KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)

Transkriptio

1 KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTO- PROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN YLLÄPIDON NY- KYISESTÄ TUOTANTOPROSESSIS- TA

2 Sisältö 1 Johdanto Yleiskuva kantakartan ylläpidosta Prosessin kuvaus Lähteet

3 1 Johdanto Tämä selvitys on Kansallinen Maastotietokanta-hankkeen (KMTK) KMTK-Kuntien tuotantoprosessit-projektin selvitys kuntien kantakartan tuotanto- ja ylläpitoprosessista. Tulevassa KMTK:ssa tarkimmat tasot eli KMTK-3D ja KMTK-2,5D tulevat perustumaan kuntien kantakarttaaineistoon. Tästä johtuen kuntien kantakartan tuotantoprosessiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Tässä selvityksessä on pyritty luomaan yleinen kuvaus nykyisestä kantakartan ylläpidosta ja tuotannosta, eikä lähdetty muodostamaan yksityiskohtaista kuvaa kaikista. Tämä yleinen kuvaus on muodostettua eri kunnilta samaamme tietoon heidän tuotantoprosesseistaan. Tähän selvitykseen liittyy oleellisesti myös KMTK-hankkeen Nykytila-työpaketin tekemä selvitys kuntien kantakartan nykytilasta, mikä toteutettiin kyselynä Suomen kaikille kunnille. Kyseisen kantakarttakyselyn tulokset löytyvät KMTK-hankkeen sivustolta ( 2016). Tässä selvityksessä hyödynnetään kantakartan tuotantoprosessiin liittyviä Nykytila-työpaketin tuloksia. Kommentit ja kyselyt selvitykseen liittyen KMTK-Kuntien tuotantoprosessit-projektin projektipäällikölle: Olli Nevalainen 2 Yleiskuva kantakartan ylläpidosta Kantakartta muodostaa perustan kaupunkisuunnittelulle ja -rakentamiselle. Kantakartan yksi esitysmuoto on kaavan pohjakartta, jonka ylläpito velvoitetaan kunnilta asemakaavoitusta varten maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) toimesta. Pohjakartta on laadittava käyttäen kaavoituksen tarkoitukseen ja maankäytön vaatimuksiin soveltuvia menetelmiä, jotka ovat yksityiskohtaisuudeltaan ja tarkkuudeltaan riittäviä. Kaavoitusta ja kaavan toteutusta varten tarpeelliset kohteet ja maaston korkeussuhteet on mitattava edellytetyllä tarkkuudella ja esitettävä yleisiä kartan kuvausperiaatteita noudattaen. Nämä vaatimukset on esitetty julkisen hallinnon suosituksessa JHS185. (JHS 185; Liukkonen, 2015) Kantakartan kattavuudessa ja päivitystiheydessä on paljon kuntakohtaisia eroja. Yleisesti asukasluvultaan suurimmissa kunnissa kantakartta kattaa laajemmin kunnan ja ylläpito on jatkuvaa ja kantakartta on hyvin ajan tasalla. Pienimmissä kunnissa ei ole välttämättä resursseja tai tarvetta jatkuvaan ylläpitoon, jolloin kantakartta ei ole ajan tasalla. Joissain, pääasiallisesti hyvin pienissä kunnissa, kantakarttaa ei ylläpidetä lainkaan tai sitä ei ole (KMTK-Tilannekuva-työpaketti). Kantakartan ylläpito resursseiltaan pienissä kunnissa tapahtuu usein kaavoituksen tarpeiden mukaan, jolloin kantakartan ylläpito alueilla, joissa kaavoituksessa ei ole muutoksia, saattaa laahata perässä. Kantakarttaa ylläpidetään pääasiassa perustuen JHS 185 suositukseen, jossa määritellään ylläpidettävät kohteet, niiden tarkkuudet ja laatuvaatimukset. Kohteiden ylläpito tarve on pääsääntöisesti kaikille JHS185 suosituksen mukaisille kohteille. Joissain kunnissa, kuten Espoolla, kantakartta saattaa sisältää myös kohteita, joita ei ole JHS185-suosituksessa ja kohteita saatetaan ylläpitää JHS185-suositusta tarkemmalla tasolla, esimerkiksi vahvan asiakastarpeen näin vaatiessa. Tarkempia tietoja kantakartan kohdekohtaisesta ylläpidosta Espoossa, Vihdissä ja Laukaalla lisää KMTK-Kuntien tuotantoprosessit-projektin aikaisemmassa selvityksessä Selvitys kuntien kantakartan kohteista. 3D-aineistoa tuottavat tuotantoprosessit, kuten laserkeilaus tai fotogrammetriset pistepilvet, esimerkiksi UAVaineistosta, alkavat olla osa kuntien suunnittelun pohja-aineistoa jo itsenäisinäkin, eikä vain kantakartan ylläpidon välivaiheina. JHS185-suositus on laadittu pääasiassa 2D- ja 2.5D-aineistoa ja kantakarttaa varten, mistä johtuen se alkaa, etenkin suurimmissa kunnissa, jäädä jälkeen 3D-suunnittelun pohja-aineiston teon kannalta. 3

4 3 Prosessin kuvaus Kantakartan ylläpidon tarve syntyy usein uusien alueiden kaavoituksesta, rakentamisesta ja muista suurista alueellisista muutoksista. Kantakartan päivityksen tarve syntyy myös, jos alueen kantakarttaa ei ole päivitetty useaan vuoteen ja on oletettavaa, että alueella on tapahtunut muutoksia. Lisäksi vihjetieto maastosta saattaa ilmiantaa ajantasaistettavia kohteita. Kantakartan tuotantoprosessi on yleisellä tasolla samanlainen kaikissa kunnissa, joissa kantakarttaa ylläpidetään. Yksityiskohtaisempia eroja tuotantoprosessin vaiheisiin muodostuu pääasiassa kuntien koosta ja resursseista johtuen, minkä johdosta eri tuotantoprosessin vaiheet saatetaan toteuttaa omalla maastotietotuotannolla tai konsulteilla ja eri menetelmin. Yleiskuva kantakartan tuotantoprosessista on esitetty kuvassa 1. Kantakartan ylläpito tapahtuu uudiskartoituksen ja ajantasaisuksen kautta. Uudiskartoituksessa koko kantakartta tuotetaan uudelleen tai tuotetaan kokonaan uusi kantakartta alueelle, jossa sitä ei aikaisemmin ole tai jonka olemassa oleva kantakartta ei vastaa nykyistä tilannetta. Ajantasaistuksessa on kyse jo olemassa olevan kantakartan päivityksestä. Uudiskartoitus voidaan tilata kokonaan konsultilta, jolloin lopputuotteena kunnalla on ajantasainen kantakartta tilatulta alueelta. Uudiskartoitus perustuu pääasiassa konsulttityönä tehtävään ilmakuvaukseen (stereo- ja/tai ortokuvaus) ja/tai laserkeilaukseen ja kyseisestä aineistosta tehtävään stereokartoitukseen ja vektorointiin. Stereotyöt ja niihin liittyvät maastotäydennykset voidaan tehdä itse, jos kunnalla on resursseja siihen, jolloin konsultin osuudeksi jää pelkkä ilmakuvaus ja laserkeilaus. Uudiskartoitus voi olla myös hyvin paikallinen ja pienelle alueelle tehtävä (esimerkiksi uusi kiertoliittymä), jolloin kartoitus voidaan suorittaa esimerkiksi maastotyöllä tai UAV-kuvaukseen pohjautuen. Ajantasallapito perustuu pääosin maastosta saatavaan informaatioon ja suoraan muista prosesseista tulevaan aineistoon, kuten rakennusten sijaintikatselmuksesta, osoitteiden annosta, kiinteistön muodostuksesta, kaavoituksesta ja tonttijakojen tuottamasta tiedosta, sekä jatkossa suoraan toimijoiden tietomalleista saatavasta tiedosta esim. katujen osalta. Ajantasallapitoa on myös alueellinen täydennyskartoitus (esimerkiksi katujen tai teiden). Mittaukset tehdään pääsääntöisesti omana työnä joko satelliittipaikannus- ja/tai takymetrimittauksin tai stereotyönä. Kakkien muiden kohteiden kuin rakennusten, katujen/teiden ja kiinteistöjen osalta ei ole systemaattisista ajantasallapitoa ja näiden kohteiden ajantasaistus perustuu uusiin ilmakuvauksiin tai laserkeilauksiin. Joidenkin kohteiden, esimerkiksi johtoyhteyksien osalta, ajantasaisia tietoja saadaan konsulteilta. Johtoyhteydet eivät kuulu perinteiselle kantakartalle isoja ilmajohtoja lukuun ottamatta. Nykyisin maanalainen maailma kuuluu kuitenkin oleellisesti suunnittelun 3D-pohja-aineistoihin. Kuntien johtoaineistoissa ja niiden hallinnointitavoissa on nykyisin paljon eroja. Uusimpina menetelminä tuotantoprosessiin on joihinkin kuntiin tullut mukaan miehittämättömillä ilmaaluksilla (UAV) tehtävä ilmakuvaus tai autolla suoritettava mobiililaserkeilaus. Kantakarttakyselyyn vastanneista kunnista 11% on ottanut UAV-ilmakuvauksen osaksi tuotantoaan. Mobiililaserkeilausta on hyödyntänyt vain n. 5%. Tulevaisuudessa etenkin pienehköjen alueiden uudiskartoitus tai ajantasaistus on nähty potentiaalisina tapauksina UAV-pohjaiselle kantakartan tuotannolle. Mobiililaserkeilaus on nähty potentiaalisena menetelmänä tieverkoston ja sen lähialueiden ajantasaistukseen. Etenkin UAV-pohjainen tuotantoprosessi tulee tulevaisuudessa kunnissa kasvamaan paljon. 4

5 KUVA 1 KANTAKARTAN TUOTANTOPROSESSI. 4 Lähteet JHS 185, Julkisen hallinnon suositus JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen, Linkki: KMTK-Tilannekuva-työpaketti, Kantakarttakyselyn tulokset, Linkki: Liukkonen Oskari, 2015, Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin, Diplomityö, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto 5