KERTOMUS. Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten. E d uskun nan P ankkivaliokunn alle. H E L S IN K I 1914, vuodelta 1913

Transkriptio

1 Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTUS vudelta 1913 E d uskun nan P ankkivalikunn alle. H E L S IN K I 1914, SUALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINN SAKEYHTIÖ.

2 Eurpan rahamarkkinilla vallitsi vunna 1913 jät- Jhdattava kuvaa rahanni u k kuutta. Vuden lppukuukausina tsin katsaus rahali humattavana merkkejä sutuisammasta pääman markkinihin. saannin ja kysynnän keskinäisestä suhtautumisesta. utta Vuden alussa vallineet krkeat krkmäärät pysyivät kuitenkin miltei seinmisinaan vuden lppuun. Niinpä li pankkidiskntt Ranskassa vuden umpeen 4 /, jta vastin se Englannissa aleni huhtikuussa 5:stä /0:iin, lkakuussa jälleen khtakseen 5 /0:i n- Sakessa sitä vastin aleni diskntt lkakuussa 6:sta 5 1j 2 /;iin ja julukuussa edelleen 5 /0:iin. Venäjällä h ahn Pankkikrk vuden varrella 6 /0. Rutsissa ja Nrjassa diskntt niinikään li vuden umpeen 5 */2 /> j ta A stin se Tanskassa heinäkuussa khsi ö^ ^ sta 6 / 0:iirL. Sumen Pankin ahn krkmäärä li 1913 vuden Sumen Panalussa 6 /0, jhn se li lähinnä edellisen marraskuun km liike. kuluessa khnnut 5 /0:sta. Tämän krnnusun aiheena Hvat Pankin lainaushikettä khdannut suurempi kysyntä sekä P ankin käy ttämättömän setelinant-ikeuden vähenemineu. Nämä seikat ynnä Pankin ulkmaisen arvnvastineen väheneminen saattivatkin Pankkivaltuusmiehet julu - kuussa Pankkijhtkunnan ehdtuksesta tekemään maamme Hallitukselle esityksen, että Pankin vimassalevan hjesäännön 19 :n njalla Pankin metallikassan vahvistamiseksi saataisiin yhden vuden ajaksi ttaa 10 miljnan juarkan ulkmainen kreditiivi, jhn esitykseen helmikuulla saatiin sustumus. ainittua kreditiiviä ei tsin le ensinkään tarvittu käyttää, mutta se n kuitenkin täyttänyt tehtävänsä, tankkiin khdistuneet vaatimukset kasvivat nimittäin edelleenkin, niin että käyttämätön setehnant-ikeus helmikuussa, ennenkuin spimus kreditiivin ttamisesta li tehty, li vähentynyt 14,6 miljnaan markkaan ja kesäkuussa, jllin Pankin lainanant vuden alussa lleesta määrästä 115,2 miljnasta markasta li khn-

3 4 / 5 nut 126,4 miljnaan markkaan, li käyttämätön setelinant-ikeus, vaikka ulkmainen kreditiivi sillä välin li tullut lisään, ainastaan 17,9 miljnaa markkaa. Viimeksi mainittuun aikaan setelinannn arvnvastine, jka vuden alussa li nussut 127,? miljnaan markkaan, li 126,3 miljnaa markkaa, kreditiivillä nstamatta levat 10 miljnaa markkaa siilien luettuina. Vuden jälkipulisklla rahatila kuitenkin, vaikkei uutta päämaa myöskään vunna 1913 maaliamme tullut ttamalla bligatsinilainja ulkmailta, alki vähitellen parantua, pääasiallisesti sen jhdsta että maamme suurimmat vientitellisuudet ja laivanvarustusliike työskentelivät edullisissa lissa, vudentul li keskinkertainen ja edellisinä vusina vallinnut vilkas rakennustiminta h tuntuvasti vähentynyt. Niinpä li Pankin lainanant marraskuun 15 päivänä vähentynyt 102,9 miljnaan markkaan, setelinannn arvnvastineen ja käyttämättömän setelinant-ikeuden samaan aikaan llessa, edellisen 153,2 ja jälkimäisen 45,4 miljnaa markkaa. Tähän nähden ja kun yksityispankkienkin tila li parantunut, päättivät Pankkivaltuusmiehet marraskuun 24 päivänä hyväksyä Pankkijhtkunnan ehdtuksen Pankin krkmääräin alentamisesta pulella prsentilla; Pankin alin krkmäärä n siitä lähtien llut 5 1/ 2 /0. Julukuun 31 päivänä li Sumen Pankin setelinannn arvnvastine 146,6 miljnaa markkaa, jsta määrästä 36,i miljnaa markkaa li kultarahaa ja rahaksi lyömätöntä kultaa sekä 108,3 miljnaa markkaa ulkmaisia arvnvastineita, (näihin luettuna ulkmailta tettu kreditiivi); käyttämätön setelinant-ikeus li 41,2 miljnaa markkaa ja Pankin lainanant 110, miljnaa markkaa, jsta määrästä 17,3 miljnaa markkaa li annettu yksityispankeille. Liikkeessä levain setelien määrä, jka vunna 1913 li llut vähin eli 104,8 miljnaa m arkkaa lkakuun 23 päivänä ja suurin eli 119,6 miljnaa markkaa helmikuun 28 päivänä, li julukuun 31 päivänä 113, miljnaa markkaa. Ne yksityispankkien varat, jita ulkmaan r a h a n määräiset vekselit sekä ulkmaiset saamiset edustavat, vat vuden varrella lisääntyneet 17,25 miljnasta markasta tammikuun 1 päivänä 30,2 miljnaan markkaan marraskuun 30 päivänä, niiden ktimaisen lainanannn samaan aikaan khtessa 733,2 miljnasta 745,3 miljnaan mark- kaan eli 12,i miljnaa markkaa, lisäännyksen llessa 38,3 miljnaa markkaa vastaavaan aikaan vunna 1912, minkä hessa talletus- ja juksevan tilin käyttäjäin saamiset pankeissa vat lisääntyeet 623,9 miljnasta 640,9 miljnaan markkaan eli 17, miljnaa markkaa, lisäännyksen llessa 0,03 miljnaa markkaa tammi marraskuulla aamme säästöpankeissa lisääntyivät säästöönpanijain saamiset 1913 vuden tammi syyskuulla 279,4 miljnasta 286,i miljnaan markkaan eli 6,7 miljnaa markkaa, lisäännyksen llessa 12,4 miljnaa markkaa vastaavaan aikaan vunna Yksityispankkien saminkuin säästöpankkienkin lainanttkrk li vuden umpeen 5 /0. Sumen Pankin 1913 vuden tilinpäätöksen mukaan Vittvarain Pankin puhdas vitt 8,659,408 markkaa 92 penniä käyttö. sekä mainitulta vudelta käytettävänä levain vittvarain määrä 8,256,151 markkaa 94 penniä. Sen jhdsta että samat syyt, mitkä Eduskunta n edellisinä vusina ttanut humin, edelleen pultavat Sumen Pankin varain kartuttamista, ja kun viime Eduskunnan päätös Pankin setelinant-ikeuden krttamisesta 30 miljnalla markalla ei vielä le saanut vahvistusta, saavat Pankkivaltuusmiehet ehdttaa, että mainituista käytettävänä levista vittvarista mahdllisimman suuri määrä siirrettäisiin Pankin vararahastn.

4 7 keleinä, svelluttaa puhtaita liikevekseleitä varten vimaassa levia krkmääriä sekä erityisesti laskea nämä krkmäärät kksityispankkien vekseleitä rediskntattaessa. 2 Erinäisiä Pankkivaltuusm iesten käsittelem iä asiita. i Pankin vek- itä krkmääriä, jita marraskuun 9 päivänä 1912 seli- ja lai- annettujen määräysten mukaan käytettiin Pankin lainannamliikettä annssa, alennettiin marraskuun 24 päivänä kauttaaltaan kskevia mää- puli prsenttia, niin että krkmäärät tulivat lemaan: räyksiä. 5 i 2 prsenttia diskntattaessa puhtaita liikevekseleitä ja talletustdistuksia, jilla maksupäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 6 prsenttia diskntattaessa samallaisia vekseleitä ja talletustdistuksia, jilla maksupäivään n klmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; 6 1/2 prsenttia diskntattaessa muita vekseleitä, hulimatta siitä, nk niillä maksupäivään pitempi tai lyhempi aika; 5 1/ 2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiivejä, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata, Sumen valtin ja Sumen Hypteekkiyhdistyksen valtin takuulla varustettuja bligatsineja ulkmaan rahalle sekä ulkmaisia, valtiiden antamia taikka valtin takuulla varustettuja bligatsineja; 6 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiivejä, jiden vakuutena n muunlaisia bligatsineja, talletustdistuksia ja kiinnityksiä, sekä 6 1/2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiivejä sakkeita vastaan. Entisellään pysytettiin määräykset kassakreditiivien sisäänkirjitusmaksusta, jka teki 1/ 2 prsenttia vudelta ja Jhtkunnan ikeudesta sattuvissa tapauksissa diskntattaessa vekseleitä, jita ei vida pitää puhtaina liikevek- Sen jälkeen kuin Pankkivaltuusmiehet 27 päivänä Ulkmainen julukuuta' 1912 livat tehneet esityksen, että Hallitus kreditiivi Su- Sumen Pankin 19 päivänä helmikuuta 1895 annetun mm Pankin hjesäännön 19 :n njalla Eduskunnan pulesta takaisi metallikassan kymmenen miljnan markan suuruisen ulkmaisen kre- vahvistamiditiivin Pankin metallikassan vahvistamiseksi, n Pank- seksi. k) valtuusmiehille saapunut 7 päivänä helmikuuta annettu ftrrnllinen määräys, jnka mukaan Keisarillisen Senaatin n sallittu Sumen Eduskunnan pulesta taata kymmenen biljnan markan suuruinen ulkmainen laina yhdeksi vudeksi, ehdlla että Sumen Pankki situtuu vastaamaan lainan takaisin maksamisesta yllämainittuna määräaikana; ja n Pankin Jhtkunnan timeksi jätetty Sumen Valtin pulesta tehdä spimus santusta kreditiivistä sekä jättää Keisarillisen Senaatin vahvistettavaksi Ue ehdt, jtka kreditiivin saamista varten määrätään. Tämän ilmittivat Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnalle tiedksi ja nudatettavaksi. Kirjeessä helmikuun 18 päivältä n Keisarillisen Senaatin Valtivaraintimituskunta ilmittanut että Keisarillinen Senaatti mainittuna päivänä n hyväksynyt Sumen Pankin Jhtkunnan Tukhlmassa levan Stckhlms Enskilda Bank nimisen pankin kanssa tekemän välipuheen, jnka mukaan viimemainittu pankki n sustunut antamaan 7,200,000 kruunun suuruisen kreditiivin yhden vuden ajaksi Sumen Pankin käytettäväksi. Tästä kreditiivistä ei kuitenkaan, kuten edellä n mainittu, le tarvittu mitään määrää nstaa. 3 Kska maan raha-asiain vakavalla kannalla pitämi- Pankin sete- Seen lisi, tilapäisesti käytettävän apuneuvn hessa, tar- linant-ikeu- Peellista saada Pankin setelinant-ikeudesta nudatettavat den laajentamääräykset kehitetyiksi, vat Pankkivaltuusmiehet maa- minen. iskuun 26 päivänä Sumen Eduskunnan Pankkivali-

5 8 kunnalle lähettämässään kirjelmässä esittäneet, että Eduskunta pulestaan hyväksyisi ja anisi armllista vahvistusta sellaiselle Pankin hjesäännön 18 :n muutkselle, että se määrä, mihin Pankin liikkeessä levat setelit enintään saavat nusta, krtettaisiin 40 miljnasta 70 miljnaan markkaan yli Pankin setelinannn vakuutena levan arvnvastineen. Timenpitei- Vunna 1913 vat Pankkivaltuusmiehet käsitelleet tä, jtka ks- yhteensä 7 akrtia kskevaa hakemusta, jista n tarkevat yksityis- kemmin kerrttu helmikuun 6, maaliskuun 12, kesäkuun ten situmuk- 4, elkuun 2 ja 12 sekä syyskuun 16 ja 30 päivänä tehdyissä siä Pankille, pöytäkirjissa. Pankin Jhtkunnan esityksestä vat Pankkivaltuusmiehet päättäneet kknaan tileistä pistettaviksi erinäiset j aikaisemmissa tilinpäätöksissä epävarmjen jukkn siirretyt saatavat, jista ei enää mitään vida saada takaisin, yhteensä 61,877 markkaa, sekä erään väärennetyn pstivekselin njalla Pankista perityt 21,311 markkaa 67 penniä. Siitä krkeintaan 500,000 markkaan lasketusta määrästä, jnka Pankkivaltuusmiehet 1912 vuden kertmuksessa ilmittivat varanneensa etusijassa Sumen Y h dyspankin Tampereen knttrin jhtajan Nils Idmanin kavallusten ja vararikn Sumen Pankille ehkä aiheuttavien tappiiden krvaamiseksi, ei le tähän tarkitukseen tarvittu käyttää mitään. Tiset vunna 1913 sattuneet häiriöt, etupäässä Pietarsaaren knepajan sekä Aktieblaget Karamell-, Chklad- & armelad-fabriken Westerlund & C: timinimen vararikt tulevat sitä vastin tuttamaan Pankille tappiita, jiden suuruutta ei vielä vida määrätä. Pankkivaltuusmiehet vat Jhtkunnan esityksestä sustuneet siirtämään Pankin puheenalaisia saatavia kaikkiaan 498,748 markkaa 22 penniä epävarmjen saamisten tilille. 4-5 ahdllisten Kska Pankilla n eräitä saamisia, jtka, jskin ne tappiiden tätä nykyä vat varmina pidettävät, kuitenkin vat eri krvaaminen, spimusten kautta asetetut siksi pitkälle maksuajalle että, kun tetaan humin ehkä muuttuvat lsuhteet, ei vida sana levan täyttä varmuutta mainittujen saamisten lunastamisesta, vat Pankkivaltuusmiehet sustuneet Jhtkunnan esitykseen, että saataisiin varata krkeintaan 600,000 markkaa niiden siirta varten epävarmihin saamisiin. 6 Sumen Pankin hjesäännössä määrätyn tarkastuksen Pankin halvudelta 1912 vat Eduskunnan valitsemat tilintarkastajat linnn tarkastimittaneet, maalis- ja huhtikuussa Tarkastajain tus. pultsanan mukaisesti ja Pankin hjesäännön tätä kskevain säännösten njalla vat Pankkivaltuusmiehet Eduskunnan pulesta 11 päivänä huhtikuuta 1913 myöntäneet Jhtkunnalle vastuunvapauden Pankin hallinnsta vudelta Pankkivaltuusmiehet vat Pankin kirjjen ja tililas- Pankin laikujen sekä haaraknttreista tulleiden ilmitusten njalla nauslitkkeen jka kuukaudelta timittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja tarkastus. lainauksen tarkastuksen, kuin Valtuusmiehille annetun jhtsäännön 2 :ssä mainitaan. Niinikään vat Pankkivaltuusmiehet tarkastaneet Pankin Jhtkunnan phja- Pöytäkirjat. 8 Sumen Pankin hjesäännön 40 :n määräyksen mu- Katsastukset kaisesti vat Pankkivaltuusmiehet timittaneet pääknt- a) pääknttr i n kassahlvien ja kaikkien rahastjen sekä laina- ja rissa. vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen syyskuun 9> 10, 11, 13 ja.16 sekä lkakuun 6 ja 7 päivänä. Santussa katsastuksessa saadut tulkset, jtka n annettu Jhtkunnan tiedksi, vat lleet Pankin kirjain mukaiset. itä Pankin haaraknttreihin tulee, vat Pankki- b) haarakntvaltuusmiehet antaessaan määräykset valitsemillensa dis- treissa, knttkmiteain jäsenille myöskin kehttaneet heitä kerrau kuukaudessa mielensä mukaan kullinkin erikseen määrättävinä aikina timittamaan säädetyt katsastukset knttreissa.

6 10 11 Sitä paitsi vat tarkastuksia timittaneet: Turun knttrissa helmikuun 12, 13, 14 ja 15 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basiher; Pietarin knttrissa maaliskuun 3 päivänä Pankinjhtaja vn Cllan; Jensuun knttrissa huhtikuun 22 ja 23 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basiher; Srtavalan knttrissa huhtikuun 24 ja 25 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; ikkelin knttrissa syyskuun 17 ja 18 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Ktkan knttrissa syyskuun 19 ja 20 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; K upin knttrissa lkakuun 30 ja 31 päivänä sekä marraskuun 1 päivänä Pankinjhtaja Järnefelt; W iipurin knttrissa lkakuun 9, 10 ja 11 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; ulun knttrissa marraskuun 27 ja 28 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basiher; Niklainkaupungin knttrissa marraskuun 30 ja julukuun 1 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Jyväskylän knttrissa julukuun 2 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basiher; Prin knttrissa julukuun 18 ja 19 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; sekä Tampereen knttrissa julukuun 20, 21 ja 22 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basiher. Pietarin knttrissa vat katsastusmiehinä timineet Sumen passivirastn päällikkö Tdellinen Valtineuvs, Vapaaherra Thedr Bruun ja hänen varamiehenään saman virastn ikeudenkäyntiapulainen Valtineuvs Hug Julius Helenius. 9 Kuluneiden Sikäli kuin suurempi määrä kuluneita seteleitä n setelienpnltta- pääknttriin kerääntynyt, vat Pankkivaltuusmiehet lasrninen. ketuttaneet nämät setelit, jtka sitten n pltettu. Tietja pltetuista seteleistä n Pankkivaltuusmiesten pöytäkirjissa helmikuun 13 ja 15, tukkuun 26, 28 ja 31, kesäkuun 2 ja 4, syyskuun 10,.12, 15, 17, 19, 22 ja 24 sekä julukuun 11, 13, 15, 18 ja 20 päivältä. Sitä paitsi n kuluneita seteleitä pltettu Pankin tilintarkastajain timesta- 10. Kirjelmällä huhtikuun 17 päivältä n Pankkivali- Sumen Pankunta pyytänyt Pankkivaltuusmiesten lausunta edus- kin vittvakuntaesityksestä, että Sumen Pankin vittvarista myön- i t kettäisiin avustusta ehkä perustettavalle Lutt-sakeyhtiö Sumen pienviljelystilja varten nimiselle yhtiölle, sekä Eduskunnan täysi-istunnssa tehdystä ehdtuksesta, että santuista vittvarista annettaisiin avustusta suuskassjen Keskuslainarahast sakeyhtiölle. Sittenkuin Jhtkunnan mieltä li asiasta kuulusteltu, antivat Pankkivaltuusmiehet huhtikuun 21 päivänä siitä lausuntnsa. Sumen Eduskunnan kirjelmässä 29 päivältä huhtikuuta 1913 ilmitettiin sittemmin Pankkivaltuusmiehille, että Eduskunta Sumen Pankin käyttämättömistä vittvarista vudelta 1912 li päättänyt: 1. että, js Eduskunnan tekemä päätös 10 päivänä tukkuuta 1886 yhtiön harjittamasta pankkiliikkeestä annetun asetuksen 18 :n muuttamisesta tulee vahvistetuksi, mahdllisesti perustettavalle lutt-sakeyhtiölle Sumen pienviljelystilja varten sen yleishyödyllisen tarkituksen tteuttamiseksi, Sumen Pankille annettavaa situmusta vastaan, jnka sanamudn valmistaminen jätetään -Pankin Jhtkunnan tehtäväksi, Sumen Pankin vittyarista annetaan 4 miljnan markan suuruinen laina, j ka ensimäisten kymmenen vuden aikana n krtn, mutta jsta sitä seuraavina kymmenenä vutena maksetaan 1 % ja sen jälkeen 2 % krk, ehdlla että yhtiön sakepääma n leva vähintään 1 miljna markkaa, ettei sakkaille saada jakaa 6 % krkeampaa sinka keskimäärin kk kuluneelta timiajalta, että sakepäämaa lisättäessä uudet sakkeet vat täysin maksettavat, että yhtiön hallituksen yhtenä jäsenenä ja kahtena tilintarkastajana tulee lla Sumen Pankin Jhtkunnan määräämät henkilöt, että yhtiön purkautuessa ne varat, jtka jäävät jä älle, kun yhtiön velat n maksettu ja sakepääma krkineen takaisin suritettu, vat luvutettavat Sumen Pankille;

7 Pankin kiinteistöjä ja knttrihu- neustja kskevia timen piteitä. a) Turun knttri. 12 että Hallitus vi Eduskunnan tekemän päätöksen njalla siinä tapauksessa, että yhtiö ei täytä niitä tehtäviä, jihin se n situtunut, tai timii vastin yhtiöjärjestyksen määräyksiä taikka js irtisanminen muutin katstaan tarpeen vaatimaksi, irtisana myönnetyn lainan maksettavaksi kahden vuden kuluessa irtisanmisesta, millin ei pitempää maksuaikaa myönnetä; sekä että puheena levaa lainaa varten lisi käytettävä ne 2 miljnaa markkaa, jtka vuden 1912 valtipäivillä n Sumen Pankin vittvarista varattu ehkä perustettavan maalaisväestön asutusrahastn phjapäämaa varten, ja lisäksi 2 miljnaa markkaa vuden 1912 vittvarista; II. Sumen Pankin käyttämättömistä vittvarista sttaa suuskassjen Keskuslainarahast sakeyhtiö nimiselle yhtiölle 1 miljnan markan suuruisen krttman lainan, ehdlla että laina n Sumen Pankille takaisin suritettava, js nykyisen yhtiöjärjestyksen vitt-sinka kskevia määräyksiä muutetaan sakkaille edullisemmiksi, js uusia sakkeita annetaan ilman täyttä maksua tai js yhtiö puretaan, llen laina viimemainitussa tapauksessa takaisin suritettava siitä ylijäämästä, jka jää jälelle, kun yhtiön muut velat n maksettu; sekä että jälellä levat vittvarat 4,182,566 markkaa 42 penniä ynnä 1912 vuden valtipäivillä budjetin tasittamiseksi stetut 370,000 markkaa, eli yhteensä 4,552,566 markkaa 42 penniä siirretään Pankin vararahastn. Tämän ilmittivat Pankkivaltuusmiehet Pankin Jhtkunnalle tiedksi ja nudatettavaksi. 11 Tammikuun 15 päivänä myönsivät Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, aittua uudisrakennusta varten Sumen Pankin mistamalle tntille Linnan- ja Kristiinankatujen kulmassa Turun kaupungissa krkeintaan 370,000 markkaa sekä krkeintaan 80,000 markkaa lunnn kiven käyttämistä varten rakennuksen julkisivuun, eli siis yhteensä krkeintaan 450,000 markkaa. Prfessri G. Nyströmin laatimien piirustusten mukaan tulisi rakennukseen sijitettavaksi, ensimmäiseen kerrkseen huneust Pankin Turun knttrille, tiseen kerrkseen huneust Turun elinkrklaitkselle ja asuin- huneust, klmanteen kerrkseen kaksi asuinhuneusta sekä ullakkn vahtimestarin asunt. Kirjeessä helmikuun 21 päivältä ilmitti Jhtkunta, b) Niklainettä Pankin Niklainkaupungin knttrin huneust n ahdas ja muutenkin puutteellinen, sekä esitti, että man taln hankkimista varten mainitulle knttrille stettaisiin Pankinjhtaja E.. Söderströmin mistama tal ynnä 3092,41 neliömetrin suuruinen tntti N: 36 neljännessä krttelissa Niklainkaupungin 2:ssa kaupunginsassa markan hinnalla. Pitäen kauppatarjusta Pankille edullisena ja kun h mahdllisuus saada Pankin nykyistä huneusta kskeva vukraspimus puretuksi, sustuivat Pankkivaltuusmiehet helmikuun 21 päivänä Jhtkunnan esitykseen. aaliskuun 12 päivänä myönsivät Pankkivaltuus- ) Prin miehet, Jhtkunnan esityksestä, Pankin Prin knttrin knttri, kalustn uusimiseksi sekä tarpeellisiin sisustustöihin mainitun knttrin uudessa huneustssa yhteensä 8,000 markkaa. Tarpeellisten krjaustöiden surittamiseksi Pankin d) Kupin Kupin kaupungissa levassa talssa myönsivät Pankki- knttri, valtuusmiehet, jhtkunnan esityksestä, tukkuun 8 Päivänä 2,366 markkaa. Kska Pankin Kupin kaupungissa mistaman taln rakennuskustannukset nusevat 2,000 markkaan, eli markkaa tähän tarkitukseen myönnettyä määrää suuremmiksi, myönsivät Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, kesäkuun 2 päivänä Pankin varista tarvittavan lisämäärän 5,000 markkaa. Kirjeessä tukkuun 6 päivältä esitti Jhtkunta että, e) Srtavalan kun Pankin Srtavalan knttrin huneustn vukra-aika knttri, seuraavan kesäkuun 1 päivänä lppuu ja syyllä vi lettaa että vukravälipuhetta uudistettaessa vukra tulisi melkisesti suuremmaksi, man taln hankkimista varten mainitulle knttrille stettaisiin pulet Kauppias K. Nissisen mistamasta tntista N: 6 Pietari Brahen kadun varrella, jka» tnttipulisk n pinta-alaltaan 1,250 neliömetriä ja sijaitsee hyvällä liikepaikalla, ja että tätä tarkitusta varten myönnettäisiin Pankin varista 20,000 markkaa. Tähän esitykseen sustuivat Pankkivaltuusmiehet tukkuun 10 Päivänä. 13

8 14 f) Pankin Jhtkunnan esityksestä myönsivät Pankkivaltuuspaäknttn. jxiiehet heinäkuun 15 päivänä Pankin talssa Helsingissä välttämättömiksi käyneiden krjaustöiden surittamiseen 13,600 markkaa. 12. Erinäisiä Vusirahasääntöön pantua määrärahaa virkalman määrärahja, hankkimiseksi Pankin virkamiehille n vunna 1913 käya) ääräraha tetty 19,920 markkaa 4 penniä. Pankkivaltuusmiesten virkalmaa päätökset virkalmaa. varten säädetyn määrärahan käytvarten. tämisestä n merkitty tukkuun 26 päivänä tehtyyn pöytäkirjaan. b) Eläkkeitä. Sittenkuin Keisarillinen Senaatti tukkuun 28 päivänä h myöntänyt Pankin Tampereen knttrin Pankinkmisariukselle Adlf Lindebladille hänen pyytämänsä virkaern, vat Pankkivaltuusmiehet kesäkuun 4 päivänä, Jhtkunnan esityksen mukaisesti, myöntäneet Pankin - kmisarius Lindebladille Sumen Pankin hjesäännön 63 :n njalla tulevan 3,000 markan suuruisen vutuisen eläkkeen. Jhtkunnan myönnettyä klainkaupungin knttrin Kassanhitajalle Carl Jhan Kyntzellille sekä ulun knttrin vahtimestarille Giden Niinimäelle heidän pyynnöstään virlcaern, vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, syyskuun 16 päivänä asetuksenmukaisesti myöntäneet Kassanhitaja Kyntzellille 3,600 markan ja vahtimestari Niinimäelle 200 markan suuruisen vutuisen eläkkeen. Sittenkuin Keisarillinen Senaatti syyskuun 19 päivänä pyynnöstä li myöntänyt Sumen Pankin Jhtkunnan jäsenelle Valtineuvs Karl Fridlf Steniukselle ern mainitusta virastaan, myönsivät Pankkivaltuusmiehet saman kuun 30 päivänä Valtineuvs Steniukselle tulevan 8,000 markan suuruisen vutuisen.eläkkeen. c) Satunnais- Pietarin knttrin mlemmille rahanlukijille, vahtiten palkkiit- mestarille ja vahtimestarinapulaiselle n annettu satun- <Draha***" naisten palkkiitten määrärahasta tavanmukaiset lahjapalkkit pääsiäiseksi ja uudeksi vudeksi, yhteensä 430 ruplaa, sekä vanhemmalle rahanlukijalle Niklai Sasnffille sitä paitsi tunnustuksena 50 vuden palveluksesta Sumen Pankissa 1,200 markan lahjapalkki. Jhtkunnan esityksestä vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet Pankin Tampereen knttrin vahtimestarille. p. Ekströmille 200 markan ja pääknttrin vaihtkassan vahtimestarille Berndt Sundellille 150 markan suuruisen lahjapalkkin. Vudeksi 1914 vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkun- d)tarverahat. nan esityksestä, myöntäneet seuraavat määrät tarverahja Pankin haaraknttrien käytettäviksi nimittäin: Turun, Niklainkaupungin, Kupin, ikkelin ja Ktkan knttreille kullekin 1,500 markkaa, Prin, ulun ja Jyväskylän knttreille kullekin 1,200 markkaa, Jensuun, Srtavalan ja Hämeenlinnan knttreille kullekin 1,000 markkaa, Wiipurin knttrille 3,500 markkaa, Tampereen knttrille 2,000 markkaa sekä Pietarin knttrille 2,500 markkaa. 13. Sittenkuin Keisarillinen Senaatti syyskuun 19 päivänä li myöntänyt Pankin Jhtkunnan jäsenelle Valtineuvs Karl Fridlf Steniukselle hänen pyytämänsä ern, n Pankin Ylikamreeri Arthur Brberg, Pankkivaltuusmiesten antaman määräyksen mukaan, vuden lppuun hitanut a,vnaista Jhtkunnan jäsenen virkaa. äärätyn ajan kuluessa vat alempana- mainitut henkilöt hakeneet sijaa siihen alamaiseen ehdtukseen, jka Pankkivaltuusmiesten li tehtävä santun viran jälleen täyttämistä varten, nimittäin: Prtkllasihteeri Keisarillisessa Sumen Senaatissa Valter Filip Xrdlund, Sumen Pankin Ylikamreeri Un Arthur Alexander Brberg, virkaa tekevä Pankinjhtaja Sumen Pankissa Pankinkmisarius Kaarl Alexander Rafael Leander Basilier, Pankinkmisarius Karl skar Lindberg ja Sumen Valtiknttrin Ylitirehtööri, entinen Senaattri Juh Kusti Paasikivi. arraskuun 24 päivänä päättivät Pankkivaltuusmiehet äänestyksen jälkeen alamaiselle ehdtukselle puheenalaisen viran täyttämistä varten panna: ensimmäiselle Ajalle virkaa tekevän Pankinjhtajan Basilierin, tiselle sijalle Pankinkmisarius Lindbergin ja klmannelle sijalle Ylikamreeri Brbergin. Tämä virkaehdtus lähetettiin Keisarilliselle ajesteetille. 15 Jhtkunta.

9 Pankin kmi- Tampereen knttrin pankinkmisarin virkaan, jka sarinvirat. entisen hitajan saatua ern virasta, li jutunut avimeksi, asetti Jhtkunta ehdlle viran täyttämistä varten ensimmäiselle sijalle Pankin Wiipurin knttrin kassanhitajan, Filsfian maisteri Viktr Eurik Petreliuksen, tiselle sijalle Pankin Turun knttrin kassanhitajan Trsten Einar Sereniuksen ja klmannelle sijalle Pankin Prin knttrin pankinkmisarin Karl Ernst Brmsin. Alamaisessa kirjeessä syyskuun 3 päivältä 1913 pulsivat Pankkivaltuusmiehet mainittuun virkaan Kassanhitaja Petreliusta. Virkavapautta saksi kivullisuuden tähden, saksi muista syistä vat vunna 1913 nauttineet allamainitut knttrien hitajat, nimittäin: Tampereen knttrin hitaja Adlf Lindeblad tammikuun 1 päivästä kunnes hän tukkuun 28 päivänä pyynnöstä sai ern mainitusta virastaan; Prin knttrin hitaja Ernst Brms helmikuun 13 päivästä sen 27 päivään; Kupin knttrin hitaja ssian Wallenius maaliskuun 1 päivästä sen 10 päivään ja elkuun 4 päivästä sen 18 päivään; Ktkan knttrin hitaja Walter Krgius maaliskuun 26 päivästä huhtikuun 26 päivään; klainkaupungin knttrin hitaja Axel Timgren huhtikuun 11 päivästä tukkuun 9 päivään ja heinäkuun 16 päivästä elkuun 16 päivään; ulun knttrin hitaja Jhan Edvard Rehnbäek elkuun 1 päivästä sen 16 päivään; sekä ikkelin knttrin v. t. hitaja Gustaf Äkessn kesäkuun ajan. Edellä mainittujen virkavapauksien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkmisariiden virkja tavallisesti hitaneet asianmaisten knttrien kassanhitajat. Tampereen knttrin Pankinkmisarin virkaa vat hitaneet Turun knttrin kassanhitaja Einar Serenius tammikuun 1 päivästä syyskuun 1 päivään, Tampereen knttrin v. t. kassanhitaja Budlf Bäckman syyskuun 1 päivästä lkakuun 1 päivään sekä kassanhitaja Serenius lkakuun 1 päivästä vuden lppuun. uuten n kesälmaa myönnetty knttrinhitajille kullekin yhden kuukauden aika, jnka hessa Jhtkunta hakemuksesta n eräille heistä myöntänyt lyhempää virkavapautta, ei kuitenkaan viikka pitemmäksi ajaksi kullinkin. 15. Vudeksi 1914 vat Pankkivaltuusmiehet valinneet Disknttkdisknttkmitean jäseniksi sekä varamiehiksi: miteat. Hämeenlinnan knttriin jäseniksi Insinööri Jhan Henrik Hlmenin ja Kauppias Anders Gustaf Skgsterin sekä varamiehiksi Tehtailija Gustaf Richard Pältmarsin ja entisen Lääninsihteerin Karl Un Chydeniuksen; Jensuun knttriin jäseniksi Lehtri Aar arkkasen ja Varatumari Taun Edvard Bernerin sekä varamiehiksi Kultaseppä Arthur auritz Kivulan ja Liikemies Niil Suihkn; Jyväskylän knttriin jäseniksi Hvineuvs Adlf W ilhelm vn Zweygbergin ja Timitusjhtaja Hug Wilhelm Parviaisen sekä varamiehiksi Varatumari Hjalmar Hug ssian Hllmeruksen ja Apteekkari Lrentz Splanderin; Ktkan knttriin jäseniksi Henkikirjuri Gösta Nrdgrenin ja Ensimäisen kaupunginlääkärin Victr Hug Alfthanin sekä varamiehiksi Isännöitsijä Carl Cnrad Lönnströmin ja Isännöitsijä Erik Emil Saxellin; K upin knttriin jäseniksi Tumari Frans skar bilerin ja Kunnallisneuvsmies Jhan Fredrik Dahlströmin sekä varamiehiksi Prkuristi Kein Brunilan ja ^aralääninsihteeri Ukk Emil Hjalmar Andersinin; ikkelin knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Carl Fredrik Pöndisen ja Liikennetarkastaja August Fredrik Granfeltin sekä varamiehiksi Kapteeni Wldemar Winterin ja ^ariknesimies Edvin Alleenin; Niklainkaupungin knttriin jäseniksi Prmestari Ivar Wilhelm Hasselblattin ja Kauppias Tumas Laurellin sekä varamiehiksi Kauppias Jhan Edvard Backmanin ja ^ijaisknsuli Lennart Eliel Backmanin; ulun knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Fredrik Adlf liek in ja ikeusneuvsmies Trsten Lundbergin sekä varamiehiksi Kunnallisneuvsmies skar Gustaf Laurinin ja Kauppias Herman Anderssnin; 17

10 18 Prin knttriin jäseniksi Tumarin, Laamanni Thedr Lepid Eckin ja Knttripäällikkö Claes Gtthard vn Eehausenin sekä varamiehiksi Kauppias Fritz Arthur Juseliuksen ja Kaupunginkamreefi Jhan Leinebergin; Srtavalan knttriin jäseniksi Tumari Karl Gustaf Bergin ja Kauppias Wilhelm Srvalin sekä varamiehiksi Kauppias ssian Evert Kivisen ja Liikemies Alexander Jhan Nissinin; Tampereen knttriin jäseniksi ikeusneuvsmies Kaarl Haljalan ja Kauppaneuvs Fabian Klingendahlin sekä varamiehiksi Tehtailija Jhan Niklas Salmisen ja Kauppias Antn Hahlin; Turun knttriin jäseniksi Kunnalhsneuvs Hans Gustaf Hffstedtin ja Kunnallisneuvsmies Ernst Petter Jhan Thmen sekä varamiehiksi Kauppias Evert Wilhelm N y lundin ja Kapteenin, Vapaaherra Rlf aximihan Carpelanin; W iipurin knttriin jäseniksi Knsuliagentti Carl Edvin Ekströmin ja ikeusprmestari Ivar Gerhard Alpaeuksen sekä varamiehiksi Kauppias Paul Sergejeffin ja ikeusneuvsmies atts Viktr Björkin. Pietarin knttrissa n katsastusmieheksi määrätty Sumen passivirastn päällikkö Tdelhnen Valtineuvs Vapaaherra Tedr Bruun ja hänen varamiehekseen Vanhempi Timitussihteerinapulainen Hänen ajesteettinsa Keisarin Sumen kansliassa, Lakitiedetten kandidaatti Knstantin Lisitzin. 16. Pankkivaltuusmiesten eramaan, niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla Pankkivaltuusmiehistä livat vunna 1913 vurssa virantimitussri Kaarl Juh Stählberg sekä niistä klmesta valtuus sallisina kaikissa käsiteltävinä levissa asiissa, Prfesmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikkien Valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, Kauppaneuvs Gösta Björkenheim. Huhtikuun 24 päivänä 1913 valtipäivillä timitetussa Sumen Pankin pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain ynnä heidän varamiestensä vaalissa tulivat valituiksi: pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena kaikissa Valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa Prfessri Kaarl Juh Stählberg; paijkkivaltimsmieheksi lemaan sallisena asiain käsittelyssä, jtka vat kaikkien pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavat, Kauppaneuvs Gösta Björkenheim; Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Esittehjäsihteeri Akseli August List; tiseksi varamieheksi aanviljelijä skari Lahdensu; klmanneksi varamieheksi Filsfian maisteri Gustaf nni Immanuel Hälisten; neljänneksi varamieheksi Hviikeuden asessri Lakitiedetten thtri Gerge Fredrik Granfelt; viidenneksi varamieheksi Lääkintöneuvs Gustaf Rudlf Idman, ja kuudenneksi varamieheksi Timitusjhtaja Wilhelm Alexander Lavnius; Pankin tilintarkastajiksi: Prfessri Ernst Jakb W aldemar Bnsdrff, Timittaja Eer Erkk, Hviikeudenauskultantti Väinö Alfred Tanner ja aanviljelijä Kyösti Kalli; Tilintarkastajain varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi aanviljelysneuvs Karl Vilhelm Bruncrna; tiseksi varamieheksi Kauppias Evert Viktr Sellgren; klmanneksi varamieheksi Filsfian thtri Arvid -Nevius; ja neljänneksi varamieheksi Filsfian thtri Hug agnus Jhannes Relander. ainitun vaalin tapahduttua kkntuivat Pankkivaltuusmiehet huhtikuun 28 päivänä, jllin puheenjhtajaksi valittiin Vapaaherra, Paimen sekä varapuheenjhtajaksi Prfessri Stählberg. Tilapäisten esteiden sattuessa vat varamiehinä timineet Herrat List, Lahdensu, Hälisten, Granfelt ja Lavnius. 17. Sen njalla että Sumen Eduskunta 18 päivänä tuk- Ylimääräisiä nuta 1911 li ikeuttanut Pankkivaltuusmiehet, santun määrärahja vuden alusta lukien, Sumen Pankin virka- ja palvelus-^'" nesten taludellisen aseman parantamiseksi sekä muihin miesten palkeilkä tarvittaviin hallintmenihin käyttämään Piirikin kauksen pa- ^arja aina 80,000 markkaan asti vudelta, n Pankkival- ^fftipend^- Uusmiesten julukuun 27 päivänä 1912 tekemän päätök- jä varten. 8en mukaan vunna 1913 santusta määrärahasta käytetty 19

11 20 Pankin virka- ja palvelusmiesten palkkauksen parantamiseksi 56,364 markkaa, knttrikirjurille Ktkan knttrissa 3,600 markkaa, ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi 8,000 markkaa ja stipendeiksi 6,000 markkaa, eli siis yhteensä 73,964 markkaa tavalla kuin Pankkivaltuusmiesten kertmuksessa vudelta 1912 mainitaan. Puheenalevia stipendejä, jiden tarkituksena n hankkia Pankin virkamiehille tilaisuutta kartuttaa tietjaan pankkialalla sellaisissa paikissa ulkmailla, jissa pankkiliike n krkeimmilleen kehittynyt, n Jhtkunta antanut Pankin nuremmalle kirjanpitäjälle Adlf Werner Rundqvistille ja Wiipurin knttrin kassanhitajalle Viktr Rurik Petreliukselle. Vudeksi 1914 vat Pankkivaltuusmiehet tistaiseksi julukuun 30 päivänä myöntäneet Pankin virka- ja palveluskunnan palkkauksen parantamiseksi 56,784 markkaa käytettäväksi pääasiallisesti samaten kuin vunna 1913 sekä stipendejä varten 6,000 markkaa, eli siis yhteensä 62,784 markkaa. Helsingissä 11 päivänä helmikuuta Liite Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertmukseen vudelta Yleiskatsaus Sumen Pankin tilaan ja timintaan vusina E. G. Paimen. K. J. Stählberg. K. Söderhlm. Heikki Renvall. G. Björkenheim. G. Granfelt. Axel Th. öller. I. Sumen Pankin tila Juluk. viim. p:nä n.,,,,. i9i3 4 III. Taulu sittava Pankin tilaa jk a vusineljänneksen lpussa v IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinantikeutta jk a kuukauden lpussa v V. Pankin kassatila vusien l p u ssa... 9 VI. Pankin rahaliike v Y li. Tuls Pankin timinnasta v H VIII. Vittvarjen tili v Siv.

12 2 3 I. Sumen Pankin «I» ' "''"'Uun viimeisenä päivänä V a r a t. Setelinanta vastaavia metallivarja- etallikassa: sumen kultarahaa... venäjän ja ulkmaan kultarahaa... rahaksi lyömätöntä kultaa... kultaa rahapajassa... Sumen h p ea ra h a a... bligatsineja ulkmaan rahassa... Ulkmaisia kirjeenvaihtajia... Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja.. Ulkmaisia vekseleitä... 23,820,260 3,071,843 7,6,597 1,406,460 35,355,162 2,168,709 23,153,807 60,392, ,999 5,940, ,742,769 Velat. ^Qadittaessa maksettavia situmuksia. Rikkeessä levia seteleitä... -> pstivekseleitä....» stuksia Pietarin knttriin... Valtivarastn pan- ja tttilillä... 41, ,111,095 uiden j>» " 4,713,167 ^ttyjä, vekseleitä ,1 lainain vutuism aksuja... naaisia kirjeenvaihtajia... ri... 0lttvarista v a r a ttu , , ,551 1,251, ,498, ,318 27,824,263 2,168,761 2,370, ,219, Saamisia. Vekseleitä Sumen rahassa... H ypteek kilain ja... Kassakreditiivejä... uita varja. 74,493,870 36,312,810 4,418, ,225,234 k antarahast... arahast, jhn sisältyy pankin kiinteistöjen kalustn arv,.. Smk 2,713,499: 61. ^lttvarja; altitarkituksiin ehdllisesti varattu käyttämättä... 25,000,000 63,330, ,000,000 7,182, ,330, ,182, Rahaksi lyömätöntä hpeata... Sumen vaskirahaa... bligatsineja Sumen rahassa.... Eri t i l e j ä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä... Prtestattuja ulkmaisia vekseleitä.. Kasvaneita krkja, sald... Pankkikiinteistöt... K a lu s t... Smk 2,713, ,6 88, ,9 14,275 4, , ,066 2,713,499 =,764,11 247,732,H 9 m'!n^ta vastaavat Sen, IlTarat...127,742,769:85. n Pankki set6]1*-6^11 an^amaan T itä. 40,000,000: -167,742,769:85. gj* *aan: vaadittaes t< C?WtaTat Bl" -150,219,470:34. Ä 6tyiatäka8Sa-»att nsta Jp. 1,493,246:77.151,712,717:11. ytt&matön setelinant-ikeus Smk 16,030,2:74. Smk 247,732,119 22

13 4 5 II. Sumen Pankin t> a J u,ukuun viimeisenä päivänä V a ra t. Setelinanta vastaavia metallivarja. etallikassa: sumen kultarahaa... 31,265,540 venäjän ja ulkmaan kultarahaa... 4,026, rahaksi lyömätöntä kultaa , kultaa rahapajassa... 12, ,127, Sumen h p e a ra h a a... 2,156, bligatsineja ulkmaan rahassa... 22,258, Ulkmaisia kirjeenvaihtajia... 58,536, Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja.. 1,359, Ulkmaisia vekseleitä... 16,133, Kreditiivi ulkmaalla... 10,000, ,571,032 5 Saamisia- Vekseleitä Sumen rahassa... 78,720, H ypteek kilain ja... 26,376, Kassakreditiivejä... 4,908, ,0,278 uita varja- Rahaksi lyömätöntä h p e a t a... 25, Sumen vaskirahaa... 66, bligatsineja Sumen rahassa ,044 Eri t i l e j ä , Prtestattuja ktimaisia vekseleitä... 36,750 Kasvaneita krkja, sald... 37, Pankkikiinteistöt... 3,061, K a lu s t ,061, ,034,47^. Smk ,610,780" Velat. tuudittaessa maksettavia situmuksia- *kkeessä levia sete le itä...» pstivekseleitä....» stuksia Pietarin - knttriin... ivarastn pan- ja tttilillä... ^ id e n )»»» * * * y vek seleitä... l0lainain v u tu ism a k su ja... 0naaisia k irjeen va ih ta jia l^varista v a r a t t u... äitiini ulkm aalla... antaraha s t... ^ araha s t... ^kiinteistöjen ia kalustn arv. ^tarkituksiin ehdllisesti varattu 8 äyttänaättä...»«tam!98 VastaaTat V u,a r -146' :53- ik. 1 n pankki s«tele't tuantamaad & ' 40,000,000: 186,571,032:53. L T i t t a a , 9i- J a öiyönn.148,124,297:07. kre(j j.. e y*stä kassansta- J r - '~ ~ J! ^ a m äärä. 2,259,682:08.145,383,979:15. tilttät« ~ setelinant-ikeus Smk 41,187,3:38. Smk 418, , ,662,599 5,729, ,397 1,653 1,208,589 1,111,740 65,169,149 3,061, ,003, ,409 26,391,894 2,446, ,000 25,000,000 68,230, ,000,000 8,256, ,124, ,000,000 93,230, ,256, ,610,786 22

14 I I I. T a u l u s i t t a v a S u m e n P a n k i n t i l a a j k a v u s i n e l j ä n n e k s e n l p u s s a C r - I r - a\ (A n > C l 0 C i l C i c3 C C th C C C t - C H C 3 rh i d C i» r*t " I>r 00" C 0 l>» 00 C 0 C l 00 C ä > C» l>» 0 C r jt C C TiT ci a -j3 r 00 t>. l 00 Cl * ' 5 : T*»0»!>. c C CD C d C C I> 00 I'- i>- Tfl 0. CÖ fl C ~ " ct cf c" u 00" t-h fl rt 0 C 10 rh -rh I>- C C t> d> 0. I> 0 ^ 0 ca C -t-> CÖ c" >0 rjt rh rh c d C p d> m CÖ C > I d A S fl 0 > B 0?! 2 ö <D B 3 m T3AIT2J a CU 0 0 < C i cs C L-~ C 0 0 ^ ( C N N ^. itt C* ( ( ( 00 H C ^ I -. C c C i~ k ^ T-H f>} C C C C l C ( -rh rh 1 1 t-h t-h H t-h. 00" C t T I 00 CD C ( c i c f 00^ C C ( 2 2 r* J3 "3 Ha 2 r*j 00 ( ^ ct b S < CD =* T I C r>- t- h 00 C CD C l t-h ( ( ^ C I> i-t >0 C 2 p p h 2 >i m» t - ( t ( ' c c c i c c c c c c V e la t. r* ci S T3 ci ci :, a :S 2 a.-s +3 : S? * * s rt ä * rö S 3.2 Ö r - ( <D (U ~G> ^ > > cc * r-h ^ C t *T C 00 i X en-ti <r> r-1*s ^ ^ <u c C ( S f l P h * «Ö 0 SSl-SSa^? - I a 0 Ph rv r 03 C 3 -H ) A 0 en(li +» wi «ffl > j 5 J 8 B S S - "! g s 3 s :3 a) s t l t C rh C crj i>- >- i C3 r-t c T l> N C c i c 00 t - ( L - C >0 C l CJ Cl Cl 00 c 00 C _ cq. c f " C c c ca ^ cd m 00 d1 c c c 00 c CC I I I I I l>- 00 C 00. N N N H ö " t» *0 C 00 00» rh L -. C. c' rft l 00 C I C3^» -^r $ & ct ct ~» C l T* C c C - 00 ^ C rh 0 Cl rjt C C r-, ca C ^ C ( rjt 00!>. C. C t>-» ^ C C. >0 H C N rh H C l c C C rh Cl C 00 C ( t ( 00 C ^ Tf< ^ c T Cl (N C 00 i_ rj^. l l G. r-t 2 Ä :rt S ^ ^ c I C Ha » < 'r r H C C l C C C C C C > L

15 9 IV. Ta u lu sittava Pankin käyttäm ätöntä setelinant- ikeutta Jka kuukauden lpussa vu sina P-<.. C S P th > ( C 00 C I r a q q A c l a d I A r r l P - yönnetyistä Käyttämä Pankin kk setelinant- ikeus. Setelistö yhteensä. ditiiveis- tä nstamatta. tön seteli0' ant-ikeus S tm f. SSv f ifln f. S m f V.1911 viim. p:nä Juluk.. 186,036, ,857,770 1,848,064 29,331, »» Tammik.. 174,004, ,560,579 1,603,218 29,840,6»» Helmik.. 174,034, ,343,818 1,371,512 28,319,195»» aalisk.. 175,149, ,157,087 1,915,691 28,076,979 5»»» n Huhtik.. 165,116, ,650,629 2,019,175 27,446,304» y> Tukk.. 164,370,1 138,885,738 1,481,754 24,002,559»» n n Kesäk ,750, ,751,813 1,5,159 23,493,175»»» Heinäk.. 167,023, ,369,218 1,583,097 29,070,712» n r> Elk ,956, , ,499,531 27,763,769 n n Syysk ,712, ,156,263 2,081,724 29,474,868»» Lkak. 172,958, ,330,326 2,834,118 22,793,618 n» arrask.. 170,698, ,496,803 2,081,1 19,120,606 n» Juluk.. 167,742, ,219,470 1,493,247 16,030,3» 1913 n Tammik.. 162,828, ,274,127 1,353,882 17,200,3»» Helmik.. 171,300, ,365,448 1,328,243 23,606,835 aalisk.. 171,076, ,873,665 1,983,815 22,218,680 n Huhtik.. 166,949, ,772,589 1,185,197 22,991,375»» Tukk.. 166,182, ,360,445 1,269,675 18,552,531»»» y> Kesäk ,065, ,707,862 1,167,727 26,190,199»» n n Heinäk.. 173,155, ,722,854 1,598,231 32,834,379 n» n Elk ,581, ,288,350 1,545,248 37,748,034 n y> y> S yysk ,238, ,071,414 1,266,469 42,900,577 n»? n» Lkak. 192,668, ,509,396 1,912,931 45,246,142 n» arrask.. 190,619, ,435,841 1,741,289 46,441,968»»»» Juluk.. 186,571, ,124,297 2,259,682 41,187,3 Pankin kassatila vusien lpussa. : P P4 C ( ( C» crt <.d C r* Q.d p P CÖ CÖ s 9 p CD u c- rh 3 &pd J 00 " "' t-t C 00 C C^l.p <D P h 44 p P h P 44 CÖ CÖ rp c" 44 a * p sd > P <D S P C I Ph

16 10 VI. Pankin rahaliike vusina C z 0 0» ct c Z C C i>- N C r0 CÖ 3 0 P-t r <D Ti ci r0 CÖ 03 C ci > R * C r H 1 D :eö S :cö rd r*l 0 fl 5 *"3 t H ( ( C I < (» C C C «1 ( rh rh f* 00.i ; Z cm ib* c ö esi»h C C C C ( ( C C C C t - N *1 cq_ 00 cc l C i C rh^ c rh C t «i>t cvt 00 l>t C rh. c ( esi rh rh C l C i «0 C iq. C^ C r -^ C 00 T C c" *n»ct C* 0 0 C c' 00 C C C c" i-h C th C i» ( l C rh rh rh C Cvl C ( C ( * ' rh *Hl R R R R R R R R R * S R R C rh rh C C C i C rh 00 ia C '-H C» H l>» C r H C r * C!> th r H C C ^ r H 0 0 r } i c i C<j c i 0 5 ^ H ^ H 0 0 CÖ h r H 0 5 t>» C 0 5 r H C» H r H C i C l i- 1 r H C 00 C T H CÖ cm 00 r H CD i H * H h T l 0 5 r # r i t T r -T 0 C i l C C C t>. C rh 0 ^ C 00 x ( cq_ H rh C 0 0 D - i. T l T t e C T c~ T i> T T_J' i~ i-h " C* rft as 2 C c i» r H C C C r H r H i-h r H r H r H > r H ä :P h fl *5b d (D w fl R R R R R R R R R R R R R R ' 1 CL, 0 CÖ p Ö g 0 S CUJS * - ^5 fr ö - 02 C s *ö > ö <D s.. s es 3 -S V E3 s a 3 VII. Tuls Pankin tim innasta vusina K r e d it Vunna Vunna mfi ym Sfmfi 74Ä K rkja ktimaisestalainausliikkeestä 5,471, ,968, ulkmaisilta kirjeenvaihtajilta 2,460, ,177, b lig a ts i n e is t a... 1,102, ,072, A g i , , P rvisin eja , , aksettuja epävarmja saamisia.. 103, , D e b e t. Yhteensä 9,999, ,824, Palkkja ja p a lk k i ita , , Ylimääräisiä määrärahja, käytetty 62, ,964 E lä k k e itä... 41, , Pankkivaltuusmiesten palkkiita ja 16, , Setelien v a lm istu s , , Erinäisiä k u l u j a , , bligatsinien tiliarva alennettu.. 874, , Epävarmihin saamisiin siirretty.. 9, ahdllisia tappiita varten varattu 500, ,000 Pankin puhdas v i t t... 7,4, ,659, Puhtaasta vitsta n siirretty: Yhteensä 9,999, ,824, y arahastn (pankkikiinteist. tiliin).. 222, , vittvarjen t iliin... 7,182, ,256,151 94

17 12 VIII. Vittvarjen tili vusina C ö 00 : S Ai : :c6 : a 3 2 > 3 CD rh C l cvt cd' r r < a cc t>t 00 <N C 0 5 * 0 e3 r<s P-i 0 5 (^ 00 CD rh < CD CD C i l " en c-» c I rh c i ^r rh 1 " R R R S ^ c eä ^3 c3 a ö -4-J en es r j <3 2.2 C C i I 0 5 :c3 aä 3 > d xö :c6 m jsta n y ja 1913 valtitarkituksiin ehdllisesti v a r a t t u... 6,000,000: K ä y ttä m ä ttä... Helsinki Hufvudstadsbladetin Uusi Kirjapain.