17 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, luvut 18 ja 28)

Transkriptio

1 17 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, luvut 18 ja 28) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työttömyys 5. Muita rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä 6. Ammattiliitot ja tehokkuuspalkat 7. Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana 1

2 17.1 Työn kysyntä Työn kysyntä johdetaan yrityksen voiton maksimoinnin ongelmasta Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset = PQ WL VK Voitto maksimoidaan nyt työpanoksen L suhteen muistaen, että tuotantofunktio Q = F(L, K) sitoo tuotoksen ja panokset toisiinsa: Voitto = PF(L,K) WL VK Huom: Aiemmin luvussa 8 maksimoimme voiton tuotoksen suhteen, jolloin saimme johdettua yrityksen tarjontakäyrän Nyt tavoitteena on johtaa yrityksen kysyntäkäyrä työn määrälle 2 2

3 Työn kysyntä yrityksen optimointiongelma Oletetaan yrityksen toimivan täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuotteen hinta P on yrityksen näkökulmasta katsottuna vakio Pidetään pääoman määrää (K) ja hintaa (V) annettuna Oletetaan lisäksi, ettei yritys voi vaikuttaa palkkatasoon W. Yritys valitsee kysymänsä työn määrän tavalla, joka maksimoi voiton. Kuten kohta nähdään, optimointi perustuu työvoiman rajatuotokseen (marginal product of labor, MPL) joka kuvaa tuotoksen kasvuvauhtia kun työpanos kasvaa vähän. 3

4 Työn rajatuotos (MPL) Edellä tarkasteltujen rajasuureiden tapaan myös työn rajatuotoksen täsmällinen määritelmä on erilainen tilanteissa, joissa työ ajatellaan jatkuvaksi ja diskreetiksi suureeksi. Jos tuotos Q(L) on määritelty kaikille L:n arvoille (L ajatellaan jatkuvaksi suureeksi), rajatuotos määritellään derivaattana MPL = dq/dl. Esim. Jos Q = L a, MPL = dq/dl = al a-1 Jos työn määrän mahdollisia arvoja ovat L=0,1,2 (jos esim. L on joksikin tietyksi, annetuksi ajaksi palkattujen henkilöiden lukumäärä ), rajatuotos määritellään tuotoksen kasvuna, joka vastaa yhden yksikön lisäystä: MPL(L) =Q(L+1)-Q(L) Palautamme mieleen, että oppikirjan taulukoissa rajasuureet merkitään lisäystä vastaavien arvojen puoliväliin. (Esim. MPL(4) merkitään arvojen L=4 ja L=5 puoliväliin.) 4

5 Mietitään miten yrityksen voitolle käy, jos se kasvattaa työpanoksen L määrää: tuotos kasvaa rajatuotoksen MPL mukaisella vauhdilla kun tämä tuotoksen lisäys myydään markkinoille hintaan P, niin tulot kasvavat vauhdilla P MPL, jota kutsutaan rajatuotoksen arvoksi, value of marginal product of labour, VMPL kustannukset kasvavat palkkatason W mukaisella vauhdilla nyt voitto kasvaa aina kun VMPL > W eli kun P MPL > W työpanoksen määrä on optimissa silloin, kun VMPL = W eli P MPL = W Rajatuotoksen arvon VMPL = P MPL kuvaaja on näin ollen yrityksen työpanoksen kysyntäkäyrä 4 5

6 Numeerinen esimerkki kirjasta (s. 368). Tässä P = 1 ja W = 500. L:n optimaalinen arvo on

7 Kuviossa 17.1 tämä asia näytetään yleisemmin kuvion käyrä on tuttu tuotantofunktio kerrottuna hinnalla P se esittää tuotoksen arvoa työn eri määrillä sen kaltevuus kullakin L:n arvolla kuvaa rajatuotoksen arvoa VMPL sitä esittää käyrälle piirretyn tangentin kulmakerroin kuvioon piirretty suora kuvaa palkkakustannuksia WL ne kasvavat vauhdilla W voitto on maksimissaan kun VMPL = W Kuviossa 17.2 tämä sama asia esitetään toisella tavalla kuvioon on piirretty työn rajatuotoksen arvoa kuvaava käyrä VMPL se on aleneva koska rajatuotos on aleneva optimi löytyy pisteestä, jossa VMPL = W 6 7

8 Kuvio 17.1 Voiton maksimointi työpanoksen suhteen (1) Yritys maksimoi voiton valitsemalla työpanoksen, jolla rajatuotoksen arvo = palkka kk: VMPL = P MPL PQ = PF(L,K) max voitto WL L L MAX 7 8

9 Kuvio 17.2 Voiton maksimointi työpanoksen suhteen (2) Työn rajatuotoksen arvo Palkka W Rajatuotoksen arvo eli työn kysyntäkäyrä 0 Optimaalinen L Työn määrä L 8 9

10 Tässä oletimme, että yritys toimii täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuotteen hinta P on vakio Sama tarkastelu soveltuu kuitenkin myös monopolin tapaukseen nyt vain hinta P on korvattava rajatulolla MR jätetään myöhemmillä kursseilla opittavaksi Työn markkinakysyntäkäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien markkinoilla olevien yritysten kysymät määrät työtä 9 10

11 17.2 Työn tarjonta Työn tarjonnasta päättävät kotitaloudet tämän asian yksityiskohtaisempaan tarkasteluun meillä ei ole aikaa On kuitenkin helppoa kuvitella, että työtä tarjotaan sitä enemmän mitä suurempi on palkka työn tarjontakäyrä on nouseva koordinaatissa, jonka pystyakselilla on palkka ja vaaka-akselilla työn määrä Jaetaan työn tarjontapäätös kahteen osaan työmarkkinoille osallistuminen tarjotun työpaikan vastaanottaminen Tämä tehdään siksi, että työttömyys määritellään suhteessa työvoimaan (ei koko väestöön) 10 11

12 ILO (International Labour Organization) määrittelee työttömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Työn markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien kotitalouksien tarjoamat määrät työtä Kuviossa 17.3 työvoimaan osallistumista kuvaava käyrä on piirretty pystysuoraksi kuvaamaan sitä, että työvoimaan osallistuminen on palkan suhteen melko joustamatonta koko kansantaloudessa Työn tarjontakäyrä on loivempi ja lähestyy työvoimakäyrää palkan noustessa kun palkka on suuri, halukkuus ottaa työtä vastaan on suuri, ja päinvastoin 11 12

13 17.3 Työmarkkinoiden tasapaino Seuraavassa (esim. kuvio 17.3) mallinnamme työmarkkinoiden tasapainoa aiemmin oppimallamme kysyntä-tarjonta kehikolla: kotitaloudet tarjoavat ja yritykset kysyvät työtä, työmarkkinat ovat tasapainossa silloin, kun vallitsevalla palkkatasolla työn kysyntä = työn tarjonta 13

14 Mitä yksinkertaistetussa mallissamme ei tarkastella? Työttömien osaaminen ei ehkä vastaa tarjolla olevien työpaikkojen vaatimuksia. Voimme silti soveltaa mallia työmarkkinoiden eri osiin erikseen mutta joissakin työmarkkinoiden osissa työn kysyntä voi olla hyvin joustamatonta (eli työtä ei kysytä edes hyvin alhaisella palkalla). Kitkatyöttömyys Työn etsintä vie aikaa. Työn tarjoajilla ja kysyjillä ei ole täydellistä informaatiota toisistaan ja kun kilpailevia työnhakijoita on paljon, samat hakijat voivat jäädä vaille työtä pitkiksi ajoiksi. Tehokkuuspalkkaus Työnantajat voivat maksaa vapaaehtoisesti parempaa palkkaa kuin markkinatasapainon palkka. 14

15 Työn kysyntä ja työllisyys Kuvion 17.3 kuvamassa tasapainossa: Palkka kuvaa työn rajatuotoksen arvoa Kaikki jotka haluavat tehdä töitä vallitsevalla palkalla, saavat töitä. Työmarkkinoilla voi kuitenkin olla työttömyyttä, mutta se on vapaaehtoista. Kuvion 17.4 tilanteessa työn kysyntä vahvistuu. Siksi: Työllisyys kasvaa Työttömyys vähenee Palkat nousevat. 15

16 Kuvio 17.3 Työmarkkinoiden tasapaino ja työttömyys Reaalipalkka Työn tarjonta LS Työvoiman määrä N (joustamaton) w E Työn kysyntä LD 0 L E N Työllisyys Työlliset L E Työttömät = N - L E 13 16

17 Kuvio 17.4 Kysynnän vahvistumisen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima w 2 w 1 Palkka nousee, työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee LD1 LD2 0 L 1 L 2 N Työllisyys 14 17

18 Työn verotuksen vaikutus työttömyyteen Työmarkkinoiden tasapainoanalyysiä voi soveltaa myös työn verotuksen vaikutusten tarkasteluun Vero luo kiilan työantajan maksamien työvoimakustannusten W 2 ja työntekijän käteen jäävän palkan W 1 välille Kuviossa 17.5 tämän näytetään vähentävän työllisyyttä tasolta L E tasolle L 1 ja kasvattavan siten työttömyyttä määrästä N-L E määrään N-L 1 Tästä syntyy yhteiskunnalle hyvinvointitappio aivan samalla tavalla kuin hyödykeverotuksessakin 15 18

19 Kuvio 17.5 Työn verotuksen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima W 2 W 1 w E Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa, syntyy hyvinvointitappiota LD 0 L 1 L E N Työllisyys 16 19

20 17.4 Tahaton työttömyys Tahatonta eli ei-vapaaehtoista (involuntary) työttömyyttä esiintyy silloin, kun vallitsevalla palkkatasolla kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä, eivät saa työtä työvoiman tarjonta ylittää kysynnän Kaksi teoriaa klassinen keynesiläinen 17 20

21 Klassinen teoria Kilpailu ei toimi työmarkkinoilla Jokin tekijä, esimerkiksi minimipalkka, estää palkkaa laskemasta tasolle, jolla työn kysyntä = tarjonta Esim. Yhdysvalloissa on osavaltiokohtaisesti säädetty minimipalkka. Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, vaan vähimmäispalkoista sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Kuvio 17.6 minimipalkka W min kokonaistyöttömyys = N L 1 vapaaehtoista N L 2 tahatonta L 2 L 1 Työttömyyden vähentäminen: puretaan työmarkkinoiden sääntely 21

22 Reaalipalkka Kuvio Klassinen teoria Työvoima W min W E LS LD L E L 1 L 2 N Työllisyys Työttömyys=N L 1, mistä tahatonta on L 2 L 1 ja vapaaehtoista on N L 2 22

23 Keynesiläinen teoria Työvoiman kysyntä on tuotteiden tavaroiden ja palvelujen kysynnästä johdettua kysyntää. vrt. työvoiman kysyntäkäyrän johtaminen ja kuvio 17.4 Jos kansantalouden kokonaiskysyntä vähenee: Palkat eivät välttämättä sopeudu heti (esim. ammattiliitot voivat estää niitä sopeutumasta) Lisäksi palkan alennukset voivat alentaa kansantalouden kokonaiskysyntää lisää ja näin välillisesti lisätä työttömyyttä luvussa 21 esiteltävällä tavalla. Kuvio 17.7: Työn kysyntä heikkenee, mutta palkat eivät muutu. Tahaton työttömyys kasvaa. Keynesin mukaan työttömyyden vähentämiseksi kokonaiskysyntää voidaan elvyttää esim. julkisia menoja lisäämällä. 23

24 Reaalipalkka Kuvio 17.7 Keynesiläinen teoria Työvoima W E LS LD 1 LD L 1 Työllisyys Jos työvoiman kysyntäkäyrä (LD) siirtyy alaspäin mutta palkat (W E ) eivät muutu, syntyy tahatonta työttömyyttä (L E L 1 ) L E N 24

25 Moderni teoria Rakenteelliseksi työttömyydeksi nimitämme sitä työttömyyden osaa, joka ei riipu suhdannevaihteluista. (HUOM! Oppikirjassa structural unemployment määritellään toisin!) Rakenteellisen työttömyyden taso vaihtelee kussakin maassa yli ajan ja myös maiden kesken työmarkkinoiden instituutiot ovat erilaisia Keynesin teoria on ensisijaisesti teoria suhdanteista riippuvasta työttömyydestä. Nykyisen käsityksen mukaan työttömyydessä on sekä rakenteellisia että keynesiläisiä piirteitä. 25

26 Lyhyellä aikavälillä työttömyys voi olla keynesläistä tahatonta työttömyyttä. Esimerkiksi vuoden 2009 taantumassa Suomen vienti ja teollinen tuotanto romahtivat ja työvoiman kysyntä heikkeni. Pitkällä aikavälillä työttömyys on rakenteellista Suomen työttömyysaste ei pudonnut alle 6 prosentin edes voimakkaan kasvun vuosina 2000-luvun puolivälissä. Rakenteellinen eli luonnollinen työttömyysaste lienee meillä 7-8 % 26

27 17.5 Muita rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä Käytännössä täystyöllisyyttä siinä mielessä, että työttömyysaste = 0, ei koskaan saavuteta. Seuraavaksi palaamme kuvan 17.3 malliin, jossa: Tahatonta työttömyyttä ei ole. Kaikki, jotka haluavat tehdä työtä vallitsevalla palkkatasolla, saavat työtä Tarkastelemme tässä kehikossa kolmen politiikkatoimenpiteen vaikutuksia: a) Työttömyysturvan muutos b) Työn verotuksen muutos c) Työn jakaminen työvoimaa vähentämällä Mietimme mikä kolmesta käyrästä LS, LD ja N muuttuu, miten se muuttuu ja mikä on muutoksen vaikutus tasapainotyöttömyyteen. 27

28 a) Työttömyysturvan muutos Oletetaan, että työttömyysturva paranee, esimerkiksi työttömyyskorvauksen taso nousee. Mihin käyrään ja miten se vaikuttaa? Työn tarjontakäyrä LS kuvaa työnhakijoiden palkkapyyntöjä eli sitä, millä ehdoin he haluavat ottaa työtä vastaan. Sen voidaan olettaa kohoavan, koska työttömäksi jäämisen kustannuksen vähenevät työttömyyskorvauksen kasvun vuoksi. Suomessa palkkaan sidotun työttömyysturvan korvaussuhde on noin 60 % ja kesto noin 2 vuotta Kuvio 17.8 näyttää, miten tasapaino muuttuu: Palkkataso nousee Vapaaehtoinen työttömyys kasvaa 28

29 Kuvio 17.8 Paremman työttömyysturvan vaikutus Palkka LS 2 LS 1 Työvoima w 2 w 1 1. Palkkavaatimukset vahvistuvat työttömyysturvan parantuessa mikä nostaa palkkoja LD L 2 L 1 N ja vähentää työllisyyttä eli lisää työttömyyttä Työllisyys 26 29

30 b) Työn verotuksen muutos Oletetaan seuraavaksi, että työnantajan maksamat palkan sivukulut (esimerkiksi sosiaaliturvamaksut) nousevat Mihin käyrään ja miten se vaikuttaa? Työvoiman kysyntäkäyrään LD Sen voi kuvitella siirtyvän alaspäin, koska nyt työn rajatuottavuuden arvo = palkka + sivukulut, jolloin kuviossa palkka = rajatuottavuuden arvo sivukulut tämä vastaa aiemmin opittua asiaa verotuksen vaikutuksesta työttömyyteen (kuvio 17.5) Kuvio 17.9 näyttää miten tasapaino muuttuu palkkataso laskee työttömyys kasvaa 27 30

31 Kuvio 17.9 Palkan sivukulujen nousun vaikutus Palkka LS Työvoima w 1 w 2 1. Palkkojen sivukulut vähentävät työvoiman kysyntää 2.. mikä alentaa palkkoja LD 2 LD 1 L 2 L ja vähentää työllisyyttä eli lisää työttömyyttä L S Työllisyys 28 31

32 c) Työn jakaminen työvoimaa vähentämällä Usein kuulee, että työttömyys poistuisi, jos rajoitettaisiin esimerkiksi työajan pituutta työtä riittäisi kaikille Mihin käyrään ja miten tämä vaikuttaa? Työvoiman määrää kuvaavaan suoraan N. Tulkitaan se nyt työvoimaksi tunneissa mitattuna. Sen voi kuvitella siirtyvän vasemmalle, koska kaikki työntekijät tekevät nyt lyhyempää työpäivää Kuitenkin myös työn tarjontaa kuvaava käyrä siirtyy vasemmalle samassa suhteessa. Se kuvaa halukkuutta ottaa työtä vastaan Miten tasapaino muuttuu? Vastaus riippuu LS-käyrän muodosta! 32

33 Työn jakamisen vaikutus ja LS-käyrän muoto Kuviossa LS-käyrä on piirretty tasapaino-arvojen kohdalla melko jyrkäksi. Tulkinta tälle on: Useimmat työttömät suostuisivat ottamaan töitä vastaan vain oleellisesti suuremmalla palkalla kuin alkuperäisen tasapainon palkka W 1. Työn jakamisen seuraukset kuvion tilanteessa ovat: Palkkataso nousee ja tehtyjen työtuntien määrä pienenee. Työttömyys ei silti alene. Työajan lyhentäminen on tehoton keino vähentää työttömyyttä. 33

34 Kuvio Työn jakamisen vaikutus Palkka LS 2 N 2 N 1 w 2 w 1 1. Työn tarjonta Vähenee ja LS-käyrä siirtyy myös vasemmalle mikä nostaa palkkoja LS 1 LD L 2 L 1 N 2 N ja vähentää työllisyyttä mutta ei välttämättä vähennä työttömyyttä Työn määrä 30 34

35 Kuviossa 17.10(b) LS-käyrä on piirretty tasapaino-arvojen kohdalla loivaksi. Tulkinta tälle on: Useimmat työttömät suostuisivat ottaman töitä vastaan suunnilleen palkalla W 1, jos töitä olisi tarjolla. Työn jakamisen seuraukset kuvion 17.10(b) tilanteessa ovat: Tehtyjen työtuntien määrä pienenee vain vähän. Koska kukin työllinen työntekijä tekee silti vähemmän työtunteja kuin ennen, työttömyys alenee. 35

36 Palkka Kuvio 17.10(b) Työn jakamisen vaikutus N 2 N 1 LS 2 Palkka nousee vain vähän W 2 W 1 LS 1 LD L 2 L 1 Työn määrä Tehtyjen työtuntien määrä pienenee vain vähän, joten työttömien määrä pienenee. 36

37 17.6 Ammattiliitot ja tehokkuuspalkkaus Ammattiliitot ajavat jäsenistönsä etua ja neuvottelevat palkoista työantajien kanssa. Työttömyysaste kuvaa todennäköisyyttä, jolla ammattiliiton keskimääräinen jäsen joutuu työttömäksi. Ammattiliiton vaatima palkkataso ei löydy edellä kuvatulta LS-käyrältä vaan määräytyy toisella tavalla: Ammattiliiton kannalta palkankorotus nostaa työllisten jäsenten ansiotasoa mutta lisää työttömyysastetta, ja näin myös jäsenten riskiä joutua työttömäksi. Tasapainossa palkkavaatimukset asettuvat tasolle, jolla ym. palkankorotuksen hyödyt ja haitat ovat samansuuruisia. Työttömyysasteen laskiessa palkkavaatimukset kasvavat, koska työttömyyden todennäköisyys on pienempi. Työntekijöiden järjestäytymisasteen nousu nostaa palkkatasoa ja kasvattaa rakenteellista työttömyyttä. 37

38 Iceland Sweden Denmark Finland Norway Belgium Luxembourg Italy Ireland Austria Canada United Kingdom Greece New Zealand Portugal Czech Republic Germany Netherlands Australia Switzerland Japan Mexico Hungary Slovak Republic Poland Spain Chile United States Korea France Turkey Palkansaajien järjestäytymisaste 2008, %

39 Suomalaista työehtosopimuspolitiikkaa ja tulopolitiikkaa Suomessa ja Pohjoismaissa palkansaajien järjestäytymisaste on liki 70%, muualla Euroopassa 10-20%, Yhdysvalloissa runsaat 10 %. Suomessa työehtosopimukset tehdään liittotasolla esim. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta jne. Vuodesta 1969 (ns. Liinamaa I-sopimus) vuoteen 2006 saakka pyrittiin ns. keskitettyihin ratkaisuihin Keskitetyt tulopoliittiset ratkaisut ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja valtiovallan sopimuksia palkoista, veroista, sosiaaliturvasta yms. politiikasta 39

40 Kuvio Tulopolitiikan kolmikantamalli Valtio Työntekijät (ay-liike) Työnantajat 34 40

41 Kolmikantainen järjestelmä vuodesta 1969 vuoteen 2007: Palkansaajat otettiin mukaan kansalliseen vaurastumisohjelmaan. Palkkamaltin vastapainoksi tarjottiin korotuksia sosiaaliseen palkkaan : ilmainen terveydenhoito, koulutus, lasten päivähoito ym. Suomalainen hyvinvointivaltio syntyi 1970-luvulla ja kypsyi 1980-luvulla. Keskitetyistä palkkaratkaisuista ja tulopolitiikasta on luovuttu viime vuosina. Työnantajat eivät ole suostuneet keskitettyihin ratkaisuihin. Työnantajilla ei enää ole samanlaisia kansallisia intressejä kuin aiemmin. Vuonna 2011 solmitussa raamisopimuksessa on kuitenkin tupo-sopimuksen piirteitä. 41

42 Tehokkuuspalkat Toinen mikroteoria palkkavaatimuksia kuvaavalle LSrelaatiolle on tehokkuuspalkkojen (efficiency wages) teoria Se perustuu siihen tosiasiaan, ettei työtä voi irrottaa ihmisestä eikä työnantaja saa omistaa työntekijäänsä Työnantajan ongelma: Miten saa työntekijän tekemään töitä? kannustinjärjestelmät valvonta 36 42

43 Tehokkuuspalkkateorian perusidea: Työntekijälle on maksettava hyvää palkkaa, jotta hän tekisi työnsä hyvin. Pinnaamisen (shirking) mallissa työntekijät voivat joko pinnata (shirk) tai tehdä töitä. Pinnaamisen kustannuksena on työttömäksi jäämisen riski ja työttömyydestä aiheutuva ansion menetys. Pinnaamisen kustannus on sitä suurempi, mitä: Korkeampaa palkkaa työntekijä saa. Suurempi työttömyys on (koska uuden työpaikan löytäminen on vaikeampaa, jos työttömiä työnhakijoita on paljon) Kun työttömyys on vähäistä, on maksettava suuria palkkoja, jotta pinnaus estyisi, koska muuten potkujen kustannukset olisivat pienet. (Jos palkka olisi alhainen, yhtä hyvin palkattua työtä olisi helppoa löytää.) 43

44 17.7 Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana ILO (International Labour Organization) määrittelee työttömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Tilastokeskuksen julkaisema työttömyysaste mittaa tällä tavoin määriteltyjen työttömien työnhakijoiden prosenttiosuutta työvoimasta tehdään haastattelemalla vuotiaita ihmisiä on kansainvälisesti vertailukelpoinen vuonna 2010 työttömänä oli keskimäärin henkilöä työttömyysaste oli 8,4 %

45 Työttömyysaste Suomessa sukupuolen mukaan, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 39 45

46 Suomessa myös työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee työttömien määrää koskevia lukuja ne kertovat työvoimatoimistossa asioivien määrästä eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia tätä työnvälitystilastoa käytetään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdentamiseen ja seuraamiseen viime vuosina työministeriön luvut ovat olleet vuositasolla suuremmat kuin Tilastokeskuksen luvut Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luetaan työvoiman ulkopuolelle henkilö, joka ei ole hakenut aktiivisesti työtä neljän viime viikon aikana Vuonna 2010 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin > Työ 40 46

47 Työttömyyden historiaa Työttömyys yhteiskunnallisena ilmiönä on saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa, Isossa- Britanniassa ja jonkin verran myöhemmin Euroopan mantereella 1800-luvulla teollinen valmistus siirtyi kodeista ja maatiloilta tehtaisiin työntekijöillä ei enää ollut paikkaa minne siirtyä, kun valmistettavien tuotteiden kysyntä heikkeni toisen työpaikan löytäminen vaati erillisen ponnistuksen tällaista sosiaalista tilaa ryhdyttiin kutsumaan työttömyydeksi 41 47

48 Työttömyys liittyi olennaisena osana teollistumiseen ja kaupungistumiseen valinta oli teollisuuden tarjoaman korkeamman palkan ja maatalouden tarjoaman köyhyyden kesken teolliseen työhön liittyi työttömyyden riski Ensimmäiset julkiset työttömyysvakuutus-järjestelmät otettiin käyttöön Isossa-Britanniassa vuonna 1911 ja Yhdysvalloissa vuonna 1932 Suomessa ei työn puutetta pidetty ongelmana vielä 1920-luvulla ensimmäiseksi työttömyysongelmaksi tiedostettiin kaupunkien rakennustyöväen talviaikainen työn puute 42 48

49 Työttömyyttä ei pidetty merkittävänä ongelmana missään ennen 1930-luvun pulavuosia Suomessa valtiovalta antoi ensimmäiset säännökset työttömyyden torjunnasta vuonna 1929 kunnallisten työkohteiden avustaminen ja ns. hätäaputyöt tätä ennen työttömyyden hoito oli kuntien vastuulla ja perustui köyhäinhoitolakiin ja 1960-lukujen taitteessa säädettiin meillä lait työnvälityksestä ammatinvalinnanohjauksesta ja työttömyyskorvauksesta Työministeriö perustettiin vuonna

50 Työttömyysvakuutuksen seurauksena työttömyyden käsite muuttui edun saaminen vaati työttömäksi rekisteröitymistä piilotyöttömyys muuttui avoimeksi 1900-luvun alussa syntyivät suuryritykset ja pitkäaikaiset työsuhteet sitä ennen työntekijät palkattiin lyhyeen työsuhteeseen, esimerkiksi päiväksi kerrallaan nämä tarjosivat samanlaisen suojan työn kysynnän vaihteluja vastaa kuin maatalous ja kotitarviketyö ennen Nykyiset työttömyysongelmat liittyvät osin vallitsevan, suuryrityksiin ja massatuotantoon nojaavan tuotantomalliin kriisiin esimerkiksi pätkätyöt 44 50

51 Työttömyysaste eri maissa Kuvio näyttää työttömyysasteen kehityksen eräissä maissa viime vuosisadalla työttömyys oli vakava ongelma 1930-luvulla koska ei ollut nykyisiä suojajärjestelmiä työttömyys oli alhainen ja 1960-luvuilla...mutta korkea jälleen 1970-luvun alussa koetun ensimmäisen öljykriisin jälkeen Työttömyydellä ei näytä olevan kasvavaa trendiä se ei 1990-luvulla ollut suurempi kuin 1930-luvullakaan Teknologia ei siten aiheuta työttömyyttä, koska työn tuottavuus teollisuusmaissa on nyt kymmenkertainen 1900-luvun alkuun verrattuna, mutta työttömyys ei ole suurempi 45 51

52 Kuvio Työttömyysaste (%) eräissä maissa Yhdysvallat 20 Suomi Ruotsi Iso-Britannia 15 Saksa

53 Kuviossa on mielenkiintoista myös se, että työttömyysaste oli Yhdysvalloissa korkeampi kuin Euroopassa 1950-, ja 1970-luvuilla tilanne muuttui 1980-luvun puolivälin jälkeen mutta vuoden 2009 taantumassa työttömyysasteet ovat lähellä toisiaan näissä maissa Kuvio näyttää nykyisen työttömyysasteen Euroopan unionissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa Suomen työttömyys on eurooppalaista keskitasoa 47 53

54 Spain Latvia Slovakia Estonia Lithuania Ireland Turkey Croatia Hungary Portugal Euro area Bulgaria France Poland European Union United States Greece Belgium Finland Sweden United Kingdom Denmark Czech Republic Slovenia Romania Germany Italy Cyprus Malta Japan Luxembourg Austria Netherlands Norway 20 Kuvio Työttömyysaste Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa 2010 Lähde: