Kansantaloustieteen perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansantaloustieteen perusteet"

Transkriptio

1 Kansantaloustieteen perusteet Mikko Lintamo Vaasan yliopisto Marraskuu 2010 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Luento 7: Työmarkkinat 1 Historiaa, motivointia ja käsitteitä 2 Täydellisen kilpailun työmarkkinamalli 1 Työn tarjonta (yksilön/kotitalouden päätös) 2 Työn kysyntä (yrityksen päätös) 3 Tasapaino työmarkkinoilla 3 Työmarkkinoiden kehitys täydellisen kilpailun työmarkkinamallin valossa 1 Tuottavuus ja palkat 2 Tehdyt työtunnit 3 Työvoimaosuus 4 Työttömyysaste 4 Palkkaerojen teoreettiset selitykset 1 Kompensoivat palkkaerot (Compensating dierentials) 2 Inhimillinen pääoma (Human capital) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

2 Mitä tarkoitetaan työmarkkinoilla? Määritelmä - Työmarkkinat Työmarkkinat ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset markkinat, joilla työnantaja ilmaisee työvoiman tarpeensa (työilmoituksissa) ja työntekijät tarjoavat työvoimaansa palkkaa vastaan. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Miksi työmarkkinoiden ymmärtäminen on tärkeää? Merkitys kansantaloudelle suuri suurin yksittäinen markkina teollistuneissa maissa työn osuus kansantulosta n. 2/3 (pääoman osuus 1/3). Työmarkkinaoihin liittyvää keskustelua käydään jatkuvasti mediassa (Toivottavasti) jokainen teistä tulee jossain vaiheessa toimimaan työmarkkinoilla Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

3 Työmarkkinoiden historiaa Keskiajalta 1800-luvulle saakka työmarkkinoita määräsi varsinkin käsityöammateissa ns. ammattikuntalaitosjärjestelmä (kiltajärjestelmä) Kiltajärjestelmässä yrittäjinä saivat toimia vain mestarit, joiden alaisuudessa toimivat kisällit ja oppipojat Ammatit periytyivät usein isältä pojalle, naiset hoitivat kotia eivätkä näin ollen osallistuneet työmarkkinoille Teollistumisen aikakautena 1800-luvun alun jälkeen kiltajärjestelmä oli murroksessa ja ammatinharjoittaminen alkoi vapautua Tehdataiden valtakausi alkoi Naiset tulivat mukaan työmarkkinoille Työpäivien pituus ja työolot olivat usein epäinhimillisiä Välillä tuottavuuden kasvun mukana tuoma hyvinvointi paransi myös työntekijöiden oloja Myös ammattiliitoilla oli osansa työolojen paranemisessa Välillä tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu lisääntyi ja naiset tulivat mukaan työmarkkinoille Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Käsitteitä ja tunnuslukuja Suomessa on kaksi eri viranomaista, jotka tuottavat joka kuukausi työmarkkinoiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Tilastokeskuksen työvoimatutkimus otantatutkimus Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystoimisto TE-keskusten asiakasrekisteritietoihin persutuvat luvut (työttömiin työnhakijoihin) Tilastokeskuksen määritelmät ja tunnusluvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, joten käymme läpi TK:n määritelmät seuraavista käsitteistä ja tunnuluvuista: Työllinen Työtön Työvoima Työvoiman ulkopuolella oleva Työvoimaosuus Työllisyysaste Työttömyysaste Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

4 Käsitteiden määritelmiä 1 Työllinen (E). Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. 2 Työtön (U). Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. 3 Työvoima (L = E + U). Työvoimaan kuuluvat kaikki ne vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. 4 Työvoiman ulkopuolella olevat (O). Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Tunnuslukujen määritelmiä 1 Työvoimaosuus (L/P). Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. 2 Työllisyysaste (E/P). Työllisyysaste on vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. 3 Työttömyysaste (U/L). Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

5 Hyöty ja indierenssikäyrä Tulevassa työn tarjonnan analyysissa puhutaan hyödystä ja hyötyfunktiosta Hyötyä käytetään taloustieteessä vertaamaan tietyn kuluttajan eri kulutuskoreilla kokemaa tarpeen tyydytystä Hyödyllä ei voi verrata kuinka paljon mieluisampi yksi kulutuskori on toiseen verrattuna, ainoastaan onko kori mieluisampi vai ei Hyödyn havainnoillistamiseksi graasesti on otettava käyttöön rakenne nimeltä indierenssikäyrä Indierenssikäyrä kuvaa niitä hyödykepareja, jotka tuovat kuluttajalle saman tarpeen tyydytyksen tason Mitä kauempana origosta indierenssikäyrä sijaitsee, sitä korkeammalla hyödyn tasolla ollaan Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuva: Tyypillinen indierenssikäyrä Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

6 Kuluttajan optimointiongelma Kuluttajan valinnan kohdalla rationaalisuuden periaate tarkoittaa, että kuluttaja maksimoi hyötyään. Matemaattisesti tarkoitus on siis etsiä kulutuskori, joka maksimoi hyötyfunktion arvon. Kuluttaja ei voi kuitenkaan vapaasti valita haluaamansa kulutuskoria, vaan joutuu toimimaan budjettinsa rajoittamana. Oletetaan, että tuotteiden x 1 ja x 2 hinnat ovat p 1 ja p 2 sekä, että kuluttajalla on käytettävissä m 0 verran rahaa. Tällöin kuluttajan ongelma on ratkaista seuraavanlainen rajoitettu optimointitehtävä max u(x 1, x 2 ) s.t. p 1 x 1 + p 2 x 2 m 0 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuva: Kuluttajan optimointiongelma Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

7 Täydellisen kilpailun työmarkkinat Oletukset 1 Yritykset ovat hinnanottajia niin lopputuotteiden kuin tuotannontekijöiden markkinoilla. Toisin sanoen yrityksen päätökset tuotannon tasosta eivät vaikuta lopputuotteen markkinahintaan eikä työn kysyntäpäätökset vaikuta työntekijöiden palkkoihin. 2 Täydellinen informaatio. 3 Ei kitkaa tai etsintäkustannuksia. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työn tarjonta Työn tarjontaa voidaan analysoida edellä esitetyssä kuluttajan valinnan viitekehyksessä Työn tarjonnan tapauksessa hyödykkeet ovat vapaa-aika ja kulutus. Miksi näin?! Mitä enemmän teemme työtä sitä enemmän meillä on mahdollisuus kuluttaa, mutta myös vähemmän aikaa nauttia kulutuksesta ja vapaa-ajasta Taloustieteen periaatteiden mukaan (tuotteen, palvelun, asian...) vaihtoehtoiskustannus on se mistä luovut saadaksesi sen Mistä luovut viettääksesi vapaa-aikaan yhden tunnin? Luovut tunnin työnteosta, joka on sama kuin tuntipalkkasi. Yhden vapaa-aikaan vietetyn tunnin vaihtoehtoiskustannus on siis henkilön työmarkkinoilla saama tuntipalkka. Jos tuntipalkkasi on 10 euroa, niin vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on 10 euroa. Eli mitä suurempi on palkkasi, sitä kalliimpaa sinun on viettää vapaa-aikaa! Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

8 Työn tarjonta Optimointiongelma Muodostetaan ongelma muodollisesti: Henkilö saa hyötyä vapaa-ajasta (l) ja kulutuksesta (c), jolloin hyötyfunktio on muotoa u(c, l). Oletamme kulutushyödykkeen hinnan olevan yksi euro, jolloin kulutukseen menevä rahamäärä on p c c = c. Jokaisesta tekemästään työtunnista (h) henkilö saa palkkaa w euroa. Oletamme myös, että henkilö saa m euroa rahaa riippumatta tekeekö hän töitä vai ei. Lisäksi henkilön työn ja vapaa-ajan välillä jakama aika on rajoitettu valveillaoloaikaan (l 0 ), jolloin työntekoon käytetty aika h = l 0 l. Eli lisättäessä vapaa-aikaa vähennetään työntekoa, ja päinvastoin. Kuluttajan ongelma on muotoa: max s.t. u(c,l) w(l 0 l) + m c Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuva: Työn tarjonta Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

9 Työ tarjonta Tulkinta Kuluttajan optimi löytyy kohdasta, jossa indierenssikäyrän kulmakerroin on sama kuin budjettikäyrän kulmakerroin Varauspalkan suuruus w r on budjettikäyrän taitekohdassa määritellyn indierenssikäyrän kulmakerroin Jos markkinapalkka on alempi kuluttajan varauspalkka (w < w r ), ei hän hyväksy palkkaa Tämä johtuu siitä, että vapaa-ajan rajahyöty (varauspalkka) on suurempi kuin vaihtoehtoiskustannus (markkinapalkka) Päinvastaisessa tilanteessa kun w > w r, kuluttajan jakaa aikansa työnteon ja vapaa-ajan välillä (kuten kuvassa) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työn tarjonta tuntirajoitteella Todellisuudessa kuluttaja ei kuitenkaan pysty aidosti valitsemaan tarjoamiensa työtuntien määrää. Usein valittavissa on kolme vaihtoehtoa: täysiaikainen, osa-aikainen ja ilman työtä. Oletetaan, että tarjolla on vain täysaikaista työtä, jolloin kuluttaja valitsee täysiaikaisen työn ja täydellisen vapaa-ajan välillä. Jos hän valitsee täysiaikaisen työn, on hänen tarjottava h ft tuntia. Muussa tapauksessa hänen työn tarjontansa on h = 0. Mikä on kuluttajan varauspalkka tässä tapauksessa? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

10 Kuva: Työn tarjonta tuntirajoitteella Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työn tarjonta tuntirajoitteella Tulkinta Varauspalkan täytyy olla niin suuri, että kuluttajalle on sama tekeekö hän h ft tuntia tai 0 tuntia töitä Näiden kahden valinnan on oltava samalla indierenssikäyrällä. Varauspalkka määräytyy kohdassa, jossa pisteen (l 0,m) kautta kulkeva indierenssikäyrä leikkaa kohdan l 0 h ft Tuntirajoitteen tapauksessa kuluttajan työn tarjonta noudattaakin yksinkertaista sääntöä: jos markkinapalkka on suurempi kuin varauspalkka, tarjoa h ft tuntia; muussa tapauksessa tarjoa nolla tuntia. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

11 Palkan vaikutus työn tarjontaan Tähän saakka markkinapalkka on ollut vakio w Kuinka palkan muutos vaikuttaa työtuntien tarjontaan? Palkan noustessa vapaa-aika tulee kalliimmaksi Vapaa-ajan kysyntä vähenee ja työn tarjonta kasvaa Palkan noustessa tulotaso kasvaa Vapaa-ajan kysyntää kasvaa ja työn tarjonta vähenee Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Palkan vaikutus työn tarjontaan Palkan muutos vaikuttaa siis työn tarjontapäätökseen kahta kautta: 1 Tulovaikutus. Palkan nousu (lasku) kasvattaa (vähentää) käytettävissä olevia tuloja, mikä johtaa vapaa-ajan kysynnän kasvuun (vähenemiseen). 2 Substituutiovaikutus. Palkan nousu (lasku) nostaa (laskee) vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannusta, jolloin vapaa-ajan kysyntä vähenee (kasvaa). Tulo ja -substituutiovaikutukset liikkuvat aina vastakkaisiin suuntiin ja nettovaikutus on näiden kahden summa. Toisin sanoen, palkan muutoksen vaikutus työn tarjontaan riippuu siitä kumpi vaikutus dominoi (on suurempi), tulo- vai substituutiovaikutus. Tarkastellaan tilannetta graasesti. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

12 Kuva: Palkan vaikutus työn tarjontaan Substituutiovaikutus dominoi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Palkan vaikutus työn tarjontaan Substituutiovaikutus dominoi tulkinta 1 Tuntipalkka nousee budjettikäyrän jyrkkenee 2 Kulutuksen ja vapaa-ajan suhteellinen hinta muuttuu (vapaa-ajasta tulee kallimpaa) 3 Tulovaikutus: siirtymä A:sta B:hen vähentää työn tarjontaa 4 Substituutiovaikutus: siirtymä B:stä C:hen lisää työn tarjontaa Tässä tapauksessa (näillä preferensseillä) substituutiovaikutus on suurempi kuin tulovaikutus palkan nousu lisää työn tarjontaa eli substituutiovaikutus dominoi. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

13 Palkan vaikutus työn tarjontaan Tulovaikutus dominoi Palkan nousu ei kuitenkaan aina nosta työn tarjontaa Dominoiko tulo- vai substituutiovaikutus riippuu: 1 Henkilön preferensseistä (indierenssikäyrien muodosta) 2 Kuinka korkealla tulotasolla ollaan Yleensä matalilla tulotasoilla palkan nousu lisää työn tarjontaa Kuvittele, että tuntipalkkasi nousee yhdestä eurosta kymmeneen euroon. Mitä tapahtuu työn tarjonnallesi? Mitä korkeammalle tulotasolle siirrytään sitä todennäköisempää on, että palkan nousun vaikutus työn tarjontaan on negatiivinen Kuvittele, jos tuntipalkkasi nousee 10 eurosta 1000 euroon. Lisäätkö vielä työn tarjontaasi? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuva: Palkan vaikutus työn tarjontaan Tulovaikutus dominoi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

14 Palkan vaikutus työn tarjontaan Tulovaikutus dominoi tulkinta Indierenssikäyrät selvästi erimuotoiset Henkilöllä erilaiset mieltymykset vapaa-ajan ja kulutuksen suhteen Tulovaikutus siirtymä A:sta B:hen Substituutiovaikutus siirtymä B:stä C:hen. Tulovaikutus substituutiovaikutusta suurempi palkan nousun nettovaikutus työn tarjontaan on negatiivinen Henkilö siis lisää vapaa-ajan käyttöä palkan noustessa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Palkan vaikutus työn tarjontaan Yhteenveto Teoria ei siis anna suoraa vastausta miten palkan muutos vaikuttaa yksilötasolla työn tarjontaan Peukalosääntö: Alhaisilla tulotasoilla substituutiovaikutus dominoi Korkeilla tulostasoilla tulovaikutus dominoi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

15 Kuva: Työn tarjonta yksilötasolla Kun palkka nousee yli varauspalkan w r, palkan nousu saa aikaan työn tarjonnan kasvua eli substituutiovaikutus dominoi Palkan saavuttaessa riittävän korkean tason, alkaa tulovaikutus dominoida ja palkan nousu laskee työn tarjontaa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Yksilötasolta aggregaattitason työn tarjontaan Miten työn tarjonnalle käy koko talouden tasolla, kun palkat nousevat? Johtuen työntekijöiden erilaisista preferensseistä ja muiden tulojen määrästä varauspalkat vaihtelevat yksilöittäin Joillain yksilöillä on pieni varauspalkka, toisilla taas suuri Talouden työn tarjontakäyrä L s (w) vastaa työntekijöiden määrää, joiden varauspalkka on w suuruinen (jos vain kokopäiväistä työtä tarjolla) Aggregaattitasolla tiedetäänkin, että työn tarjonta kasvaa aina palkan noustessa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

16 Kuva: Aggregaattitason työn tarjontakäyrä Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuva: Empiirinen työn tarjontakäyrä Aineisto OECD:n työvoimakyselystä Kysytään henkilöiden varauspalkkaa (minimipalkkaa, jolla vastaaja on valmis ottamaan kokopäiviäisen työn vastaan) G(w) työntekijöiden osuus, joiden varauspalkka on alle w Jos työikäisten määrä taloudessa on N, niin työn tarjonta on NG(w) Huom! Pystyakselilla palkkojen logaritmi (suhteellinen palkka) Lähde: Boeri & Van Ours (2008) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

17 Työn kysyntä Yritys maksimoi voittoaan yhdistelemällä eri tuotantopanoksia optimaalisesti Työ on yksi tuotannontekijöistä Muita tuotannontekijöitä ovat mm. maa, rakennukset, perinteinen fyysinen pääoma, kuten koneet ja laitteet, sekä aineeton pääoma, kuten osaaminen ja imago Perinteinen neoklassinen työn kysynnän teoria selittää työn kysyntää yrityksen optimointiprosessin seurauksena Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työn kysyntä Esimerkki: mansikankasvattaja Tarkastellaan mansikankasvattajaa, joka miettii kuinka paljon pitäisi hankkia työvoimaa maksimoi voittoa toimii täydellisen kilpailun markkinoilla (sekä lopputuotteiden että tuotannontekijöiden osalta) muut tuotannontekijät ovat kiinnitetty tietylle tasolle Miten lähestyä ongelmaa? Kurssin alussa opittiin, että yritys valitsee tuotannon tason, jolla rajakustannus on yhtä kuin markkinahinta. Sama logiikka pätee tässäkin tapauksessa! Mansikankasvattajan kannattaa palkata poimijoita aina kun poimijan aikaansaama tuotannon lisäyksen arvo on suurempi kuin hänen palkkansa (rajakustannus) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

18 Työn kysyntä Esimerkki: mansikankasvattaja Poimijan palkka on riippumaton yrittäjän rekrytoimien poimijoiden määrästä (hinnanottaja oletus) Kuitenkin poimijan aikaansaama tuotannon lisäys riippuu poimijoiden määrästä. Miksi? Ajatelleenpa tilannetta, jossa tilalla on vain yksi poimija. Hän pääsee valitsemaan parhaimmat puskat ja pystyy poimimaan 100 kiloa mansikoita viikossa. Yrittäjän rekrytoidessa toisen poimijan joutuvat kaksi poimijaa jakamaan parhaat puskat, jolloin he pystyvät yhdessä poimimaan 180 kiloa mansikoita viikossa. Toisen poimijan aikaansaama tuotannon lisäys (rajatuotos) on tässä tapauksessa 80 kiloa viikossa. Rajatuotos siis pienenee tuotannon kasvaessa. Tätä tuotannon ominaisuutta kutsutaan vähenevän rajatuotoksen laiksi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Taulukko: Mansikankasvattajan työn kysynnän määräytyminen Oletukset: Mansikoiden hinta 10 euroa/kilo Poimijoiden palkka 500 euroa/viikko Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

19 Kuva: Mansikankasvattajan työn kysynnän määräytyminen Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Mansikankasvattajan työn kysynnän määräytyminen Työvoiman kysyntäkäyrä on laskeva, koska työvoiman rajatuotos laskee työntekijöiden määrän kasvaessa Vaakatason katkoviiva kuvaa markkinapalkkatasoa (W ) Käyrä on vaakasuora, koska työntekijöiden palkka ei riipu työntekijöiden määrästä Voitonmaksimoiva tuotannon taso on kohdassa, jossa työvoiman kysyntäkäyrä kohtaa palkkakäyrän. Alemmilla tuotannon tasoilla työvoiman rajatuotoksen arvo ylittää markkinapalkan, jolloin poimijan palkkaaminen nostaa kokonaisvoittoa Ylemmillä tuotannon tasoilla tilanne on päinvastainen, jolloin poimijan palkkaaminen laskee kokonaisvoittoa Määritelmä - Voiton maksimoiva tuotannon taso Voittoa maksimoiva yritys palkkaa työntekijöitä kunnes työvoiman rajatuotoksen arvo on yhtä suuri kuin työvoiman palkka. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

20 Työn kysyntä aggregaattitasolla Yritykset identtisiä Kohtaavat saman työn tarjontakäyrän Valitsevat saman tuotannon tason Näin ollen aggregaattitason työn kysyntäkäyrä on samalla tavalla laskeva kuten kuvassa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Tasapaino työmarkkinoilla Tarkastellaan työmarkkinoiden tasapainoa agregaattitasolla Edeltävän analyysin tuloksena tiedetään, että: 1 Aggregaattitason työn tarjontakäyrä on nouseva 2 Aggregaattitason työn kysyntäkäyrä on laskeva Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

21 Kuva: Tasapaino työmarkkinoilla Tasapainopiste sijaitsee kohdassa, jossa työn tarjonta- ja kysyntäkäyrä kohtaavat Tasapainopisteessä palkalla W työskentelee L määrä työntekijöitä Näiden työntekijöiden varauspalkka W r on alhaisempi kuin tasapainopalkka W, jolloin työskentely on heille kannattavaa Tasapainotyöllisyys L vastaa reaalimaailmassa työllisyysastetta (työllisten osuus työikäisestä väestöstä) Huom! Varsinaista työttömyyttä ei tässä mallissa ole Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Tasapaino työmarkkinoilla Muutos työn tarjonnassa Jatketaan kappaleessa esitettyä mansikankasvattajan esimerkkiä. 1 Oletetaan, että maahanmuutto lisää halukkaiden mansikanpoimijoiden määrää. Työn tarjontakäyrän siirtyy oikealle S 1 :stä S 2 :n 2 Alkuperäisellä palkkatasolla W 1 työn tarjonta ylittää kysynnän 3 Työn ylitarjonta painaa mansikanpoimijoiden palkkoja alas, kunnes kysyntä vastaa tarjontaa. 4 Laskenut palkkataso tekee uusien työntekijöiden palkkaamisen yrityksille kannattavaksi. 5 Lisääntyneiden poimijoiden määrä mansikkatiloilla laskee työn rajatuotoksen arvoa. 6 Uudessa tasapainossa sekä palkka että työn rajatuotoksen arvo ovat alemmalla tasolla kuin ennen maahanmuuttoa. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

22 Tasapaino työmarkkinoilla Kuva: Muutos työn tarjonnassa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Tasapaino työmarkkinoilla Muutos työn kysynnässä 1 Oletetaan nyt, että mansikoiden suosion noustessa mansikoiden hinta nousee 2 Nostaa työn rajatuotoksen arvoa 3 Mansikankasvattajalle tulee kannattavaksi palkata lisää työntekijöitä 4 Työn kysyntäkäyrän siirtyy oikealla D 1 :stä D 2 :n 5 Tasapaino palkka nousee W 1 :stä W 2 :n ja tasapainotyöllisyys L 1 :stä L 2 :n Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

23 Tasapaino työmarkkinoilla Kuva: Muutos työn tarjonnassa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Tasapaino työmarkkinoilla Yhteenveto Taloustieteessä tasapainotilaksi kutsutaan tilannetta, jossa hinta on tasolla, jolla kysyntä vastaa tarjontaa Työmarkkinoilla: palkka on tasolla, jolla kaikki halukkaat saavat työtä Työmarkkinoilla palkka toimii kysynnän ja tarjonnan tasapainottavana tekijänä Tasapainossa yritykset ovat ostaneet työvoimaa kunnes työvoiman rajatuotoksen arvo on yhtä suuri kuin tasapainopalkka Muutokset työn kysynnässä ja tarjonnassa siirtävät tasapainopalkkaa ja työn rajatuotoksen arvoa samassa suhteessa, koska niiden on oltava aina yhtä suuria Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

24 Työmarkkinoiden kehitys täydellisen kilpailun työmarkkinamallin valossa 1 Tuottavuus ja palkat 2 Tehdyt työtunnit 3 Työvoimaosuus 4 Työttömyysaste Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työn tuottavuus ja keskimääräinen tuntipalkka yrityssektorilla (1975=100) Lähde: Kansantalouden tilinpito. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

25 Kuinka teoria selittää muutokset työn tuottavuudessa ja palkoissa? Malli: työntekijöiden palkat ja työn tuottavuus (tarkemmin työn rajatuotoksen arvo) heijastavat toisiaan. Mitä korkeampi työntekijöiden tuottavuus sitä korkeampi on heidän palkkansa. Työmarkkinoiden malli siis ennustaa, että tuottavuus ja palkat kulkevat käsi kädessä ja, kuten nähtiin, empiirinen aineisto tukee tätä ennustetta On tärkeä ymmärtää, että muutokset sekä työntekijän omissa ominaisuuksissa (esim. työpaikalla oppiminen tai koulutuksen mukana tuoma osaaminen) että yrityskohtaisissa ominaisuuksissa (esim. teknologinen kehitys tai organisaatiomuutokset) kasvattavat työntekijän tuottavuutta ja näin myös hänen palkkaansa. Nopea tuottavuuden kasvu onkin avainasemassa selittämässä miksi nykyisten sukupolvien työntekijät ovat niin paljon paremmassa asemassa edellisen sukupolven työntekijöihin nähden. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Tehdyt työtunnit työllistä kohden Suomessa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Syyskuu 2010 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

26 Tehdyt työtunnit työllistä kohden Suomessa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, Lähde: Boeri & Van Ours (2008). Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuinka teoria selittää muutokset tehdyissä työtunneissa? Teollisen vallankumouksen aikoihin maaseudun asukkaat siirtyivät kaupungeissa sijatseviin tehtaisiin paremmat ansaintamahdollisuudet saivat ihmiset lisäämään työntekoaan palkan nousun substituutivaikutus dominoi Tehtyjen työtuntien määrä ja palkat jatkoivat nousuaan, kunnes 1900-luvun aluen jälkeen tulovaikutus alkoi dominoimaan globaalilla tasolla Voimakas tehtyjen työtuntien lasku teollisen vallankumouksen jälkeen selittyykin työn tuottavuuden aikaansaaman reaalipalkkojen nousun aihettaman tulovaikutuksen avulla Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

27 Osa-aikatyö Lähde: Boeri & Van Ours (2008). Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuinka teoria selittää muutokset osa-aikatyön yleisyydessä? Globaalisaatio ja sen mukana tuoma jouston tarve yritysten puolelta on lisännyt osa-aikatyön kysyntää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Samaan aikaan naisten työvoimaosuuden kasvu on lisännyt osa-aikatyön tarjontaa. Näiden kahden voiman seurauksena osa-aikatyön määrä on lisääntynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Miksi naiset ovat halukkaampia tekemään osa-aikatyötä kuin miehet? Naisten preferenssit vapaa-ajan ja työn suhteen saattavat olla erilaiset kuin miesten, mikä voi selittää osa-aikatyön yleisyyttä naisten keskuudessa Naisille kotityö ja vapaa-aika on arvokkaampaa (saavat enemmän hyötyä) kuin miehille Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

28 Työvoimaosuus Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työvoimaosuus Miehet Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

29 Työvoimaosuus Naiset Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

30 Kuinka teoria selittää muutokset miesten/naisten työvoimaosuuksissa? Tehdasteollisuuden lasku ja palvelusektorin nousu Tehdasteollisuudessa miehillä suhteellinen etu naisiin nähden Palvelusektorilla ei etua Tästä seurasi, että naisille tarjolla olevien töiden palkat nousivat Ennen palkkojen nousua tarjolla olevat palkat olivat monille naisille lähellä heidän varauspalkkojaan naiset olivat lähes indierenttejä työmarkkinoille osallistumisen ja kotityön välillä palkkojen nousu siirsi suuren osan näistä naisista työmarkkinoille Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työttömyyden historiaa 1 Ilmiön synty Työttömyys yhteiskunnallisena ilmiönä on saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa, Isossa- Britanniassa ja jonkin verran myöhemmin Euroopan mantereella 1800-luvulla teollinen valmistus siirtyi kodeista ja maatiloilta tehtaisiin Työntekijöillä ei enää ollut paikkaa minne siirtyä, kun valmistettavien tuotteiden kysyntä heikkeni toisen työpaikan löytäminen vaati erillisen ponnistuksen tällaista sosiaalista tilaa ryhdyttiin kutsumaan työttömyydeksi 1 Työttömyyden historiaa käsittelevä osa on Matti Pohjolan Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa pitämästä Taloustieteen perusteiden kurssin luentomateriaalista. Kiitän Matti Pohjolaa hänen luvastaan käyttää materiaalia kursillamme. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

31 Työttömyyden historiaa Ennen 1930-lukua Työttömyys liittyi olennaisena osana teollistumiseen ja kaupungistumiseen valinta oli teollisuuden tarjoaman korkeamman palkan ja maatalouden tarjoaman köyhyyden kesken teolliseen työhön liittyi työttömyyden riski Ensimmäiset julkiset työttömyysvakuutus-järjestelmät otettiin käyttöön Isossa-Britanniassa vuonna 1911 ja Yhdysvalloissa vuonna 1932 Suomessa ei työn puutetta pidetty ongelmana vielä 1920-luvulla ensimmäiseksi työttömyysongelmaksi tiedostettiin kaupunkien rakennustyöväen talviaikainen työn puute Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työttömyyden historiaa 1930-luvun pulavuosien jälkeen Työttömyyttä ei pidetty merkittävänä ongelmana missään ennen 1930-luvun pulavuosia Suomessa valtiovalta antoi ensimmäiset säännökset työttömyyden torjunnasta vuonna 1929 tätä ennen työttömyyden hoito oli kuntien vastuulla ja perustui köyhäinhoitolakiin ja 1960-lukujen taitteessa säädettiin meillä lait työnvälityksestä ammatinvalinnanohjauksesta ja työttömyyskorvauksesta Työministeriö perustettiin vuonna 1970 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

32 Työttömyyden historiaa Moderni työttömyys Työttömyysvakuutuksen seurauksena työttömyyden käsite muuttui edun saaminen vaati työttömäksi rekisteröitymistä piilotyöttömyys muuttui avoimeksi 1900-luvun alussa syntyivät suuryritykset ja pitkäaikaiset työsuhteet sitä ennen työntekijät palkattiin lyhyeen työsuhteeseen, esimerkiksi päiväksi kerrallaan nämä tarjosivat samanlaisen suojan työn kysynnän vaihteluja vastaa kuin maatalous ja kotitarviketyö ennen Nykyiset työttömyysongelmat liittyvät osin vallitsevan, suuryrityksiin ja massatuotantoon nojaavan tuotantomalliin kriisiin esimerkiksi pätkätyöt Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työttömyys- ja työllisyysaste Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa Lähde: OECD. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

33 Kuinka teoria selittää työttömyyden? Perinteinen neoklassinen työmarkkinoiden teoria selittää suhteellisen hyvin reaalimailman ilmiöitä liittyen palkkoihin, tehtyihin työtunteihin ja työvoimaosuuteen, mutta työttömyyttä malli ei pysty selittämään. Klassisessa täydellisen kilpailun ideaalissa työmarkkinamallissa ei ole työttömyyttä (mallissa yksilöt, jotka eivät tee työtä ovat työmarkkinoiden ulkopuolella omasta vapaasta tahdostaan) Kuitenkin tiedämme, että kautta historian taloudessa on ollut työttömyyttä. Miten siis selittää tämä kiistämätön fakta teoreettisesti? Jotta täydellisen kilpailun perusmalliin saadaan (ei-vapaaehtoista) työttömyyttä on palkan oltava tasapainopalkan yläpuolella. Tässä tilanteessa taloudessa on työn ylitarjontaa, ja näin ollen myös työttömyyttä. Kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä, eivät saa työtä Tarkastelemme seuraavaksi kolmea mahdollista selitystä työttömyydelle Työmarkkinoiden sääntely Palkkojen joustamattomuus Työmarkkinoiden kitka Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työttömyyden selitys työmarkkinoiden sääntelyllä Todellisuudessa työmarkkinoiden kilpailua ei ole häiriötöntä (täydellistä) Jokin työmarkkinoita sääntelevä tekijä, kuten minimipalkka, saattaa estää palkkaa laskemasta tasolle, jolla työn kysyntä vastaa tarjontaa Seuraavassa kuvassa: w 1 minipalkka w tasapainopalkka ilman sääntelyä u ei-vapaaehtoinen (tahaton) työttömyys Sääntely johtaa tilanteeseen, jossa työttömyys nousee Onko sääntely siis aina huono asia? Miksi esim. minipalkkalakeja on olemassa? Koska tilanteesssa, jossa työn kysynnän määräävällä yrityksellä on markkinavoimaa työntekijöihin nähden (yritys on monopsoni), saattavaa minimipalkaoilla ja ammattiliitolla olla jopa työllisyyttä kasvattava vaikutus Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

34 Kuva: Minimipalkan aiheuttama työttömyys täydellisen kilpailun työmarkkinoilla Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Työttömyyden selitys palkkojen joustamattomuudella Työvoiman kysyntä riippuu yrityksen myymien tuotteiden kysynnästä Mansikankasvattajan esimerkissä mansikoiden hintojen nousu Jos kokonaiskysyntä taloudessa laskee ja palkat ovat jäykät, eivätkä sopeudu lyheyllä tähtäimellä, (johtuen esim. ammattiliitoista) syntyy talouteen tahatonta työttömyyttä. Esim. tämän hetken taantumassa vienti romahti ja työvoiman kysyntä heikkeni palkat eivät kuitenkaan jousta alaspäin työttömyysaste nousi n. 6.2 % (03/2008) 8.8 % (01/2010) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

35 Työttömyyden selitys työmarkkinoiden kitkalla Neoklassinen työn tarjonnan teoriassa ei oteta lainkaan huomioon työn etsimiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia Toisin sanoen, mallissa oletetaan, että etsintäkustannuksia ei ole Mallissa henkilö tietää mitä palkkaa markkinoilla maksetaan ja jos hänen varauspalkkansa alittaa markkinapalkan, päättää henkilö mennä töihin Malli siis olettaa, että informaatio on täydellistä Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Työmarkkinoilla oleva informaatio on epätäydellistä ja etsintäkustannukset eroavat nollasta. Näissä olosuhteissa esiintyy ns. kitkatyöttömyyttä, joka aiheutuu nimensä mukaan työmarkkinoilla olevasta kitkasta eli epätäydellisestä informaatiosta ja etsintäkustannuksista. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävä osa työmarkkinoiden teoriasta on keskittynyt juuri ns. etsintämallien kehittämiseen vuoden 2010 taloustieteen Nobel annettiin Peter Diamondille, Dale Mortensensenille ja Christopher Pissaridekselle heidän työmarkkinoiden kitkaa ja etsintäkustannuksia koskevasta analyysistaan Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

36 Kokoaikaisten työntekijöiden palkat EK:n aineistossa v Fraction EPL rahapalkka Mikä selittää? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Palkkaerojen teoreettiset selitykset Neoklassisen työmarkkinoiden teorian mukaan kaikki työntekijät saavat samaa palkkaa Perustuu täydellisen kilpailun, voiton maksimoinnin ja työntekijlöiden homogeenisuuden oletuksille Todellisuudessa kuitenkin havaitsemme suuriakin palkkaeroja työntekijöiden välillä Miten talousteoria selittää havaittuja palkkaeroja? Käymme läpi kaksi selitystä: 1 Kompensoivat palkkaerot (Compensating dierentials) 2 Inhimillinen pääoma (Human capital) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

37 Kompensoivat palkkaerot Jo Adam Smith pohti teoksessaan An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations (1776) palkkaerojen mahdollisia syitä Smith ajatteli, että ammattien väliset palkkaerot selittyivät eroilla niiden ominaisuuksissa, kuten mielekkyydessä, haluttavuudessa ja varmuudessa Toisin sanoen palkan ulkopuoliset tekijät kompensoivat havaittuja palkkaeroja siten, että haluttavammassa ammatissa on suhteessa matalampi palkka ja epämiellyttävässä ammatissa suhteessa korkeampi palkka Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kompensoivat palkkaerot Smithin mukaan seuraavat viisi työn/ammatin ominaisuutta kompensoivat palkkaeroja: 1 Miellyttävyys (The Agreeableness of the Job) 2 Oppimisen vaikeus (Ease of Learning the Employment) 3 Kausiluonteisuus (Consistency of Work) 4 Vastuullisuus (The Degree of Responsibility) 5 Onnistumisen todennäköisyys (The Probability of Success) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

38 Inhimillinen pääoma Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan ihmisiin kertyneitä investointeja, kuten koulutusta ja työssä tapahtuvaa oppimista (työkokemusta) Teorian mukaan inhimillinen pääoma kasvattaa ihmisten tuottavuutta Perusmallin oletus yksilöiden välisestä homogeenisuudesta raukeaa Inhimillisen pääoman teorian mukaan palkkaerot selittyvät ihmisten tuottavuuden välisillä eroilla Palkkaerot ovat tavallaan tuottavuuserojen sivutuote Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Kuva: Investointi inhimilliseen pääomaan Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

39 Inhimillinen pääoma Koulutuksen ja palkkojen välillä vahva korrelaatio Tuhannet empiiriset tutkimukset toteavat, että korkeammin koulutetut ansaitsevat keskimäärin enemmän Tarkoittaako, että koulutus aiheuttaa korkeampia palkkoja (ja lisää henkilön tuottavuutta)? Ei välttämättä. Koulutuksen signalointiteoria antaa toisen selityksen havaitulle koulutuksen ja palkkojen väliselle yhteydelle Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Koulutuksen signalointiteoria Signalointiteorian mukaan ihmiset tuottavuudet eroavat jo ennen koulutusta Esim. osa ihmisistä on korkean ja osa matalan tuottavuuden ihmisiä. Yritykset eivät kuitenkaan erota matalan ja korkean tuotattavuuden työntekijöitä toisistaan Ilman tapaa erotella työntekijöitä olisi tuloksena tilanne, jossa tasapainopalkka olisi niin liian matala korkean tuottavuuden työntekijöille ja liian korkea matalan tuottavuuden työntekijöille Signalointiteorian mukaan ihmiset käyttävät koulutusta signaloidakseen korkeaa tuottavuuttaan Mikseivät sitten matalan tuottavuuden työntekijät kouluta itseään näyttääkseen korkean tuottavuuden työntekijöiltä? Koska koulutuksen hankkiminen on kalliimpaa matalan tuottavuuden työntekijöille (vaikeampi päästä sisään/tentistä läpi ym.) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

40 Inhimillinen pääoma vs. koulutuksen signalointiteoria Inhimillinen pääoma mukaan koulutus kasvattaa ihmisten tuottavuutta ja näin myös palkkoja Koulutuksen signalointieorian mukaan koulutus ei kasvata ihmisten tuottavuutta, vaan koulutus toimii ainoastaan signalointivälineenä, jonka avulla työntekijät voivat erotella korkean ja matalan tuottavuuden työntekijät toisistaan Kumpi teoria on oikeassa? Kumpikin teoria pystyy selittämään miksi korkeammin koulutetut työntekijät ansaitsevat enemmän Valitettavasti teorioilla on varsin erilaiset koulutuspoliittiset suositukset Todennäköisesti totuus on näiden kahden teoreettisen ääripään välissä Oleellisempi, ja vielä ratkaisematon, kysymys on, että kumpi on enemmän oikeassa? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80 Lähteet I T Boeri and JC Ours. The economics of imperfect labor markets. Princeton University Press, P. Cahuc and A. Zylberberg. Labor economics. MIT Press, NG Mankiw and MP Taylor. Economics. Thomson Learning, Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

Kansantaloustieteen perusteet

Kansantaloustieteen perusteet Kansantaloustieteen perusteet Mikko Lintamo Vaasan yliopisto Marraskuu 2010 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu 2010 1 / 80 Luento 7: Työmarkkinat 1 Historiaa, motivointia ja käsitteitä

Lisätiedot

1 Historiaa, motivointia ja käsitteitä. 2 Täydellisen kilpailun työmarkkinamalli. 1 Työn tarjonta (yksilön/kotitalouden päätös)

1 Historiaa, motivointia ja käsitteitä. 2 Täydellisen kilpailun työmarkkinamalli. 1 Työn tarjonta (yksilön/kotitalouden päätös) Luento 7: Työmarkkinat Kansantaloustieteen perusteet Mikko Lintamo Vaasan yliopisto Marraskuu 2010 1 Historiaa, motivointia ja käsitteitä 2 Täydellisen kilpailun työmarkkinamalli 1 Työn tarjonta (yksilön/kotitalouden

Lisätiedot

Kansantaloustieteen perusteet (KANS1001) Työmarkkinat

Kansantaloustieteen perusteet (KANS1001) Työmarkkinat Kansantaloustieteen perusteet (KANS1001) Työmarkkinat Mikko Lintamo Marraskuu 2010 Tiivistelmä Tämä dokumentti on tarkoitettu Kansantaloustieteen peruskurssin työmarkkinoita käsittelvän luennon luentomonisteeksi.

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki 3/9/18 Johdanto Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat Tänään: kaksi mallia

Lisätiedot

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat kilpailulliset työmarkkinat

Lisätiedot

Luentorunko 6: Työmarkkinat

Luentorunko 6: Työmarkkinat Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Työn tarjonta Työn tarjonta. Vapaa-aika vs. kulutus. Tulo- ja substituutiovaikutus. Verotus, työntarjonta ja hyvinvointi. Työn

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat Tänään: kaksi mallia työmarkkinoiden

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta

Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta TU-91.1001, Kansantaloustieteen perusteet 10.10.2018 3. WWW-harjoitukset, vastaukset Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan valintateorian taustalla on kuluttajan hyödyn optimointi budjettisuoran

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

17 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, luvut 18 ja 28)

17 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, luvut 18 ja 28) 17 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, luvut 18 ja 28) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työttömyys 5. Muita rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

19 Työmarkkinat ja työttömyys (Taloustieteen oppikirja, sivut ja luku 10 )

19 Työmarkkinat ja työttömyys (Taloustieteen oppikirja, sivut ja luku 10 ) 19 Työmarkkinat ja työttömyys (Taloustieteen oppikirja, sivut 96-101 ja luku 10 ) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työttömyys 5. Rakenteellinen työttömyys 6. Ammattiliitot

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla Kaupan työmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla Työllisyyskehitys on kääntynyt laskuun vähittäiskaupassa Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Tenttiin valmistautuminen ja kertaus. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Tenttiin valmistautuminen ja kertaus. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tenttiin valmistautuminen ja kertaus Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tentin logistiikka Tentti: pe 26.1 klo 9.-12. salissa U2 ole ajoissa! uusinnat: 7.12.218 ja 1.2.219 Tenttiin saa (ja pitää)

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

Signalointi: autonromujen markkinat

Signalointi: autonromujen markkinat Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Kirjallisuuskoe. Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 TEHTÄVÄ 1

Kirjallisuuskoe. Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 TEHTÄVÄ 1 Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 Kirjallisuuskoe TEHTÄVÄ 1 a) Pohjola (s. 198 alkaen, kuvio 12.1) määrittelee noususuhdanteen (laskusuhdanteen)

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä 0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).

Lisätiedot

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot