200 VUOTTA FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN HISTORIAA. Henrik Haggrén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "200 VUOTTA FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN HISTORIAA. Henrik Haggrén"

Transkriptio

1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, VUOTTA FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN HISTORIAA Henrik Haggrén Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Fotogrammetria ja kaukokartoitus TIIVISTELMÄ Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historia jaetaan mittapöytäfotogrammetrian, analogisen, analyyttisen ja digitaalisen fotogrammetrian aikakauteen. Kukin alkaa jostain oman aikansa merkittävästä keksinnöistä, joita ovat olleet valokuva, lentokone, tietokone ja satelliitit. Eri vaiheissa tärkeinä kartoitussovelluksina on esitetty maakuvaus, ilmakuvaus, ilmakolmiointi ja dynaamiset 3D-mallit. Keksinnöt muuttuvat sovelluksiksi tutkijoiden näkemyksistä ja käyttäjien tarpeista. Suomen fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historiassa esimerkkejä onnistuneista ja tarpeellisista sovelluksista ovat esimerkiksi ja 1930-luvun tykistön ilmakuvakartat ja ja 1970-luvun ilmakolmiointi. Digitaalisen fotogrammetrian ajan sovelluksia ovat dynaamiset 3Dmallit. Niiden tulevaisuutta arvioidaan käyrillä, jotka esittävät fotogrammetrian ja kaukokartoituksen tekniikoiden 200-vuotista kehitystä. 1. JOHDANTO Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historia voidaan jakaa kuvien kartoituskäytön perusteella neljään peräkkäiseen aikakauteen, mittapöytäfotogrammetriaan, analogiseen, analyyttiseen ja digitaaliseen fotogrammetriaan (Konecny, 1983; Konecny, 1985). Historia alkaa valokuvauksen keksimisestä vuonna 1839 ja vaiheistuu noin 50 vuoden pituisiksi jaksoiksi (Kuva 1). Ensimmäisessä jaksossa maakuvia käytettiin mittapöydällä karttaa tekevän topografin havaintokirjana. Toisen jakson eli analogisen fotogrammetrian tärkein sovellus oli ilmakuvaus ja oikaistut ilmakuvakartat. Analyyttisen fotogrammetrian jaksossa sovellukset ohjelmoitiin tietokoneelle ja menetelmät kehittyivät pistetihennykseksi tuottaen tarkkoja maastomalleja. Digitaalisen fotogrammetrian jakso alkoi 1960-luvulla ja jatkuu edelleen. Kuvat digitalisoituivat, valokuvauksen rinnalle tuli uusia kuvaustekniikoita sekä mittaukset tarkentuivat ja nopeutuivat. Ilmakuvakartat muuntuivat dynaamisiksi 3D-malleiksi. Historiassa kehitysjaksot vaiheistuvat myös sisäisesti ja lomittuvat toisiinsa. Jokainen jakso alkaa oman aikansa tieteellisistä ja teknisistä läpimurroista. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historiassa näitä ovat olleet valokuvaus, lentokone, tietokone ja satelliitit. Kaikki merkittävät keksinnöt aktivoivat uuden tutkimusvaiheen, ja keksintöjen parhaat ominaisuudet hyödynnetään uusina sovelluksina. Artikkelissa käydään läpi fotogrammetrian ja kaukokartoituksen 200-vuotista historiaa. Alan kehittymistä teoriasta käytännön sovelluksiksi tarkastellaan kunkin kehitysjakson myötä sekä kansainvälisesti että Suomessa. Lopussa heijastetaan mennyttä historiaa tulevaisuuteen. 9

2 Kuva 1. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen kehitysvaiheet. Taustakuva on Gottfried Konecnyn julkaisusta vuodelta 1985 (Konecny, 1985). 2. MAAKUVAUS Fotogrammetriaa sovellettiin 1800-luvulla arkkitehtitehtonisiin kuvauksiin ja geodeettisiin mittauksiin. Vaikka ensimmäisiin kokeiluihin sisältyi kuvauksia ilmapallosta, käytännössä työt rajoittuivat maakuvauksiin. Albrecht Meyenbauer perusti Saksaan eli silloiseen Preussin kuningaskuntaan vuonna 1885 Messbildanstalt-nimisen mittakuvalaitoksen. Sen tehtävänä oli dokumentoida ja kuvata kaikki kansallisesti merkittävät julkiset rakennukset. Meydenbauer oli vakuuttunut siitä, että tarkka tieto rakennuksesta voidaan parhaiten tallentaa valokuvalle, koska rakennus kuluu, muuttuu ja lopulta häviää ajan mukana. Hän rakensi tarkoitukseen sopivat kamerat ja valokuvalevyt. Kamerat olivat mukana kulkevia, kokoontaitettavia ja kevytrakenteisia, mutta silti geometrisesti tukevia. Jokaiselle kuvalle tuli mahtua mahdollisimman paljon tietoa kohteesta. Kuvat olivat suuria lasilevyjä, suurimmat kooltaan 40 cm x 40 cm. Meydenbauerin laitos toimi vuoteen 1920 ja kuvia otettiin yhteensä noin kpl (Albertz, 2001). Arkistossa olevia kuvia käytetään vanhojen ja hävinneiden rakennusten rekonstruoimiseen (Kuva 2). Maakuvien käyttö geodeettisiin mittauksiin oli hankalaa. Maaston tuli olla sovelluskohteissa avoin ja näkymien katveettomia. Kuvausta varten kiivettiin mahdollisimman korkealle, ylös rinteeseen tai lähellä olevan rakennuksen katolle. Yksi varhaisia töitä on Dachelin keitaan kartoitus Libyassa, missä Jordan kuvasi vuonna Finsterwalder kuvasi Alpeilla jäätiköitä. Hänen kameransa oli fotogrammetrinen teodoliitti eli valokuvausteodoliitti. Tähtäyskaukoputki muodostui okulaarista, joka asetettiin kuvatasolle, ja kameraobjektiivista, jota siirtämällä nostettiin tai laskettiin kuvan horisonttia. Kuvat otettiin kolmiopisteiltä ja kuvattiin panoraamasarjoina. (Jordan, 1897) Fotogrammetrinen kartoitus oli luonteeltaan yksikuvamittausta. Kyse oli mittapöytämittauksesta, missä teodoliitti korvattiin valokuvausteodoliitilla (Kuva 3). Kamera orientoitiin kuten teodoliitti eli se pystytettiin tunnetulle asemapisteelle, tasattiin ja suunnattiin (Kuva 4). Valokuvan etuna oli se, että mittakuvalle tallentui silmänräpäyksessä sekä kohteen näkymä että perspektiivi. Nämä kiinnittyivät asemapisteeseen kuvanottohetkellä. Näkymä tulkittiin kuvalta pisteinä. Koska kartoitus 10

3 tehtiin jälkikäteen, kartoitettavia pisteitä voitiin valita tarpeen mukaan lisää ja vähitellen piirtää koko näkymä kartalle. Perinteisellä mittapöydällä kohde piirrettiin suuntien ja etäisyyksien avulla. Valokuvausteodoliitilla etäisyysmittauksia ei tarvittu, koska kukin yksityiskohta havaittiin kahdesta eri suunnasta. (Gruber, 1911) Kuva 2. Berliinin historiallisessa keskustassa Spree-joen länsirannalla sijaitseva komendantin rakennus Kommendantur on rekonstruoitu julkisivuiltaan entisen kaltaiseksi Meydenbauerin kuvien perusteella. Kuva 3. Valokuvausteodoliitti, jonka on valmistanut Günther & Tegetmeyer Saksassa Braunschweigissa. Geodesian professori Alfred Petrelius hankki kojeen Teknilliselle korkeakoululle 1900-luvun alussa. Kasimir Sinervä (ent. Sjöstedt) teki sillä diplomityön vuonna Aiheena oli Hietalahden satama-alueen fotogrammetrinen kartoitus (Savolainen, 1983). Kuva: Raimo Laurén. Valokuvausteodoliitilla mittaaminen oli geodeettisesta eteenpäinleikkauksesta. Kuvat mitattiin koordinatografilla. Kartalle piirrettiin pääpystysuora kuvan asemapisteestä tähtäyspisteeseen. Uusi piste havaittiin kuvalta siten, että luettiin vaakakulma ja tämä suunta piirrettiin kartalle. Kun havainto toistettiin seuraavalla kuvalla, uusi piste piirtyi kartalle. Tarkka paikka voitiin vielä varmentaa kolmannella kuvalla. Kartoitus oli kolmiulotteista. Kun kuvalta mitattiin pystykulma ja kartalta etäisyys, korkeusero kameran projektiokeskuksen ja uuden piirretyn pisteen välillä laskettiin trigonometrisesti. 11

4 Yksikuvamittaus valokuvausteodoliitin kuvista soveltui rakennusten pohja- ja julkisivupiirrosten mittaamiseen, koska eri kuvilta oli helppo löytää yhteisiä vastinpisteitä. Maastoa kartoitettaessa pisteiden tulkinta oli epävarmaa. Yksiselitteisiä pisteitä oli vähän ja, kun perspektiivi muuttui, vastinpisteiden löytäminen oli seuraavilta kuvilta hankalaa. Tarkassa tunnistamisessa käytettiin apuna kuville piirrettyjä sydänsuoria. Uudet pisteet tihensivät kartan geodeettisen runkoverkon. Maanpinnan topografiaa ei tulkittu kuvilta, koska korkeuskäyrät hahmoteltiin maastossa ja piirrettiin kartalle vasta, kun runkopisteet oli tihennetty. Kuva 4. Maakuva V. G. Teiskonlahden diplomityöstä vuodelta Tehtävänä oli kartoittaa Lapinniemen tehdasalue fotogrammetrian avulla ja se tehtiin valokuvausteodoliitilla. Kartotettaessa on käytettävä hyväksi Tampereen kaupungin kolmioitusta (Teiskonlahti, 1923). Teodoliitti on tasattu ja suunnattu kiintopisteeseen, joka sijaitsee silloisen Ferrarian tehtaan savupiipussa. 3. ILMAKUVAUS Fotogrammetrian matemaattinen perusta pohjaa deskriptiiviseen geometriaan. Keskiajalla perspektiivikuvia piirrettiin neulanreikäkameralla käyttäen pimeää huonetta, camera obscuraa. Valokuva tallensi muunnoksen kohteesta kuvalle automaattisesti. Guido Hauck rakensi fotogrammetrisen laskimen perspektiivikuvaukselle vuonna 1884 (Brauer, 1891; Albertz, 1981) (Kuva 5). Ohjaimina hän käytti puusäleitä. Stereotarkastelu liittyi fotogrammetriseen mittaamiseen stereokomparaattorissa, jonka Carl Pulfrich kehitti vuonna Siinä käytettiin avaruusmittamerkkiä, jolla vaakaparallaksihavainnot muunnettiin etäisyyden mittaamiseksi. Eduard von Orel ja Vivian Thompson kehittivät komparaattorista automaattisen stereokartoituskojeen, jossa maakuvahavainnot munnettiin mekaanisten varsien avulla kolmiulotteisiksi koordinaateiksi. Max Gasser kehitti 1915 Multiplex-projektorin, jolla maanpintaa kartoitettiin ilmakuvilta, ja korkeuskäyrät piirtyivät stereomallia tulkitsemalla. Koordinaattien laskemiseen ei tarvittu erillisiä laskutoimituksia, koska analogiset avaruusohjaimet muunsivat koordinaatit kuvaparilta kartalle automaattisesti. (Konecny, 1983) Ilmakuvaus kehittyi erityisesti maailmansotien välisenä aikana ja 1930-luvuilla. Kartoituskuvauksissa lentokone korvasi ilmapallon ja ilmalaivan. Saksalainen E. O. Messter oli 12

5 kehittänyt sarjamittakameran jo vuonna Ilmakuvakameroilla kuvattiin koko kartoitusalue niin, että kuvat peittivät toisensa. Peitot olivat alkuun niukkia, peräkkäisten kuvien ja vierekkäisten jonojen välillä %. Kuvaamista tehostettiin suurentamalla kuvakokoa ja käyttämällä laajakulmaista optiikkaa. Lasilevyjen sijaan ryhdyttiin käyttämään mitanpitävää filmiä. Myös filmivalikoima laajeni, kun pankromaattisen lisäksi voitiin kuvata lähi-infrapunaisella valolla. Fotogrammetrian tärkeänä matemaattisena tutkimustehtävänä on alusta alkaen ollut kameran ulkoisen orientoinnin eli kuvauspaikan ja -suunnan määrittäminen kohteen suhteen. Valokuvateodoliitin ulkoinen orientointi määräytyi asemapisteen koordinaattien ja tähtäyssuunnan mukaan. Ilmakuvauksissa asemapistettä ei tunnettu, joten kuva oli orientoitava kohteen näkymän perusteella. Kyse on ns. vapaan asemapisteen määrittämisestä. Kun kohde on kolmiulotteinen, orientointi voidaan laskea kuvan perspektiivin suhteen tarkasti ja yksiselitteisesti. Kuva 5. Vanhin tunnettu mekaaninen laskukoje fotogrammetriassa on Guido Hauckin Perspectograph vuodelta 1884 (Brauer, 1891). Koje piirsi vaaka- ja pystyleikkauskuvien O1 ja O2 perusteella kohteesta perspektiivikuvan O3, kun kameran P ja kuvatason G orientaatio oli annettu (Haggrén, 2004). Alkuun ilmakuvat orientoitiin visuaalisesti. Esimerkiksi piirtomuuntokojeessa kuva heijastettiin kartan päälle, jolloin kuvaa suurentamalla ja pöytälevyä kallistamalla kuva ja kartta voitiin sovittaa yhteen. Sen jälkeen ilmakuvalla näkyvät uudet kohteet piirrettiin kartalle. Orientointi voitiin määrittää laskemalla, mikäli kuvan alueella näkyi vähintään kolme kiintopistettä. Ratkaisu esitettiin pyramidiprobleemana eli taaksepäinleikkauksena avaruudessa (Finsterwalder ym., 1903). Laskutoimitukset olivat hankalia ja kiintopisteiden mittaaminen hidasta. Suomessa kehitettiin 1920-luvulla tykistön kartoitustarpeisiin horisonttikuvausta. Tykistökenraali Vilho Nenosen ja K. G. Löfströmin ajatuksena oli korvata kiintopisteet havaitsemalla kameran ulkoisen orientoinnin suureet kuvaushetkellä. Kallistuskulmat kuvattiin kahteen suuntaan horisontista (Löfström ym., 1930). Vilho Väisälän kehittämällä nestestatoskoopilla pidettiin lentokoneen korkeus kuvanottovälillä vakaana (Väisälä ym., 1932). Näiden havaintojen perusteella kartoitusalueen kuvat oikaistiin yhtenäiseksi ilmakuvakartaksi. Ensimmäinen oikaisukoje, joka Suomeen hankittiin vuonna 1927, oli ranskalaisen Roussilhen valmistama. Nenon-kameran prototyyppi valmistui keväällä 1928 Asevarikko 1:n korjauspajalla Katajanokalla (Kuva 6). Onnistuneiden koetöiden jälkeen Löfström patentoi keksinnön (Löfström ym., 1930). Zeiss Aerotopograph GmbH valmisti ensimmäisen horisonttimittauskameran Nenon RMK C/6 15x15 vuonna Nenonkameran runkona oli Zeissin sarjavalmisteinen ilmakuvauskamera RMK P 10. Kamerassa oli Zeiss- 13

6 Tessar -objektiivi, jonka polttoväli oli 165 mm ja kuvakoko oli 15 x 15 cm. (Löfström, 1946; Paulaharju, 1997). Ilmakuvakartta soveltui suurimittakaavaiseen kartoitukseen 1: Horisonttimittauskameran kuvista koottu karttalehti ei vääristynyt, jos se valmistettiin oikaistuista pystykuvista (Kuva 7). Menetelmä soveltui nopeaan kartoitukseen, koska maastossa mitattuja kiintopisteitä tarvittiin vain koordinaattiruuduston sijoittamiseen kartalle. Jatkosodan aikana suomalaiset valmistivat ilmakuvapikakarttoja, jotka olivat joukkojen käytössä runsaan vuorokauden kuluttua kuvaamisesta. (Paulaharju, 1983) Kuva 6. Nenosen horisonttikamera vuodelta 1929 Tykistömuseossa Hämeenlinnassa. Kameran vieressä on Vilho Väisälän konstruoima statoskooppi. (Tykistömuseo, 2007) Kuva 7. Zeiss-Aerotopograph in valmistama oikaisukoje SEG I eli Kaisu Tekniikan museossa. Kojetta käytettiin Suomessa vuosina Kaisuksi kutsuttu koje osallistui sotiin seuraamalla tiedustelulentueita kenttien läheisyyteen (Tekniikan museo, 2007). 14

7 Ilmakuvaus stereokartoitukseen soveltuvalla 60 % peräkkäispeitolla yleistyi rullafilmien myötä. Stereokartoitusta tehtiin pienimittakaavaisille topografisille kartoille. Zeissin Aeromultiplexkojeessa oli useita projektoreita jonossa. Ilmakuvat pienennettiin diapositiiveiksi, joilla jonomallin anaglyfikuva heijastettiin kartoituspöydälle. Zeissin stereoplanigrafia käytettiin kolmiointiin, kun kartoille tihennettiin tukipisteitä. Pisteet mitattiin stereomalleilta ja ylivietiin seuraavalle mallille. Näin kuvajonolle muodostui yhtenäinen tiheä pisteverkko, joka sidottiin ilmakolmioinnilla kiintopisteisiin. Maastossa mitattavien kiintopisteiden väliksi riitti jopa km. (Paulaharju, 1997) Suurimittakaavaisissa kartoituksissa stereokartoitus yleistyi 1950-luvulla. Yhtenä syynä oli ortoilmakuvien valmistaminen, missä yksityiskohtainen oikaisu edellytti tarkkaa tietoa maanpinnan topografiasta. Bean kehitti 1953 ortofotoskoopin asettamalla Balplex Plotter -stereokartoituskojeen projektiotasolle valotusrummun. Oikaistu ilmakuvapari projisioitiin rummulle ja toinen kuvista valottui kuvakselle pienestä aukosta. Aukko toimi samalla mittamerkkinä, jonka korkeutta muutettiin maanpinnan parallaksihavaintojen mukaan. Maanpintaa havaittiin yhdensuuntaisin profiilein, ja samaan aikaan rumpu pyöri ja valotti ortoilmakuvan kapeina kaistaleina. Jokainen piste ja kaistale kuvautui samaan mittakaavaan. Gigas-Zeissin ortoprojektorissa ortokuvan tarkkuutta lisättiin ottamalla oikaisussa huomioon myös maaston kaltevuus ja kuvan perspektiivi. (Halonen, 1968) 4. ILMAKOLMIOINTI Automaattinen tietojenkäsittely kehittyi fotogrammetrian sovelluksissa 1950-luvulta alkaen. Uki Helava patentoi Kanadassa National Research Councilissa analyyttisen plotterin keksinnön (Helava, 1958). Italialainen OMI Ottica Meccanica Italiana alkoi valmistaa kojeita siviilikäyttöön luvulla (Konecny, 1983). Analyyttisessä stereokartoituskojeessa mekaaniset orientointiliikkeet ja avaruusohjaimet korvattiin tietokoneohjelmilla. Kuvakannattimet ja mittausoptiikka kytkeytyivät toisiinsa sähköisesti. Kun operaattori kartoitti maastoa stereomallilta, avaruusmittamerkin liike muunnettiin tietokoneella mittausoptiikan liikkeeksi. Murros analogisista kojeista analyyttisiin kesti 20 vuotta. Kun Kansainvälisen fotogrammetrian seuran ISP:n kongressi järjestettiin vuoden 1976 kesällä Helsingissä, analyyttiset plotterit olivat syrjäyttäneet analogiakojeet alan laitekehityksen kärjestä. Analyyttisen fotogrammetrian kehitys oli erityisen nopeaa ilmakolmioinnissa. Tämä johtui avaruustekniikan tutkimuksen tarpeista ja automaattisen tietojenkäsittelyn suomista uusista mahdollisuuksista. Hellmut Schmid ja Duane Brown kehittivät 1950-luvulla fotogrammetriaan tarkat kuvausyhtälöt, jotka soveltuivat ballististen kameroiden kalibroimiseen ja satelliittien ratalaskuihin (Konecny, 1983). Kuvaamalla liikkuvaa tähtitaivasta saatiin aikaiseksi kuvasarja, josta samassa blokkitasoituksessa ratkaistiin kuvien ulkoiset orientoinnit, satelliittien ratapisteiden 3D-koordinaatit, kameran sisäinen orientointi ja objektiivin kuvausvirheet. Suomessa geodesian professori R. A. Hirvonen esitti vuonna 1959 tarkat kuvausyhtälöt, joita sovellettiin sädekimppukolmiointiin kartoitusilmakuvauksissa (Hirvonen, 1959; Hirvonen, 1965). Teknillisen korkeakoulun fotogrammetrian professoriksi nimitettiin vuonna 1960 R.S. Halonen. Analyyttisen fotogrammetrian tutkimus nousi kansainvälisesti merkittävälle uralle, kun Halonen hankki laboratorioon Zeissin PSK II -stereokomparaattorin. Einari Kilpelän väitöstutkimus sädekimppualuetasoituksen blokkideformaatioista loi perustan ilmakolmioinnin käytännön soveltamiselle. Hannu Salmenperä kehitti fotogrammetrista kolmiointia lisäämällä tasoitukseen geodeettiset havainnot maakuvasovellusten tarpeisiin. Juhani Hakkarainen rakensi horisontaali- 15

8 goniometrin ja kehitti ilmakuvakameroiden kalibrointia yhdessä optiikan alan saksalaisten ja sveitsiläisten laitevalmistajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Einari Kilpelä johti 1980-luvulla laajaa kansainvälistä yhteistutkimusta, jossa perusteellisin koetöin selvitettiin kamerakalibroinnin lisäparametrien käyttö ilmakolmioinnissa. Aktiivinen osallistuminen alan tutkimusyhteistyöhön ISPRS:n ja OEEPE:n puitteissa loi sen kansallisen perustan, jonka varaan suomalaiset yritykset rakensivat ilmakuvakartoituksesta yhä tänä päivänä menestyvän vientituotteen (Kuva 8). Kuva 8. Suomalaiset kartoitusalan yritykset kansainvälistyivät 1960-luvulla. Vientiprojekteissa oli mahdollisuus investoida uusimpaan ilmakuvaus- ja kartoitustekniikkaan, tasata työhuippuja kotimaassa ja saada tarpeellista kokemusta yhä haastavampiin asiantuntijatehtäviin (Wik, 1990). Kuvat ovat FM-International Oy FINNMAP:in 60-vuotishistoriikista (FM-International, 2011). 5. DYNAAMISET 3D-MALLIT Digitaalisen fotogrammetrian kehitys alkoi puolijohdetekniikasta, mikä toi mukanaan transistorit, mikropiirit ja CCD-kennot. Jo vuonna 1955 P. Rosenberg julkaisi Photogrammetric Engineering lehdessä teorian siitä, miten ilmakuvat prosessoidaan kuvauslennolla (Rosenberg, 1955). Ensimmäiset Landsat-satelliittikuvat yleistyivät tutkijoiden siviilikäytössä 1970-luvulla. Kuvat olivat monikaistaisia keilainkuvia ja soveltuivat luonnonvarojen inventointiin (Kuittinen ym., 2011). Vuonna 1986 saatiin ranskalaisen SPOT-satelliitin kuvia, jotka oli otettu rivikeilaimella ja geometrisesti riittävän tarkkoja, jotta ne soveltuivat maanpinnan stereokartoitukseen. Digitaaliset kuvat, tietokoneen kuvamuistit ja kuvankäsittelytekniikka tekivät mahdolliseksi rakentaa mittaus- ja kartoitusjärjestelmiä, jossa ei käytetty lainkaan mekaanisia ohjaimia. Suomessa tätä kehitystyötä tehtiin 1980-luvulla Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa VTT:ssä. Tapani Sarjakoski esitti digitaalisen stereokartoituskojeen konseptin vuonna 1981 (Sarjakoski, 1981). Tosiaikainen 3D kuvamittausjärjestelmän prototyyppi teollisuuden laadunvarmistussovelluksiin kehitettiin digitaalisen kuvankäsittelyn tutkimusohjelmassa vuosina (Haggrén, 1986). Ensimmäinen väärävärivideokamera toimitettiin Karelsilva Oy:lle vuonna 1991 ja AISA-spektrometri valmistui vuonna (Parmes, 2011) Tultaessa 2000-luvulle digitaaliset ilmakuvakamerat ovat korvanneet filmiskannerit ja koko tuotantoprosessi ilmakuvauksesta kartoiksi on muuttunut digitaaliseksi. Kameroilla kuvataan samanaikaisesti mustavalko-, väri- ja väri-infrakuvaa. Sovellukset kehittyvät uusien kuvaus- ja 16

9 paikannustekniikoiden myötä. Hyperspektrikameralla mitataan spektri jokaiselle kuvan pisteelle. Interferometrisella SAR-kuvalla tutkitaan maanpinnan muotoja ja polarimetrisella SAR-kuvalla puustotietoja. Laserkeilaimella kuvataan 3D-ympäristöä tiheänä pistepilvenä. Kuvausten navigointiin ja kuvien suoraan georeferointiin käytetään satelliitti- ja inertiapaikannusta. Mobiilit kartoitusjärjestelmät ovat matalalla tai maan päällä liikkuvia kartoitusjärjestelmiä, joissa kuvaus- ja paikannustekniikoita integroidaan yhteiseen alustaan (Kuva 9). Jatkuvan laite- ja sovelluskehityksen myötä Suomeen on syntynyt uusia fotogrammetrian ja kaukokartoituksen vientituotteita (Kuva 10). Kartoituksen digitalisoitumisen myötä kuvat muuttuvat dynaamisiksi 3D-malleiksi. Uudet visuaaliset sovellukset esimerkkeinä geograafiset 3D-käyttöliittymät, Imax-teatterien panoraamakuvat, stereoelokuvien tuotanto, ympäristömuutosten havainnollistaminen, henkilökohtaiseen navigointiin liittyvät fly through ja walk through -esitykset edellyttävät rakennetusta ja luonnonympäristöstä kerätyn 3D-tiedon tarkkaa yhteensovitusta, yksityiskohtaisuuden mittakaavattomuutta, geometrista oikeellisuutta ja värien ja valaistuksen luonnonmukaisuutta. Merkittävä tutkimustarve kohdistuukin kuvaavien sensorien mallintamiseen, integroitujen järjestelmien kalibroimiseen ja alkuperäisten havaintojen epävarmuuden huomioimiseen (Hyyppä ym., 2009). Kuva 9. Geodeettisen laitoksen mobiili kartoitusjärjestelmä FGI Roamer (Chen, 2009). Kuva 10. Suomalaisia fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alan vientituotteita 2000-luvulla. 17

10 6. TULEVA KEHITYS Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historian aikana kuvaus- ja laskentatekniikat ovat muuttuneet analogisista digitaalisiksi. Tämä on lyhentänyt tiedon keruusen kuluvan ajan vuorokausista sekunnin murto-osiin ja kuvien käsittelyyn kuluvan ajan vuosista sekunneiksi (Kuva 11). Maanmittauslaitos aloitti ilmakuvilta tehtävän peruskartoituksen Suomessa 1940-luvulla ja kartta valmistui koko maasta vuonna Tällä hetkellä maastotietokannan ajantasaisuus on viisi vuotta (Maanmittauslaitos, 2011). Sebastian Finsterwalder kuvasi vuonna 1899 Gars am Innissä ilmapallolla kuvaparin, mittasi näkymää piste pisteeltä ja sai kartan valmiiksi kolmen vuoden kuluttua (Konecny, 2010). Nyt laserkeilaimilla mitataan tuhansia 3D-pisteitä sekunnissa (Zhu, 2011). Amerikkalaisen Digital Globe -yrityksen WorldView-satelliitit kuvaavat maanpintaa puolen metrin pikselikoolla ja toistavat kuvan 30 sekunnissa (Jordan, 2010; Deilami ym., 2011). Kuva 11. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historia kuvattuna kartoitusnopeuden ja ajantasaisuuden kehityskäyrin. Samassa ajassa ilmakuvakarttojen sisältö on moninkertaistunut ja tietojen yksityiskohtaisuus lisääntynyt (Kuva 12). Kun valokuvauksen alkaessa kuvat olivat pankromaattisia ja mustavalkoisia, uusi AisaDUAL hyperspektrikamera jakaa kuvan nm välisellä aallonpituusalueella 498 kanavaan (Specim Imaging, 2011). Kuva 12. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historia kuvattuna kartan sisällön moniulotteisuuden ja erotuskyvyn kehityskäyrin. 18

11 Aikasarjat lisäävät karttojen dynaamisuutta. Illka Korpela kolmioi Hyytiälästä 370 ilmakuvaa vuosilta ja sitoi eriaikaiset kuvat yhteen luonnollisilla liitospisteillä kuten yksittäisillä puilla (Korpela, 2005). Petri Rönnholm käytti pistepilvien ja kuvien yhteensovitukseen maanpinnan muotoja ja rakennusten piirteitä (Rönnholm, 2010). Pienpiirteiset korkeusmallit ja niitä täydentävät yksityiskohtaiset kaupunkimallit tihentävät geodeettisen koordinaatiston kaikkialle lähiympäristöömme. Maanmittauslaitoksen tuottaman ja laserkeilaukseen perustuvan valtakunnallisen korkeusmallin pistetiheys on 0,7 pistettä neliömetrillä. Sen ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus ruudun keskellä 0,3 m (Maanmittauslaitos, 2011). Googlen Street View sovelluksessa kuvat projisioidaan kolmiulotteisen kaupunkimallin pinnalle (Google, 2011). Tälle kehitykselle ei näy loppua: The best way to predict the future is to invent it. (Jordan, 2010). 7. YHTEENVETO Tässä kirjoituksessa on esitetty fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historia 200 vuoden ajalta lyhyin tuokiokuvin ja liitetty ne yhteen eri ajanjaksoille tunnusomaisten tekniikoiden ja sovellusten kautta. Ajanjaksot alkavat jostain oman aikansa merkittävästä keksinnöstä, joita ovat olleet valokuva, lentokone, tietokone ja satelliitit. Tärkeinä kartoitussovelluksina on esitetty maakuvaus, ilmakuvaus, ilmakolmiointi ja dynaamiset 3D-mallit. Keksinnöt eivät muutu sovelluksiksi itsestään. Siihen tarvitaan tutkijoita ja käyttäjiä. Tutkijat kehittävät tekniikoita ja luovat niistä sovelluksia, käyttäjät pyrkivät hyödyntämään näitä. Suomen fotogrammetrian ja kaukokartoituksen historiassa esimerkkejä onnistuneista ja tarpeellisista sovelluksista ovat esimerkiksi ja 1930-luvun tykistön ilmakuvakartat ja ja 1970-luvun suurikaavaisen kartoituksen pistetihennys. Digitaalisen fotogrammetrian sovelluksista arvioita ei vielä voi tehdä, vaikka edellä on esimerkinomaisesti esitetty joitakin. Onnistuneet sovellukset riippuvat tulevista käyttäjistä. Tässä esityksessä sovellukset on projisioitu käyrillä, jotka esittävät fotogrammetrian ja kaukokartoituksen tekniikoiden tulevaa kehitystä. LÄHTEET Albertz, J., Jahre Photogrammetrie an der Technischen Universität Berlin, , Festschrift zum 70. Geburtstag von Rudolf Burkhardt (1981), 299 s. Albertz, J., Albrecht Meydenbauer Pionier der photogrammetrischen Dokumentation des Kulturerbes. Proceedings 18th International Symposium CIPA 2001 Potsdam (Germany), September 18-21, Brauer, E., Hauck-Brauer s Perspektiv-Zeichenapparat, Zeitschrift des Vereins Deutscher Ingenieure 35(1891), s Chen, R., Hyyppä, J., Kuittinen, R., Pei, L., Chen, Y., Zhu, L., Wang, J., Zhang, L., Zhang, J., Liu, Z., Takala, J., Leppäkoski, H. & Ye, L., D Personal Navigation and Location-Based Service for the World Exposition in Shanghai in 2010, esitelmä Deilami, K. & Hashim, M., Very High Resolution Optical Satellites for DEM Generation: A Review, European Journal of Scientific Research, Vol.49 No.4 (2011), s FM-International Oy, Kartoituksen kuusi vuosikymmentä Finsterwalder, S., & Scheufele, W., Das Rückwärtsschneiden im Raum. Sitzung der math.-phys. Klasse vom 7. November 1903, s Google, Valokuvien muuntaminen Street View kuviksi. Google Maps,

12 Gruber, O., Der Hochjochferner im Jahre Seine Vermessung in den Jahren 1907 und Inauguralsdissertation der philosophischen Fakultät Sekt. II der Ludwig-Maximilians-Universität München, 1911, 42 s. Haggrén, H., Method for the three-dimensional surveillance of the object space, patentti, US , Haggrén, H., Applications of projective transformation for stereo photogrammetry. Väliraportti, Suomen Akatemia, Halonen, R. S., Fotogrammetria I, Moniste n:o 216, 2. painos, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta, Otaniemi 1968, 213 s. Helava, U. V., Photogrammetric Plotter, patentti, CA Hyyppä. J., Jaakkola, A. & Kaasalainen, S., Laser Scanning Research Activities in Finland. Esitelmä, EuroSDR Meeting, Masala, October, 2009, Jordan, L., GeoImagery: A New Paradigm for GeoInformatics, esitelmä, ISPRS Centenary Conference - Vienna, Austria, Jordan, W., Handbuch der Vermessungskunde. Zweiter Band: Feld- und Land-Messung, Fünfte verbesserte und erweiterte Auflage, J. B. Metzlerscher Verlag, Stuttgart, 1897, 785 s. Konecny, G., Development of Photogrammetric Instrumentation and Its Future, in: Finnish Society of Photogrammetry , Anniversary Publication, The Finnish Society of Photogrammetry and Institute of Photogrammetry, Helsinki University of Technology, Topografikunnan Karttapaino, Helsinki 1983, s Konecny, G., The International Society for Photogrammetry and Remote Sensing - 75 Years Old, or 75 Years Young", Photogrammetric Engineering and Remote Sensing, 51(7), s Konecny, G., Years ISPRS, esitelmä, ISPRS Centenary Conference - Vienna, Austria, Korpela, I., Metsäalueen historian rekonstruointi ilmakuva-aikasarjoista, esitelmä, Paikkatietomarkkinat, Helsinki Kuittinen, R. & Kilpelä, E., Kaukokartoituksen alkutaipaleelta, Maanmittaus 86:1 (2011), s Löfström, K. G. & Lehtonen, T. K., Verfahren zur Bestimmung der Neigung und Verkantung einer Flugphotographie im Belichtungsaugenblicke, patentti, DE , Löfström, K. G., Ilmakuvakartoitus Suomessa. Suomen Fotogrammetrinen Seura , s Niemelä, O., Suomen karttojen tarina , Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi. Maanmittauslaitos, Karttakeskus Oy, Suomen Kartografinen Seura, Helsinki 1998, 176 s. Parmes, R., Satelliittikuviin liittyvä tutkimustyö VTT:ssä , Maanmittaus 86(1), s Paulaharju, J., Suomen sotilaskartoitus, Topografikunta, Topografikunnan Karttapaino, Helsinki 1983, 139 s. Paulaharju, J., Sotilaat kartoittavat, Suomen sotilaskartoituksen historia, Topografikunta, Topografikunnan Karttapaino, Helsinki 1997, 239 s. Rosenberg, P., Information theory and electronic photogrammetry. Photogrammetric Engineering, 21(4), s Rönnholm, P., Orientation and Integration of Images and Image Blocks with Laser Scanning Data, Doctoral Dissertation, Aalto University, School of Science and Technology, Espoo 2010, 63 s. Sarjakoski, T., Concept of a Completely Digital Stereoplotter, The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 8, No. 2, 1981, s

13 Savolainen, A., A Look into the History of Photogrammetry in Finland. In: Finnish Society of Photogrammetry , Anniversary Publication, The Finnish Society of Photogrammetry and Institute of Photogrammetry, Helsinki University of Technology, Topografikunnan Karttapaino, Helsinki 1983, s Specim Imaging, Specim Imaging Ltd., AisaDUAL-esite, Teiskonlahti, V. G., Fotogrammetrinen kartotus, diplomityö, TKK:n Insinööriosasto, Helsinki Tekniikan museo, Oikaisukoje SEG I, Näyttelyteksti, Tykistömuseo, Nenon-kamera, Näyttelyteksti, Väisälä, V., Löfström, K. G. & Lehtonen, T. K., Menettelytapa ilmanpainevaihtelujen mittaamiseen käytetyn nestemanometrin suljetun ilmamäärän lämpötilan muuttumattomana pitämiseksi, patentti, FI 14619, Wik, S., Suomalaisten yritysten kansainvälinen toiminta. MIL 100 vuotta 1990, Maanmittausinsinöörien Liitto ry, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990, s Zhu, L., Hyyppä, J., Kukko, A., Kaartinen, H. & Chen, R., Photorealistic Building Reconstruction from Mobile Laser Scanning Data. Remote Sensing, 2011, 3, ; doi: /rs ,

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset

Lisätiedot

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"

Lisätiedot

Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi

Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 6.10.2004) Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi AIHEITA Ulkoinen orientointi Suora ratkaisu Epäsuora

Lisätiedot

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi 7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Lisätiedot

Luento 9. Stereokartoituskojeet

Luento 9. Stereokartoituskojeet Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 9. Stereokartoituskojeet AIHEITA Analogiset stereokartoituskojeet Analyyttiset stereokartoituskojeet Digitaalinen

Lisätiedot

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen

Lisätiedot

Luento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 7 Stereokartoituskojeet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2 Fotogrammetrinen prosessi 3 Stereokartoituskoje Stereokartoituskojeessa kuvaparin stereoskooppinen tarkastelu ja tarkka

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Fotogrammetrisen kartoituksen opintojaksot

Fotogrammetrisen kartoituksen opintojaksot Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 1: Opintojakson sisältö ja tavoitteet (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 11.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus

Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 14.9.2005) Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Mitä pitäisi oppia? Muunnokset informaatiokanavassa (osin kertausta) Erotella kuvaan ja

Lisätiedot

Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus

Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 13.10.2004) Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus AIHEITA Stereomittaus

Lisätiedot

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat 1 Kuvan kolmiulotteisuus 2 Stereokuva 3 Aiheita Parallaksi. Stereoskopia. Stereoskooppinen näkeminen. Stereomallin kokonaisplastiikka. Stereokuvaus. Dokumentointi stereodiakuvin.

Lisätiedot

Mittapöytämittauksesta

Mittapöytämittauksesta 40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

Luento 4: Kolmiointihavainnot

Luento 4: Kolmiointihavainnot Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 4: Kolmiointihavainnot Luento 4: Kolmiointihavainnot Reconstruction procedure Kuvahavainnot Kollineaarisuusyhtälö

Lisätiedot

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet.

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.1.2003) (Päivitys: Katri Koistinen, 3.2.2004) Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat Maa 57.270, Fotogrammetrian, kaukokartoituksen ja kuvantulkinnan seminaari Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat 2007 Lauri Saarinen Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Digitaalinen ilmakuvakamera...3

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007 Koonnut Kirsi Karila SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...

Lisätiedot

24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.

24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia. Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.

Lisätiedot

Luento 3: Keskusprojektiokuvaus

Luento 3: Keskusprojektiokuvaus Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 11.3.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 20.1.2004) Luento 3: Keskusprojektiokuvaus

Lisätiedot

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

Luento 8: Ilmakuvaus AIHEITA. Kuvauslajit. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Luento 8: Ilmakuvaus AIHEITA. Kuvauslajit. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 9.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 10.2.2004) Luento 8: Ilmakuvaus AIHEITA Kuvauslajit

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla

Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo, toukokuu

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005 Koonnut Kirsi Karila SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...2

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN KAAVOITUKSEN POHJAKARTAN LAATIMINEN SEKÄ ILMAKUVAUS MARTINKYLÄN ALUEELLA

SIPOON KUNNAN KAAVOITUKSEN POHJAKARTAN LAATIMINEN SEKÄ ILMAKUVAUS MARTINKYLÄN ALUEELLA 1(6) Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne kaavan pohjakartan (mittausluokka 1) laatimisesta mittakaavaan 1:1000. Kartoitettava alue on noin 670 ha oheisen karttaliitteen mukaisesti

Lisätiedot

Teknillinen Korkeakoulu Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari

Teknillinen Korkeakoulu Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Teknillinen Korkeakoulu Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Phantogrammit Espoossa 22.4.2005 Laura Liikkanen 58271V

Lisätiedot

ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2. petri.ronnholm@aalto.fi, juha.hyyppa@fgi.

ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2. petri.ronnholm@aalto.fi, juha.hyyppa@fgi. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2 1 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu,

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Luento 13: Mittausovellukset

Luento 13: Mittausovellukset Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Mittausovellukset AIHEITA Off-line sovelluksia On-line sovelluksia (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 11.3.2003,

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

aikana tai vähän ennen sitä. 25 vuoden takaiset rajakarttalehdet olivat 1:50 000 -mittakaavassa. Nyt jokirajaosuuden

aikana tai vähän ennen sitä. 25 vuoden takaiset rajakarttalehdet olivat 1:50 000 -mittakaavassa. Nyt jokirajaosuuden Kuva 1. Kuvassa karttalehtien indeksi ja sen alapuolelle siirrettynä vastaavat ilmakuvat, yhteensä 411 kuvaa. Suomen ja Norjan välisen vuoden 2000 rajankäynnin kartasto valmistettiin Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Luento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 2 Stereokuvan laskeminen 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Aiheet Stereokuvan laskeminen stereokuvan piirto synteettisen stereokuvaparin tuottaminen laskemalla stereoelokuva kollineaarisuusyhtälöt

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén 2003) (Päivitykset: Katri Koistinen 2004,Anita Laiho-Heikkinen 2007) 2008 Jussi Heikkinen, Jussi.Heikkinen@tkk.fi Ilmakuvaus

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 Koonnut Anna Erving SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...

Lisätiedot

Luento 11: Kartoitusprojektit

Luento 11: Kartoitusprojektit Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 25.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara 17.10.2004) Luento 11: Kartoitusprojektit

Lisätiedot

Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto. erikoissovellukset

Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto. erikoissovellukset Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto 1 Aiheita Mittakamerat Digitaaliset kamerat Komparaattorit Ohjelmistot 2 Photogrammetry 1907 27 stations 111 photographs 7 geodetic control points 3 Photogrammetric documentation

Lisätiedot

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT 1. KESKUSPROJEKTIO 2. ILMAKUVAKAMERAT o ANALOGISET o DIGITAALISET 3. KEILAIMET 4. PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN KUVAUS 5. TUTKAT 6. LASERKEILAIMET KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

Lisätiedot

Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku

Henrik Haggrén. Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa. Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku 54 Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Maanmittaus 86:1 (2011) Historiallinen tietoisku Kaukokartoituksen opetus Teknillisessä korkeakoulussa Henrik Haggrén Tiivistelmä. Kaukokartoitus

Lisätiedot

MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen

MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen Suomen kartoituksen ensiaskeleet: mitä kartoissa kuvattiin ja miten? Kartoitustoiminnan lähtökohtaisena yleisenä tarkoituksena Suomessa

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen

Lisätiedot

Referenssiprojektit Suomessa

Referenssiprojektit Suomessa Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Espoon kaupunki 345 km² Laserkeilaus lentokoneesta metsäinventointia ja

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN KAAVOITUKSEN POHJAKARTAN LAATIMINEN SEKÄ ILMAKUVAUS BASTUKÄRRIN ALUEELLA

SIPOON KUNNAN KAAVOITUKSEN POHJAKARTAN LAATIMINEN SEKÄ ILMAKUVAUS BASTUKÄRRIN ALUEELLA 1(8) Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne kaavan pohjakartan (mittausluokka 1) laatimisesta mittakaavaan 1:1000. Kartoitettava alue on noin 900 ha oheisen karttaliitteen mukaisesti

Lisätiedot

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Sisältö 1. Yhdistetty todellisuus 2. Futuristic History hanke 3. Avoimen tiedon innovaatiot Futuristic

Lisätiedot

Luento 4: Kiertomatriisi

Luento 4: Kiertomatriisi Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 28.9.2004) Luento 4: Kiertomatriisi Mitä pitäisi oppia? ymmärtää, että kiertomatriisilla voidaan kiertää koordinaatistoa ymmärtää, että

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta Versio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Marja Leskinen KOLMIULOTTEISEN GRAFIIKAN GENEROINTI. Kokkolan kaupunki

Marja Leskinen KOLMIULOTTEISEN GRAFIIKAN GENEROINTI. Kokkolan kaupunki Marja Leskinen KOLMIULOTTEISEN GRAFIIKAN GENEROINTI Kokkolan kaupunki Opinnäytetyö KESKI POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan

Lisätiedot

Mittausten suunnittelu I

Mittausten suunnittelu I Mittausten suunnittelu I Eteenpäinleikkaukseen perustuvan mittauksen tarkkuus riippuu kahdesta asiasta (C.S. Fraser, 1996): 1) kuvaus-/tähtäyssäteen määritystarkkuudesta 2) kuvausgeometriasta Saavutettavaa

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

JHS 154: ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako Työn tarkastaja Sipoon kunta

JHS 154: ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako Työn tarkastaja Sipoon kunta Työohjelma Numero 1 (6) Alustava työohjelma 1. Tehtävän yleismäärittely Kartoituskohde Sipoon kunta, Boxin työpaikka-alue Karttatyyppi Numeerinen asemakaavan pohjakartta Kartoitusalueen laajuus noin 400

Lisätiedot

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Garmin GPSmap 60CSx -laite

Garmin GPSmap 60CSx -laite Garmin GPSmap 60CSx -laite GPS koulutus 20.6.2007 PAIKKATIETOPAJA -hanke Näppäimet ja laitteen osat Power - virta päälle/pois, taustavalon säätö Keinunäppäin valitse vaihtoehtoja / kenttiä, syötä tietoja,

Lisätiedot

Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa

Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa 28 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Maanmittaus 85:2 (2010) Tietoisku Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003 Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 2 OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA...

Lisätiedot

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus 1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos 32 Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Maanmittaus 86:2 (2011) Geodesian tietoisku Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Mikko Ahola ja Matti Musto mikko.ahola@hel.fi matti.musto@maanmittauslaitos.fi 1 Johdanto

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä osokuna Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 29.8.2012 klo 17.45 Nauti muistoista enemmän Sonyn PlayMemories-sovellusperheellä Sonyn PlayMemories-sovellusperhe monipuolistaa kameraan, älypuhelimeen ja tablettiin

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

Luento 2: Stereoskopia

Luento 2: Stereoskopia Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 2: Stereoskopia AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 3.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004)

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen

1) Maan muodon selvittäminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot