Yhteiskuntatieteet ja arvot

Transkriptio

1 Tieteen arvovapaus: sisält ltö vs. toiminta Yhteiskuntatieteet ja arvot Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 11 1) Tieteen sisällöllinen arvovapaus a) tosiaisaväitteiden ja arvojen suhde b) tieteellisen metodologian arvoneutraalius 2) Tieteellisen toiminnan arvovapaus a) tutkimusaiheiden valinta b) tutkimisen tekemisen tapa c) tutkimustulosten käyttö ja seuraukset 1 2 1) Tieteen sisäll llöllinen llinen arvovapaus Mitä ovat arvot? päämäärä, arvioinnin mitta tai tärkeänä pidetty asia tiedolliset arvot: todistusaineistoa koskevat säännöt, teorioiden hyveet jne. poliittiset, moraaliset ja esteettiset arvot Tieteellisten tulosten suhde ei-tiedollisiin arvoihin? voiko tieteellinen tutkimus vastata poliittisiin, moraalisiin tai esteettisiin kysymyksiin? voivatko ei-tiedolliset arvot ratkaista, mitkä tosiasioita koskevat väitteet tulisi hyväksyä? 1a) Arvojen ja tosiasioiden erillisyys: Humen giljotiini Arvoja koskevista väitteistä ei voi johtaa tosiasiaväitteitä eikä toisinpäin tieteellinen tutkimus tuottaa vain tosiasiaväitteitä ja nämä väitteet voivat perustua vain tosiasioihin Seurauksia: tiede ei voi ratkaista arvoja koskevia erimielisyyksiä yhteiskuntatieteilijällä ei ole erityistä arvoauktoriteettia toiveajattelu tms. (esim. ominaisuuksien tasainen jakautuminen populaatiossa) ei kuulu tieteeseen (älyllisen rehellisyyden vaatimus) 3 4 1

2 Arvojen ja tosiasioiden erillisyys Erillisyydestä ei seuraa että arvot olisivat subjektiivisia tai rationaalisen keskustelun ulkopuolella (ne vain perustellaan ja oikeutetaan eri tavalla) että arvostuksia ei voisi tutkia ja selittää tieteellisesti (mutta tällä ei ole merkitystä arvostusten oikeutukselle) että arvot ja tosiasiat eivät voisi liittyä käytännössä toisiinsa (toimintaa ohjaaviin päätöksiin liittyy molempia) Arvojen ja tosiasioiden yhteys Poliittiset ja eettiset erimielisyydet eivät usein perustu pelkkiin arvoihin, vaan myös tosiasioita ja menetelmiä koskeviin taustaoletuksiin erityisesti ihmiskuva (esim. itsekkyys, yhteisön rooli identiteetin muodostumisessa, tarpeet jne.) millaisia vaikutuksia erilaisilla poliittiset ratkaisuilla on asiantuntijan erityisasema arvokeskustelussa: common sensen korjaaminen tieteellisellä tiedolla filosofi arvokeskustelussa: perusteiden ja argumenttien arviointi 5 6 Välineellinen suositus Arvovapaa suositus : jos haluat saada aikaan A:n, tee B Tosiasiaväitteistä yhdessä arvostelmien kanssa, siitä voidaan johtaa uusia arvostelmia arvostus: A on tavoittelemisen arvoinen asia tosiasiaväite: B on keino A:n saavuttamiseksi siispä: B on tavoittelemisen arvoinen asia Tiede voi tuottaa uusia päämääriä Suositus on arvovapaa, lähtökohtana olevan arvostuksen valinta ei millaisiin päämääriin tutkimus pitäisi kohdistaa? Arvovapaa kritiikki Välineelliselle suositukselle käänteistä: päämäärän tavoittelun osoittaminen epäsuotuisaksi ottamatta kantaa sen tavoiteltavuuteen itsessään Millä keinoin päämäärä voidaan saavuttaa? päämäärä mahdoton saavuttaa käytettävissä olevin keinoin keinot yhteensopimattomia muiden päämäärien kanssa Sivuvaikutukset? keinoilla (tai päämäärän saavuttamisella) ei-toivottuja sivuseurauksia 7 8 2

3 Arvovapaa kritiikki Arvostusjärjestelmän artikulaatio ja analyysi käsitteellinen analyysi ja perusteiden systematisointi voi osoittaa ristiriitoja, aukkoja perusteissa tai ennakoimattomia seurauksia filosofin ammatillinen rooli arvokeskustelussa ei ota kantaa siihen, mitä arvovalintoja tulisi tehdä Genealoginen kritiikki (Nietzsche, Foucault) arvostetun seikan alkuperän tai kehityshistorian osoittaminen kyseenalaiseksi voi aiheuttaa arvostusten muuttumisen, muttei ole peruste niiden muuttamiseksi 1b) Metodologian arvoneutraalius Tieteellistä metodologiaa saavat ohjata vain tiedolliset arvot Mahdollisia ongelmia yhteiskuntatieteessä: teoreettiset käsitteet ja kategoriat voivat olla arvottavia tai niihin voi liittyä arvottavia konnotaatioita (esim. arkiajattelun konnotaatioista johtuen) metodologia määrää sen, mitä kohteesta opitaan, joten metodologia voi epäsuorasti pitää sisällään arvovalintoja (esim. taloustieteellinen tutkimus, joka pyrkii antamaan toimintasuosituksia) ) Tutkimus toimintana Tiede on toimintaa, jonka päämääriä, tekemisen tapaa ja seurauksia voi arvioida moraalisesti Tieteen sisällön arvovapaudesta ei voi päätellä tieteilijöiden toiminnan arvovapautta tosiasiaväitteen sisältö vs. väitteen esittäminen ( Anne Frank piileskelee tämän talon ullakolla ) tieteen tekeminen ei ole moraalin ulkopuolella Ristiriita tiedollisten päämäärien kanssa? tutkimuksen vapaus välttämätöntä tieteelliselle metodille: mikä tahansa hypoteesi täytyy voida tutkia 11 2a) Tutkimuksen pääp äämäärien valinta Tieteen arvorelevanttius (Max Weber) tutkimuskysymyksen valinta on arvostelma kiinnostavuudesta ja tärkeydestä arvostukset vaikuttavat epäsuorasti siihen, mitä tiedetään Tutkimuskysymyksiä ohjaavat tiedollinen mielenkiinto ja teoreettinen tärkeys, mutta myös muut intressit yhteiskunnallisten epäkohtien löytäminen vai vallitsevien olojen hienosäätö? 12 3

4 Tutkimuksen pääp äämäärien valinta Tutkimuskysymysten arvosidonnaisuudesta ei seuraa tutkimustulosten arvosidonnaisuutta tulosten pätevyyden kriteerit (tiedolliset arvot) riippumattomia kohteen valintaa ohjaavista arvoista normatiivinen väite hyvästä tieteestä, ei deskriptiivinen väite tosiasiallisesta tieteestä jos tulosten päättelyssä käytetään poliittisia, eettisiä tai esteettisiä arvoja, tekee tutkija virheen ja hänen tuloksensa epäluotettavia Kenen intressejä tutkimus palvelee? Yhteiskuntatieteiden arvosidonnaisuus Tutkimuskohteen arvollinen erityisasema yhteiskuntatieteellisellä tiedolla on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen merkitys valta, sukupuoli, identiteetti, syrjäytyminen, taloudellisten toimien seuraukset jne. tutkimuskohteen valinta aina arvovalinta? Yhteiskuntatieteellisen tiedon takaisinkytkentä Teoreettisten käsitteiden ja metodologian mahdollinen arvolatautuneisuus Yhteiskuntatieteiden arvosidonnaisuus Mahdollisia näkemyksiä yhteiskuntatieteiden suhteesta arvoihin: 1) Yhtä arvoneutraalia kuin muukin tiede 2) Pyrkimys arvoneutraaliuteen, mutta vaatii erityistä tarkkaavaisuutta: omien arvojen ja yhteiskunnallisen aseman reflektio suhteessa tutkimukseensa 3) Arvoneutraalius ei mahdollista, omista arvonäkemyksistään on oltava avoin 4) Yhteiskuntatiede on aina poliittista, yhteiskuntateoria on aina osittain poliittinen tai yhteiskuntafilosofinen teoria 15 Tiedonintressit Jürgen Habermas taustalla Frankfurtin koulun ns. kriittinen teoria Tekninen tiedonintressi tieto ympäröivän maailman manipulaatiota varten Praktinen tiedonintressi kulttuuristen merkitysten tulkinta ja ymmärtäminen kulttuurin ylläpitoa ja kommunikaatiota varten Emansipatorinen tiedonintressi vapautuminen seikoista, jotka pakottavat olemisen ja ajattelun tapoja yhteiskuntatieteillä on yhteiskunta- ja kulttuurikriittinen tehtävä, eivät arvoneutraaleja (vrt. naistutkimus?) 16 4

5 Yksipuolisen tutkimuksen vaara Tutkimuksen yksipuolisuuden syitä: poliittiset ja ideologiset syyt teoreettinen dogmatismi rahoituksen ohjaava vaikutus: säätiöt, valtio, talouselämä Resurssien rajallisuus kaikkea tutkimusta ei voi toteuttaa, joten tutkimuspäämäärien arvottaminen keskeistä rahoittajien rooli korostuu Tutkimuksen yksipuolisuus on vaara myös johtopäätösten pätevyydelle 17 Arkaluontoiset tutkimusaiheet: perusteita tutkimukselle Esim. älykkyys, seksuaalisuus, sukupuolierot Moraaliset ja poliittiset arvot pidettävä erillään tiedollisista arvoista mitään hypoteesia ei saa jättää tutkimatta ei-tiedollisista syistä poliittinen korrektius ei kuulu tieteeseen Arkaluontoisten aiheiden yhteydessä erityisen tärkeää tietää, miten asiat todella ovat emansipaation tai asioiden korjaamisen taustalla voi olla vain oikea tieto asioiden laidasta 18 Arkaluontoiset tutkimusaiheet: perusteita pidätt ttäytyä tutkimuksesta Tieteen julkinen ymmärrys on puutteellista tulosten sijoittaminen laajempaan kontekstiin taipumus olemusajatteluun: populaatiotason variaatio ja tilastollisuus eivät osa arkiajattelua ei välineitä tutkimuksen metodologiseen arviointiin Philip Kitcher: Science, Truth and Democracy (2001) poliittinen epäsymmetria: tutkimus voi vahvistaa yleistä uskomusta, muttei kumota sitä tiedollinen epäsymmetria: tulosta voidaan pitää enemmän tai vähemmän luotettavana 2b) Tutkimuksen tekemisen tapa Tutkijan toiminta yleisen eettisen arvioinnin kohteena: tutkimusmenetelmien eettisyys (esim. ihmiskokeet) tiedollisten ja muiden arvojen sovittaminen yhteen Tutkijan ammattietiikka: sitoutuminen tiedollisiin arvoihin ja normeihin tutkimuksen etiikka: tapa suorittaa tutkimusta ja suhtautua kollegoihin aseman tuomat eettiset erityiskysymykset

6 Tiedolliset arvot ja normit Tutkimuksen metodologiset periaatteet ja kriteerit arvioida tuloksia Tutkimuksen konventiot esim. julkaisu- ja viittauskäytännöt Ammattitaidon ylläpito tutkijan vastuu olla hyvässä vireessä Älyllinen rehellisyys ja tiedollinen kunnianhimo Robert K. Merton: : tieteen eetos Universalismi tieteellisten väitteiden arviointi perustuu yleispäteviin, henkilöstä riippumattomiin kriteereihin Tieteellinen kommunismi tieteellinen tieto on tiedeyhteisön yhteistä Pyyteettömyys tutkimusta tulee motivoida tieto, ei oma etu Järjestelmällinen epäily päätelmien tekemistä tulee lykätä, kunnes evidenssi on riittävää Tutkimuksen etiikka Tutkijan suhde kollegoihin, tutkimuskohteisiin, rahoittajiin, suureen yleisöön jne. Yleisiä periaatteita: rehellisyys, huolellisuus, erimielistenkin kollegoiden kunnioitus jne. Julkaiseminen on velvollisuus tutkimustuloksia ja tietoa ei saa pantata Tutkijan vastuu yhteiskunnalle tiedeinstituution yhteiskunnallinen tehtävä on saattaa tieto sitä tarvitsevien käyttöön tiede käyttää julkisia varoja Tutkijan aseman tuomat velvollisuudet Vastuu tiedeinstituution jatkuvuudesta uusien tutkijoiden kouluttaminen tieteen julkisen uskottavuuden säilyttäminen Tieteilijä asiantuntijana julkisuudessa: asianajaja, joka esittää mahdollisimman vakuuttavan argumentin oman kantansa puolesta, vai tuomari, joka pyrkii arvioimaan kiistoja puolueettomasti? erityisesti filosofien ja yhteiskuntatieteilijöiden ongelma arvokeskusteluissa tieteelliset kiistat ovat julkisia, mutta tieteilijän yksi tehtävä on tulkita tulokset suurelle yleisölle

7 2c) Vastuu tutkimuksen seurauksista Vastuu tekojen seurauksista tutkimustulosten käyttö toiminta arvolatautuneissa tilanteissa kannanotot julkisuudessa Tieteellistä tietoa voi käyttää väärin mikä on tutkijan vastuu? tutkija ei ole vastuussa tiedon sisällöstä tiedon subjekti ei ole yksittäinen tutkija, vaan tiedeyhteisö (kollektiivisen vastuun ongelma) 25 7