OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Dnro KAUS/788/2013 VP 61/ , tark Teljän (2.) kaupunginosan korttelin 23 tonttien 79, 1080 ja 2080 asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSOITE TAI MUU PAIKANNUS ALOITE TAI HAKIJA Suunnittelualue sijaitsee Porin ydinkeskustassa, osoitteissa Pohjoispuisto 7, Länsipuisto 17 ja Otavankatu 8. Porin YH-asunnot Oy SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue. puh faksi Postiosoite: PL Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4

2 2 Suunnittelualue sijaitsee Länsipuiston ja Pohjoispuiston risteyksessä. Alue käsittää tontit , ja -79. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on m2. Alue muodostaa Porin kirjastokorttelin eteläpuoliskon. Alueen sijainti puistoakselien risteyksessä on keskeinen ja näkyvä. Samassa korttelissa suunnittelualueen kanssa sijaitsevat Porin kaupunginkirjasto ja Porin seudun kansalaisopisto. Suunnittelualueen tontilla n:o 79 sijaitsevat Satakunnan museon ylläpitämä Luontotalo Arkki (rakennus v. 1928) sekä Porin englanninkielinen leikkikouluyhdistys ja taksiasema vuosina rakennetussa puurakennuksessa (Äyrilä). Tontti 79 sisältyy Porin kansallisen kaupunkipuiston (2002) rajaukseen. Tontin 1080 Otavankadun puoleisella rajalla sijaitsee vuonna 1854 valmistunut yksikerroksinen, rapattu asuinrakennus. Tontin sisäosassa sijaitsee v valmistunut puurakenteinen, 1 ½-kerroksinen asuinrakennus. Tonttia rajaa pohjoisessa luvun loppupuolelta peräisin oleva pitkänomainen sivurakennus, jossa on ollut asuntoja, pakari ja hevostalli. Siipirakennuksen alla sijaitsee holvattu kellari, jonka tarkkaa ikää ei tiedetä. Kaikki rakennukset ovat nykyisin tyhjillään ja käyttämättöminä. Tontin n:o 2080 rakennukset on purettu ja tontti toimii nykyisin pysäköintialueena. Tontin omistaa Porin YH-Asunnot Oy. Nykyisin pysäköintialueena toimivan tontin omistaa Porin kaupunki. Tontin omistaa Porin kaupunki. Vas: alue v.1968 Länsipuistosta kuvattuna. Voitto Niemelä / Satakunnan Museon arkisto. Oik: nykytilanne. LÄHTÖTIEDOT Maakuntakaava, Porin kansallinen kaupunkipuisto Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C1). Lisäksi alue on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeksi (kk1), matkailun kehittämisvyöhykkeeksi (mv2) ja Kokemäenjoen jokisuiston tulvariskin selvitysalueeksi (se1). Kaavamuutosalue liittyy maakuntakaavan merkinnällä kh2-16 osoitettuun maakunnalllisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (Porin ruutuasemakaavan puistoakselit. Puistoakseleita koskee suunnittelumääräys: kh2 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisestimuuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuuslausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Puistoakselit ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa (maakuntakaavan merkintä kp). Kaupunkipuisto on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2002 puistoalueen erityisten arvojen vaalimiseksi. Yleiskaava Alueella on voimassa hyväksytty Porin kantakaupungin yleiskaava 2025 osayleiskaava. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavassa alue on

3 3 osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsipuistoon, joka on osayleiskaavassa osoitettu merkinnällä S-1 (alue, jonka rakennusja kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää kaupunkikuvassa). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava n:o (vahv. Ympäristöministeriö ). Asemakaavassa alue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Pysäköintinormi on 1 ap/200 m2. Aluetta koskee kaavamääräys: YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa opetustoimintaa palvelevia rakennuksia, joihin saadaan sijoittaa kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömiä asuntoja. Rakennusten kellarikerrokseen saadaan sijoittaa tontin käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka lasketaan kerrosalaan. Korttelialueelle tulee rakentaa autopaikkoja vähintään 1 ap/200 m2. Tonttien ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m2, josta on käytetty 500 k-m2. Tontin rakennusoikeus on k-m2, josta on käytetty noin k-m2. Alueen suurimmat sallitut kerrosluvut ovat II ja III. Korttelin pohjoispuoli on asemakaavassa osoitettu kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YYO). Ote ajantasa-asemakaavasta SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Porin YH-asunnot Oy on anonut alueelle kaavamuutosta, jossa tontit n:o 1080 ja 2080 osoitettaisiin asuin- ja liikerakentamiseen. Kaavamuutoksen hakija on esittänyt, että tontit yhdistetään ja että kaupunki myy tontin n:o 2080 hakijalle. Uudeksi tonttien 1080 ja 2080 rakennusoikeudeksi hakija on esittänyt kerrosalaneliömetriä ja rakentamisen korkeudeksi 5-6 kerrosta. Suunnittelutehtävänä on anomuksen mukaisesti tutkia, voidaanko alue asemakaavassa osoittaa asunto- ja liikerakentamiseen ja laatia alueelle asemakaavan muutos, mikäli reunaehdot kaavan muuttamiselle täyttyvät. Tontin n:o 79 osalta asemakaavaa tarkistetaan rakennusalojen ja rakennussuojelumääräysten osalta. Keskeisen sijainnin takia suunnittelutehtävässä painottuvat toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset tekijät. Suunnittelualue liittyy ja osittain myös sisältyy Porin kansalliseen kaupunkipuistoon, ja sen sijainti kaupunkirakenteessa on näkyvä. Alue on nykyisessä asemakaavassa varattu julkisille rakennuksille. Ennen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista onkin tarpeen selvittää kaupungin ja valtion laitosten tilaja tonttitarpeita Porissa, jotta tiedetään mitä kilpailevia käyttötavoitteita tontteihin kohdistuu. Erityisesti samassa korttelissa toimivan kirjaston ja kansalaisopiston laajennustarpeet kartoitetaan. Alueella sijaitsee historiallista, 1800-luvulta periytyvää rakennuskantaa. Suunnittelutehtävä sisältää tontin historiallisen rakennuskannan inventoinnin. Rakennuskannan kaavallisen suojelun tarve arvioidaan ja tarvittaessa rakennusten kunnostamisesta laaditaan kustannusarvio päätöksenteon pohjaksi. Inventoinnin laatii Satakunnan Museo kaavamuutoksen hakijan rahoituksella. Mikäli toiminnalliset tai rakennussuojelulliset seikat eivät estä alueen osoittamista

4 4 asuin- ja liikerakentamiseen, laaditaan alueelle asemakaavan muutos. Alueen keskeisen ja näkyvän sijainnin takia asemakaavan muutoksen pohjaksi laaditaan erilaisia arkkitehtisuunnitelmia ja rakentamista tutkitaan tarvittaessa pienoismallin avulla. Alustavasti kaavan muuttamiselle ei ole ilmennyt ehdottomia rakennussuojelullisia tai toiminnallisia esteitä. Ellei tarkemmissa selvityksissä muuta ilmene, tullaan alueen asemakaava muuttamaan. Tällöin huomio työssä keskittyy kaupunkikuvallisiin seikkoihin, kaavamuutoksen pohjaksi laadittujen arkkitehtisuunnitelmien laatuun ja suunnittelualueen sisäisten toiminnallisten kysymysten ratkaisuun. Asemakaavan muutosta laadittaessa kuullaan alueen asukkaita, yhdistyksiä, yrityksiä sekä työhön osallisia kaupungin ja valtion laitoksia. Työn yleiset tavoitteet: - alueeseen kohdistuvien käyttötarpeiden selvittäminen - alueen suojeluarvojen selvittäminen - toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen suunnitelman luominen alueelle ja asemakaavan muuttaminen suunnitelmaan perustuen - suunnittelualueen rajautuminen ja osittainen sisältyminen kansalliseen kaupunkipuistoon huomioidaan suunnittelussa asianmukaisesti Asemakaavamuutoksen sisältöä koskevat tavoitteet - Kaavassa ratkaistaan alueen pysäköinnin järjestäminen. Tontilta n:o 2080 poistuu 35 nykyistä autopaikkaa. Tavoiteltujen uusien asuntojen autopaikat osoitetaan tonteille 1080 ja Alueelle joudutaan todennäköisesti rakentamaan pysäköintilaitos. Asuntorakentamisen vaatimia autopaikkoja ei sijoiteta Länsipuistoon tai Luontotalo Arkin tontille Kaava kannustaa katutason liiketilojen ja työtilojen rakentamiseen - suunniteltujen rakennusten Länsipuiston ja Otavankadun puoleiset julkisivut sopivat arkkitehtuuriltaan kantakaupunkiin. Rakennukset liittyvät harkitusti kirjastorakennukseen ja luontotalo Arkin rakennukseen rakennuskorkeuksiensa ja julkisivumateriaaliensa osalta. Rakennusten maantaso- ja kattokerrosten suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. - Uudisrakentaminen sovitetaan osaksi kirjastokorttelia siten, että muodostuva kokonaisuus on arkkitehtonisesti edustava, mielenkiintoinen ja arvokkaalle paikalle sopiva. Syntyvä kokonaisuus rikastaa Porin keskustan kaupunkikuvaa ja lisää keskustan vetovoimaa. - Alueella säilyy osia vanhasta rakennuskannasta tai historiallisia fragmentteja muistuttamassa alueen historiasta. Asemakaavan toteutuksesta tehdään maankäyttösopimus. Asemakaavaa valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja kaavamuutoksen hakijan sekä hakijan asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kanssa. Sisäpihanäkymä suunnittelualueelta Länsipuiston varren pysäköintiä ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen laadinnan yhteydessä arvioidaan mm. seuraavat asiat: - suunnitellun maankäytön vaikutus kaupunkirakenteeseen ja julkisten toimintojen sijoittumiseen - rakentamisen toiminnallinen ja arkkitehtoninen soveltuminen kirjastokortteliin kaupungin ydinkeskustassa - kaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan mm. rakennusten massoitte-

5 5 lun, materiaalien ja kerrosluvun osalta - vaikutukset historialliseen rakennuskantaan - vaikutukset pysäköintitarpeeseen ja liikenteeseen - liittyminen ympäröivään kunnallistekniikkaan - vaikutukset keskustan vetovoimaan ja viihtyisyyteen Vaikutusten ollessa vähäisiä, arvioinnin suorittaa pääasiassa kaavan laatija apunaan eri hallintokuntien asiantuntemus. Rakennuskannan inventoinnista vastaa Satakunnan Museo. OSALLISET VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Tiedottaminen ja aineisto - suunnittelualueen ja naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - kaikki muut, joihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa - Satakuntaliitto - tekninen lautakunta - koulutuslautakunta - perusturvakeskus - ympäristölautakunta - Pori Energia Sähköverkot Oy - Pori Energia Oy Energiayksikkö - DNA Oy, Länsi-Suomi - Satakunnan pelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY-keskus - ympäristöministeriö (kansallinen kaupunkipuisto) - Satakunnan museo Asemakaavan muutoksen eri vaiheista tiedotetaan ilmoituslehdissä, kirjeitse osallisille sekä kaupunkisuunnittelun internet-sivuilla Asemakaavamuutokseen liittyvää aineistoa on nähtävillä Porin kaupunkisuunnittelussa ja Porin kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan muutoksesta järjestetään osallisille keskustelutilaisuus luonnosvaiheessa. Hankkeen alku ja vireilletulo Hankkeen vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä talvella 2013, internetissä ja kirjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kaupunkisuunnittelussa, jonne hanketta koskevat kirjalliset ja suulliset mielipiteet voi esittää. Asemakaavan muutoksesta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ELY-keskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. Selvitykset Kaavamuutokseen liittyvien selvitysten laadinta ja alueen yleissuunnittelu aloitetaan hankkeen vireilletulon yhteydessä. Aluetta koskevista osatekijöistä selvitetään: - alueeseen kohdistuvat kilpailevat käyttötarpeet - kunnallistekniikka - liikenneverkko - historiallisen rakennuskannan käyttö ja suojeluarvot Selvityksiä täydennetään työn edetessä. Samanaikaisesti selvitysten laadinnan kanssa aloitetaan alueen luonnostasoinen arkkitehtisuunnittelu. Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa alueelle laaditaan asemakaavaluonnoksia. Luonnosvaiheen aineisto asetetaan valmistuttuaan nähtäville 30 vrk ajaksi. Luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä, internetissä ja kirjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähtävänä kaupunkisuunnittelun internet-sivuilla ja kaupunkisuunnittelussa. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat esittää kaupunkisuunnittelulle kaavaluonnosaineistoa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä.

6 6 Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Aikataulu Palautteen pohjalta kaavaluonnosvaiheen aineisto täydennetään asemakaavaehdotukseksi. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävänä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Lausuntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus KH:n ja KV:n käsittelyyn alkuvuonna Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus tehdä valitus Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuulutus vireilletulosta ja luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo talvi 2013 Yleissuunnittelun käynnistäminen talvi 2013 Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo syksy 2014 Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa v Aikatauluarvio riippuu mm. suunnittelun kestosta, maanomistuskysymysten ratkeamisesta, kaavaan kohdistuvista muistutuksista ja valituksista sekä muista vastaavia lisäselvityksiä vaativista seikoista. Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnitteluun kaavan laatijalle: kaavoitusarkkitehti Mirko Laurinen, (02) sekä kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. (02) , käyntiosoite Valtakatu 4 (7 krs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijoille nähtävilläolon loppuun saakka. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä