Kansantaloustieteen perusteet

Transkriptio

1 Kansantaloustieteen perusteet Mikko Lintamo Vaasan yliopisto Marraskuu 2010 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

2 Luento 7: Työmarkkinat 1 Historiaa, motivointia ja käsitteitä 2 Täydellisen kilpailun työmarkkinamalli 1 Työn tarjonta (yksilön/kotitalouden päätös) 2 Työn kysyntä (yrityksen päätös) 3 Tasapaino työmarkkinoilla 3 Työmarkkinoiden kehitys täydellisen kilpailun työmarkkinamallin valossa 1 Tuottavuus ja palkat 2 Tehdyt työtunnit 3 Työvoimaosuus 4 Työttömyysaste 4 Palkkaerojen teoreettiset selitykset 1 Kompensoivat palkkaerot (Compensating dierentials) 2 Inhimillinen pääoma (Human capital) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

3 Mitä tarkoitetaan työmarkkinoilla? Määritelmä - Työmarkkinat Työmarkkinat ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset markkinat, joilla työnantaja ilmaisee työvoiman tarpeensa (työilmoituksissa) ja työntekijät tarjoavat työvoimaansa palkkaa vastaan. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

4 Miksi työmarkkinoiden ymmärtäminen on tärkeää? Merkitys kansantaloudelle suuri suurin yksittäinen markkina teollistuneissa maissa työn osuus kansantulosta n. 2/3 (pääoman osuus 1/3). Työmarkkinaoihin liittyvää keskustelua käydään jatkuvasti mediassa (Toivottavasti) jokainen teistä tulee jossain vaiheessa toimimaan työmarkkinoilla Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

5 Työmarkkinoiden historiaa Keskiajalta 1800-luvulle saakka työmarkkinoita määräsi varsinkin käsityöammateissa ns. ammattikuntalaitosjärjestelmä (kiltajärjestelmä) Kiltajärjestelmässä yrittäjinä saivat toimia vain mestarit, joiden alaisuudessa toimivat kisällit ja oppipojat Ammatit periytyivät usein isältä pojalle, naiset hoitivat kotia eivätkä näin ollen osallistuneet työmarkkinoille Teollistumisen aikakautena 1800-luvun alun jälkeen kiltajärjestelmä oli murroksessa ja ammatinharjoittaminen alkoi vapautua Tehdataiden valtakausi alkoi Naiset tulivat mukaan työmarkkinoille Työpäivien pituus ja työolot olivat usein epäinhimillisiä Välillä tuottavuuden kasvun mukana tuoma hyvinvointi paransi myös työntekijöiden oloja Myös ammattiliitoilla oli osansa työolojen paranemisessa Välillä tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu lisääntyi ja naiset tulivat mukaan työmarkkinoille Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

6 Käsitteitä ja tunnuslukuja Suomessa on kaksi eri viranomaista, jotka tuottavat joka kuukausi työmarkkinoiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Tilastokeskuksen työvoimatutkimus otantatutkimus Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystoimisto TE-keskusten asiakasrekisteritietoihin persutuvat luvut (työttömiin työnhakijoihin) Tilastokeskuksen määritelmät ja tunnusluvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, joten käymme läpi TK:n määritelmät seuraavista käsitteistä ja tunnuluvuista: Työllinen Työtön Työvoima Työvoiman ulkopuolella oleva Työvoimaosuus Työllisyysaste Työttömyysaste Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

7 Käsitteiden määritelmiä 1 Työllinen (E). Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. 2 Työtön (U). Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. 3 Työvoima (L = E + U). Työvoimaan kuuluvat kaikki ne vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. 4 Työvoiman ulkopuolella olevat (O). Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

8 Tunnuslukujen määritelmiä 1 Työvoimaosuus (L/P). Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. 2 Työllisyysaste (E/P). Työllisyysaste on vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. 3 Työttömyysaste (U/L). Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

9 Hyöty ja indierenssikäyrä Tulevassa työn tarjonnan analyysissa puhutaan hyödystä ja hyötyfunktiosta Hyötyä käytetään taloustieteessä vertaamaan tietyn kuluttajan eri kulutuskoreilla kokemaa tarpeen tyydytystä Hyödyllä ei voi verrata kuinka paljon mieluisampi yksi kulutuskori on toiseen verrattuna, ainoastaan onko kori mieluisampi vai ei Hyödyn havainnoillistamiseksi graasesti on otettava käyttöön rakenne nimeltä indierenssikäyrä Indierenssikäyrä kuvaa niitä hyödykepareja, jotka tuovat kuluttajalle saman tarpeen tyydytyksen tason Mitä kauempana origosta indierenssikäyrä sijaitsee, sitä korkeammalla hyödyn tasolla ollaan Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

10 Kuva: Tyypillinen indierenssikäyrä Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

11 Kuluttajan optimointiongelma Kuluttajan valinnan kohdalla rationaalisuuden periaate tarkoittaa, että kuluttaja maksimoi hyötyään. Matemaattisesti tarkoitus on siis etsiä kulutuskori, joka maksimoi hyötyfunktion arvon. Kuluttaja ei voi kuitenkaan vapaasti valita haluaamansa kulutuskoria, vaan joutuu toimimaan budjettinsa rajoittamana. Oletetaan, että tuotteiden x 1 ja x 2 hinnat ovat p 1 ja p 2 sekä, että kuluttajalla on käytettävissä m 0 verran rahaa. Tällöin kuluttajan ongelma on ratkaista seuraavanlainen rajoitettu optimointitehtävä max u(x 1, x 2 ) s.t. p 1 x 1 + p 2 x 2 m 0 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

12 Kuva: Kuluttajan optimointiongelma Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

13 Täydellisen kilpailun työmarkkinat Oletukset 1 Yritykset ovat hinnanottajia niin lopputuotteiden kuin tuotannontekijöiden markkinoilla. Toisin sanoen yrityksen päätökset tuotannon tasosta eivät vaikuta lopputuotteen markkinahintaan eikä työn kysyntäpäätökset vaikuta työntekijöiden palkkoihin. 2 Täydellinen informaatio. 3 Ei kitkaa tai etsintäkustannuksia. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

14 Työn tarjonta Työn tarjontaa voidaan analysoida edellä esitetyssä kuluttajan valinnan viitekehyksessä Työn tarjonnan tapauksessa hyödykkeet ovat vapaa-aika ja kulutus. Miksi näin?! Mitä enemmän teemme työtä sitä enemmän meillä on mahdollisuus kuluttaa, mutta myös vähemmän aikaa nauttia kulutuksesta ja vapaa-ajasta Taloustieteen periaatteiden mukaan (tuotteen, palvelun, asian...) vaihtoehtoiskustannus on se mistä luovut saadaksesi sen Mistä luovut viettääksesi vapaa-aikaan yhden tunnin? Luovut tunnin työnteosta, joka on sama kuin tuntipalkkasi. Yhden vapaa-aikaan vietetyn tunnin vaihtoehtoiskustannus on siis henkilön työmarkkinoilla saama tuntipalkka. Jos tuntipalkkasi on 10 euroa, niin vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on 10 euroa. Eli mitä suurempi on palkkasi, sitä kalliimpaa sinun on viettää vapaa-aikaa! Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

15 Työn tarjonta Optimointiongelma Muodostetaan ongelma muodollisesti: Henkilö saa hyötyä vapaa-ajasta (l) ja kulutuksesta (c), jolloin hyötyfunktio on muotoa u(c, l). Oletamme kulutushyödykkeen hinnan olevan yksi euro, jolloin kulutukseen menevä rahamäärä on p c c = c. Jokaisesta tekemästään työtunnista (h) henkilö saa palkkaa w euroa. Oletamme myös, että henkilö saa m euroa rahaa riippumatta tekeekö hän töitä vai ei. Lisäksi henkilön työn ja vapaa-ajan välillä jakama aika on rajoitettu valveillaoloaikaan (l 0 ), jolloin työntekoon käytetty aika h = l 0 l. Eli lisättäessä vapaa-aikaa vähennetään työntekoa, ja päinvastoin. Kuluttajan ongelma on muotoa: max s.t. u(c,l) w(l 0 l) + m c Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

16 Kuva: Työn tarjonta Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

17 Työ tarjonta Tulkinta Kuluttajan optimi löytyy kohdasta, jossa indierenssikäyrän kulmakerroin on sama kuin budjettikäyrän kulmakerroin Varauspalkan suuruus w r on budjettikäyrän taitekohdassa määritellyn indierenssikäyrän kulmakerroin Jos markkinapalkka on alempi kuluttajan varauspalkka (w < w r ), ei hän hyväksy palkkaa Tämä johtuu siitä, että vapaa-ajan rajahyöty (varauspalkka) on suurempi kuin vaihtoehtoiskustannus (markkinapalkka) Päinvastaisessa tilanteessa kun w > w r, kuluttajan jakaa aikansa työnteon ja vapaa-ajan välillä (kuten kuvassa) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

18 Työn tarjonta tuntirajoitteella Todellisuudessa kuluttaja ei kuitenkaan pysty aidosti valitsemaan tarjoamiensa työtuntien määrää. Usein valittavissa on kolme vaihtoehtoa: täysiaikainen, osa-aikainen ja ilman työtä. Oletetaan, että tarjolla on vain täysaikaista työtä, jolloin kuluttaja valitsee täysiaikaisen työn ja täydellisen vapaa-ajan välillä. Jos hän valitsee täysiaikaisen työn, on hänen tarjottava h ft tuntia. Muussa tapauksessa hänen työn tarjontansa on h = 0. Mikä on kuluttajan varauspalkka tässä tapauksessa? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

19 Kuva: Työn tarjonta tuntirajoitteella Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

20 Työn tarjonta tuntirajoitteella Tulkinta Varauspalkan täytyy olla niin suuri, että kuluttajalle on sama tekeekö hän h ft tuntia tai 0 tuntia töitä Näiden kahden valinnan on oltava samalla indierenssikäyrällä. Varauspalkka määräytyy kohdassa, jossa pisteen (l 0,m) kautta kulkeva indierenssikäyrä leikkaa kohdan l 0 h ft Tuntirajoitteen tapauksessa kuluttajan työn tarjonta noudattaakin yksinkertaista sääntöä: jos markkinapalkka on suurempi kuin varauspalkka, tarjoa h ft tuntia; muussa tapauksessa tarjoa nolla tuntia. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

21 Palkan vaikutus työn tarjontaan Tähän saakka markkinapalkka on ollut vakio w Kuinka palkan muutos vaikuttaa työtuntien tarjontaan? Palkan noustessa vapaa-aika tulee kalliimmaksi Vapaa-ajan kysyntä vähenee ja työn tarjonta kasvaa Palkan noustessa tulotaso kasvaa Vapaa-ajan kysyntää kasvaa ja työn tarjonta vähenee Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

22 Palkan vaikutus työn tarjontaan Palkan muutos vaikuttaa siis työn tarjontapäätökseen kahta kautta: 1 Tulovaikutus. Palkan nousu (lasku) kasvattaa (vähentää) käytettävissä olevia tuloja, mikä johtaa vapaa-ajan kysynnän kasvuun (vähenemiseen). 2 Substituutiovaikutus. Palkan nousu (lasku) nostaa (laskee) vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannusta, jolloin vapaa-ajan kysyntä vähenee (kasvaa). Tulo ja -substituutiovaikutukset liikkuvat aina vastakkaisiin suuntiin ja nettovaikutus on näiden kahden summa. Toisin sanoen, palkan muutoksen vaikutus työn tarjontaan riippuu siitä kumpi vaikutus dominoi (on suurempi), tulo- vai substituutiovaikutus. Tarkastellaan tilannetta graasesti. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

23 Kuva: Palkan vaikutus työn tarjontaan Substituutiovaikutus dominoi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

24 Palkan vaikutus työn tarjontaan Substituutiovaikutus dominoi tulkinta 1 Tuntipalkka nousee budjettikäyrän jyrkkenee 2 Kulutuksen ja vapaa-ajan suhteellinen hinta muuttuu (vapaa-ajasta tulee kallimpaa) 3 Tulovaikutus: siirtymä A:sta B:hen vähentää työn tarjontaa 4 Substituutiovaikutus: siirtymä B:stä C:hen lisää työn tarjontaa Tässä tapauksessa (näillä preferensseillä) substituutiovaikutus on suurempi kuin tulovaikutus palkan nousu lisää työn tarjontaa eli substituutiovaikutus dominoi. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

25 Palkan vaikutus työn tarjontaan Tulovaikutus dominoi Palkan nousu ei kuitenkaan aina nosta työn tarjontaa Dominoiko tulo- vai substituutiovaikutus riippuu: 1 Henkilön preferensseistä (indierenssikäyrien muodosta) 2 Kuinka korkealla tulotasolla ollaan Yleensä matalilla tulotasoilla palkan nousu lisää työn tarjontaa Kuvittele, että tuntipalkkasi nousee yhdestä eurosta kymmeneen euroon. Mitä tapahtuu työn tarjonnallesi? Mitä korkeammalle tulotasolle siirrytään sitä todennäköisempää on, että palkan nousun vaikutus työn tarjontaan on negatiivinen Kuvittele, jos tuntipalkkasi nousee 10 eurosta 1000 euroon. Lisäätkö vielä työn tarjontaasi? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

26 Kuva: Palkan vaikutus työn tarjontaan Tulovaikutus dominoi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

27 Palkan vaikutus työn tarjontaan Tulovaikutus dominoi tulkinta Indierenssikäyrät selvästi erimuotoiset Henkilöllä erilaiset mieltymykset vapaa-ajan ja kulutuksen suhteen Tulovaikutus siirtymä A:sta B:hen Substituutiovaikutus siirtymä B:stä C:hen. Tulovaikutus substituutiovaikutusta suurempi palkan nousun nettovaikutus työn tarjontaan on negatiivinen Henkilö siis lisää vapaa-ajan käyttöä palkan noustessa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

28 Palkan vaikutus työn tarjontaan Yhteenveto Teoria ei siis anna suoraa vastausta miten palkan muutos vaikuttaa yksilötasolla työn tarjontaan Peukalosääntö: Alhaisilla tulotasoilla substituutiovaikutus dominoi Korkeilla tulostasoilla tulovaikutus dominoi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

29 Kuva: Työn tarjonta yksilötasolla Kun palkka nousee yli varauspalkan w r, palkan nousu saa aikaan työn tarjonnan kasvua eli substituutiovaikutus dominoi Palkan saavuttaessa riittävän korkean tason, alkaa tulovaikutus dominoida ja palkan nousu laskee työn tarjontaa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

30 Yksilötasolta aggregaattitason työn tarjontaan Miten työn tarjonnalle käy koko talouden tasolla, kun palkat nousevat? Johtuen työntekijöiden erilaisista preferensseistä ja muiden tulojen määrästä varauspalkat vaihtelevat yksilöittäin Joillain yksilöillä on pieni varauspalkka, toisilla taas suuri Talouden työn tarjontakäyrä L s (w) vastaa työntekijöiden määrää, joiden varauspalkka on w suuruinen (jos vain kokopäiväistä työtä tarjolla) Aggregaattitasolla tiedetäänkin, että työn tarjonta kasvaa aina palkan noustessa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

31 Kuva: Aggregaattitason työn tarjontakäyrä Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

32 Kuva: Empiirinen työn tarjontakäyrä Aineisto OECD:n työvoimakyselystä Kysytään henkilöiden varauspalkkaa (minimipalkkaa, jolla vastaaja on valmis ottamaan kokopäiviäisen työn vastaan) G(w) työntekijöiden osuus, joiden varauspalkka on alle w Jos työikäisten määrä taloudessa on N, niin työn tarjonta on NG(w) Huom! Pystyakselilla palkkojen logaritmi (suhteellinen palkka) Lähde: Boeri & Van Ours (2008) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

33 Työn kysyntä Yritys maksimoi voittoaan yhdistelemällä eri tuotantopanoksia optimaalisesti Työ on yksi tuotannontekijöistä Muita tuotannontekijöitä ovat mm. maa, rakennukset, perinteinen fyysinen pääoma, kuten koneet ja laitteet, sekä aineeton pääoma, kuten osaaminen ja imago Perinteinen neoklassinen työn kysynnän teoria selittää työn kysyntää yrityksen optimointiprosessin seurauksena Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

34 Työn kysyntä Esimerkki: mansikankasvattaja Tarkastellaan mansikankasvattajaa, joka miettii kuinka paljon pitäisi hankkia työvoimaa maksimoi voittoa toimii täydellisen kilpailun markkinoilla (sekä lopputuotteiden että tuotannontekijöiden osalta) muut tuotannontekijät ovat kiinnitetty tietylle tasolle Miten lähestyä ongelmaa? Kurssin alussa opittiin, että yritys valitsee tuotannon tason, jolla rajakustannus on yhtä kuin markkinahinta. Sama logiikka pätee tässäkin tapauksessa! Mansikankasvattajan kannattaa palkata poimijoita aina kun poimijan aikaansaama tuotannon lisäyksen arvo on suurempi kuin hänen palkkansa (rajakustannus) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

35 Työn kysyntä Esimerkki: mansikankasvattaja Poimijan palkka on riippumaton yrittäjän rekrytoimien poimijoiden määrästä (hinnanottaja oletus) Kuitenkin poimijan aikaansaama tuotannon lisäys riippuu poimijoiden määrästä. Miksi? Ajatelleenpa tilannetta, jossa tilalla on vain yksi poimija. Hän pääsee valitsemaan parhaimmat puskat ja pystyy poimimaan 100 kiloa mansikoita viikossa. Yrittäjän rekrytoidessa toisen poimijan joutuvat kaksi poimijaa jakamaan parhaat puskat, jolloin he pystyvät yhdessä poimimaan 180 kiloa mansikoita viikossa. Toisen poimijan aikaansaama tuotannon lisäys (rajatuotos) on tässä tapauksessa 80 kiloa viikossa. Rajatuotos siis pienenee tuotannon kasvaessa. Tätä tuotannon ominaisuutta kutsutaan vähenevän rajatuotoksen laiksi Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

36 Taulukko: Mansikankasvattajan työn kysynnän määräytyminen Oletukset: Mansikoiden hinta 10 euroa/kilo Poimijoiden palkka 500 euroa/viikko Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

37 Kuva: Mansikankasvattajan työn kysynnän määräytyminen Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

38 Mansikankasvattajan työn kysynnän määräytyminen Työvoiman kysyntäkäyrä on laskeva, koska työvoiman rajatuotos laskee työntekijöiden määrän kasvaessa Vaakatason katkoviiva kuvaa markkinapalkkatasoa (W ) Käyrä on vaakasuora, koska työntekijöiden palkka ei riipu työntekijöiden määrästä Voitonmaksimoiva tuotannon taso on kohdassa, jossa työvoiman kysyntäkäyrä kohtaa palkkakäyrän. Alemmilla tuotannon tasoilla työvoiman rajatuotoksen arvo ylittää markkinapalkan, jolloin poimijan palkkaaminen nostaa kokonaisvoittoa Ylemmillä tuotannon tasoilla tilanne on päinvastainen, jolloin poimijan palkkaaminen laskee kokonaisvoittoa Määritelmä - Voiton maksimoiva tuotannon taso Voittoa maksimoiva yritys palkkaa työntekijöitä kunnes työvoiman rajatuotoksen arvo on yhtä suuri kuin työvoiman palkka. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

39 Työn kysyntä aggregaattitasolla Yritykset identtisiä Kohtaavat saman työn tarjontakäyrän Valitsevat saman tuotannon tason Näin ollen aggregaattitason työn kysyntäkäyrä on samalla tavalla laskeva kuten kuvassa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

40 Tasapaino työmarkkinoilla Tarkastellaan työmarkkinoiden tasapainoa agregaattitasolla Edeltävän analyysin tuloksena tiedetään, että: 1 Aggregaattitason työn tarjontakäyrä on nouseva 2 Aggregaattitason työn kysyntäkäyrä on laskeva Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

41 Kuva: Tasapaino työmarkkinoilla Tasapainopiste sijaitsee kohdassa, jossa työn tarjonta- ja kysyntäkäyrä kohtaavat Tasapainopisteessä palkalla W työskentelee L määrä työntekijöitä Näiden työntekijöiden varauspalkka W r on alhaisempi kuin tasapainopalkka W, jolloin työskentely on heille kannattavaa Tasapainotyöllisyys L vastaa reaalimaailmassa työllisyysastetta (työllisten osuus työikäisestä väestöstä) Huom! Varsinaista työttömyyttä ei tässä mallissa ole Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

42 Tasapaino työmarkkinoilla Muutos työn tarjonnassa Jatketaan kappaleessa esitettyä mansikankasvattajan esimerkkiä. 1 Oletetaan, että maahanmuutto lisää halukkaiden mansikanpoimijoiden määrää. Työn tarjontakäyrän siirtyy oikealle S 1 :stä S 2 :n 2 Alkuperäisellä palkkatasolla W 1 työn tarjonta ylittää kysynnän 3 Työn ylitarjonta painaa mansikanpoimijoiden palkkoja alas, kunnes kysyntä vastaa tarjontaa. 4 Laskenut palkkataso tekee uusien työntekijöiden palkkaamisen yrityksille kannattavaksi. 5 Lisääntyneiden poimijoiden määrä mansikkatiloilla laskee työn rajatuotoksen arvoa. 6 Uudessa tasapainossa sekä palkka että työn rajatuotoksen arvo ovat alemmalla tasolla kuin ennen maahanmuuttoa. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

43 Tasapaino työmarkkinoilla Kuva: Muutos työn tarjonnassa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

44 Tasapaino työmarkkinoilla Muutos työn kysynnässä 1 Oletetaan nyt, että mansikoiden suosion noustessa mansikoiden hinta nousee 2 Nostaa työn rajatuotoksen arvoa 3 Mansikankasvattajalle tulee kannattavaksi palkata lisää työntekijöitä 4 Työn kysyntäkäyrän siirtyy oikealla D 1 :stä D 2 :n 5 Tasapaino palkka nousee W 1 :stä W 2 :n ja tasapainotyöllisyys L 1 :stä L 2 :n Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

45 Tasapaino työmarkkinoilla Kuva: Muutos työn tarjonnassa Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

46 Tasapaino työmarkkinoilla Yhteenveto Taloustieteessä tasapainotilaksi kutsutaan tilannetta, jossa hinta on tasolla, jolla kysyntä vastaa tarjontaa Työmarkkinoilla: palkka on tasolla, jolla kaikki halukkaat saavat työtä Työmarkkinoilla palkka toimii kysynnän ja tarjonnan tasapainottavana tekijänä Tasapainossa yritykset ovat ostaneet työvoimaa kunnes työvoiman rajatuotoksen arvo on yhtä suuri kuin tasapainopalkka Muutokset työn kysynnässä ja tarjonnassa siirtävät tasapainopalkkaa ja työn rajatuotoksen arvoa samassa suhteessa, koska niiden on oltava aina yhtä suuria Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

47 Työmarkkinoiden kehitys täydellisen kilpailun työmarkkinamallin valossa 1 Tuottavuus ja palkat 2 Tehdyt työtunnit 3 Työvoimaosuus 4 Työttömyysaste Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

48 Työn tuottavuus ja keskimääräinen tuntipalkka yrityssektorilla (1975=100) Lähde: Kansantalouden tilinpito. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

49 Kuinka teoria selittää muutokset työn tuottavuudessa ja palkoissa? Malli: työntekijöiden palkat ja työn tuottavuus (tarkemmin työn rajatuotoksen arvo) heijastavat toisiaan. Mitä korkeampi työntekijöiden tuottavuus sitä korkeampi on heidän palkkansa. Työmarkkinoiden malli siis ennustaa, että tuottavuus ja palkat kulkevat käsi kädessä ja, kuten nähtiin, empiirinen aineisto tukee tätä ennustetta On tärkeä ymmärtää, että muutokset sekä työntekijän omissa ominaisuuksissa (esim. työpaikalla oppiminen tai koulutuksen mukana tuoma osaaminen) että yrityskohtaisissa ominaisuuksissa (esim. teknologinen kehitys tai organisaatiomuutokset) kasvattavat työntekijän tuottavuutta ja näin myös hänen palkkaansa. Nopea tuottavuuden kasvu onkin avainasemassa selittämässä miksi nykyisten sukupolvien työntekijät ovat niin paljon paremmassa asemassa edellisen sukupolven työntekijöihin nähden. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

50 Tehdyt työtunnit työllistä kohden Suomessa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Syyskuu 2010 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

51 Tehdyt työtunnit työllistä kohden Suomessa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, Lähde: Boeri & Van Ours (2008). Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

52 Kuinka teoria selittää muutokset tehdyissä työtunneissa? Teollisen vallankumouksen aikoihin maaseudun asukkaat siirtyivät kaupungeissa sijatseviin tehtaisiin paremmat ansaintamahdollisuudet saivat ihmiset lisäämään työntekoaan palkan nousun substituutivaikutus dominoi Tehtyjen työtuntien määrä ja palkat jatkoivat nousuaan, kunnes 1900-luvun aluen jälkeen tulovaikutus alkoi dominoimaan globaalilla tasolla Voimakas tehtyjen työtuntien lasku teollisen vallankumouksen jälkeen selittyykin työn tuottavuuden aikaansaaman reaalipalkkojen nousun aihettaman tulovaikutuksen avulla Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

53 Osa-aikatyö Lähde: Boeri & Van Ours (2008). Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

54 Kuinka teoria selittää muutokset osa-aikatyön yleisyydessä? Globaalisaatio ja sen mukana tuoma jouston tarve yritysten puolelta on lisännyt osa-aikatyön kysyntää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Samaan aikaan naisten työvoimaosuuden kasvu on lisännyt osa-aikatyön tarjontaa. Näiden kahden voiman seurauksena osa-aikatyön määrä on lisääntynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Miksi naiset ovat halukkaampia tekemään osa-aikatyötä kuin miehet? Naisten preferenssit vapaa-ajan ja työn suhteen saattavat olla erilaiset kuin miesten, mikä voi selittää osa-aikatyön yleisyyttä naisten keskuudessa Naisille kotityö ja vapaa-aika on arvokkaampaa (saavat enemmän hyötyä) kuin miehille Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

55 Työvoimaosuus Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

56 Työvoimaosuus Miehet Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

57

58 Työvoimaosuus Naiset Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

59 Kuinka teoria selittää muutokset miesten/naisten työvoimaosuuksissa? Tehdasteollisuuden lasku ja palvelusektorin nousu Tehdasteollisuudessa miehillä suhteellinen etu naisiin nähden Palvelusektorilla ei etua Tästä seurasi, että naisille tarjolla olevien töiden palkat nousivat Ennen palkkojen nousua tarjolla olevat palkat olivat monille naisille lähellä heidän varauspalkkojaan naiset olivat lähes indierenttejä työmarkkinoille osallistumisen ja kotityön välillä palkkojen nousu siirsi suuren osan näistä naisista työmarkkinoille Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

60 Työttömyyden historiaa 1 Ilmiön synty Työttömyys yhteiskunnallisena ilmiönä on saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa, Isossa- Britanniassa ja jonkin verran myöhemmin Euroopan mantereella 1800-luvulla teollinen valmistus siirtyi kodeista ja maatiloilta tehtaisiin Työntekijöillä ei enää ollut paikkaa minne siirtyä, kun valmistettavien tuotteiden kysyntä heikkeni toisen työpaikan löytäminen vaati erillisen ponnistuksen tällaista sosiaalista tilaa ryhdyttiin kutsumaan työttömyydeksi 1 Työttömyyden historiaa käsittelevä osa on Matti Pohjolan Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa pitämästä Taloustieteen perusteiden kurssin luentomateriaalista. Kiitän Matti Pohjolaa hänen luvastaan käyttää materiaalia kursillamme. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

61 Työttömyyden historiaa Ennen 1930-lukua Työttömyys liittyi olennaisena osana teollistumiseen ja kaupungistumiseen valinta oli teollisuuden tarjoaman korkeamman palkan ja maatalouden tarjoaman köyhyyden kesken teolliseen työhön liittyi työttömyyden riski Ensimmäiset julkiset työttömyysvakuutus-järjestelmät otettiin käyttöön Isossa-Britanniassa vuonna 1911 ja Yhdysvalloissa vuonna 1932 Suomessa ei työn puutetta pidetty ongelmana vielä 1920-luvulla ensimmäiseksi työttömyysongelmaksi tiedostettiin kaupunkien rakennustyöväen talviaikainen työn puute Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

62 Työttömyyden historiaa 1930-luvun pulavuosien jälkeen Työttömyyttä ei pidetty merkittävänä ongelmana missään ennen 1930-luvun pulavuosia Suomessa valtiovalta antoi ensimmäiset säännökset työttömyyden torjunnasta vuonna 1929 tätä ennen työttömyyden hoito oli kuntien vastuulla ja perustui köyhäinhoitolakiin ja 1960-lukujen taitteessa säädettiin meillä lait työnvälityksestä ammatinvalinnanohjauksesta ja työttömyyskorvauksesta Työministeriö perustettiin vuonna 1970 Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

63 Työttömyyden historiaa Moderni työttömyys Työttömyysvakuutuksen seurauksena työttömyyden käsite muuttui edun saaminen vaati työttömäksi rekisteröitymistä piilotyöttömyys muuttui avoimeksi 1900-luvun alussa syntyivät suuryritykset ja pitkäaikaiset työsuhteet sitä ennen työntekijät palkattiin lyhyeen työsuhteeseen, esimerkiksi päiväksi kerrallaan nämä tarjosivat samanlaisen suojan työn kysynnän vaihteluja vastaa kuin maatalous ja kotitarviketyö ennen Nykyiset työttömyysongelmat liittyvät osin vallitsevan, suuryrityksiin ja massatuotantoon nojaavan tuotantomalliin kriisiin esimerkiksi pätkätyöt Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

64 Työttömyys- ja työllisyysaste Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa Lähde: OECD. Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

65 Kuinka teoria selittää työttömyyden? Perinteinen neoklassinen työmarkkinoiden teoria selittää suhteellisen hyvin reaalimailman ilmiöitä liittyen palkkoihin, tehtyihin työtunteihin ja työvoimaosuuteen, mutta työttömyyttä malli ei pysty selittämään. Klassisessa täydellisen kilpailun ideaalissa työmarkkinamallissa ei ole työttömyyttä (mallissa yksilöt, jotka eivät tee työtä ovat työmarkkinoiden ulkopuolella omasta vapaasta tahdostaan) Kuitenkin tiedämme, että kautta historian taloudessa on ollut työttömyyttä. Miten siis selittää tämä kiistämätön fakta teoreettisesti? Jotta täydellisen kilpailun perusmalliin saadaan (ei-vapaaehtoista) työttömyyttä on palkan oltava tasapainopalkan yläpuolella. Tässä tilanteessa taloudessa on työn ylitarjontaa, ja näin ollen myös työttömyyttä. Kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä, eivät saa työtä Tarkastelemme seuraavaksi kolmea mahdollista selitystä työttömyydelle Työmarkkinoiden sääntely Palkkojen joustamattomuus Työmarkkinoiden kitka Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

66 Työttömyyden selitys työmarkkinoiden sääntelyllä Todellisuudessa työmarkkinoiden kilpailua ei ole häiriötöntä (täydellistä) Jokin työmarkkinoita sääntelevä tekijä, kuten minimipalkka, saattaa estää palkkaa laskemasta tasolle, jolla työn kysyntä vastaa tarjontaa Seuraavassa kuvassa: w 1 minipalkka w tasapainopalkka ilman sääntelyä u ei-vapaaehtoinen (tahaton) työttömyys Sääntely johtaa tilanteeseen, jossa työttömyys nousee Onko sääntely siis aina huono asia? Miksi esim. minipalkkalakeja on olemassa? Koska tilanteesssa, jossa työn kysynnän määräävällä yrityksellä on markkinavoimaa työntekijöihin nähden (yritys on monopsoni), saattavaa minimipalkaoilla ja ammattiliitolla olla jopa työllisyyttä kasvattava vaikutus Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

67 Kuva: Minimipalkan aiheuttama työttömyys täydellisen kilpailun työmarkkinoilla Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

68 Työttömyyden selitys palkkojen joustamattomuudella Työvoiman kysyntä riippuu yrityksen myymien tuotteiden kysynnästä Mansikankasvattajan esimerkissä mansikoiden hintojen nousu Jos kokonaiskysyntä taloudessa laskee ja palkat ovat jäykät, eivätkä sopeudu lyheyllä tähtäimellä, (johtuen esim. ammattiliitoista) syntyy talouteen tahatonta työttömyyttä. Esim. tämän hetken taantumassa vienti romahti ja työvoiman kysyntä heikkeni palkat eivät kuitenkaan jousta alaspäin työttömyysaste nousi n. 6.2 % (03/2008) 8.8 % (01/2010) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

69 Työttömyyden selitys työmarkkinoiden kitkalla Neoklassinen työn tarjonnan teoriassa ei oteta lainkaan huomioon työn etsimiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia Toisin sanoen, mallissa oletetaan, että etsintäkustannuksia ei ole Mallissa henkilö tietää mitä palkkaa markkinoilla maksetaan ja jos hänen varauspalkkansa alittaa markkinapalkan, päättää henkilö mennä töihin Malli siis olettaa, että informaatio on täydellistä Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Työmarkkinoilla oleva informaatio on epätäydellistä ja etsintäkustannukset eroavat nollasta. Näissä olosuhteissa esiintyy ns. kitkatyöttömyyttä, joka aiheutuu nimensä mukaan työmarkkinoilla olevasta kitkasta eli epätäydellisestä informaatiosta ja etsintäkustannuksista. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävä osa työmarkkinoiden teoriasta on keskittynyt juuri ns. etsintämallien kehittämiseen vuoden 2010 taloustieteen Nobel annettiin Peter Diamondille, Dale Mortensensenille ja Christopher Pissaridekselle heidän työmarkkinoiden kitkaa ja etsintäkustannuksia koskevasta analyysistaan Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

70

71 Kokoaikaisten työntekijöiden palkat EK:n aineistossa v Fraction EPL rahapalkka Mikä selittää? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

72 Palkkaerojen teoreettiset selitykset Neoklassisen työmarkkinoiden teorian mukaan kaikki työntekijät saavat samaa palkkaa Perustuu täydellisen kilpailun, voiton maksimoinnin ja työntekijlöiden homogeenisuuden oletuksille Todellisuudessa kuitenkin havaitsemme suuriakin palkkaeroja työntekijöiden välillä Miten talousteoria selittää havaittuja palkkaeroja? Käymme läpi kaksi selitystä: 1 Kompensoivat palkkaerot (Compensating dierentials) 2 Inhimillinen pääoma (Human capital) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

73 Kompensoivat palkkaerot Jo Adam Smith pohti teoksessaan An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations (1776) palkkaerojen mahdollisia syitä Smith ajatteli, että ammattien väliset palkkaerot selittyivät eroilla niiden ominaisuuksissa, kuten mielekkyydessä, haluttavuudessa ja varmuudessa Toisin sanoen palkan ulkopuoliset tekijät kompensoivat havaittuja palkkaeroja siten, että haluttavammassa ammatissa on suhteessa matalampi palkka ja epämiellyttävässä ammatissa suhteessa korkeampi palkka Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

74 Kompensoivat palkkaerot Smithin mukaan seuraavat viisi työn/ammatin ominaisuutta kompensoivat palkkaeroja: 1 Miellyttävyys (The Agreeableness of the Job) 2 Oppimisen vaikeus (Ease of Learning the Employment) 3 Kausiluonteisuus (Consistency of Work) 4 Vastuullisuus (The Degree of Responsibility) 5 Onnistumisen todennäköisyys (The Probability of Success) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

75 Inhimillinen pääoma Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan ihmisiin kertyneitä investointeja, kuten koulutusta ja työssä tapahtuvaa oppimista (työkokemusta) Teorian mukaan inhimillinen pääoma kasvattaa ihmisten tuottavuutta Perusmallin oletus yksilöiden välisestä homogeenisuudesta raukeaa Inhimillisen pääoman teorian mukaan palkkaerot selittyvät ihmisten tuottavuuden välisillä eroilla Palkkaerot ovat tavallaan tuottavuuserojen sivutuote Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

76 Kuva: Investointi inhimilliseen pääomaan Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

77 Inhimillinen pääoma Koulutuksen ja palkkojen välillä vahva korrelaatio Tuhannet empiiriset tutkimukset toteavat, että korkeammin koulutetut ansaitsevat keskimäärin enemmän Tarkoittaako, että koulutus aiheuttaa korkeampia palkkoja (ja lisää henkilön tuottavuutta)? Ei välttämättä. Koulutuksen signalointiteoria antaa toisen selityksen havaitulle koulutuksen ja palkkojen väliselle yhteydelle Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

78 Koulutuksen signalointiteoria Signalointiteorian mukaan ihmiset tuottavuudet eroavat jo ennen koulutusta Esim. osa ihmisistä on korkean ja osa matalan tuottavuuden ihmisiä. Yritykset eivät kuitenkaan erota matalan ja korkean tuotattavuuden työntekijöitä toisistaan Ilman tapaa erotella työntekijöitä olisi tuloksena tilanne, jossa tasapainopalkka olisi niin liian matala korkean tuottavuuden työntekijöille ja liian korkea matalan tuottavuuden työntekijöille Signalointiteorian mukaan ihmiset käyttävät koulutusta signaloidakseen korkeaa tuottavuuttaan Mikseivät sitten matalan tuottavuuden työntekijät kouluta itseään näyttääkseen korkean tuottavuuden työntekijöiltä? Koska koulutuksen hankkiminen on kalliimpaa matalan tuottavuuden työntekijöille (vaikeampi päästä sisään/tentistä läpi ym.) Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

79 Inhimillinen pääoma vs. koulutuksen signalointiteoria Inhimillinen pääoma mukaan koulutus kasvattaa ihmisten tuottavuutta ja näin myös palkkoja Koulutuksen signalointieorian mukaan koulutus ei kasvata ihmisten tuottavuutta, vaan koulutus toimii ainoastaan signalointivälineenä, jonka avulla työntekijät voivat erotella korkean ja matalan tuottavuuden työntekijät toisistaan Kumpi teoria on oikeassa? Kumpikin teoria pystyy selittämään miksi korkeammin koulutetut työntekijät ansaitsevat enemmän Valitettavasti teorioilla on varsin erilaiset koulutuspoliittiset suositukset Todennäköisesti totuus on näiden kahden teoreettisen ääripään välissä Oleellisempi, ja vielä ratkaisematon, kysymys on, että kumpi on enemmän oikeassa? Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80

80 Lähteet I T Boeri and JC Ours. The economics of imperfect labor markets. Princeton University Press, P. Cahuc and A. Zylberberg. Labor economics. MIT Press, NG Mankiw and MP Taylor. Economics. Thomson Learning, Mikko Lintamo (Vaasan yliopisto) Luento 7 Marraskuu / 80