Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten Eduskunnan Pankkivaliokunnalle

Transkriptio

1 Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTMUS Eduskunnan Pankkivalikunnalle vudelta Helsingissä 1909, Sumalaisen Kirjall. Seuran Kirjapainn sakeyhtiö.

2 f V yksyllä vunna 1907 Phjis-Amerikan Yhdysvallissa Jhtava katalkanut ankara pula, jka pian pääsi Eurpankin saus räha- lihin vaikuttamaan, ei llut vielä vuden vaihteessa hei- markkini- Pttunut. Vusi 1908 alki siis tavattman krkeitten kr- hin. K0.]en valhtessa; pankkidisknt li Lntssa 7%, Berlinissä 7 i/2 /0, Köpenhaminassa 8 % j. n. e. Mutta niinkuin varakkaissa maissa n tavallista, ei rahapula Eurpan päämaissa nytkään jäänyt pitkäikäiseksi. Diskntkrk li j vuden ensimäisenä kuukautena alentunut Englannissa 7 /:sta 4 % :iin, Ranskassa -,,J:sta 3 "/riin, Saksassa 7 1/ 2 /0:sta 6 % :iin, ja vuden edellisen, puliskn kuluessa tasapain Eurpan rahamarkkinilla li siinä määrin palannut, että näissä maissa vuden keskivaiheella vallitsevat krt 2 1/2 /0, 3 % ja 4 % Jäivät pysyviksi vuden lppuun asti. Se tuntuva lamautuminen, jka tellisuus- ja kauppa-alalla li llut rahantiukkuuden seurauksena, ja jhn staisten selkkausten pelk saltaan li vaikuttanut, sai aikaan senkin, että Eul0pan pörsseissä li runsaasti tarjna käytettävää päämaa. Meidän maassamme rahanniukkuus n. llut kuluneen k}iden pysyvänä tunnusmerkkinä. Se n pääasiallisesti meutunut siitä, että rautatierakennuksiin, uusien tellisuusyritysten perustamiseen sekä vanhjen laajentamiseen, aupungintaljen rakentamiseen y. m. yrityksiin li edelliinä vusina sijitettu enemmän päämaa kuin ktinen I aämanmudstus li ehtinyt luda, eikä mneen vuteen j. iu saatu maahan vedetyksi ulkmailta päämaa. Tämä ananniukkuus kireytyi vielä kun 1907 vuden tavattman risas syystunti suureksi saksi alussa vutta 1908 ju- 1 maksettavaksi, ja maan tärkeimmän vientitavaran, puuvarain, antama säästö alenevien hintjen tähden jäi ta-- ahista vähemmäksi.

3 4 t nneksi vuden sat yleensä tuli parempi kuin myöhäinen kevät ja hyvin kuiva alkukesä livat antaneet syytä dttaa. Kun lisäksi ulkmaan tavarain tunti useista syistä väheni ja ulkmaan rahamarkkinilla vallitseva runsas rahansaanti ynnä alhaiset krt saattivat ulkmaista päämaa, js khta vähäisessä määrässä, tänne sijitettavaksi, väheni rahanniukkuus meilläkin jhnkin määrin vuden jälkipulisklla. Maan taludelliselle timinnalle n kuitenkin llut haitaksi paitsi hunntuneet liikelt maailmanmarkkinilla vesistöjemme tavatn vedenvähyys, jka n tehnyt metsäntutteiden lauttaamisen vaikeaksi ja useimmissa vesilaitksissa vaikuttanut enemmän tai vähemmän epäedullisesti tutantn, sekä myöskin maamme työmarkkinilla yhä uudistuva levttmuus. Näistä seikista n muun muassa llut seurauksena, että kulutuskyky n maassa alentunut, että kauppiasten tavaranvaiht n supistunut, että knkurssien luku n kasvanut sekä säänstöönpant kauppa- ja säästöpankkeihin vat alkaneet vähentyä. Erittäin ilahuttavaa n sentäheen, että Sumen n vuden lpulla nnistunut, js khta verrattain kvilla ehdilla, saada ulkmainen laina. Lunnllista n että vuden edellisellä pulisklla, jllin rahanniukkuus li suurempi, useimmat maassa timivat yksityispankit entistä enemmän käyttivät lutta Sumen Pankissa. Myöntämistään lainista sekä rediskntatuista vekseleistä li Sumen Pankilla niiltä saatavaa vuden alussa 21,993,420 markkaa sekä 30 päivään Kesäkuuta 24,618,960 markkaa, mutta 31 päivään Julukuuta se li laskeutunut 8,312,095 markaksi. Vittvarjen Vaikka siis rahanniukkuus meillä vuden jälkimäisinä kuukausina n llut keventymässä, ei raha-asemaa käyttäminen. kuitenkaan vielä saata katsa läheskään tyydyttäväksi. Ei vi epäillä, että taludellisen elämän yhä kehittyessä suurempia ja ikeutettuja vaatimuksia tulee asetettavaksi maan ainalle setelinantn ikeutetulle keskuspankille- Tuskin saattaa sana, että Sumen Pankki lisi hyvin varustettu näitä vaatimuksia khtaamaan. Vertaillessa tisiinsa Pankin tilaa 31 päivänä Julukuuta 1907 ja samana päivänä 1908 humaa nimittäin, että Pankin helpimmin käytettävät varat, setelinant-ikeuden arvnvastine, n viime vutena vähentynyt nin 14 x/ 2 miljnalla markkaa, tahi ikeastaan 24 x/ 2 miljnalla, kska' Pankin tilassa 1908 vuden lpussa näihin arvnvastineisim kuuluu mainitun vuden ajalla tettu satunnainen ulkmainen 10 miljnan markan suuruinen kreditivi, jka iankee maksettavaksi ensitulevan Huhtikuun kuluessa. J-ähän tulee vielä lisään, että yksityispankkien ulkmaiset varat bligatsineissa ja tilisaatavissa vat viime Päivästä Julukuuta 1907 Marraskuun lppuun 1908 vähentyneet miljnaa markkaa. Näihin seikkihin katsen pitävät Pankkivaltuusmiehet velvllisuutenaan ausua sutavaksi, että Pankin rahastja edelleen kartutetaan, ja saavat siinä suhteessa ehdttaa, että vararahasta tälläkin kertaa samin kuin viime vutena vahvistetaan Pankin vusivitn määrällä.

4 7 Ulkmainen lereditivi rahanpuutteen hujentamiseksi. Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittele» miä asiita. 1 Vaikkakin Sumen Pankin krkmäärät 1907 vuden lpulla livat tuntuvasti krtetut, kireytyi Pankin tila ykä edelleen 1908 vuden alkupulella. Krkeat krt vaikuttivat tsin ehkäisevästi uusien liikeyritysten syntymiseen, mutta eivät ylipäänsä vineet aikaansaada vähennystä j lemassa levien liikkeiden luttfcarpeeseen, jka päinvastin useammissa tapauksissa li lisääntymässä. Pankin tilan kireytymiseen vaikuttivat saltaan mnet seikat, muun muassa viennin varsin epäedullinen asema, kun sitä vastin tunti, erittäinkin lisääntyneen kulutuksen sekä edellisen vuden jkseenkin keskinkertaisen sadn jhdsta samaan aikaan li kasvanut. Että Sumen Pankin varja näin llen li kysytty ja edelleen su u rissa määrin kysyttiin li lunnllista, varsinkin kun yksityispankkien ulkmaiset saamiset j livat suuresti vähentyneet ja vuden vientitiveet livat epävarmat. Tähän tuli vielä lisäksi että, kuten Keisarillisesta Senaatista li ilmitettu, niistä 20,000,000 markasta, jtka Sumen valtilaitksen täytyi surittaa Venäjän valtirahastn stilastarpeitten kustantamista varten vusilta 1906 ja 1907, kknaista 15,000,000 markkaa li suritettava Venäjän tahi muussa ulkmaan arvnvastideessa, jka li Pankin a s e t e t tava valtivarastn käytettäväksi. Sitäpaitsi li tdennäköistä, että Sumen valtilainjen vutuismaksut, jtka valti tavallisesti n milla ulkmaisilla saamisillaan surittanut, tänä vunna suurimmaksi saksi jutuisivat Pankin arvnvastineita käyttämällä maksettaviksi. Näitä asianhaarja harkitessaan ja humin ttaen, että Sumen Pankin asiana n, mikäli mahdllista, vastata sutä, että, maan ulkmaisten maksuvälineiden tarve tulee tyydytetyksi, päättivät Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan sutä tekemän esityksen mukaisesti, 12 päivänä maaliskuuta 1908 Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ehdttaa, että Hallitus, njautuen Sumen Pankille 19 päivänä helmikuuta 1895 annetun hjesäännön 19 :ään, Pankin metallisen kassan vahvistamiseksi Sumen Eduskunnan pulesta takaisi kymmenen miljnan markan suuruisen, kahden vuden kuluessa takaisin maksettavan ulkmaisen kreditivin sekä että Senaatti ikeutettaisiin hallituksen pulasta antamaan tämän takauksen ja ryhtymään niihin timenpiteisiin, jtka kreditivin ttamista varten näyttivät tarpeellisilta. Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti li hyväksynyt mainitun ehdtuksen, anti Keisarillinen Senaatti Sumen ankin Jhtkunnan timeksi Sumen valtin pulesta tehdä spimuksen yllämainitusta kreditivistä, pidättäen Senaatti itselleen vallan vahvistaa kreditivin ehdt. Timitettuaan mainitun tehtävän, lähetti Jhtkunta 8 päivänä huhtikuuta 1908 Valtivaraintimituskunnalle asianmukaisesti vahvistettavaksi saman kuun 6 päivänä päivätyn välikarjan, jnka kautta Tukhlmassa leva pankkihune Stckhlms Enskilda Bank li situtunut antamaan 7,200,000 kruunun suuruisen kassakreditivin yhden vuden ajaksi sumen Pankin käytettäväksi. Asiata 9 päivänä santtua mhtikuuta esiteltäessä katsi Keisarillinen Senaatti hyväksi vahvistaa tehdyn spimuksen. Tämän kreditivin njalla, jsta ei le tarvittu mitään j^staa, Pankin käyttämätön setelinant-ikeus, alimmillaanllen, 15 päivänä kesäkuuta teki 22,220,000 markkaa, eikä le llut tarvis turvautua Sumen Pankin hjesäännön 18 ;n määräykseen setelinant-ikeuden väliaikaisesta krttamisesta Keisarillisen Senaatin myönnytyksellä. 2.. Sittenkuin Eduskunta 1907 vuden valtipäivillä li Valtilainan päättänyt ttaa rautatierakennuksia varten kuletuslainan, hankkiminen. J ka lisi nimellisarvltaan niin suuri, että se vastaisi 56, uden ajaksi vahvistettua 2,250,000 markan vutuismaksua, i.e,. valtuuttaa hallituksen tarpeen vaatiessa lainaamaan aninnä tarvittavan rahamäärän lyhempiaikaisena velkana, mitti Keisarillinen Senaatti kirjeessä 23 päivältä tammi-

5 9 kuuta 1908 Eduskunnan päätöksen vahvistamisen lähimmässä tulevaisuudessa levan dtettavissa ja anti sen jhdsta Sumen Pankille timeksi viipymättä ryhtyä timenpiteisiin knsrtsin aikaansaamiseksi, jka ttaisi hankkiakseen santun valtilainan. Kun li kuulusteltu lainansaannin mahdllisuuksia eri tahilla rahamaailmaa ja aikaisemmin tehdyt tarjukset maalle vähemmin edullisina li hyljätty, hyväksyttiin 17 päivänä julukuuta 1908 Englannissa tarjttu 4 1/2 /0 laina, jnka ttivat Sumelle hankkiakseen timinimi C. J. Hambr & Sn Lntssa, Swiss Bankverein, Aktieblaget Stckhlms Handelsbank, Stckhlms Enskilda Bank ja Vereinsbank in Hamburg sekä bumen Pankki, Sumen Yhdyspankki ja Kansallis-sake- Pankki. Pankkivaltuusmiesten lausunnt näistä tarjuksista vat merkityt Valtuusmiesten pöytäkirjihin 23 ja 24 päivältä huhtikuuta, 5 ja 20 päivältä marraskuuta sekä 17 päivältä julukuuta Sumen Pan- Siinä kertmuksessa, jnka Pankkivaltuusmiehet vat kin saatava antaneet Pankkivalikunnalle Sumen Pankin timinnasta timinimeltä vudelta 1907, n Pankin Hampurissa lleen kirjeenvaih- Haller, Söhle tajan timinimi Haller, Söhle & C:n maksunlakkautuk- & C.lta. sesta mainittu m. m., että Saksan lain mukaan kulleen henkilön ikeudenmistajat vielä viiden vuden kuluessa hänen kulemansa jälkeen vat vastuunalaiset hänen elinaikanaan tekemistänsä situmuksista. Tämän njalla siis timinimen Haller, Söhle & C:n entisen sakkaan Thtri Martin Shien kultua huhtikuussa 1904 livat vastuunalaisia siitä määrästä timinimen velkaa, jka li lemassa Thtri M. Shien kullessa, ei ainastaan timinimen nykyiset sakkaat, vaan myöskin Thtri M. Shien lapset, jista mu at paitsi yksi isänsä kultua livat ernneet timmimestä. Kun suuri sa Sumen Pankin saatavasta Haller, Söhle & C:lta eli yhteensä Emk 1,366,118: 67 li syntynyt ennen Thtri M. Shien kulemaa, käski Pankki valtuuttamansa asiamiehen Thtri Nlten, samalla kuin Pankin kk saatava Eink. 1,938,401: 10 li valvttava Haller, Söhle & C:n sittemmin knkurssiin luvutetussa pesässä, vaatimaan Thtri M. Shien ikeudenmistajia maksamaan edellämainitun Emk. 1,366,118: 67 su u ru isen määrän. Kska kuitenkin muutkin Haller, Söhle & C:n saamamiehet livat mainituilta ikeudenmistajilta samalla syyllä vaatineet määriä, jtka livat Martin Shien ikeu- denmistajain nstamaa perintöä paljn suuremmat, li tumiistuin Hampurissa määrännyt n. k. Nachlassverwaltung in pesän selvitystä ja lppuun suritusta varten. Pesän selvittäjän laatimien pesäluetteljen mukaan nusivat kulinpesän varat Emk:aan 432,751: 27 sekä velat Rmk:ti,an 1,184,126: 92, jhn viimemainittuun määrään ei sisältynyt Sumen Pankin saatava. J siihen aikaan kuin Thtri M. Söhle kuli, li Sumen Pankin saatavasta suurin sa eli Emk 1,000,000 talletuksena Haller Söhle & C:lla, ja tehtiin edelleen kuten ennenkin spimus tämän talletuksen jatkamisesta kuukausittain. Muun muassa viimeksi mainitun seikan jhdsta katsttiin Pankin saatava, mikäli sen surittamista vaadittiin Thtri Shien perillisiltä, riidanalaiseksi, ja kska Pitkällinen ikeudenkäynti uhkasi suurilla kustannuksilla, tarjmatta kulinpesän hunn aseman tähden santtavaa krvausta, vat Pankkivaltuusmiehet erinäisten asiantuntijain lausuntja hankittuansa sekä hyljättyänsä aikaisemmat ehdtukset, sustuneet 130,000 Eeichsmarkan tarjukseen, Pankille pidätetyllä ikeudella sen lisäksi periä ^k saatavastaan iankeavan suuden timinimi Haller ^öhle & C:n knkurssipesästä. Kun nyt j suritettuun ^krdimäärään lisää nykyänsä suunnilleen tietyt singt ttaller Söhle & C:n knkurssista, tulee Sumen Pankki saamaan yhteensä jnkun verran yli 400,000 Sumen tarkkaa eli nin 18 /0 saatavastaan useinmainitulta timiviineltä. Tätä asiaa n käsitelty Pankkivaltuusmiesten kkuksissa 23 päivänä tukkuuta, 16 ja 28 päivänä syyskuuta ja 14 päivänä marraskuuta. Kirjeessä 10 päivältä marraskuuta ilmitti Jhtkunta, Sumen Panttä Banque de TlJnin Parisienne Pariisissa li tarjutu- kin ulkmai- Qut timimaan Sumen Pankin kirjeenvaihtajana Pariisissa set asiamiusaruilla ehdilla kuin n svittu Pankin sillisten asiamies- het. ^ n kanssa santussa kaupungissa. Kska Banque de l Unin arisienxieliä, jka äskettäin li hankkinut Sumen valtiaitkselle lyhytaikaisen 16 miljnan markan lainan, n 0111 '1 miljnaa frangia mia varja sekä se muutenkin n Eanskan ensimäisiä, vat Pankkivaltuusmiehet 11 p. arraskuuta valtuuttaneet Jhtkunnan ttamaan Pankin Udenneksi asiamieheksi Pariisissa Banque de l Unin Parimennen.

6 lö Pankin vek- Marraskuun 26 päivänä 1907 annettujen määräysten sdi- ja lai- mukaan n Pankin lainanannssa käytetty seuraavia krknaudiikettä määriä: kskevia 6 1/ 2 prsenttia diskntatessa puhtaita liikevekseleitä määräyksiä, sekä irtisanttuja pankintalletustdistuksia, jiden eräpäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 7 prsenttia diskntatessa samallaisia vekseleitä ja talletustdistuksia, jiden eräpäivään n klmea kuukautta pitempi aika aina kuuteen kuukauteen asti; 7 prsenttia diskntatessa muita vekseleitä hulimatta siitä, nk niiden eräpäivään pitempi tai lyhempi aika; 6 1/2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata, ulkmaan rahan määräisiä, Sumen valtin ja Sumen Hypteekkiyhdistyksen valtin takuulla varustettuja bligatsineja, niin myös ulkmaisten valtiiden taikka valtitakuulla varustettuja bligatsineja; sekä 7 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä muunlaista vakuutta vastaan. Kassakreditivien sisäänkirjitusmaksu laskettiin 1/2 prsentin mukaan vudelta, mutta kreditivejä ei myönnetty pitemmäksi ajaksi kuin puleksi vudeksi. Sen hessa li Jhtkunta ikeutettu, kuten ennenkin, sattuvissa tapauksissa diskntatessa vekseleitä, jita ei le pidettävä puhtaina liikevekseleinä, svelluttamaan puhtaita liikevekseleitä varten vimassa levia krkmääriä sekä erityisesti laskemaan nämät viimemainitut krkmäärät yksityispankkien vekseleitä rediskntatessa. Elkuun 7 päivänä 1908 määrättiin, että diskntkrk sellaisista puhtaista liikevekseleistä ja yksityispankkien talletustdistuksista, jilla n klmekuukautinen tahi lyhempi eräytymisaika, li alennettava 6 prsenttiin sekä pitempiaikaisista liikevekseleistä ja talletustdistuksista 6 1/i prsenttiin, jta vastin muunlaatuisten vekselien diskntkrk sekä laina- ja kassakreditivikrk li p y s y te ttä v ä entisellään. Syyskuun 19 päivänä alennettiin krt seuraaviin määriin, jita siitä lähtien n Pankin lainanannssa käytetty: 5 2 prsenttia diskntatessa puhtaita liik e v e k s e le itä sekä irtisanttuja pankin talletustdistuksia, jiden eräpäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 6 prsenttia diskntatessa samallaisia vekseleitä j a talletustdistuksia, jiden eräpäivään n klmea k u u k a u tta pitempi aika aina kuuteen kuukauteen asti; 5. 6 */2 prsenttia diskntatessa muita vekseleitä, hulimatta siitä nk niiden eräpäivään pitempi tai lyhempi aika; 5 x/2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata, ulkmaan rahan määräisiä Sumen Valtin ja Sumen hypteekkiyhdistyksen valtin takuulla varustettuja bligatsineja sekä ulkmaisten valtiiden antamia taikka valtitakuulla varustettuja bligatsineja; 6 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä, jiden vakuutena n muunlaisia bligatsineja, talletustdistuksia ja kiinnityksiä; sekä 6!/2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä sakkeita vastaan. Määräykset kassakreditivien sisäänkirjitusmaksusta, kreditivien ajasta ja Jhtkunnan ikeudesta sattuvissa tapauksissa diskntatessa vekseleitä, jita ei vida Pitää puhtaina liikevekseleinä, svelluttaa puhtaita liikevekseleitä varten vimassa levia krkmääriä sekä erityisesti laskea nämät krkmäärät yksityispankkien vekseleitä rediskntatessa vat pysytetyt samanlaisina kuin livat vuden alussa. Vunna 1908 vat Pankkivaltuusmiehet käsitelleet Timenpiteitä, jtka ks yhteensä 6 maksuajan pitennystä, akrdia ja muita helptuksia kskevaa hakemusta, jista n tarkemmin kerrttu kevat yksityisten ;situ helmikuun 10 päivänä, maaliskuun 12, 24 ja 25 päivänä sekä huhtikuun 16 päivänä tehdyissä pöytäkirjissa. Jhtkunnan esityksestä vat Pankkivaltusmiehet julukuun 31 kille. muksia Pan Päivänä 1908 päättäneet, että erinäiset Pankin saatavat, mäkärältään yhteensä 504,820 markkaa, livat siirrettävät epävarmihin. Tämän hessa vat Valtuusmiehet sustuneet siihen, että sa aikaisemmin epävarmihin siirrettyjä saamisia, yhteensä 8,594 markkaa 85 penniä, n kknaan Pistettu tileistä. 7 Sumen Pankin hjesäännössä määrätyn tarkastakin'11 vat vudelta 1907 Eduskunnan valitsemat tilintarkastajat timittaneet maalis- ja huhtikuussa Tarkasajam pultsanan mukaisesti ja Pankin hjesäännön tätä 11 Pankin hallinnn tarkastus.

7 12 kske vain säännösten njalla vat Pankkivaltuusmiehet Eduskunnan pulesta 7 päivänä huhtikuuta 1908 myöntäneet Jhtkunnalle vastuunvapauden Pankin hallinnsta vudelta Pankin lai- Jka kuukausi vat Pankkivaltuusmiehet Pankin kirnausliikkeen jjen ja tililaskujen sekä haaraknttreista tulleiden ilmitarkastus. tusten njalla timittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja lainauksen tarkastuksen, kuin Valtuusmiehille annetun jhtsäännön 2 :ssä mainitaan. Myöskin vat Pankkivaltuusmiehet jka kuukausi tarkastaneet Pankin Jhtkunnan lähinnä edellisen kuukauden memriaalipöytäkirjat. 9 Katsastukset: Pankin hjesäännön 40 :n määräyksen mukaisesti a) pääknt- vat Pankkivaltuusmiehet timittaneet pääknttrin kassatrissa. hlvin ja kaikkien rahastjen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen, jka n tapahtunut marraskuun 7, 9, 10, 11, 13, 16, 18, 19 ja 25 päivänä. Santussa katsastuksessa saadut tulkset, jtka n annettu Jhtkunnan tiedksi, vat lleet Pankin kirjain mukaiset. b) maaseutu- Mitä Pankin haaraknttreihin tulee vat Pankkivalknttreissa. tuusmiehet antaessaan määräyksiä valitsemillensa diskntkmiteain jäsenille myöskin kehttaneet heitä kerran kuukaudessa mielensä mukaan kullinkin erikseen määrättävinä aikina timittamaan säädetyt katsastukset knttreissa. Sitäpaitsi vat tarkastuksia timittaneet: Turun knttrissa päivänä tammikuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; Jyväskylän knttrissa 27 päivänä huhtikuuta Pankinjhtaja Järnefelt; ulun knttrissa 3 6 päivänä tukkuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; Niklainkaupungin knttrissa 7 8 päivänä tukkuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; Wiipurin knttrissa päivänä kesäkuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; Jensuun knttrissa päivänä syyskuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; Srtavalan knttrissa päivänä syyskuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; Kupin knttrissa 4 ja 5 päivänä julukuuta v. t. Pankinjhtaja Basilier; sekä Mikkelin knttrissa 7 ja 8 päivänä julukuuta v. t. Pankijhtaja Basilier. Pietarin knttrin katsastusmiehenä n timinut Sud e n passivirastn päällikkö, Tdellinen Valtineuvs, Vapaaherra Th. Bruun ja hänen varamiehenään saman virastn ikeudenkäyntiapulainen Kllegineuvs H. J. Helenius. 10 Sikäli kuin kuluneita seteleitä n pääknttriin saapunut ja suurempi määrä niitä kerääntynyt, vat Pankkivaltuusmiehet sitä varten kutsutuilla henkilöillä lasketutta- ^eet sellaiset setelit, jtka sitten n pltettu Pankin talusrakennuksessa levassa uunissa. Tietja siten pltetusta seteleistä n Pankkivaltuusmiesten pöytäkirjissa ^ainmikuun 11, 13 ja 15, tukkuun 11, 13, 16 ja 19, syyskuun 3, 5, 8 ja 12 sekä marraskuun 14, 16, 18, 20 ia 23 Päivältä Sittenkuin Pankkivaltuusmiehet 17 päivänä heinäkuuta 1907 livat päättäneet, että Pankin uusien setelien aattamiseksi taiteellisesti täysin tyydyttävään ulkasuun Paikmtkilpailu li timeenpantava, valitsivat Pankkivalj.!j'snhehet 18 päivänä tammikuuta 1908 palkinttumaeiksx mainittua kilpailua varten Prfessri Gr. Nyströmin J Kauppias M. Hallbergin, jtka Pankin Jhtkunta li ^uän timeen ehdttanut, sekä sen hella vapaaherra E. p - Paimenin, Arkkitehti Armas Lindgrenin ja Sumen Du? 111 ^kkamreerin A. Brbergin. Kun kilpailu ei antaisi i täysin tyydyttävää tulsta, n kysymyksen ratkaisu lykkäytynyt vuteen ]j Sumen Eduskunnan kirjelmässä 30 päivältä lkaldölta 1908 ilmitettiin Pankkivaltuusmiehille, että Su ankin käyttämättömät vittvarat edelliseltä vuc) Pietarin knttrissa. Kuluneiden setelien plttaminen. Pankin uusien setelien mut. Sumen Pankin käyttämättömät vittvarat.

8 Pankin kiinteistöjä ja knttrihuneustja kskevia timenpiteitä. a) Ktkan knttri. b) Jyväskylän knttri. 14 delta, 5,032,092 markkaa 94 penniä, livat Pankin vararahastn siirrettävät, minkä jhdsta Pankkivaltuusmiehet ilmittivat edelläsantun päätöksen Pankin Jhtkunnalle tiedksi ja nudatettavaksi. 13. Kirjeessä 30 päivältä huhtikuuta 1908 ilmitti Jhtkunta, että Sumen Pankille li ilmestynyt erittäin spiva tilaisuus staa talnasema Ktkan kaupungissa, Nr 19 Aleksanterinkadun varrella, mikä talnasema sen pulesta li verrattain edullinen, ettei Pankki tulisi mistamaan maan tarpeeseensa spimattmia rakennuksia. Rakennukset livat siitä äskettäin palaneet ja talnasema, jka li tarjttu Pankille kaupaksi 20,000 markan hinnasta, li Aktieblaget F. A. Cllinin sakeyhtiön mistama ja suuruudeltaan 2,265 neliömetriä. Kska tehty tarjus sekä hintaan että muihinkin seikkhin katsen näytti mnessa suhteessa edulliselta, pyysi Jhtkunta valtuutusta stamaan Sumen Pankille santun talnaseman edellämainitulla hinnalla, pidättäen siinä tapauksessa, että tämä esitys hyväksyttäisiin, itselleen ikeuden vastedes Pankkivaltuusmiehille esittää miten talnasemalle lisi rakennettava. Viimeksimainitusta seikasta humautti Jhtkunta, että knttrin nykyistä huneusta kskeva vukraspimus n vimassa aina vuteen 1921 asti ja kska svittu vusivukra siitä n suhteellisesti alhainen, li Jhtkunta sitä mieltä, ettei liene vaikeuksia saada h u n e u st a ennnen vukraspimuksen päättymistäkin siirretyksi tiselle vukraajalle. Asiata 7 päivänä tukkuuta 1908 käsitellessään katsivat Pankkivaltuusmiehet hyväksi sustua edelläkerrttuun esitykseen. Sen jhdsta, että vukra Sunien Pankin knttrin huneuststa Jyväskylän kaupungissa li krtettu Jhtkunnan mielestä khtuuttmaan määrään, pyysi Jhtkunta valtuutusta man taln hankkimista varten, jhn Pankin huneust vitaisiin sijittaa, stamaan Kihlakunnantumari A. Aejmelaeus en mistaman taln ja taln' aseman Nr 37 santussa kaupungissa, mikä k i i n t e i m i s t li tarjttu myytäväksi 42,000 markan hinnasta. Asiata 28 päivänä syyskuuta 1908 käsitellessään katsivat Pankkivaltuusmiehet levan syytä sustua e d e llä ' kerrttuun esitykseen, mutta sen jhdsta, että S u m en Eduskunnan Pankkivalikunta Eduskunnalle saman kuun 3 päivänä antamassaan mietinnössä Nr 2 Sumen Pankin hallinta ja tilaa vunna 1907 kskevan tarkastuksen j hdsta h lausunut, että Pankkivaltuusmiehillä lisi llut yytä alistaa eräs yhtäläinen asia Eduskunnan ja sen Pankkivalikunnan harkittavaksi, minkä lausunnn Eduskunta h hyväksynyt, päättivät Pankkivaltuusmiehet lähettää Jhtkunnan edellämainitun kirjeen ynnä siihen kuuluvat asiakirjat Pankkivalikunnalle sellaista timenpidettä varten, jhn asia antaisi aihetta. Kirjeessä 10 päivältä seuraavaa lkakuuta ilmitti -Pankkivalikunta levansa sitä mieltä että, kun asia kski ^errattain vähäisen rahamäärän käyttämistä, sitä ei vitu katsa senlaatuiseksi, että se lisi Eduskunnan harkittaviesi alistettava, minkä jhdsta Pankkivaltuusmiehet 15 Päivänä santtua lkakuuta valtuuttivat Jhtkunnan Pankille stamaan puheena levan kiinteimistön edellä mainitulla hinnalla. Jhtkunnan esityksen mukaan valtuuttivat Pankkivaltuusmiehet 10 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä tukkuuta 1908 Jhtkunnan käyttämään yhteensä 2,377 markkaa 50 penniä erinäisten krjaustöiden timittamiseen Pan- KlU ulussa mistamassa talssa. Viimeksimainittuna päivänä myönsivät Pankkivaltuusmiehet myöskin Pankin Kupissa levassa knttrissa iuiitettavia krjauksia varten 813 markkaa, i Kirjeessä 15 päivältä huhtikuuta 1908 ehdtti Jlit- 1Unta, että Pankin W iipurin kaupungissa mistamassa tässä timitettaisiin erinäisiä tarpeen vaatimia krjaus- ja ^ Uutstöitä Prfessri G. Nyströmin laatimien piirustusu mukaan sekä että tähän tarkitukseen saataisiin käyt- 15 i a 21,000 markkaan nuseva määräraha. Tämän hessa i, mautti Jhtkunta, että ehdtetulla timenpiteellä saauisiiu rakennuksen fasaadit entistä yhdenmukaisemd lv 1 e ^ a P a ra n n u ste n tultua suritetuiksi lisi mahjyj-.ls.ta saada suurempaa vukratulakin huneustista. ^ aimttuun esityksean sustuivat Pankkivaltuusmiehet 16 ivänä huhtikuuta Sittenkuin Prfessri G. Nyström h laatinut Pankin raj1pur*n kaupungissa levalle talnasemalle tehtävää uutta Pä"tf1^USta varten piirustukset ja kustannusarvin, jka g a tyx Smkraan 580,000, myönsivät Pankkivaltuusmiehet t PaiVanä kesäkuuta 1908, Jhtkunnan esityksestä, mainih,ra^amäärän rakennushankkeeseen käytettäväksi, minkä essa Jhtkunnalle annettiin ikeus rakennustyön piec) ulun knttri. d) Kupin knttri. e) W iipurin knttri.

9 16 nemmissä yksityiskhdissa, mikäli se kullinkin sveliaaksi havaitaan, piketa piirustusten suunnitelmasta. 14. Mikkelin ja Pankin Mikkelissä ja Wiipurissa levien knttrien Wiipurin turvaamiseksi n ryhdytty erinäisiin timiin, ja n Keiknttrien sarillinen Senaatti tehdystä hakemuksesta 4 päivänä tukvartiiminen, kuuta 1908 myöntänyt krvausta Wiipurissa asetettavan ylimääräisen pliisiknstaapelin palkkaamiseksi. Kassöörien käsikassat. 15. Kska se 50,000 markan suuruinen rahamäärä, jka siitä annetun määräyksen mukaan Pankin Tampereen knttrin apulaiskassanhitajalla enintään sai lla käsikassana^ lisääntyneen vaiht- ja diskntliikkeen vuksi li havaittu riittämättömäksi, määräsivät Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, 11 päivänä tammikuuta 1908 santun käsikassan krkeimman määrän 75,000 markaksi. Samasta syystä krttivat Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä julukuuta 1908 Pankin Prin knttrin käsikassan luvallisen krkeimman määrän 100,000 markasta 125,000 markkaan. Kska venäjän rahan vaiht Pankin W iipurin knttrissa vusi vudelta suuresti li lisääntynyt sekä varsinkin kesäkuukausina kasvanut niin suureksi, ettei kassanhitaja vinut tyydyttävästi palvella yleisöä, esitti Jhtkunta, että santtuun knttriin perustettaisiin vaihtkassa venäjän rahan vaihta varten kesä-, heinä-, el- ja syyskuun ajaksi v sekä että asianmaisen kassanhitajan palkkaamiseksi myönnettäisiin Pankin varista 200 markan suuruinen kuukautinen määräraha. Tähän esitykseen sustuivat Pankkivaltuusmiehet 16 päivänä huhtikuuta Samalla määrättiin 7 p:nä tukkuuta 1908 santun vaihtkassan krkeimmaksi rahamääräksi 100,000 markkaa, jnka hessa ylimääräisen vaihtkassan jä rje s tä misen jhdsta vakinaisen kassanhitajan käsikassan krkein määrä alennettiin 200,000 markasta 150,000 markkaan- Kirjeessä 28 päivältä syyskuuta 1908 ilmitti Jhtkunta, että venäjän rahjen vaihtliike W iipurin knttrissa yhä vieläkin li siksi suuri, ettei knttri vinut tulla timeen ilman sitä varten kesäkuukausiksi jä rje s te t tyä ylimääräistä kassaa ja esitti Jhtkunta senvuksi, että mainittu kassa edelleenkin eli jälkeen lkakuun 1 päivän 1908 pysytettäisiin tistaiseksi, ehdttaen sen hessa, että kassanhitajan palkaksi myönnettäisiin 200 markkaa kuukaudessa. Pankkivaltuusmiehet sustuivat 28 päivänä syyskuuta 1908 kerrttuun esitykseen. 16. Jhtkunnan siitä tekemän esityksen jhdsta mää- Ylimääräisräsivät Pankkivaltuusmiehet 11 päivänä tammikuuta 1908, tm apulaisetta. Tampereen knttrin lisääntyneen vaiht- ja disknt- ien palk- Hikkeen vuksi Pankin varista li tistaiseksi myönnet- kiita. tävä 125 markan suuruinen kuukautinen määräraha käytettäväksi knttri apulaisen palkkaamista varten santtuun knttriin. Samana päivänä päättivät Pankkivaltuusmiehet, kska Pankin Ktkassa levan knttrin työmäärä li suuresti lisääntynyt, että Pankin varista li maksettava 250 markan suuruinen kuukautinen määräraha ylimääräisen knttrikirjurin palkkaamiseksi santtuun knttriin 1908 vuden lppuun asti ja että sen jhdsta sillisen knttriapulaisen palkkaamista varten käytetty 125 markan suuruinen kuukautinen määräraha li lakkautettava. Julukuun 31 päivänä 1908 päättivät Pankkivaltuusmiehet, että santtu timi li pysytettävä tistaiseksi eli kunnes vakinainen knttrikirj urin virka tulee perustetuksi Ktkan knttriin, jsta Jhtkunta li ilmittanut aikvansa khdakkin tehdä esityksen. 17. Vusirahasääntöön pantua määrärahaa virkalman Muita määhankkimiseksi virka- ja palvelusmiehille n vunna 1908 rärähakäytetty 18,812 markkaa 53 penniä. Pankkivaltuusmies- a-, ^ärtraha ten päätös virkalmaa varten säädetyn määrärahan käyttä- yfrkalmaa* öisestä n tukkuun 7 päivänä tehdyssä pöytäkirjassa. varten. Jhtkunnan ilmitettua Pankkivaltuusmiehille, että b) Eläkkeitä, jhtkunta hakemuksen njalla li 1 päivänä helmikuuta i908 myöntänyt ern virasta Sumen Pankin Ylikassööjnle I. A. Landtmanille, vat Pankkivaltuusmiehet saman kuun i päivänä päättäneet myöntää Ylikassööri Landtnianille hänen elinajakseen 7,000 markan suuruisen vu hisen eläkkeen, jka Sumen Pankille 12 päivänä huhti- 17 2

10 c) Satunnaisten palkkiitten määräraha. d) Tarverahat. e) Määräraha uusia seteleitä varten. 18 kuuta 1886 annetun vusirahasäännön mukaan vastaa hänen kk palkkaansa. Neiti Selma Lagerspetz ille, jka ltuaan pitemmän aikaa Pankin palveluksessa, julukuussa 1908 ersi pankista, n myönnetty 300 markan suuruinen lahjapalkki. Pietarin knttrin mlemmille rahanlukijille, vahtimestarille ja vahtimestarinapulaiselle n annettu satunnaisten palkkiitten määrärahasta tavanmukaiset lahjapalkkit pääsiäiseksi ia uudeksi vudeksi yhteensä 330 ruplaa. Saman knttrin vahtimestarille A. Wasiljeffille, jka ltuaan kauan aikaa Pankin palveluksessa helmikuun 1 päivänä 1908 ersi timestaan, vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet 150 markan suuruisen lahjapalkkin. Pankin pääknttrin Ylivahtimestarilie H. J. Paulig ille n annettu edelläsantusta määrärahasta 400 markan suuruinen palkki vudelta 1908 ja vudeksi 1909 n myönnetty 33 markan 33 pennin suuruinen kuukautinen lisäys hänen palkkaukseensa. Jhtkunnan ilmitettua, että Prin, Kupin ja Srtavalan knttreja varten vudeksi 1908 määrätyt tarverahat kasvaneen liikkeen jhdsta eivät tulisi riittämään tarkitukseensa, vaan että tehtyjen arvilaskujen mukaan Prin knttri lisi paktettu käyttämään 690 markkaa 52 penniä, Kupin knttri nin 500 markkaa ja Srtavalan knttri nin 375 markkaa mainittujen määrärahani lisäksi, vat Pankkivaltuusmiehet 16 päivänä huhtikuuta sekä 14 päivänä julukuuta myöntäneet tarkitusta varten edellämainitut määrät. Pankille 5 päivänä maaliskuuta 1906 vahvistettuun vusirahansääntöön liitetyn 8:n muistutuksen mukaan vat Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnan esityksestä 31 päivänä julukuuta 1908 myöntäneet seuraavat määrät tarverahj» Pankin haaraknttrien käytettäväksi vunna 1909, nimittäin: Turun, Niklainkaupungin ja ulun knttreille kullekin 1,200 markkaa, Prin, Jensuun, Srtavalan, Mikkelin, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Ktkan knttreille kullekin 1,000 markkaa, Kupin knttrille 1,300 markkaa. Wiipurin knttrille 3,200 markkaa ja Pietarin knttrille 2,500 markkaa. Sittenkuin se lautakunta, jnka Pankkivaltuusmiehet 18 päivänä tammikuuta 1908 livat asettaneet arvstelemaan ja palkitsemaan uusia seteleitä kskevassa kilpailussa jätettyjä ehdtuksia, li lpettanut työnsä, m y ö n s i v ä t Pankkivaltuusmiehet 31 päivänä julukuuta 1908 lautakun nan ulkpulella Pankkia leville jäsenille palkkita timestaan 20 markkaa kkukselta, Arkkitehti E. Saariselle aihelmapiirustusten uudestaan mudstelemisesta 1,000 markkaa ja Ylikamreeri A. Brbergille siitä, että hän li timinut lautakunnan sihteerinä 125 markkaa. Sen jhdsta että Sumen Pankin pääknttrin vahtimestarilta K. A. Högström iltä julukuussa 1907 virantimituksessa Pankin huneistssa li tuntemattmalla tavalla kadnnut pankin rahja 5,000 markkaa, minkä vahingn vahtimestari Högström khta sen jälkeen krvasi Pankille, katsivat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksen mukaisesti, 14 päivänä julukuuta 1908, humin ttaen tässä tapauksessa levia asianhaarja, khtuulliseksi m yöntää vahtimestari Högström ille krvausta edelläkerrtusta Vahingsta 4,500 markkaa. 18. Sittenkuin Pankkivaltuusmiehet kirjeessä 10 päivältä helmikuuta 1908 livat anneet että, kska avimeksi j u tunut kanslistinvirka ulkmaista kirjeenvaihta varten Sumen Pankissa tulisi pitemmäksi aikaa jäämään täyttämättä, santtuun virkaan kuuluva kk palkka, lukien 1 päivästä maaliskuuta 1908, saataisiin tistaiseksi käyttää Sljaisen palkkaamiseen, n Keisarillinen Senaatti 25 päivä n ä ensiksimaimttua kuuta sustunut kerrttuun esitykseen. 19. Helmikuun 7 päivänä 1908 n Keisarillinen Senaatti kimittänyt Sumen Pankin Tampereen knttrin kassanhitajan A. L. E. Löfgrenin kmisariukseksi Pankin Jensuun knttriin. Sittenkuin Turun knttrin pankinkmisariuksen virka entisen hitajan Hvineuvs A. Gripenbergin kuleman Jhdsta li jutunut avimeksi, asetti Jhtkunta viran Jälleen täyttämistä varten ensimäiselle sijalle Pankin Turussa levan knttrin kassanhitajan Werner Wegeliuksen, tiselle sijalle Sumen Pankin sihteerin, Varatumari Max Aabeliin ja klmannelle sijalle vanhemman Kirjanpitäjän Pankin pääknttrissa, Filsfianmaisteri Jhn Wilhelm Hammarenin. Pankkivaltuusmiehet jättivät asian alamaisella esityksellä 29 päivältä tammikuuta 1908 Keisarillisen 19 f) Ylim ääräinen määräraha. Kanslistin virka ulkmaista kirjeenvaihta varten. Pankinkmisariuksen virat.

11 Diskntkmiteat. 20 Senaatin ratkaistavaksi, pultaen virkaan Kassanhitaja Wegeliusta, jka myös sittemmin 25 päivänä seuraavaa helmikuuta nimitettiin puheenalevaan virkaan. Virkavapautta saksi kivullisuuden ja saksi yksityisten asiain tähden vat vunna 1908 nauttineet allamainittujen knttrien hitajat nimittäin: Jyväskylän knttrin hitaja I.. P. Rutzi kesäkuun ajan; ulun knttrin hitaja E. Rehnbäck heinäkuun ajan; Prin knttrin hitaja K. E. Brms elkuun ajan; Kupin knttrin hitaja. Wallenius 10 päivästä elkuuta saman kuun lppuun saakka; Hämeenlinnan knttrin hitaja B. E. Sundgren 22 päivästä elkuuta 1 päivään syyskuuta; Mikkelin knttrin v. t. hitaja K. G. Äkessn 16 päivästä elkuuta saman kuun lppuun; Ktkan knttrin hitaja W. Krgius 9 päivästä syyskuuta 13 päivään lkakuuta; ja Pietarin knttrin v. t. hitaja. Lindberg 14 päivästä syyskuuta 28 päivään samaa kuuta. Edellämainittujen virkalmien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkmisariuksen virkja tavallisesti hitaneet asianmaisten knttrien kassanhitajat. Muutin n kesälmaa myönnetty knttrinhitajille kullekin yhden kuukauden aika, jnka hessa Jhtkunta n mainituille hitajille hakemuksesta myöntänyt lyhempää virkavapautta, ei kuitenkaan viikka pitemmäksi ajaksi. 20. Sen jhdsta että Jensuun knttrin diskntkmitean varajäsen Kauppias Kalle Parviainen li ilmittanut levansa estetty ttamasta saa santun diskntkmitean töihin, määräsivät Pankkivaltuusmiehet 7 päivänä elk u u ta 1908 Asemapäällikkö Carl Wäinö Aspelundin vuden lppuun asti lemaan varajäsenenä mainitussa diskntkmiteassa. Diskntkmiteain jäseniksi sekä varajäseniksi vudeksi 1909 valitsivat Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä julukuuta 1908; Hämeenlinnan knttrissa jäseniksi Insinööri Jhan Henrik Hlmemn ja Kauppias Anders Gustaf Skgsterin sekä varajäseniksi Tehtailija Gustaf Richard Fältmarsin Ja ikeusneuvsmies Gustaf Lenard Idestamin; Jensuun knttrissa jäseniksi Kauppias Wilhelm Hämäläisen ja Lehtrin, Filsfian Thtri Jhan Wilhelm Rnimuksen sekä varajäseniksi Kauppias Jhan Pitkn Ja Asemapäällikkö Carl Wäinö Aspelundin; Jyväskylän knttrissa jäseniksi Hvineuvs Adlf Wilhelm vn Zweybergin ja Timitusjhtaja Hug Parkaisen sekä varajäseniksi Varatumari Hjalmar Hug ssian Hllmeruksen ja Kruununnimismies Anshelm Rönnebergin; Ktkan knttrissa jäseniksi Varaknsuli laf Bii- l^in ja Kaupunginkamreeri Gösta Nrdgrenin sekä varajäseniksi tisen Kaupunginlääkärin Viktr Hug Alfthanin ja Tullinhitaja Rbert Fredrik Wilhelm Staudingerin; Kupin knttrissa jäseniksi Kihlakunnantumari -r rans skar Möllerin ja Kunnallisneuvsmies Jhan Fredrjk Dahlströmin sekä varajäseniksi Lääninrahastnhitajan Kllegiasessri Herman Werner Sahlsteinin ja Prkuristi Rein Brunilan; Mikkelin knttrissa jäseniksi Kauppaneuvs Carl -Redrik Pöndisen ja Liikennetarkastaja August Fredrik Granfeitin sekä varajäseniksi Kapteeni Vldemar Winterin Ja Varatumari Ernst Edvard Rsenqvistin; Niklainkaupungin knttrissa jäseniksi Kauppaneuvs Carl Jhan Hartmanin ja Prmestari Ivar Wilhelm liasselblattin sekä varajäseniksi Kauppias Jhan Edvard -Backmanin ja Varaknsuli Lennart Eliel Backmanin; ulun knttrissa jäseniksi Kauppaneuvs Fredrik Adlf Riekin ja ikeusneuvsmies Trsten Lundbergin sekä varamiehiksi Kunnallisneuvsmies skar Gustaf Lauettua ja Kauppias Herman Anderssnin; Prin knttrissa jäseniksi Kihlakunnantumari, Laamanni Thedr Lepld Eckin ja Knttripäällikkö Claes tthard vn Rehausenin sekä varajäseniksi Varaknsuli f^ug Rsenlevin ja Kaupunginkamreeri Jhan Leine- Dergin; Srtavalan knttrissa jäseniksi Kihlakunnantumari *^arl Gustaf Bergin ja Kauppias Wilh Srvalin sekä "aramiehiksi Kauppias ssi Evert Kivisen ja Liikemies lexander Jhan Nissinin; ~ Tampereen knttrissa jäseniksi Kunnallisneuvs arl Wilhelm Äkerlundin ja Tehtailija skar Björkellin 21

12 Pankin Jhtkunta. Pankkivaltuusmiesten virantimitus. 22 sekä varajäseniksi Varaknsuli Gösta Sumeliuksen ja Varatumari Walter Björkstenin; Turun knttrissa jäseniksi Kunnallisneuvs Hans Gustaf Hffstedtin ja ikeusneuvsmies Ernst Petter Jllan Thmen sekä varajäseniksi Kauppias Evert Wilhelm Nylundin ja Kapteeni, Vapaaherra R lf Maximilian Carpelanin ; Wiipurin knttrissa jäseniksi Hviikeudenneuvs Egid William Elfvengrenin ja Knsuliagentti Carl Edvin Ekströmin sekä varajäseniksi Kirjakauppias Viktr Hvingin ja Tukkukauppias William tsakrven. 21. Elkuun 24 päivänä vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet Jhtkunnan puheenjhtajalle, Pankintirehtööri C. vn Cllanille yksityisten asiain vuksi virkavapautta syyskuun 1 päivästä saman kuun 16 päivään saakka. 22. Valtipäiväjärjestyksen 74 :n 2:ssa khdassa levan määräyksen jhdsta timitettiin 12 päivänä maaliskuuta 1908 arpminen siitä, ketkä Pankkivaltuusmiehet livat vurssa santtuna vunna eramaan, jllin jutuivat eramisvurn niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikissa käsiteltävänä levissa asiissa. Vapaaherra E. G. Paimen sekä niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, Tilanmistaja H. G- Palheim. Sen jhdsta että entinen SenaattriL. Gripenberg, jka li valittu lemaan sallisena kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävissä asiissa, kesäkuussa 1908 muutti pis paikkakunnalta, kutsuttiin sen jälkeen asianmainen varamies Pankkivaltuusmiesten kkuksiin. Syyskuun 19 päivänä 1908 timitetussa Sumen Pankin pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain ynnä heidän varamiestensä vaalissa tulivat valituiksi: Pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa Prfessri, Vapaaherra Ernst Gustaf Paimen; Pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena k aik issa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa siksi ajaksi* Qiikä entisellä Senaattrilla L. Gripenbergillä lisi llut jälellä, Prfessri Kaarl Juh Stählberg; Pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena niiden asiain käsittelyssä, jtka vat kaikkien pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavat, Tilanmistaja Hjalmar Gabriel Palheim ; Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Esittelijäsihteeri Akseli August List, tiseksi varamieheksi Lainvalmistelukunnan tisen sastn vankempi jäsen Lakitiedetten Thtri Gerge Fredrik Granfelt; klmanneksi varamieheksi Lääkintöneuvs Gustaf Rudlf Idman; neljänneksi varamieheksi vakuutustarkastaja, Filsfianmaisteri Gustaf nni Immanuel Hälisten; viidenneksi varamieheksi lysen lehtri, Filsfianthtri Hug Magnus Jhannes Relander; ja kuudenneksi varamieheksi Kauppias Juh Santahlma; Pankin tilintarkastajiksi: Kauppappilaitsten tarkastaja, Prfessri Ernst Jakb Waldemar Bnsdrff, Sanmalehdentimittaja Wäinö Alfred Tanner, Lakitiedetten kandidaatti Jnas Castren ja Maanviljelysneuvs Karl W ilhelm Bruncrna; sekä Tilintarkastajain varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Sumen liikemiesten kauppapistn jhtaja, Filsfian maisteri Kyösti Nestr Järvinen, tiseksi varamieheksi Puuseppä Jaakk Emil Perttilä, klmanneksi varamieheksi Filsfianthtri Arvid Nevius ja neljänneksi Varamieheksi Sanmalehdentimifctaja Eer Erkk. Kerrtun vaalin tapahduttua kkntuivat Pankkivaltuusmiehet 21 päivänä syyskuuta 1908, jllin valit-.nn puheenjhtajaksi Vapaaherra Paimen sekä varapuheenjhtajaksi Prfessri Stählberg. Tilapäisen esteen sattuessa vat varamiehinä timineet Herrat List, Relander, Hälisten ja Idman. 23.,.. Sumen Eduskunnan Pankkivalikunnalle lähetetyssä kirjeessä 3 päivältä huhtikuuta 1908 esittivät Pankkival- ^rnsmiehet, kirjeessä tarkemmin kerrtuista syistä, että 1nmen Pankin hjesäännön 18 muutettaisiin siten, että krkein määrä, minkä verran Pankin liikkeessä levat etelit saavat nusta Pankin setelinant-ikeuden vakuuena levaa arvnvastinetta suuremmaksi, krtettaisiin 40 biljnasta 50 miljnaan markkaan. Samalla ehdttivat Pankkivaltuusmiehet perusteilla, 23 Pankin hjesäännön 18 ja 19 :n muuttaminen.

13 24 jista santussa kirjeessä n tehty selka, että Pankin hjesäännön 19, jnka mukaan maan hallituksella li valta Sumen Pankin metallikassan vahvistamiseksi Eduskunnan pulesta taata enintäin 10 miljnan markan suuruinen ulkmaan laina tahi krediitti, muutettaisiin siten, että Senaatin Talussast saisi, Pankkivaltuusmiesten siitä tekemästä ehdtuksesta, ikeuttaa Pankin ttamaan metallikassan vahvistamiseksi enintäin 20 miljnan markan suuruisen ulkmaisen lainan tahi krediitin. Kska Eduskunta 1908 vuden ensimäisillä valtipäivillä ei ehtinyt lpullisesti käsitellä näitä asiita, päättivät Pankkivaltuusmiehet 7 päivänä elkuuta 1908 lähettää Eduskunnan Pankkivalikunnalle uuden kirjelmän asiasta, uudistaen kaikin pulin mitä Pankkivaltuusmiesten ensiksimainitussa kirjeessä li esitetty. Tämä esitys saavutti 22 päivänä syyskuuta Eduskunnan hyväksymisen, mutta armllista ratkaisua ei vielä le saatu. 24. Sumen Pankin hjesäännön Sen jhdsta että Sumen Eduskunta kirjelmällä 2 päivältä marraskuuta 1907 li antanut Pankkivaltuusmiesminensen tarkastaten timeksi ttaa Pankin hjesääntö uudelleen tarkastuk alaiseksi, ja samalla tehdä uudet ehdtukset Pankin setelinanta ja sen vararahasta kskevain määräysten muuttamisesta sekä ylimääräisellä palkkasäännöllä levan jhtajanviran asettamisesta vakinaiseksi, päättävät Pankkivaltuusmiehet 7 päivänä huhtikuuta 1908 kehttaa Pankin Jhtkuntaa asiaa valmistavasti käsittelemään. Tämän käsittelyn perusteella Pankkivaltuusmiehet tulevat ensi valtipäivillä eri kirjelmässä esittämään Sumen Eduskunnalle uuden hjesäännön ehdtuksen. Helsingissä 8 p:nä helmikuuta E. G. Paimen. Heikki Lindrs. K. J. Stählberg. H. G. Palheim. W. A. Lavnius. Gösta Björkenheim. Liite Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertmukseen vudelta Yleiskatsaus Sumen Pankin tilaan ja timintaan vusina I. S-, S i V ' Ij 1u m en Pankin tila Juluk. viim. p:nä Hl.' T -,,, aulu sittava Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa v. ly aulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinant-ikeutta jka V kuukauden lpussa v Vj aqkin kassatila vusien lpussa Vl{ ^ k i n rahaliike v ^ llj Pankin liikkeestä v äästyneitä vittvarja v G. E. Winter.

14 I. Sum en Pank<11^ \ sj/*(liun v iim eisen ä päivänä Varat. Setelinantci vastaavia metallivarja. Metallikassa: Sumen kultarahaa..... Venäjän ja ulkmaan kultarahaa rahaksi lyöm ätöntä kultaa.. kultaa ra h a p a ja ssa... Sumen hpearahaa.... bligatsineja ulkmaan rahassa Ulkmaisia kirjeenvaihtajia.. Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaisia v e k s e l e i t ä... 16,302,120 8,750, ,796 19,166 25,392,732 1,805,192 27,591,299 57,903, ,297 2,198, ,1 7 V ei a t. llj^ aadittaessa maksettavia situmuksia: 6essä levia s e t e le it ä... p sti vekseleitä ,021 *,, stuksia Pietarin knttrit; triin ,023 Ni,}' Pan- ja tt tilillä 27,825,798 jmt*.*.. * 6,780,112 n'tii v.ekse)eitä.. 171,551 'Jftrj^ain vusimaksuja 6,247 f kirjeenvaihtajia 994,559 v«itt ,708 Varista varattu 95,026, ,045 34,605,911 1,691,066 7,789, ,381, Saamisia. rtrahast 25,000,000 Vekseleitä Sumen rahassa Hypteekkilainja.... Alkuperäislainja.... Kassakreditiivejä ,655,880 24,168,678 5,700 4,960, ,6?5 jhn sisältyy pankin kiin teistöjen ja 011 ai'v0...sm k 1,739,855: 46 ittömiä vittvarja... 31,739, ,739, ,032, Muita varja. Rahaksi lyöm ätöntä hpeata... Vaskirahaa... bligatsineja Sumen rahassa.. Eri t i l e j ä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä Kasvaneita krkja, sald.... P a n k k ik iin te is tö t... K a lu s t ,739, ,053 69, ,278 16,069 15, ,815 1,739,855 I vastaavat MS k 8i*rat ,168: 72 C, «Pankki t 88tei V^ttu antamaan 40,000,000: i Taaditiaessa h *%et Tat 8itu- K S e t r t. 139,381,239: 27 N i t i i? * tä kassa- 155,107,168: 72 ^ r»i ls^ä nsta- 2,153,885: ,535,124: 28 ^ va m äärä ät8n setelinant-ikeus Sm k 13,572,044: 44 4a,» Smk Smk (201,153,187 67

15 II. Sumen Pank<n 0 "lukuun v iim eisen ä päivänä Varat. Velat. Setelinanta vastaavia metallivarja. Metalli kassa: Sumen kultarahaa... Venäjän ja ulkmaan kultarahaa rahaksi lyöm ätöntä kultaa.. kultaa ra h apajassa... Sumen h p e a r a h a a... bligatsineja ulkmaan rahassa Ulkmaisia kirjeenvaihtajia.. Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaisia vekseleitä.... Ulkmainen kreditiivi, nstamatta 16,276,720 7,254, ,105 20,070 23,802,537 2,649,998 22,966,524 39,312, ,020 1,523,201 10,000, ,52Sl 144 Sudittaessa maksettavia situmuksia: essä levia s e t e le it ä... pstivekseleitä.... stuksia Pietarin knt- Valt. t r i i n... Pan- ja tttilillä... Perji.»... v e k s e l e i t ä... U^ 0jv^a.^ain v u s im a k s u ja... 6fi k ir je e n v a ih t a jia... ^ a i '.... 'öen kreditiivi 85,989, , , ,965, ,682, , , ,509, , ,000 13,648, ,787, ,000,000 Saamisia. ^hast. 25,000,000 Vekseleitä Sumen rahassa H ypteekkilainja.... Alkuperäislainja... Kassakreditiivejä.... Muita varja. Rahaksi lyömätöntä hpeata... V askirahaa... bligatsineja Sumen rahassa.. Eri tilejä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä Kasvaneita krkja, sald.... Pankkikiinteistöt... K a lu s t... 1,927, ,234,378 22,409,027 1,416 4,720,493 17, ,498 18,030 12, , ,527 1,927,852 78,365: «JS,533: gl1 jhn sisältyy pankin kiinteistöjen ja a i v... Smk 1,927,852: 06 S tt( iättöm iä vittvarja Hi], TRs t a a v a t.. 100,528,144 : 33 iw,n Pankki b»>aan u >stet set«leita.. 40,000,000» ^aitgpf^adittaessa *set iassan]eistä nsta- situ-. 101,787,634: ,528,144: 33 2,616,506 : ,404,111:29 ät<m setelinant-ikeus Smk 36,124,003: 04 36,959,945 61,959,945 7,679, Smk 181,*2' Smk 181,427,271 10

16 6 7 CM rh C rh» rh C i d 00 l (M r-t es «rh CM rh t H rh Cv] C» H J cm" cm" cm" 00 c" C l CM" M (M C N 0 5 N C 0 5 rh rh r rh C 0 5 C !> " CM rh C C t>» I> c, cm^ c^, CM rh «t>t i d c ct i>t III. Taulu sittava Sumen Pankin tilaa jka vusineljänneksen lp u ssa vusina «S b Ä 03 i. S.3 2 b 1g 5 S rt > g <D 3.5 ^ ^ ^ > S-g, [S a M P r/) rt d 0 > - M CD a 43 a rt (h ) 3 P h C 3 M 3 M «.C, c" C TH rh J2 *3 > T 00 TH G" CD 00" C i 05 t» i 05 CM i d r * 00 C" c" rh I r H i C 00 C rh cm 05 CM 0 5 Ck t>r ^ c t H C 00 T 3 M (M ^ 0 5 t>- 0 5 t>- t>- C c i 0 5 C c" ' CM* C 0 0 l"» C c rh CM CG i t-h C i i d " C t>* C rh (M C 05 CM» -H 0 5 C 0 0 t H id cc C, u 0 5 rh C rh 05 rh, 0 5 C 0 5 -H -rh T^ C cm" cm" C 0 0 C C C r-tf 0 5 C 00, c " c d (M CM s ies J C " 3 0 V elat *CG CÖ CÖ s CÖ C 03» Cl -tj rt CÖ M M P C C C C i u L'- i d l u i n rh l l G , "c cc' 00 CC c" 05" 05" T 05" T rt C C C C H r > rh l>- r>^ L^» D» 0 5 rt C" C C" c" c " c" c " C" s-1 rh th rh rh l i i C 7 : r- <D? 1 1 :c3 '2 2 c.sjj *.2. - C ««3 S S 0 5 C - «. S 3 S S l C rh c '3 g S S -> Hcc s 0, G rt h 5 S ' ö rh» C 0 5 t>- rh C 0 5 CM < 0 C C, 0 5 CM C rh cm" id c d c" r-t t>t c i" -H CM C^ 05, " f c " -h " 05" c T c" C C C C C C 1 C C c C 05 l l 0 5 ic rh CM i - " rh 0 5 TH C rh CM" t>* G0 CM00 00 C, C th" 00 l>» rh C 0 5 rh t>- ^ C C ^ l rh l>> * <C t>- t>- i in c 0 5 C C r>-* r-t T rh C CM C CM C C C C -M C C c " ^ H rh C l>- 0 5 t H 00" cm" C C CM rhccmcmcmcmcmcm C C r H r H C 5 H r H t, Q r t c n ^ CM, CM^r-^ t>- rh r ( C'] th C 03" c" c" c" cm" 05" i" r^ rccccmciia C, C, CM, C, CM C C 05 S Sf! S f '# « i i 0 i 0 i 0 i M P ä i v ä. > ^ H rh rh Q ^ C C CM C C C C c c C t> G >-5 :rt CA. M c b r ^ i < r n r - ( C C CM C C C C C C c 05

17 8 9 IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä seteliant-ikeutta jka kuukauden lpussa vusina Pankin kk setelin ant- ikeus. Setelistö yhteensä. 'finf. SSv/C 3htf Myönnetyistä I kassakreditiiveistä nstamatta. Käyttämätön seteli0' ant-ikeus Stmf r* C C 0 C 1 C C C»0 I > * C C ö»ö ä 00 A h Ö 05 <m 00 i 05 -H CM C C 0 5 C C,_ r i" rjt cd c" c" L -»0 t T H r 1 CM» C \ < i-h cq_ <M T-H cd <M~ «est 0 5 CM (M > - t R R * R R V. i m viim. p:nä Juluk.. 164,468, ,752,604 2,385, n Yl Tammik. 161,852, ,602,698 1,503,863 Y> r> n Helmik.. 160,613, ,752,997 2,519,928 Y> 7) Y) M aalisk.. 161,398, ,055,685 2,778,298 Y) V Yl Huhtik.. 163,463, ,938,580 2,959,425 Y) Y> Y> T u k k.. 162,888, ,931,511 2,641,192 r> y> n n Kesäk.. 165,955, ,548,660 3,282,250 n fi n n Heinäk.. 169,242, ,763,250 2,228,187 n n w Elk ,249, ,418,746 1,934,609 n y>» Syysk.. 169,275, ,026,923 2,204,085» n n Lkak.. 164,497, ,630,390 2,295,537 y> n n» Marrask. 156,202, ,630,489 1,820,971 V)» n Juluk.. 155,107, ,381,239 2,153,885 Y! 1908 n V Tammik. 154,083, ,966,240 1,637,391 r> n Yl Helmik.. 151,925, ,637,867 1,266,588»»»» Maalisk. 145,169, ,987,397 2,252,899 V» >? Huhtik.. 147,779, ,993,100 2,250,331 n» Y> Y> Tukk. 144,051, ,851,452 1,330,210 Y Kesäk.. 140,586, ,009,124 1,228,819 n» Yl Heinäk.. 143,299, ,093,089 1,419,350 V Y> Elk ,230, ,290,780 1,671,792 n n Y> Syysk.. 153,952, ,984,873 2,152,539 rt V Y>» Lkak.. 152,887, ,537,658 2, y> Y>» Marrask. 148,400, ,906,121 2,766,740» n» Juluk.. 140,528, ,787,634 2,616,507 31,330,029 29,746,037 27,340,463 26,564,632 29,565,562 27,316,211 29,125,049 35,250,67 34,896,09* 33,044,73^ 23,572,0^4 15,751,1 9 13,572,044 18,479,629 14,020,601 11,929,14 22,536,52 23,869,66^ 23,348,325 30,786,682 35,267,626 39,815,54 35,635,3^ 33,727,436 36,124,003 m : I» t - I!> ö 1 C 0 5 rh u V) P h Ö D CÖ CÖ cvi!> 3 CM 0 5»0 0 5 (M C 0 5 CU C 1>» 0 T l CVI H i 0 ct c d l i C!, H * 0 l CVl 0 C > c t '- C r-h I CS. 05 C 0 0 r-h 0» 24 r * 1 < CM 0 ' 3 K K J- R R K N l>» n CÖ C/3 MJ S cd Cu ci - f l a p CÖ s 2 «s ' 3 g J a «? Ö CG * > K :0 ieö a :0 ) Ph r s -. CÖ.2 s Pj ^ca: -a > c r f l CÖ aph ,

18 10 11 Rahaliike kassatilin debet ja kredit pulilla li yhteensä vunna »/ 1,964,991,388: 17 «l 0 5 c f > : a : <X> r f l 3 > <M C _ I 03 (M C r C l r > rh 00 l rh C C 05 C *^H 1 I C» C ö i i C ö rh eri > CÖ rh l> ö 05 > c rh I>T CC C r t» 1 C r-h I rh t rh l C rh T 4 rh t - 00 rh rh C ct [>r c^r c" 00 f cd C rh f f f rh t>r CD (M c i rh rh C» t L'- t>- 05 CD 05 CM 00 C C 00 C rh C 00 CM r-h»n c c f T T " rh c' rh C N rh 00" l (M t>* r-h t>* C rh C r-h CM (M rh T ( rh rh k c y. r R K r r s r f. r R C i C» rh C t>- rh rh rh C 0- C 05 rh c I C ö i rh!> ö i 05 CÖ ö ö i ö i 0 00 C 0 05 «-H rh»0 < rh r-h C i rh ^ 00 J c d cd f c' cd c d h' cd id" td 05*' 05 rh 0 C «I C 0 0 C 0 01 rh en 00 L- 1- rh i 03 c l>- 00» rh C 00 C I>- C_ T t>t 03 0 cd* l T»0 I>? cd" ud *0" -H rh C *0 C C C I rh r 1 K R R *.3 *5b <p a A EH CM R - R R R *.5 5> a a. <D S g a" ^.2 2 ph CÖ.S 3 "3 r-h 0) CD ä s t- f R : VII. Tuls Pankin liikkeestä vusina K r e d i t. Vunna Vunna /in. Sthy' im. K rkja ktimaisesta lainausliikkeestä 3,991, ,260, ulkmaisilta kirjeenvaihtajilta 2,925, ,543, b lig a t s i n e is t a... 1,053, ,088, , ,295, P r v is i n e ja... 91, , Maksettuja epävarmja saamisia.. 128, , D e l i e t. Yhteensä 8,918, ,647, Palkkja ja p a lk k i ita , , E lä k k e itä... 32, , Pankkivaltuusmiesten palkkit ja ku- 29, , Setelien valmistus.... 7, Eri k u lu n k e ja , , A gi (bl. tiliarva alennettu) 385, Epävarmihin saamisiin siirretty.. 2,342, ,300 Pankin puhdas v i t t... 5,692, ,896, Puhtaasta vitsta n siirretty: Yhteensä 8,918, ,647, vararahastn (pankkikiinteist. tiliin). 660, , vittvarjen t i l i i n... 5,032, ,679,691 62

19 12 Q <sr> N N N C3.S (/ > s #cd * i- cc > > > s > > -4-* t s I t i CT).rt Cö rh c i (M "4h»-Ö!> 00 i rh L>- (M 05 J T r T 00 f-h i i>t rh rh cst C eö 9 h 3 S " > 2 : C S * 05 :c i P h Ö 2 P J4 2 3 * K > SS CM 0 5 :cö :eö l> - C 05 s 05 ph * Ö 0 -*-> C 01 rcj eö C* S0 5 p > cä t> ^3 a e3 r*l : : P^ «5 ö 3 en & "d : P P- M J3 3 :cö S :e6 -P : M ikaisu: Siv. 4, viim. rivi, pitää lla 181,427,271: 10. Siv. 7, neljäs sareke, tinen rivi, pitää lla 97,375,213.