myös Työtjärvi on aikoinaan ollut. Työtjärven vedenpintaa kuitenkin laskettiin maatalousmaiden kuivattamiseksi 18- ja 19-lukujen vaihteessa kaksi kertaa, jolloin sen pinta-ala pieneni varsinkin luoteis- ja länsirannan suunnalta. Ensimmäisen kerran vedenpintaa laskettiin 189-luvun loppupuolella ja toisen kerran vuosina 196 ja 197. Työtjärven eteläpuolelle puhkaistiin laskuoja, joka kiemurtelee kohti alapuolella olevaa suoaluetta ja edelleen Supanojan, Autjoen ja Vähäjoen kautta Porvoonjokeen. Ennen vedenpinnan laskua Työtjärven vedet purkautuivat Mustajärven kautta Kutajärveen ja edelleen Vesijärveen. Työtärvi on matala keskisyvyyden ollessa vain 1,5 metri. Työtjärvessä on kuitenkin yksi pienialainen syvänne (7 8 m), josta vesinäytteet otettiin (Kuva 24). Järvi on läheisen asutuksen vuoksi paikallisesti tärkeä virkistysjärvi. Järven rannalla on yleinen uimaranta, puolustusvoimien harjoitusalueen saunoja, muutamia kesämökkejä sekä rakennettuja tai rakenteilla olevia omakotitaloalueita. Toinen merkittävä asia Työtjärven historiassa on järven pohjoispuolisten suoalueiden ojitukset 195- ja 196 -lukujen vaihteessa ja edelleen 197-luvulla, mikä näkyy edelleen Työtjärven veden laadussa. Järvi on ollut 2-luvulla selkeästi mesohumoosinen päällysveden värin ollessa keskimäärin 7 mg Pt/l ja COD Mn -arvon 12 mg O 2 /l. Kesä 219 oli poikkeuksellisen kuiva, mikä näkyikin elokuussa 219 normaalia suurempana näkösyvyytenä (2,6 m) (Kuva 25). Muutoin loppukesän näkösyvyys on ollut Työtjärvessä 2-luvulla keskimäärin vain 1,7 metriä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 15
18 Kuva 24. Työtjärvi ja sen näyteaseman sijainti. Loppukesän näkösyvyys (m),,5 1, 1,5 2, 2,5 3, Kuva 25. Työtjärven näkösyvyys (m) heinä-/elokuussa Ojitukset ovat tuoneet järveen myös ravinteita, ja Työtjärvi onkin 2-luvun klorofyllipitoisuuksien ja tuotantokauden päällysveden fosforipitoisuuksien mukaan rehevä (Kuvat 26 ja 27). Viimeisten 5 vuoden aikana klorofyllipitoisuudet ovat tosin olleet pienempiä kuin vuosina mitatut pitoisuudet. Sama laskeva trendi kylläkin hyvin lievänä on havaittavissa myös tuotantokauden päällysveden fosforipitoisuuksissa. Tuotantokauden aikainen päällysveden typpipitoisuus on pysynyt vakaana (Kuva 28). 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
19 Pienialaisessa syvänteessä pohjanläheinen vesimassa on ollut hyvin yleisesti käytännöllisesti katsoen hapeton kerrostuneisuuskausien lopulla ja näin erityisesti lopputalvesta (Kuva 29). Maaliskuussa 219 pohjan happitilanne oli normaalia parempi, mutta silloinkin happipitoisuus oli sondimittausten mukaan vajentunut jo 5 metrissä noin 1 mg:aan litrassa. Huonon happitilanteen seurauksena erityisesti lopputalvesta on mitattu kohonneita ravinnepitoisuuksia alusvedestä (Kuvat 27 ja 28). Erityisesti talvinäytteet otettiin aina vuoteen 29 asti matalammalta alueelta kuin sen jälkeen, mikä tietenkin on osaltaan vaikuttanut saatuihin tuloksiin a klorofylli (µg/l) Kuva 26. Työtjärven a klorofyllipitoisuus (µg/l) heinä-/elokuussa (-2 metriä). päällysvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä 9 alusvesi kevättalvi alusvesi loppukesä kokonaisfosfori (µg/l) Kuva 27. Työtjärven kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (4 7 m) vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 17
20 päällysvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä kokonaistyppi (µg/l) alusvesi kevättalvi alusvesi loppukesä Kuva 28. Työtjärven kokonaistyppipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä (4 7 m) vuosina kevättalvi loppukesä happi (mg/l) Kuva 29. Työtjärven happipitoisuus (mg/l) alusvedessä (4-7 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina Työtjärven pintaveden sähkönjohtavuus on Tiilijärvien tapaan alhainen. Pohjan lähellä on kuitenkin näkynyt selkeästi huonosta happitilanteesta johtuvaa sähkönjohtavuuden kohoamista, ja näin erityisesti lopputalvesta (Kuva 3). Pintaveden ph-arvo on pysynyt happaman puolella tuotantokaudenkin ainakin. 2-luvulla pintaveden ph-arvo (keskimäärin 6,2) on ollut kuitenkin korkeampia kuin sitä ennen (keskimäärin 5,6). 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219
21 8 7 päällysvesi alusvesi sähkönjohtokyky (ms/m) Kuva 3. Työtjärven sähkönjohtavuus (ms/m) päällys- ja alusvedessä (13 15 m) vuosina VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt Int. Ver Limnol. 21: Ilmatieteen laitos 218. Lämpötila ja sadanta Malin, I Hollolan pienjärvien tila vuonna 217. Lahden kaupunki ympäristöpalvelut. Malin, I Hollolan pienjärvien tila vuonna 218. Lahden kaupunki ympäristöpalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö 28. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 439/219 19
22 1/1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Hollolan vesistötutkimus 219 (HOLLOLA) Pvm. Hav.paikka lt O2 sondi Happi Happi-% Sameus Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO2) NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Cl Fe Mn E.coli entero koli36 Syvyys (m) oc mg/l mg/l % FTU ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml pmy/ml pmy/ml HOLLOLA / V-TIILI Vähä Tiilijärvi Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 2 cm; Jää 25 cm; Klo 15:; Näytt.ottaja jt,jn; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; haju H; 1,6 4,73 4,2 29,5 5,9,12 6,1 2 5, <2 5,3,66 <, ,4 3,2 3 3,5 1,89 4 3,6 1,85 1,4 11,5 5,9,14 6, 2 5, ,2,15, HOLLOLA / K-TIILI Keski-Tiilijärvi Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 2 cm; Jää 25 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja jt,jn; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; haju H; 1,7,6 9,8 68,4 2,8,6 5,9 25 5,3 53 < ,8,83, ,1 6,9 7 4,2 5,57 8 4,2 4,93 9 4,2 4,12 4,2 3,4 2,8 21,5 2,6,5 5,7 25 5,9 66 < ,8,19, HOLLOLA / I-TIILI Iso Tiilijärvi, pohj.1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 2 cm; Jää 25 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja jt,jn; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. -4, C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; haju H; 1,5 13,8 13,3 92,6 2,2 <,2 6, 7,5 2,7 3 < <2 1,6,4 <,1 5 1,9 12,54 9 2,6,34 2,6 8,9 11 2,7 8, ,8 7,7 13 2,9 6,64 6,5 48,5 2,1,2 5,5 2,7 32 < <2 1,5,53, HOLLOLA / TYÖTJ Työtjärvi, Särkänkärki 1 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja jt,jn; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; haju H; 1 1, 9,9,3 72 2,8 6, 4 9, ,1 3,35 5 4,1 1,27 6 4,4,62 1,2 9 3,8 5, LIITE 1 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)
23 1/1 LIITE 1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Hollolan vesistötutkimus 219 (HOLLOLA) Pvm. Hav.paikka lt O2 sondi Happi Happi-% Sameus Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO2) NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Cl Fe Mn E.coli entero koli36 Klorof. Syvyys (m) oc mg/l mg/l % FTU ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l pmy/ml pmy/ml pmy/ml µg/l HOLLOLA / V-TIILI Vähä Tiilijärvi Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo :; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; haju H; 1 18,5,22 9,7 3 1,8 5,3,16 7,3 3 6,2 49 <1 16 <5 17 <2 5,3 55 < 1 2 > ,1, ,7 9,8 4 16,8 1,72 5,8 6 2,2 5,3,16 6,5 35 6,5 56 < <2 5,3 78 < HOLLOLA / K-TIILI Keski-Tiilijärvi Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo :55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; haju LRV; 1 18,4 9,57 8,9 95,6 2,8,5 6,5 2 5,2 37 <1 15 <5 14 <2 2,8 <3 < 1 5,8 4,3 8 6,3,47 9 6,2,36 6,, ,,32,6 5 2,4 3,5,12 5,9 35 5,8 56 < , , HOLLOLA / I-TIILI Iso Tiilijärvi, pohj.1 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; haju H; 1 18,8 9,62 9,2 99 1, 2,3,2 6,2 7,5 2,4 22 <1 2 <5 7 <2 1,7 <3 < ,7 9,66 8,7 8,6 11 8,2 5,2 12 8, 4, ,9 3,4 14 8,2 2,55 2,4 2 1,4 2,5,2 5,4 25 2,9 28 < ,6 91 < -2 2, HOLLOLA / TYÖTJ Työtjärvi, Särkänkärki 1 Kok.syv. 7,4 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; haju H; Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) ,3 9,72 9,1 98 2,4 6, ,6 7,3 6 16,5 5,67 6,5 16,5 4,58 5, 51 2,5 6,
VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 411/2018 Jennifer Holmberg ja Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotHollolan järvien tila vuonna 2017
Hollolan järvien tila vuonna 2017 Ismo Malin Lahden kaupunki Ympäristöpalvelut 2017 Askonkatu 2 15100 Lahti Puh. 03 814 11 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 4 2.1 Arkiomaanjärvi... 4 2.2 Iso-Tiilijärvi...
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotJuurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017
1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2018
LUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 1/1 Jennifer Holmberg ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 AINEISTOT JA MENETELMÄT
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2018
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007
JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012
LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014
LUVY/108 11.8.2014 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2016
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018
8.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018 Vihdin Lapoo sijaitsee Vihtijoen alaosan (23,092) vesistöalueen latvoilla. Pintavesityypiltään Lapoo on matala vähähumuksinen
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotHollolan järvien tila vuonna 2016
Hollolan järvien tila vuonna 2016 Ismo Malin Lahden kaupunki Ympäristöpalvelut 2017 Askonkatu 2 15100 Lahti Puh. 03 814 11 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 4 2.1 Arkiomaanjärvi... 4 2.2 Kutajärvi...
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro
Liite 7 PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ 2017 Väliraportti nro 175-17-7818 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 4.9.2017 tehdystä Pyhämaan merialueen veden
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
Lisätiedot