Tenttiin valmistautuminen ja kertaus. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Transkriptio

1 Tenttiin valmistautuminen ja kertaus Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

2 Tentin logistiikka Tentti: pe 26.1 klo salissa U2 ole ajoissa! uusinnat: ja Tenttiin saa (ja pitää) ottaa mukaan lyijy- ja kuulakärkikyniä, pyyhekumeja, viivotin, terotin jos sinulla on puuvärikyniä, ota niitäkin pari mukaan Tenttiin EI saa tuoda! laskimia, puhelimia, pädejä, tietokoneita tms. - näiden käyttäminen tulkitaan lunttaamiseksi! - tentissä saattaa joutua laskemaan yksinkertaisia kerto- tai jakolaskuja, mutta ei mitään mikä ei onnistuisi helposti päässä / paperilla

3 Tentin tavoitteet Kannustaa oppimaan tärkeitä asioita tentin uhka auttaa oppimaan vähemmän viihdyttävämmatkin asiat tavoite palkita taloustieteen ymmärtämisestä, ei knoppitiedosta - en tee (tarkoituksella) kompakysymyksiä - en kysy mitään mitä en oikeasti pidä tärkeänä Varmistaa että meiltä valmistuvilla on ainakin minimitiedot teille tärkeää että Aallon tutkinto on signaali osaamisesta Palkitsee erinomaisesta osaamisesta täysien pisteiden saamisen pitää olla todellinen saavutus

4 Tentin formaatti Kuvien piirtämistä/täydentämistä ja selittämistä suurin osa tentin pisteistä on jaossa näissä tehtävissä sama formaatti kuin harjoitusten 1-2 kynä & paperi -tehtävissä koepaperissa valmiiksi piirrettynä koordinaatistoja ja mahdollisesti osa käyristä; tehtävänä täydentää kuvia ja selittää mitä ne tarkoittavat myöhempienkin harjoitusten kuvatehtävät auttavat sinua muodostamaan odotuksia siitä millaisia tehtäviä on luvassa Oikein / väärin tehtäviä 1-15 väitettä; tehtäväsi on valita onko väite totta vai ei vääristä vastauksista miinuspisteitä (arvauksen odotusarvo ) tästä osiosta ei kuitenkaan tule negatiivisa kokonaispisteitä tässä osiossa voi olla hyvinkin monenlaisia kysymyksiä

5 Mitä tentissä pitää osata? Luennolla ja harjoituksissa käsitellyt keskeiset asiat teen tenttiä käymällä läpi luentojen dioja ja harjoitusten mallivastauksia ja miettimällä mikä niissä on keskeistä hyvä tapa valmistautua tenttiin on toimia samoin: kysy itseltäsi millaisen harjoitustehtävän tästä osiosta olisi voinut tehdä? - lue samalla myös kirjaa, jotta varmasti ymmärrät luentomateriaalin Osa luentomateriaalista ei tule tenttiin en kysy mitään minkä voisi tulkita mielipidekysymykseksi epämääräisemmät selitykset varsinaisesti jatkokursseilla käsiteltävistä aiheista eivät kuulu tenttivaatimuksiin luennoilla esitetyt esimerkit on tarkoitettu tekemään kurssista kiinnostava; en odota sinun muistavan niiden yksityiskohtia

6 Miten tenttiin kannattaa vastata? Tavoitteesi on näyttää, että olet ymmärtänyt keskeisen sisällön tentin tarkastajan pitää nähdä ymmärrätkö asian vai toistatko vain kurssimateriaalista ulkoa opeteltuja lauseita Esim. kysymys luennolla 2 käsitellystä opiskelijan valinnasta ei pelkästään näin: hyödyn maksimoivassa pisteessä mahdollisuuksien rajan kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin vaan näin: Hyödyn maksimoivassa pisteessä henkilön halukkuus vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan (indifferenssikäyrän kulmakerroin) on yhtä suurin kuin hänen kykynsä vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan (mahdollisuuksien rajan kulmakerroin).

7 Miten tenttiin kannattaa vastata? tai vielä paremmin (jos tilaa annettu tarpeeksi): Mahdollisuuksien rajan kulmakerroin kertoo kuinka paljon paremman arvosanan henkilö saa, jos hän uhraa hieman enemmän vapaa-aikaa opiskeluun. Indifferenssikäyrän kulmakerroin kertoo kuinka paljon paremman arvosanan hänen pitäisi lisäopiskelusta saada, jotta hänen hyötytasonsa pysyisi ennallaan. Jos lisäopiskelu nostaa arvosanaa enemmän kuin mitä hänen hyötytasonsa ennallaan pitäminen vaatisi, hän voi voi kasvattaa hyötyään opiskelemalla enemmän. Kun mahdollisuuksien rajan ja indifferenssikäyrän kulmakertoimet ovat yhtä suuret, henkilö ei voi kasvattaa hyötyään lisäämällä tai vähentämällä opiskeluaan.

8 Miten tenttiin kannattaa vastata? Kirjoita selkeästi kirjoita mahdollisimman täsmällisesti ja hyvällä käsialalla kirjoita niin lyhyesti kuin mahdollista (mutta ei lyhyemmin!) - tenttipaperissa annettu vastaustila kertoo sopivan vastauksen pituudesta Piirrä selkeästi käytä värikyniä jos ne selkeyttävät kuvia piirrä suorat viivoittimella mahdollisimman tarkkaan - esim. jos tehtävänannossa annetaan budjettirajoitteen täsmällistä piirtämistä varten riittävät tiedot, varmista että budjettirajoitteesi on niiden mukainen Muista että sinulla on vain yksi tenttipaperi mieti ensin, kirjoita sitten (ja ota mukaan hyvä pyyhekumi) - sinulla on tentissä paljon aikaa, käytä se vastauksiesi hiomiseen!

9 Kertaus Käydään läpi pari erityisen haastavaa kohtaa tulo- ja substituutiovaikutukst tehokkuuspalkkamalli -> palkanasetantakäyrä voiton maksimointi kun yrityksellä markkinavoimaa -> hinnanasetantakäyrä Huom! Nämä ovat todennäköisesti kurssin vaikemmat asiat tenttiin tulee myös niitä helpompia! Loppuaika: vapaasti ehdotettavia aiheita vaihtoehtoisesti: otetaan ensin vapaat aiheet kumpi lähestymistapa saa enemmän kannatusta?

10 B. Tulo- ja substituutiovaikutus

11 Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? 3 25 Muu kulutus ( ) A Vapaa-aika

12 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika A Vapaa-aika

13 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika A Vapaa-aika

14 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika B A Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B Vapaa-aika

15 Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? Muu kulutus ( ) palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika Vapaa-aika B A Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B Tässä esimerkissä tämä palkankorotus johtaa vapaa-ajan vähenemiseen ja muun kulutuksen kasvuun.

16 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A Vapaa-aika

17 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Vapaa-aika

18 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Vapaa-aika

19 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A D Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Vapaa-aika Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita.

20 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A D Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? tulovaikutus Vapaa-aika Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita.

21 Tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) B A D Vapaa-aika

22 Tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) B A Substituutiovaikutus = ero vapaa-ajan kulutuksessa pisteissä D ja B D 5 substituutiovaikutus Vapaa-aika

23 Tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) B A Substituutiovaikutus = ero vapaa-ajan kulutuksessa pisteissä D ja B D Tässä esimerkissä substituutiovaikutus on tulovaikutusta suurempi. 5 substituutiovaikutus Vapaa-aika

24 C. Tehokkuuspalkat ja palkanasetantakäyrä

25 Työntekijän parhaan vastauksen käyrä (best response curve) 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa työntekijän hyvinvoinnin maksimoiva strategia annettuna: työnantajan tarjoama palkka toiseksi paras vaihtoehto parhaan vastauksen käyrän kulmakerroin (rajatransformaatioaste) miten yritys pystyy muuttamaan euroja todelliseksi työpanokseksi 6 reservaatiopalkka (samantekevää saako potkut vai ei -> ei tee oikeasti lainkaan töitä) tuntipalkka,

26 Työntekijän parhaan vastauksen käyrä (best response curve) 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa.5 J jos palkka on 12 /h, tekee puolet päivästä oikeasti töitä työntekijän hyvinvoinnin maksimoiva strategia annettuna: työnantajan tarjoama palkka toiseksi paras vaihtoehto parhaan vastauksen käyrän kulmakerroin (rajatransformaatioaste) miten yrityksen maksama korkeampi palkka muuttuu todelliseksi työpanokseksi 6 12 reservaatiopalkka (samantekevää saako potkut vai ei -> ei tee oikeasti lainkaan töitä) tuntipalkka,

27 Työntekijän parhaan vastauksen käyrä (best response curve) 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa.8.5 J K jos palkka on 12 /h, tekee puolet päivästä oikeasti töitä 24 /h palkalla tekee 8% päivästä oikeasti töitä työntekijän hyvinvoinnin maksimoiva strategia annettuna: työnantajan tarjoama palkka toiseksi paras vaihtoehto parhaan vastauksen käyrän kulmakerroin (rajatransformaatioaste) miten yritys pystyy muuttamaan euroja todelliseksi työpanokseksi 6 12 reservaatiopalkka (samantekevää saako potkut vai ei -> ei tee oikeasti lainkaan töitä) 24 tuntipalkka,

28 Samakustannussuora (isocost curve) 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa.5 esim. jos 6 /h saa.5 tuntia todellista työtä, todellisen työtunnin hinta on 6 /.5 = 12 /h 6 12 tuntipalkka,

29 Samakustannussuora (isocost curve) 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa.5 esim. jos 6 /h saa.5 tuntia todellista työtä, todellisen työtunnin hinta on 6 /.5 = 12 /h tuntipalkka,

30 Samakustannussuora (isocost curve) Todellista työtä tunnissa esim. jos 6 /h saa.5 tuntia todellista työtä, todellisen työtunnin hinta on 6 /.5 = 12 /h Maksimaalinen työnteko 12 3 Työpanoksen hinta = w/e w on tuntipalkka e todellista työtä tunnissa Samakustannussuora palkan ja todellisen työpanoksen yhdistelmät, joiden kustannus yritykselle sama samakustannussuoran kulmakerroin (rajasubstituutioste) kuinka paljon todellisen työpanoksen pitää nousta palkankorotuksen takia, jotta yrityksen voitot säilyvät ennallaan tuntipalkka,

31 Työnantajan valinta 1 mahdoton samakustannussuora Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa tarpeettoman kallis samakustannussuora 6 reservaatiopalkka Todellisten työpanosten mahdollisuuksien joukko tuntipalkka,

32 Työnantajan valinta Todellista työtä tunnissa 1 mahdoton samakustannussuora 6 reservaatiopalkka Maksimaalinen työnteko tarpeettoman kallis samakustannussuora Todellisten työpanosten mahdollisuuksien joukko Mikä palkka minimoi todellisen työpanoksen kustannuksen? etsitään jyrkin samakustannussuora, joka vielä mahdollisuuksien joukossa asetetaan palkka pisteeseen jossa rajasubstituutiaste = rajatransformaatioaste Tehokkuuspalkka: maksamalla yli työntekijän reservaatiopalkan työnantaja saa hänet työskentelemään tehokkaammin tuntipalkka,

33 Työnantajan valinta Todellista työtä tunnissa 1.5 mahdoton samakustannussuora J 6 12 reservaatiopalkka Maksimaalinen työnteko tarpeettoman kallis samakustannussuora Todellisten työpanosten mahdollisuuksien joukko Mikä palkka minimoi todellisen työpanoksen kustannuksen? etsitään jyrkin samakustannussuora, joka vielä mahdollisuuksien joukossa asetetaan palkka pisteeseen jossa rajasubstituutiaste = rajatransformaatioaste Tehokkuuspalkka: maksamalla yli työntekijän reservaatiopalkan työnantaja saa hänet työskentelemään tehokkaammin tuntipalkka,

34 Työttömyysasteen vaikutus palkkaan 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 12% Mitä tapahtuu jos työttömyysaste laskee? w L palkka

35 Työttömyysasteen vaikutus palkkaan 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 12% parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 5% Mitä tapahtuu jos työttömyysaste laskee? Työttömyysasteen lasku siirtää työntekijän parhaan vastauksen käyrää alaspäin: kullakin palkalla hän tekee nyt vähemmän töitä, koska potkujen saaminen ei ole enää niin paha juttu w L palkka

36 Työttömyysasteen vaikutus palkkaan 1 Maksimaalinen työnteko Todellista työtä tunnissa parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 12% w L w H parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 5% palkka Mitä tapahtuu jos työttömyysaste laskee? Työttömyysasteen lasku siirtää työntekijän parhaan vastauksen käyrää alaspäin: kullakin palkalla hän tekee nyt vähemmän töitä, koska potkujen saaminen ei ole enää niin paha juttu Matalamman työttömyyden takia työnantaja joutuu nostamaan palkkoja saadakseen työntekijän tekemään tehokkaasti töitä

37 Palkanasetantakäyrä (wage-setting curve) palkka w L Työvoima Palkanasetantakäyrä kertoo millaista palkkaa työnantajien pitää maksaa saadakseen työntekijät tekemään kunnolla töitä kullakin työttömyysasteella Esimerkiksi 12% työttömyysasteella w L on optimaalinen palkka. Työllisyysaste Osuus työikäisestä väestöstä Työttömyysaste = 12% 1

38 Palkanasetantakäyrä (wage-setting curve) palkka w H Työvoima Jos työttömyysaste tippuu 5 prosenttiin, työnantajien optimaalista maksaa korkeampia palkkoja Työllisyysaste Osuus työikäisestä väestöstä Työttömyysaste = 5% 1

39 Palkanasetantakäyrä (wage-setting curve) w H Työvoima Jos työttömyysaste tippuu 5 prosenttiin, työnantajien optimaalista maksaa korkeampia palkkoja palkka Työllisyysaste Osuus työikäisestä väestöstä Työttömyysaste = 5% 1 Kaikki pisteet palkanasetantakäyrällä ovat mahdollisia. Seuraavaksi: mihin niistä päädytään?

40 D. Voitonmaksimointi kun yrityksellä markkinavoimaa

41 Voiton maksimointi: ratkaisutapa 1 Hinta, P 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, E Yrityksen rajoitettu optimointiongelma: tavoite: voiton maksimointi rajoite: yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä Ratkaisu: korkein mahdollinen samavoittokäyrä samavoittokäyrät Myyty määrä, Q

42 Voiton maksimointi: ratkaisutapa 2 Rajatuotto, rajakustannus, hinta 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, Ratkaisu: rajatuotto = rajakustannus Molemmat ratkaisutavat vievät samaan tulokseen! Myyty määrä, Q

43 Ylijäämät ja tehokkuustappio Hinta, rajakustannus 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, kuluttajan ylijäämä tuottajan ylijäämä Rajakustannus kun yritys maksimoi voittonsa pisteessä E, syntyy tehokkuustappio: osa kokonaisylijäämästä jää syntymättä E tehokkuustappio F Samavoittokäyrä Myyty määrä, Q

44 Ylijäämät ja tehokkuustappio Hinta, rajakustannus 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, kuluttajan ylijäämä tuottajan ylijäämä Rajakustannus kun yritys maksimoi voittonsa pisteessä E, syntyy tehokkuustappio: osa kokonaisylijäämästä jää syntymättä piste E ei ole Pareto-tehokas: jos yritys voisi myydä yhden auton lisää hieman halvemmalla mutta pitää muille hinnan entisellään yritys ja/tai ylimääräinen asiakas voittaisi ilman että kukaan häviäisi E tehokkuustappio F Samavoittokäyrä Myyty määrä, Q

45 Hinnanasetantakäyrä: tausta hinta, P p* voitto E Samavoittokäyrä nimellispalkka = rajakustannus palkka määrä -> työvoiman tarve määrä, Q

46 Hinnanasetantakäyrä: tausta hinta, P Mahdollisesti hämmentävä väliaskel: mallia yksinkertaistetaan parilla oletuksella, joiden ansiosta: rajakustannus = nimellispalkka p* nimellispalkka = rajakustannus voitto E Samavoittokäyrä Äsken rajakustannus nousi tuotannon kasvaessa; nyt se ei riipu tuotannosta -> rajakustannus on vaakasuora viiva palkka määrä -> työvoiman tarve määrä, Q

47 Hinnanasetantakäyrä: tausta hinta, P Mahdollisesti hämmentävä väliaskel: mallia yksinkertaistetaan parilla oletuksella, joiden ansiosta: rajakustannus = nimellispalkka p* nimellispalkka = rajakustannus voitto palkka E määrä -> työvoiman tarve Samavoittokäyrä määrä, Q Äsken rajakustannus nousi tuotannon kasvaessa; nyt se ei riipu tuotannosta -> rajakustannus on vaakasuora viiva Tämä yksinkertaistaa kuvia, sillä nyt tuottajan ylijäämä on (voitto myytyä yksikkö kohti) * (myytyjen yksiköiden määrä)

48 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä reaalivoitot (nimelliset voitot / P) reaalipalkka, w=w/p Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. (Kuten näet, se on vain suora viiva, joka kertoo edellä johdetun optimaalisen hintatason) Tämä määrittää reaalipalkat ja siten tuottojen jakautumisen omistajien ja työntekijöiden välillä. Koko talouden työllisyys

49 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä reaalivoitot (nimelliset voitot / P) reaalipalkka, w=w/p Koko talouden työllisyys Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. (Kuten näet, se on vain suora viiva, joka kertoo edellä johdetun optimaalisen hintatason) Tämä määrittää reaalipalkat ja siten tuottojen jakautumisen omistajien ja työntekijöiden välillä. Seuraavaksi: määritellään talouden kokonaistyöllisyys pistämällä palkan- ja hinnanasetantakäyrä samaan kuvaan.

50 Tasapaino Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä työllisiä X Koko talouden työllisyys työttömiä Työvoima Piste X on työmarkkinoiden Nash-tasapaino. Työntekijät eivät halua muuttaa valintojaan reaalipalkat riittävän korkealla, jotta haluavat tehdä tosissaan töitä Työnantajat eivät halua muuttaa valintojaan reaalipalkat minimitasolla, jolla työntekijät tekevät kunnolla töitä hinnat tasolla, joka maksimoi voitot

51 Miksi muut pisteet eivät voi olla Nashtasapainoja?

52 E. Vapaavalintaisia aiheita