Työmarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Transkriptio

1 Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

2 Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat Tänään: kaksi mallia työmarkkinoiden tasapainosta (i) kilpailulliset työmarkkinat, (ii) epätäydelliset työsopimukset + yrityksillä markkinavoimaa hyödykemarkkinoilla (the Economy luku 9) Seuraavat luennot huomenna: rahoitusmarkkinat ke: markkinoiden epäonnistuminen sitten: suhdannevaihtelut, finanssi- ja rahapolitiikka, kasvu

3 Työmarkkinoiden moninaisuus Tänään käsittelemme malleja, joissa vain yksi työmarkkina kaikki työntekijät identtisiä, kaikki työpaikat samanlaisia työttömyys ainoa vaihtoehto työpaikalle Tämä on voimakas yksinkertaistus yksinkertaistaa analyysiä (hyvä asia) mutta mallin ottaminen kirjaimellisesti voi johtaa vääriin johtopäätöksiin (huono asia) Todelliset työmarkkinat hyvin monimuotoisia erilaiset ihmiset toimivat ainakin jossain määrin toisistaan erillisillä työmarkkinoilla, jotka kuitenkin vaikuttavat toisiinsa - erilaisten työmarkkinoiden analyysi voi vaatia erilaisia malleja työmarkkinoiden vuorovaikutus tärkeää - mutta jää myöhemmille kursseille

4 A. Työllisyyden ja työttömyyden mittarit

5 Työmarkkinat Suomessa 2017 Työikäinen (15-74v) väestö: 4,1M Työvoima: 2,7M Työvoiman ulkopuolella: 1,4M Työlliset: 2,5M Työttömät:

6 Käsitteitä Työttömyysaste työttömät / työvoima = 8.6% huomaa: työvoima = työlliset + työttömät - eli EI sisällä työvoiman ulkopuolella olevia (opiskelijat, eläkeläiset, vanhempainvapaalla olevat, toimettomat ei-työttömät ) Työllisyysaste työlliset / työikäinen väestö (15-74v) = 60,1% - huom! vuotiaiden työllisyysaste on 70% Työvoimaosuus työvoima / työikäinen väestö = 65,8%

7 A. Kilpailulliset työmarkkinat

8 Kilpailulliset työmarkkinat (perinteinen peruskurssioppikirjan työmarkkinamalli) Työvoiman kysyntä: paljonko työvoimaa yritykset ovat halukkaita palkkaamaan milläkin palkkatasolla yritykset palkkaavat työvoimaa niin kauan kun työntekijöiden rajatuottavuus ylittää palkkatason työn rajatuottavuus oletetaan laskevaksi työntekijöiden määrä kasvaessa -> kysyntäkäyrä on laskeva Työvoiman tarjonta: paljonko työntekijät haluavat tehdä töitä kullakin palkkatasolla työntekijät maksimoivat hyvinvointiaan jakamalla aikansa vapaaajan ja työn välillä (luennot 2-3) palkkataso noustessa työhalujen oletetaan kasvavan - substituutio-vaikutuksen dominoivan -> työn tarjontakäyrä on nouseva

9 Työmarkkinoiden tasapaino Palkka Työllisyys

10 Työmarkkinoiden tasapaino Palkka Työllisyys

11 Työmarkkinoiden tasapaino Palkka w* L* Työllisyys

12 Työmarkkinoiden tasapaino Palkka Työmarkkinat ovat tasapainossa kun tarjonta = kysyntä w* L* Työllisyys

13 Työmarkkinoiden tasapaino Palkka w* Työmarkkinat ovat tasapainossa kun tarjonta = kysyntä Jos palkka olisi suurempi kuin w*, useampi ihminen haluaisi olla töissä kuin yritykset olisivat halukkaita palkkaamaan L* Työllisyys

14 Työmarkkinoiden tasapaino Palkka w* L* Työllisyys Työmarkkinat ovat tasapainossa kun tarjonta = kysyntä Jos palkka olisi suurempi kuin w*, useampi ihminen haluaisi olla töissä kuin yritykset olisivat halukkaita palkkaamaan Jos palkka olisi pienempi kuin w*, yritykset haluaisivat palkata enemmän ihmisiä kuin haluaisi olla töissä

15 Minimipalkka Palkka Mitä tapahtuu, jos markkinoille asetetaan tasapainopalkkaa suurempi minimipalkka? w* Työllisyys

16 Minimipalkka Palkka Mitä tapahtuu, jos markkinoille asetetaan tasapainopalkkaa suurempi minimipalkka? w(min) w* L L Työllisyys

17 Minimipalkka Palkka Mitä tapahtuu, jos markkinoille asetetaan tasapainopalkkaa suurempi minimipalkka? w(min) Tällä palkkatasolla työn tarjonta ylittää työn kysynnän ja osa työntekijöistä jää työttömäksi w* työttömyys L L Työllisyys

18 Maahanmuutto: lyhyt aikaväli Palkka Miten maahanmuutto vaikuttaa työmarkkinoihin tällaisessa mallissa? w* L* Työllisyys

19 Maahanmuutto: lyhyt aikaväli Palkka w* Miten maahanmuutto vaikuttaa työmarkkinoihin tällaisessa mallissa? Maahanmuuttajien saavuttua useampi ihminen on halukas tekemään töitä kullakin palkkatasolla -> työn tarjontakäyrä siirtyy oikealle L* Työllisyys

20 Maahanmuutto: lyhyt aikaväli Palkka w* w Miten maahanmuutto vaikuttaa työmarkkinoihin tällaisessa mallissa? Maahanmuuttajien saavuttua useampi ihminen on halukas tekemään töitä kullakin palkkatasolla -> työn tarjontakäyrä siirtyy oikealle Uudessa tasapainossa palkat laskevat w* -> w. L* L Työllisyys

21 Maahanmuutto: lyhyt aikaväli Palkka w* w Miten maahanmuutto vaikuttaa työmarkkinoihin tällaisessa mallissa? Maahanmuuttajien saavuttua useampi ihminen on halukas tekemään töitä kullakin palkkatasolla -> työn tarjontakäyrä siirtyy oikealle Uudessa tasapainossa palkat laskevat w* -> w. L* L Työllisyys Kokonaistyöllisyys kasvaa L* -> L, mutta vähemmän kuin maahanmuuttajien määrällä

22 Maahanmuutto: pitkä aikaväli Palkka Matalamman palkkatason takia yritysten kannattaa kasvattaa tuotantoaan -> työvoiman kysyntä kasvaa w* w Työllisyys L* L

23 Maahanmuutto: pitkä aikaväli Palkka Matalamman palkkatason takia yritysten kannattaa kasvattaa tuotantoaan -> työvoiman kysyntä kasvaa w* w Työllisyys L* L

24 Maahanmuutto: pitkä aikaväli Palkka Matalamman palkkatason takia yritysten kannattaa kasvattaa tuotantoaan -> työvoiman kysyntä kasvaa w* Uudessa tasapainossa työllisyys on L, palkkataso w*. w Työllisyys L* L L

25 Maahanmuutto: pitkä aikaväli Palkka Matalamman palkkatason takia yritysten kannattaa kasvattaa tuotantoaan -> työvoiman kysyntä kasvaa w* Uudessa tasapainossa työllisyys on L, palkkataso w*. w Työllisyys L* L L Tässä mallissa maahanmuutolla ei ole lainkaan vaikutusta kantaväestön työllisyyteen tai palkkoihin pitkällä aikavälillä!

26 Onko tämä hyvä malli? Yksinkertaisuudessaan hyödyllinen, mutta ei vastaa esim. miksi vastentahtoista työttömyyttä ilmenee myös silloin, kun minimipalkkaa ei ole? miksi palkkausta käytetään motivoimaan työntekijöitä tarjoamaan enemmän kuin minimityöpanoksen? miten yritysten markkinavoima hyödymarkkinoilla heijastuu työmarkkinoihin? jne. Seuraavaksi: työmarkkinoiden tasapaino, kun yritykset maksavat tehokkuuspalkkoja ja niillä on markkinavoimaa

27 B. Mallin rakennuspalikat

28 Mallin rakennuspalikat Yritykset ja työntekijät (luento 6) epätäydelliset työsopimukset -> yritykset asettavat palkat riittävän korkeiksi motivoidakseen työntekijöitää oikeasti tekemään töitä Yritykset ja asiakkaat (luento 7) yrityksillä markkinavoimaa -> maksimoivat voittoaan asettamalla hinnat rajakustannuksia korkeammaksi

29 Mallin rakennuspalikat Palkat ja hinnat nimellispalkka (W): kuinka monta euroa työntekijälle maksetaan reaalipalkka (w): kuinka paljon tavaraa näillä euroilla saa hintataso (P): paljonko tietyn kulutuskorin ostaminen maksaa - seuraavassa analyysissa palkka tarkoittaa reaalipalkkaa ellei toisin mainita Seuraavaksi johdamme näistä lähtökohdista mallin, jossa 1. kukin yritys päättää omista hinnoistaan, palkoistaan ja työntekijöiden määrä (annettuna muiden yritysten päätökset) 2. yritysten tekemät päätökset määrittävät koko talouden tason hinnat, palkat ja työllisyyden Huom! Tässä mallissa vain yksi työmarkkina w = W P

30 Yrityksen päätösketju nimellispalkka = f(muiden yritysten hinnat ja palkat, työttömyys) hinta = g(nimellispalkka, oman tuotteen kysyntä) tuotettu määrä = h(hinta, kysyntä) työntekijöitä = j(tuotettu määrä, tuotantofunktio) missä f(.), g(.), h(.) ja j(.) ovat tarkemmin määrittelemättömiä funktioita sulkujen sisällä olevista argumenteista

31 Yrityksen päätösketju nimellispalkka = f(muiden yritysten hinnat ja palkat, työttömyys) hinta = g(nimellispalkka, oman tuotteen kysyntä) tuotettu määrä = h(hinta, kysyntä) työntekijöitä = j(tuotettu määrä, tuotantofunktio) missä f(.), g(.), h(.) ja j(.) ovat tarkemmin määrittelemättömiä funktioita sulkujen sisällä olevista argumenteista

32 1 Tehokkuuspalkat Maksimaalinen työnteko Luento 6: työnantaja minimoi todellisen työpanoksen kustannuksen asettamalla palkan pisteeseen jossa rajasubstituutiaste = rajatransformaatioaste. Todellista työtä tunnissa parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 12% parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 5% Mitä tapahtuu jos työttömyysaste laskee? 0 0 w L palkka

33 1 Tehokkuuspalkat Maksimaalinen työnteko Luento 6: työnantaja minimoi todellisen työpanoksen kustannuksen asettamalla palkan pisteeseen jossa rajasubstituutiaste = rajatransformaatioaste. Todellista työtä tunnissa parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 12% parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 5% Mitä tapahtuu jos työttömyysaste laskee? Työttömyysasteen lasku siirtää työntekijän parhaan vastauksen käyrää alaspäin: kullakin palkalla hän tekee nyt vähemmän töitä, koska potkujen saaminen ei ole enää niin paha juttu 0 0 w L palkka

34 1 Tehokkuuspalkat Maksimaalinen työnteko Luento 6: työnantaja minimoi todellisen työpanoksen kustannuksen asettamalla palkan pisteeseen jossa rajasubstituutiaste = rajatransformaatioaste. Todellista työtä tunnissa 0 0 parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 12% w L w H parhaan vastauksen käyrä kun työttömyysaste 5% palkka Mitä tapahtuu jos työttömyysaste laskee? Työttömyysasteen lasku siirtää työntekijän parhaan vastauksen käyrää alaspäin: kullakin palkalla hän tekee nyt vähemmän töitä, koska potkujen saaminen ei ole enää niin paha juttu Matalamman työttömyyden takia työnantaja joutuu nostamaan palkkoja saadakseen työntekijän tekemään tehokkaasti töitä

35 Palkanasetantakäyrä (wage-setting curve) palkka w L Työvoima Palkanasetantakäyrä kertoo millaista palkkaa työnantajien pitää maksaa saadakseen työntekijät tekemään kunnolla töitä kullakin työttömyysasteella Esimerkiksi 12% työttömyysasteella w L on optimaalinen palkka. 0 Työllisyysaste Osuus työikäisestä väestöstä Työttömyysaste = 12% 1

36 Palkanasetantakäyrä (wage-setting curve) palkka w H Työvoima Jos työttömyysaste tippuu 5 prosenttiin, työnantajien optimaalista maksaa korkeampia palkkoja 0 Työllisyysaste Osuus työikäisestä väestöstä Työttömyysaste = 5% 1

37 Palkanasetantakäyrä (wage-setting curve) w H Työvoima Jos työttömyysaste tippuu 5 prosenttiin, työnantajien optimaalista maksaa korkeampia palkkoja palkka 0 Työllisyysaste Osuus työikäisestä väestöstä Työttömyysaste = 5% 1 Kaikki pisteet palkanasetantakäyrällä ovat mahdollisia. Seuraavaksi: mihin niistä päädytään?

38 Yrityksen päätösketju nimellispalkka = f(muiden yritysten hinnat ja palkat, työttömyys) hinta = g(nimellispalkka, oman tuotteen kysyntä) tuotettu määrä = h(hinta, oman tuotteen kysyntä) työntekijöitä = j(tuotettu määrä) missä f(.), g(.), h(.) ja j(.) ovat tarkemmin määrittelemättömiä funktioita sulkujen sisällä olevista argumenteista

39 Yrityksen voiton maksimointi hinta, P Luento 7: Yritys maksimoi voittonsa valitsemalla voiton maksimoivan hinnan. Hinta määrittää tuotannon määrän. Tuotannon määrä ja tuotantofunktio määrittävät tarvittavien tuotantopanosten määrän. p* E Samavoittokäyrä määrä, Q

40 Yrityksen voiton maksimointi hinta, P p* E Samavoittokäyrä Luento 7: Yritys maksimoi voittonsa valitsemalla voiton maksimoivan hinnan. Hinta määrittää tuotannon määrän. Tuotannon määrä ja tuotantofunktio määrittävät tarvittavien tuotantopanosten määrän. Yksinkertaistetaan mallia kolmella lisäoletuksella: 1. työ ainoa tuotannontekijä 2. työntekijä joko tekee täysillä töitä tai ei ollenkaan (palkka asetetaan niin, että työntekijät tekevät töitä täysillä) 3. tunnilla työtä tuottaa yhden yksikön määrä, Q

41 Yrityksen voiton maksimointi hinta, P Luento 7: Yritys maksimoi voittonsa valitsemalla voiton maksimoivan hinnan. Hinta määrittää tuotannon määrän. Tuotannon määrä ja tuotantofunktio määrittävät tarvittavien tuotantopanosten määrän. p* nimellispalkka = rajakustannus E Samavoittokäyrä Yksinkertaistetaan mallia kolmella lisäoletuksella: 1. työ ainoa tuotannontekijä 2. työntekijä joko tekee täysillä töitä tai ei ollenkaan (palkka asetetaan niin, että työntekijät tekevät töitä täysillä) 3. tunnilla työtä tuottaa yhden yksikön määrä, Q -> rajakustannus = nimellispalkka -> voimme piirtää kauniisti kuvaan tuoton jakautumisen voittoihin ja palkkoihin

42 Yrityksen voiton maksimointi hinta, P p* nimellispalkka = rajakustannus voitto palkka E määrä -> työvoiman tarve Samavoittokäyrä määrä, Q Luento 7: Yritys maksimoi voittonsa valitsemalla voiton maksimoivan hinnan. Hinta määrittää tuotannon määrän. Tuotannon määrä ja tuotantofunktio määrittävät tarvittavien tuotantopanosten määrän. Yksinkertaistetaan mallia kolmella lisäoletuksella: 1. työ ainoa tuotannontekijä 2. työntekijä joko tekee täysillä töitä tai ei ollenkaan (palkka asetetaan niin, että työntekijät tekevät töitä täysillä) 3. tunnilla työtä tuottaa yhden yksikön -> rajakustannus = nimellispalkka -> voimme piirtää kauniisti kuvaan tuoton jakautumisen voittoihin ja palkkoihin

43 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus Työvoima Työllisten määrä ja työn tuottavuus määrittävät koko talouden tuotannon (edellä oletimme, että työn tuottavuus on vakio, joten työn tuottavuus on kuvassa vaakasuora viiva) 0 Koko talouden työllisyys

44 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus jos esim. työllisyys on N 0, kokonaistuotanto on näin suuri Työvoima Työllisten määrä ja työn tuottavuus määrittävät koko talouden tuotannon (edellä oletimme, että työn tuottavuus on vakio, joten työn tuottavuus on kuvassa vaakasuora viiva) 0 Koko talouden työllisyys N 0

45 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus jos esim. työllisyys on N 0, kokonaistuotanto on näin suuri Työvoima Työllisten määrä ja työn tuottavuus määrittävät koko talouden tuotannon (edellä oletimme, että työn tuottavuus on vakio, joten työn tuottavuus on kuvassa vaakasuora viiva) Osa tuotannon arvosta maksetaan työntekijöille palkkana, loppu jää yritysten omistajille 0 Koko talouden työllisyys N 0

46 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus jos esim. työllisyys on N 0, kokonaistuotanto on näin suuri Koko talouden työllisyys N 0 Työvoima Työllisten määrä ja työn tuottavuus määrittävät koko talouden tuotannon (edellä oletimme, että työn tuottavuus on vakio, joten työn tuottavuus on kuvassa vaakasuora viiva) Osa tuotannon arvosta maksetaan työntekijöille palkkana, loppu jää yritysten omistajille Äsken näimme, miten tämä jako tapahtuu yhdessä voittoa maksimoivassa yrityksessä. Sama tapahtuu muissakin yrityksissä, joten voimme jakaa kokonaistuotanno samalla tavoin voittoihin ja palkkoihin (oletus: voittomarginaali ei muutu kokonaistyöllisyyden muuttuessa)

47 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä reaalivoitot (nimelliset voitot / P) reaalipalkka, w=w/p Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. (Kuten näet, se on vain suora viiva, joka kertoo edellä johdetun optimaalisen hintatason) Tämä määrittää reaalipalkat ja siten tuottojen jakautumisen omistajien ja työntekijöiden välillä. 0 Koko talouden työllisyys

48 Hinnanasetantakäyrä (price-setting curve) Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä reaalivoitot (nimelliset voitot / P) reaalipalkka, w=w/p Koko talouden työllisyys Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. (Kuten näet, se on vain suora viiva, joka kertoo edellä johdetun optimaalisen hintatason) Tämä määrittää reaalipalkat ja siten tuottojen jakautumisen omistajien ja työntekijöiden välillä. Seuraavaksi: määritellään talouden kokonaistyöllisyys pistämällä palkan- ja hinnanasetantakäyrä samaan kuvaan.

49 C. Työmarkkinoiden tasapaino

50 Tasapaino Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä työllisiä X Koko talouden työllisyys työttömiä Työvoima Piste X on työmarkkinoiden Nash-tasapaino. Työntekijät eivät halua muuttaa valintojaan reaalipalkat riittävän korkealla, jotta haluavat tehdä tosissaan töitä Työnantajat eivät halua muuttaa valintojaan reaalipalkat minimitasolla, jolla työntekijät tekevät kunnolla töitä hinnat tasolla, joka maksimoi voitot

51 Miksi muut pisteet eivät voi olla Nashtasapainoja?

52 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa A Työvoima ennen maahanmuuttoa Työmarkkinoiden tasapaino ennen maahanmuuttoa (A) 0 työllisiä Koko talouden työllisyys työttömiä

53 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa A Työvoima ennen maahanmuuttoa Työvoima maahanmuuton jälkeen Työmarkkinoiden tasapaino ennen maahanmuuttoa (A) Maahanmuutto kasvattaa työvoiman ja työttömien määrää (oletetaan että maahanmuuttajat ovat aluksi työttöminä) 0 työllisiä Koko talouden työllisyys työttömiä

54 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa palkanasetantakäyrä maahanmuutton jälkeen työllisiä A Koko talouden työllisyys Työvoima ennen maahanmuuttoa työttömiä Työvoima maahanmuuton jälkeen Työmarkkinoiden tasapaino ennen maahanmuuttoa (A) Maahanmuutto kasvattaa työvoiman ja työttömien määrää (oletetaan että maahanmuuttajat ovat aluksi työttöminä) Työttömyyden kasvu työntää palkanasetantakäyrää alaspäin (kullakin työllisyyden tasolla työttömiä nyt enemmän)

55 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa palkanasetantakäyrä maahanmuutton jälkeen työllisiä A B Koko talouden työllisyys Työvoima ennen maahanmuuttoa työttömiä Työvoima maahanmuuton jälkeen Työmarkkinoiden tasapaino ennen maahanmuuttoa (A) Maahanmuutto kasvattaa työvoiman ja työttömien määrää (oletetaan että maahanmuuttajat ovat aluksi työttöminä) Työttömyyden kasvu työntää palkanasetantakäyrää alaspäin (kullakin työllisyyden tasolla työttömiä nyt enemmän) Työntekijät valmiita tekemään töitä pienemmällä palkalla (työttömyyden uhka kasvaa kun uuden työpaikan löytäminen vaikeutuu)

56 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa palkanasetantakäyrä maahanmuutton jälkeen A B Työvoima ennen maahanmuuttoa Työvoima maahanmuuton jälkeen Palkkojen lasku = rajakustannusten lasku 0 Koko talouden työllisyys

57 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa palkanasetantakäyrä maahanmuutton jälkeen A B Työvoima ennen maahanmuuttoa Työvoima maahanmuuton jälkeen Palkkojen lasku = rajakustannusten lasku Yritykset voivat lisätä voittojaan kasvattamalla tuotantoaan 0 Koko talouden työllisyys

58 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa palkanasetantakäyrä maahanmuutton jälkeen A B C Työvoima ennen maahanmuuttoa Työvoima maahanmuuton jälkeen Palkkojen lasku = rajakustannusten lasku Yritykset voivat lisätä voittojaan kasvattamalla tuotantoaan Tuotannon kasvattaminen lisää työllisyyttä -> työttömyys laskee -> palkat nousevat kunnes päädymme uuteen tasapainoon, jossa rajatuotto = rajakustannus (piste C) 0 Koko talouden työllisyys

59 Maahanmuuton vaikutus Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä ennen maahanmuuttoa palkanasetantakäyrä maahanmuutton jälkeen työllisiä A B Koko talouden työllisyys C Työvoima ennen maahanmuuttoa työttömiä Työvoima maahanmuuton jälkeen Palkkojen lasku = rajakustannusten lasku Yritykset voivat lisätä voittojaan kasvattamalla tuotantoaan Tuotannon kasvattaminen lisää työllisyyttä -> työttömyys laskee -> palkat nousevat kunnes päädymme uuteen tasapainoon, jossa rajatuotto = rajakustannus (piste C) Ajan myötä päädytään tilanteeseen, jossa palkat ovat samat ja työttömiä yhtä paljon kuin alkutilanteessa

60 Miten tämä eroaa kilpailullisen työmarkkinan mallista? Työn tarjonnan lisääntymisen kohdalla ei mitenkään tämä on hyödyllistä: opimme että johtopäätös maahanmuuton vaikutuksista ei muutu muuttamalla tällä tavoin mallin oletuksia - tämä ei tarkoita, että maahanmuutolla ei olisi missään mallissa pitkäaikaisia vaikutuksia; tätä käsitellään enemmän ainakin Labor Economics -kurssilla Mallien opetukset eroavat toisistaan muiden asioiden osalta esim. tasapainotyöttömyys - kilpailullinen malli: työttömyys vapaaehtoista (pl. minimipalkan tapaus) - tehokkuspalkkamalli: vastentahtoinen työttömyys välttämätön osa tasapainoa tämäkin on hyödyllistä: opimme mitkä oletukset ovat tärkeitä joihinkin johtopäätöksiin päätymiseksi - toinen esimerkki: hyödykemarkkinoiden kilpailullisuuden merkitys (ekstra)

61 Tasapainotyöttömyys tehokkuuspalkkamallissa Tasapainossa osa ihmisistä on vastoin tahtoaan työttöminä työttömät olisivat mieluummin töissä, mutta eivät löydä töitä tässä mallissa työttömyys välttämätöntä, koska töissä olevat eivät tekisi töitä tosissaan ilman työttömyyden uhkaa Onko tämä hyvä selitys työttömyydelle? seurausta oletuksesta että ihminen voi olla vain työllinen tai työtön ja että kaikki työpaikat ovat samanlaisia - voisimme nimetä työntekijän vaihtoehdot yhtä hyvin hyväksi työpaikaksi ja inhottavaksi työpaikaksi (jossa ei tarvittaisi tehokkuuspalkkoja) - tällöin pelko inhottavaan työpaikkaan joutumisesta motivoisi työntekijöitä oma näkemykseni: tehokkuuspalkkamallit voimallisempia selittämään miksi joidenkin työnantajien kannattaa maksaa korkeita palkkaja kuin tasapainotyöttömyyttä (ei mikään lopullinen totuus; eikä kysytä tentissä)

62 Tasapainotyöttömyys Vaihtoehtoisia selityksiä etsintämallit: työpaikan löytäminen vaatii aikaa ja vaivaa -> työpaikkoja syntyy ja katoaa koko ajan -> osa ihmisistä voi olla pidempäänkin työttömänä ennen kuin uusi paikka löytyy ammattiliittomallit: ammattiliitto asettaa palkat, maksimoi hyvinvointia tasapainottelemalla palkkojen ja työttömyyden välillä palkkajäykkyys: haluttomuus nimellispalkan alentamiseen Mikä on oikea malli? tuskin mikään; havainnollistavat työmarkkinoiden eri piirteitä malli jossa mukana kaikki piirteet liian monimutkainen ollakseen hyödyllinen taloudellisen intuition muodostamiseen

63 Yhteenveto Malli 1: Kilpailulliset työmarkkinat mallinnetaan samoin kuin kilpailulliset hyödykemarkkinat työttömyys vapaaehtoista tai seurausta minimipalkoista Malli 2: Epätäydellisten sopimusten työmarkkinat yritykset maksimoivat voittojaan maksamalla tehokkuuspalkkoja ja käyttämällä markkinavoimaansa hyödykemarkkinoilla vastentahtoinen työttömyys välttämätön osa tasapainoa Muita malleja: etsintämallit, ammattiliittomallit, palkkajäykkyys nämä vain mainittiin, en odota sinun osaavan niitä tentissä

64 Ekstra: Miten markkinavoiman kasvu hyödykemarkkinoilla vaikuttaa työmarkkinoihin (the Economyn työmarkkinamallissa)? käydään läpi jos ehditään ei tarvitse osata tentissä

65 Markkinavoiman kasvu hinta, P p* E Yksittäisen yrityksen näkökulmasta markkinavoiman kasvu tarkoittaa kysynnän muuttumista joustamattomammaksi (hinnan muutoksella vähemmän vaikutusta myytyyn määrään) voitto nimellispalkka = rajakustannus palkka määrä -> työvoiman tarve määrä, Q

66 Markkinavoiman kasvu hinta, P p* Yksittäisen yrityksen näkökulmasta markkinavoiman kasvu tarkoittaa kysynnän muuttumista joustamattomammaksi (hinnan muutoksella vähemmän vaikutusta myytyyn määrään) p voitto nimellispalkka = rajakustannus Yrityksen kannattaa nyt nostaa hintojaan ja vähentää tuotantoaan palkka määrä -> työvoiman tarve määrä, Q

67 Markkinavoiman kasvu hinta, P p* Yksittäisen yrityksen näkökulmasta markkinavoiman kasvu tarkoittaa kysynnän muuttumista joustamattomammaksi (hinnan muutoksella vähemmän vaikutusta myytyyn määrään) p voitto nimellispalkka = rajakustannus palkka Yrityksen kannattaa nyt nostaa hintojaan ja vähentää tuotantoaan Nimellispalkat voivat pysyä entisellään, mutta jos kaikki yritykset nostavat hintojaan, reaalipalkat laskevat (w=w/p) määrä -> työvoiman tarve määrä, Q

68 Vanha hinnanasetantakäyrä Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus hinnanasetantakäyrä reaalivoitot (nimelliset voitot / P) reaalipalkka, w=w/p Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. 0 Koko talouden työllisyys

69 Uusi hinnanasetantakäyrä Työn tuottavuus, palkkataso työn tuottavuus uusi hinnanasetantakäyrä uudet reaalivoitot (nimelliset voitot / P) uusi reaalipalkka, w=w/p Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. Markkinavoiman kasvaessa yritykset nostavat hintoja. Tämä kasvattaa voittoja, mutta laskee reaalipalkkoja (huomaa että työn tuottavuus pysyy ennallaan) 0 Koko talouden työllisyys

70 Uusi työmarkkinoiden tasapaino Työn tuottavuus, palkkataso 0 työn tuottavuus uusi hinnanasetantakäyrä palkanasetantakäyrä Koko talouden työllisyys Työvoima Hinnanasetantakäyrä kertoo hintatason, joka maksimoi yritysten voitot. Markkinavoiman kasvaessa yritykset nostavat hintoja. Tämä kasvattaa voittoja, mutta laskee reaalipalkkoja (huomaa että työn tuottavuus pysyy ennallaan) Työmarkkinoiden uudessa tasapainossa palkat ovat matalammat ja työttömyys korkeampaa

71 Työntekijöiden osuus arvonlisästä Labor Share: Compensation / Value Added Labor Share: Compensation / Value / Value Added Added FIN year USA ITA year year Työntekijöiden saama osuus BKT:stä on laskenut ympäri maailmaa (tässä vain kaksi esimerkkiä) Tämä voi johtua monesta esim. muutoksissa 1. pääoman (efektiivisessä) hinnassa 2. kv-kaupassa ja ulkoistamisessa 3. sosiaalisissa normeissa 4. työmarkkinainstituutioissa Labor Share: Compensation / Value Added JPN 5. markkinavoiman keskittymisestä year Labor Share: Compensation / Value Added Lähde: Autor, Dorn, Katz, Patterson, van Reenen (2017): The Fall of 1970 the Labor Share and the Rise of Superstar Firms. NBER WP

72 Figure 6: The Relationship Between the Change in Labor Share and the Change in Concentration Across Six Sectors Työvoiman osuus arvonlisästä on laskenut systemaattisesti enemmän toimialoilla, joissa markkinavoima on keskittynyt nopeammin. (PS: Tämä on aivan liian vaikeaa materiaalia peruskurssille, älä siis huolehdi jos et ymmärrä kuvaa) Notes: The figure indicates OLS regression estimates from Labor Share (payroll over sales) on CR20 (stacked five-year changes from with dummies for each time period). Dots indicate coe cient estimates and lines indicate 95% confidence intervals. Table 3 tabulates the full regression results. Lähde: Autor ym. (2017): The Fall of the Labor Share and the Rise of Superstar Firms. NBER WP