Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta (ETA) Radiotieteen ja -tekniikan laitos (RAD) Laitoskäsikirja Versio 2.

Transkriptio

1 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta (ETA) Radiotieteen ja -tekniikan laitos (RAD) Laitoskäsikirja Versio 2.9_draft versio pvm laatija selitys ver A. Räisänen Toimintakäsikirja; hyväksyttiin laitoskokouksessa ver A. Räisänen Laitoskäsikirja; keskusteltiin RAD-joryssä (toimintakäsikirja oli tätä ennen hylätty tiedekunnassa) ver A. Räisänen & Käsiteltiin laitoskokouksessa P. Vainikainen ver A. Räisänen & Käsiteltiin ja täydennettiin RAD-joryssä P. Vainikainen ver A. Räisänen & Täydennetty ja stilisoitu P. Vainikainen Ver A. Räisänen & Täydennetty liitteitä P. Vainikainen Ver A. Räisänen & P. Vainikainen Draft: korjattu sis. auditoinnin pohjalta

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO RADIOTIETEEN JA TEKNIIKAN LAITOS Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Tutkimus Opetus Tutkijakoulut Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Mittarit, tiedon keruu ja tiedon analysointi Laadun varmistamisen mekanismit Tutkimus Opetus Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Liite 1 Vuosikello Liite 2 Tehtäväkuvauksia

3 1. Johdanto Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa kuvataan, millaisia käytäntöjä laitoksessa pidetään hyvinä ja miten on sovittu toimittavan. Siinä on kuvattu myös laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kuin niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan (ETA) toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin ovat laatineet laitoksen johtaja ja laatuvastaava, ja siitä on keskusteltu useissa laitoksen johtoryhmän kokouksissa vuosien 2008 ja 2009 aikana. Asiasta on käyty myös perusteellinen keskustelu laitoksen koko henkilökunnan kanssa laitoskokouksessa joulukuussa Toimintakäsikirjaa päivitetään jatkuvasti, jotta se olisi sellainen, että jokainen laitoksen työntekijä voi sitoutua sitä noudattamaan. Kukin työntekijä vastaa paitsi oman työnsä laadusta, myös siitä, että järjestelmä toimii. 2. Radiotieteen ja -tekniikan laitos Radiotieteen ja -tekniikan laitos (RAD) muodostettiin Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä yhdistämällä avaruustekniikan, radiotekniikan, sähkömagnetiikan ja teoreettisen sähkötekniikan vastuualueet. RADlaitoksen tutkimus ja opetus keskittyvät radioaaltojen fysiikan ymmärtämiseen ja soveltamiseen ihmiskuntaa palveleviin tarkoituksiin. RAD-laitos vastaa piiriteorian ja sähkömagneettisen kenttäteorian perusopetuksesta tiedekunnassa sekä sähkötekniikan perusopetuksesta muiden tiedekuntien opiskelijoille. Piiriteorian tutkimusryhmä kehittää elektronisten piirien tietokoneavusteisia mallinnus-, simulointi-, synteesi- ja suunnittelumenetelmiä. Esimerkkeinä mainittakoon tehovahvistimien neuroverkkomallit, RF-piirien jatkuvan tilan simulointimenetelmät sekä johdotuksia ja kotelomalleja kuvaavien suurten RLC-piirien syntetisointi pienemmiksi ja yksinkertaisemmiksi piireiksi. Tutkimuksen tunnetuimpana tuloksena on syntynyt kaupallinen APLAC-piirisimulointiohjelmisto, jota kehitetään yhä aktiivisesti. Sähkömagneettisen kenttäteorian tutkimusalaa ovat numeerinen sähkömagnetiikka ja sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutus aineen kanssa. Tutkimuksen kohteina ovat antennit, radioaaltojen eteneminen, uudet sähköiset materiaalit eli metamateriaalit ja ihmisen sähkömagneettisen altistumisen laskennallinen määrittäminen esimerkiksi kännykkää käytettäessä. Radiotekniikan alaa ovat suurtaajuuspiirien ja antennien suunnittelu, rakentaminen, mittaaminen sekä simulointi. Tutkimuskohteina ovat myös älykkäät radiojärjestelmät ja niiden radiokanavamallit sekä uudet materiaalit. Sovellusaloja ovat mm. tietoliikenne, tutkat, radionavigointi, kaukokartoitus, radioastronomia, mikro- ja nanoteknologia, optiikka, biologia, ympäristönsuojelu ja turvatekniikka. Radiotekniikan alalla toimii Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö SMARAD Älykkäiden radioiden ja langattoman teknologian tutkimusyksikkö. 3

4 Avaruustekniikan tutkimusryhmä keskittyy avaruuslaitteiden instrumentteihin, kaukokartoitukseen, satelliittipaikannukseen ja avaruustutkimukseen sekä satelliittitietoliikenteeseen. Tutkimuksessa on vahva ympäristönäkökulma, ja myös mittaaminen ja laitteiden rakentaminen on osa tutkimusta. Käytössä on mittauslentokone, jolla mm. testataan uusia laitteita ilmastonmuutosmallien parametrien satelliittimittauksia varten Laitoksen toimintasuunnitelma Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen perustehtävät ovat tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa on sovittu. RAD-laitos tekee perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta radiotieteen ja tekniikan alalla, sidosryhmiemme tai työmme tulosten käyttäjien tarpeet aina huomioon ottaen. Perusopetuskin kuluu korkeimman opetuksen piiriin, myös sen on kehityttävä uuden tiedon ja uusien tarpeiden mukana. Yhteiskunnallisiin tehtäviimme kuuluvat i) uuden tiedon tuottaminen sekä pätevien diplomi-insinöörien ja tekniikan tohtorien kouluttaminen yrityksille ja alan tehtäviin yhteiskunnassa, ii) yritysyhteistyö, iii) toimiminen alan järjestöissä ja organisaatioissa, vi) vertaisarvioinnit, v) tieteestä ja tekniikasta tiedottaminen, vi) osallistuminen tiedekunnan ja korkeakoulun kehittämiseen, ja vii) osallistuminen tiedettä ja tekniikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Määritelmiä: tutkimustyö: Tutkimusideoiden ja -suunnitelmien luominen ja jatkokehitys, tutkimusinstrumenttien kehittäminen tai mittausjärjestelmien rakentaminen, tutkimuksen suorittaminen, tulosten analysointi ja dokumentointi, työn ohjaus opetustyö: Työ, jonka pääasiallisena tavoitteena on muiden oppiminen (luennot, seminaarit, laboratorio- ja muut harjoitukset, erikoistyöt, opinnäytetyöt, tutkijakoulutus, opintojen ohjaus) sidosryhmämme: Työmme rahoittaja (veronmaksaja, tiedekunta, TKK, yritys, säätiö, Tekes, Suomen Akatemia, EU, ESA) ja kansainvälinen tiedeyhteisö. tulosten hyödyntäjä: opiskelija, yhteistyökumppani, yhteiskunta, julkinen sektori, talouseleämä, media, kansainvälinen tiedeyhteisö Laitoksen vahvuudet Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen vahvuuksia ovat: - motivoituneet jatko-opiskelijat ja tutkijat - erikoisosaamisemme radiotieteen ja -tekniikan alalla - tutkimustraditio - yhteistyökumppanimme - kansainväliseen verkottumiseen perustuva toimintatapa 4

5 2.1.2 Laitoksen kehittämiskohteet Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen kehittämiskohteita ovat erityisesti: 1) Englanninkielisen maisteriohjelman aloittaminen radiotieteen ja tekniikan alalla 2) Piirianalyysin ja kenttäteorian peruskurssit sekä radiotekniikan perusteet harjoitusten osalta pienryhmämuotoon 3) Kurssitarjonnan vähentäminen ja joissakin tapauksissa sisältöjen yhdistäminen ja uusiminen; opetustehtävien tarkoituksenmukainen jako 4) Opetuksen kehittäminen tietotekniikkaa hyödyntäen 5) Mittauslaitekaluston ja tietoteknisten työkalujen ajanmukaistaminen Edellinen on mahdollista vain lisäresurssien avulla (erityisesti lisäresursseja vaativat kohdat 2 ja5). 3. JOHTAMINEN Radiotieteen ja -tekniikan laitos on yksi elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan kahdeksasta laitoksesta. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka on epävirallinen elin, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat professorit (8), laboratorioinsinöörit (3) sekä osa vanhemmista tutkijoista (7) ja opettajista (2). Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Yksi laitoksen sihteereistä toimii johtoryhmän sihteerinä Laitoksen organisaatio Radiotieteen ja -tekniikan laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. 5

6 LAITOS Laitoksen johtaja Laitoksen varajohtaja Johtoryhmä Tutkimusryhmät/ Laitoksen johtaja Opetus/ Varajohtaja Tukipalvelut/ Laitoksen johtaja Mmaaltoteknikka Professorit Taloushallinto / Lab. insinööri 1 Keinotekoiset sähkömagneettiset materiaalit RF- ja mikroaaltotekniikka Avaruustekniikka Materian ja kentän vuorovaikutus Dosentit Lehtorit Opettajat Opettavat tutkijat Assistentit Opetuksen tuki ja kehitys ATK-asiat / Lab. insinööri 2 Ylläpito ja hankinnat / Lab. insinööri 3 Tiedottaja Laatuvastaava Sihteerit ATK-ryhmä Laskennallinen sähkömagnetiikka Laboratoriomestarit Piiriteoria Klusteri/ vastaava Ryhmät Henkilöt Kuva 1. RAD-laitoksen organisaatiomalli. 6

7 3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TuSo-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). RADlaitoksella ei ole omaa koulutus-/tutkinto-ohjelmaa, eikä niin muodoin omia opiskelijoitakaan. RAD-laitos vastaa suurelta osin ETA-tiedekunnan perusopetuksesta, joka on perinteisesti hyvin kaavamaisesti resursoitu. RAD-laitos on hyvin tutkimussuuntautunut, mutta tutkimus toteutetaan lähes 100%:sti ulkoisella rahoituksella, joten tiedekunnalla ja laitoksella ei ole sen osalta paljonkaan sovittavaa. Laitoksen sisällä jokaiselle työntekijälle asetetaan tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi uuden henkilön lähiesimies toimii työhönopastajana. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia (laitoskokous). Laitoskokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa. 7

8 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin laitosjohtajien ja hallintopäällikön kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. AS-laitosta lukuunottamatta ETA-tiedekunnassa laitokset eivät ole entisiä osastoja, kuten asianlaita on joissakin muissa tiedekunnissa. Niinpä RAD-laitoksella ei ole omaa koulutus-/tutkinto-ohjelmaa, eikä niin muodoin omia opiskelijoitakaan. RAD-laitos vastaa suurelta osin ETA-tiedekunnan perusopetuksesta, joka on perinteisesti hyvin kaavamaisesti ja samalla huonosti resursoitu. RAD-laitos on hyvin tutkimussuuntautunut, mutta tutkimus toteutetaan lähes 100%:sti ulkoisella rahoituksella, joten tiedekunnalla ja laitoksella ei ole sen osalta paljonkaan sovittavaa Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (Tekes, SA, puolustusvoimat, EU, ESA) sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on n. 70 (henkilötyövuosina). Tutkimusryhmät huolehtivat itse rahoituksen hankkimisesta. Yhteisiä toimintoja ja esimerkiksi tilavuokria varten laitos ottaa tutkimusprojekteista ns. laitosveron, jonka suuruudesta sovitaan vuosittain laitoksen johtoryhmässä. Rahoitusta voidaan saada myös esimerkiksi FiDiPro ohjelmasta, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (UMK, TKK:n hankerahat, harvoin toteutuva SA:n infrastruktuurirahoitus sekä muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). Soveltuvin osin pyritään yhteishankintoihin muiden tarvitsijoiden kanssa. 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Radiotieteen ja -tekniikan laitos sjoittuu S-rakennuksen C-siipeen, joten laitoksen eri osat sijaitsevat lähellä toisiaan. 8

9 Laitoksen henkilö- ja laboratoriotiloista vastaa tiloista ja laitteista vastaava laboratorioinsinööri (ks. kuva 1) ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Laitteista vastaa tiloista ja laitteista vastaava laboratorioinsinööri, ks. kuva 1. Hän toimii ensisijaisina yhteyshenkilönä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimus- ja opetusryhmät. Tutkimus- ja opetusryhmien johtajat (professorit) ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisestä tutkimuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimusta rahoitetaan myös (lähes 100%!) ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimus- ja opetusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. Laitoksen tutkimus- ja opetusryhmät ovat: Mm-aaltotekniikka Keinotekoiset sähkömagneettiset materiaalit RF-ja mikroaaltotekniikka Avaruustekniikka Laskennallinen sähkömagnetiikka Materian ja sähkömagneettisen kentän vuorovaikutus Piiriteoria Tutkimus- ja opetusalueeseen kuuluu myös radioastronomia, jossa yhteistyötä tehdään Metsähovin radiotutkimusaseman kanssa. Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa ( Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin pitkäkestoisiin tutkimushankkeisiin, turvaamalla julkaisumahdollisuudet hankkeissa, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdocjärjestelmää kehittämällä ja hankkimalla laiterahoitusta. Radiotieteen ja -tekniikan laitoksella toimii kaksi tutkijakoulua, GETA ja Sovelletun sähkömagnetiikan tutkijakoulu, jotka on kuvattu laitoskäsikirjan kohdassa

10 Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi on palkattu ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijanvaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. RAD-laitos pyrkii olemaan aktiivinen myös uusien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusohjelmien valmistelussa (SHOK:it, SA:n, Tekesin ja PV:n tutkimusohjelmat, EU:n ja ESA:n tutkimusohjelmat). 5.2 Opetus Perusopetuksessa laitos tuottaa piiriteorian ja sähkömagnetiikan perusteiden opetusta paitsi elektroniikan ja sähkötekniikan myös monien muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. Kandidaatintutkinnossa opetusta annetaan pääasiassa elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa, mutta myös mm. tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmassa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa opetusta annetaan erityisesti pääaineissa avaruustekniikka ja -tiede sekä radiotiede ja -tekniikka. Jatko- eli tohtorikoulutus on laitoksessa myös tärkeässä asemassa ja koulutusta annetaan tutkimusaloilla radiotekniikka sähköfysiikka, sähkömagnetiikka, piiriteoria ja avaruustekniikka. Laitos pyrkii kouluttamaan keskimäärin seitsemän (7) tohtoria vuosittain. Laitos kehittää koulutusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla ETA-tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Laitoksen opetuksen kehittämisen linjauksista päätetään opetusasioiden seminaarissa, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa kevätlukukauden alussa tammikuussa ja syyslukukauden alussa elokuussa. Seminaariin osallistuu koko laitoksen opetushenkilökunta mukaan lukien tuntiassistentit Tutkijakoulut Elektroniikan, tietolikennetekniikan ja automaation valtakunnallinen tutkijakoulu GETA Tutkijakoulu GETA:n (The Graduate School in Electronics, Telecommunications and Automation) osapuolina ovat TKK, TTY, OY, TY ja JY. Kouluun kuuluu 20 laitosta, joissa on noin 130 professoria ja yli 70 muuta tohtoritasoista ohjaajaa. Lisäksi toiminnassa on mukana osa-aikaisia professoreja teollisuudesta ja vierailevia professoreja. GETA:ssa on 68 opiskelijapaikkaa ja se on Suomen suurin tutkijakoulu. Tutkijakoulun koordinointivastuu on TKK:n radiotieteen ja tekniikan laitoksella ja GETA:n johtaja on RAD-laitoksen professori. Lisätietoa osoitteesta: Sovelletun sähkömagnetiikan tutkijakoulu Tutkijakoulun eräänä perusajatuksena on, että sulautettaessa erityyppistä tekniikkaa toisiinsa ja käytettäessä entistä suuremmilla kellotaajuuksilla toimivia mikroprosessoreita, järjestelmien suunnittelu edellyttää entistä vankempaa sähkömagneettisten perusilmiöiden hallintaa. Myös langattoman tietoliikenteen tutkimusta ja tuotekehitystä varten tarvitaan tohtoreita, joiden asiantuntemus kohdentuu 10

11 matkaviestimien ja tukiasemien RF-tekniikkaan, älykkäisiin antenneihin ja radioaaltojen etenemiseen. Tutkijakoulua koordinoi TTY ja sen muut osakasorganisaatiot ovat HY, TKK, OY ja IL. Lisätietoa osoitteesta: RAD-laitos on aktiivisesti mukana myös eurooppalaisissa tohtorikouluissa: European School of Antennas ja European Doctoral School on Metamaterials. Nämä koulut tarjoavat jatko-opiskelutasoisia kursseja, jotka muodostavat hyväksyttyjä opintokokonaisuuksia monissa eurooppalaisissa yliopistoissa (allekirjoitettu Memorandum of Understanding). Kurssit ovat tarjolla myös teollisuuden asiantuntijoille. Kurssit järjestetään viikon pituisina lyhytkursseina; RAD-laitos on mukana viiden kurssin opetuksessa ja organisaatiossa. Lisätietoa osoitteista: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen turvaamiseksi yhteyksiä alan teollisuuteen (myös teollisuusrahoitteiset tutkimusprojektit) ja muihin toimijoihin pidetään jatkuvasti yllä mm. osallistumalla alan järjestöjen (esim. ESA, URSI, IEEE, EuMA) toimintaan, työryhmiin ja keskusteluihin. Hyvän kotimaisen vaikutuskanavan tarjoaa TUTKAS, tutkijoiden ja kansanedustajien seura. Vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Nämä on kuvattu tarkemmin ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 5.4 Tukitoiminnot Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut-yksikkö. Tukipalvelut-yksikkö avustaa laitoksen johtoa sekä tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalvelut-yksikköä johtaa laitoksen johtja yhdessä laboratorioinsinöörien kanssa. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat (ks. myös kuva 1): Henkilöstöhallinto Taloushallinto Laadunvarmistus ATK-asiat Rekisterit Matka-asiat Tiedotus 11

12 Raporttisarjat ja väitöskirjat Työhyvinvointi (TYHY) Työturvallisuus Hankinnat Tilat ja ylläpito Laboratoriot ja mittauslaitteet Työpaja Opetuksen tuki ja kehitys TYHY-ryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laitoksen TYHY-ryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. TYHYryhmä koostuu eri henkilöstöryhmistä (vetäjänä sihteeri, jäseninä professori, laboratorioinsinööri ja kolme tutkijaa), jotta koko työyhteisön ajatukset ja kehitysehdotukset tulisivat mahdollisimman kattavasti esille. Toiminta on painottunut laitoksen sisäisen tiedotuksen tehostamiseen, työyhteisön kehittämistoiminnan tukemiseen sekä virkistystoimintaan. TYHY-ryhmän kokoonpano ja lisätiedot tulevasta toiminnasta löytyvät osoitteesta Työturvallisuus Rakennuskohtaisesti on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laitosjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja kuukausi-/osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa. Tulokset käsitellään tiedekunnan 12

13 johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan tiedekuntaneuvostossa. 6.1 Mittarit, tiedon keruu ja tiedon analysointi Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Kerättyä tietoa analysoidaan tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 6.2 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (väitöskirjojen arvostelut, vertaisarviointi tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa, asiantuntijalausunnot virkojen ja toimien täyttöprosesseissa, tutkimusssuunnitelmien arvioinnit, jne.). Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, SMARAD:in scientific advisory board, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. Tutkimuksessa toimitaan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti, ks. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen", 13

14 6.2.2 Opetus Laitoksen professorit vastaavat opetusalojensa opetuksesta sekä yhdessä laitoksen pääaineista ja niihin liittyvistä moduuleista. Jokaisella kurssilla on nimetty vastuuopettaja, joka vastaa kurssin kehittämisestä sekä kaikista opetustapahtumista, assistenttien työstä, tiedottamisesta, tenteistä ja suoritusmerkintöjen toimittamisesta tiedekunnan kansliaan. Vastuuopettajien tehtävänä on myös tehdä ja ylläpitää ydinainesanalyysi opettamistaan kursseista, sekä huolehtia opiskelun sopivasta kuormituksesta suhteessa kurssin opintopistemäärään nähden ja kerätä opiskelijoilta kurssipalautteet kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Erikoistöiden ja opinnäytteiden tekijöillä on nimetty ohjaaja sekä valvoja, jos sellainen tarvitaan. Kurssin vastuuopettaja pitää huolen siitä, että - kurssi järjestetään hyvän kurssin tuntomerkit toteuttavana, ks. hyvän kurssin tunnusmerkit aloite: urssin_tunnusmerkit_ _2.pdf - kurssin kokeet arvostellaan ajallaan - kurssin lukujärjestys-, tenttijärjestys- ja WebOodi/Noppa-tiedot pidetään ajantasaisina yhdessä opintoneuvojien kanssa - koeaineistot toimitetaan laitoksen tenttivastaavalle ajallaan - kurssin vaatimat tukitoimet (esim. atk-järjestelyt) valmistellaan ajoissa näiden toimintojen vastuuhenkilöiden kanssa - muissa korkeakouluissa suoritettujen kurssien kelpoisuus laitoksen kurssien korvaajana arvioidaan tapauskohtaisesti (laitoksessa säilytetään tapausarkistoa) RAD-laitoksen opetuksen kehittämiseksi järjestetään vuosittain kaksi opetusasioita käsittelevää seminaaria, joissa opettajakunta arvioi laitoksen opetustoimintaa ja sen sisältöä. Opiskelijapalautteen, opintosuoritusten lukumäärän ja alan kehitystrendien perusteella päätetään erityisistä kehittämiskohteista sekä tarvittavista muutoksista ja uudistuksista opetustarjontaan. Opetushenkilökunnan lisäksi RAD-laitoksen opetusjärjestelyissä toimivat aktiivisesti opintoyhdyshenkilö, tenttivastaava sekä Noppa- ja Ooditietojärjestelmien tukihenkilöt. He huolehtivat ja avustavat opetukseen liittyvässä tiedonkulussa eri toimijoiden välillä sekä varmistavat laitoksen käytänteiden yhdenmukaisuuden tiedekunnan ohjeistuksen ja tutkintosäännön kanssa. Tenttivastaava huolehtii tenttien aikatauluista ja kaikista tenttitapahtumien käytännön järjestelyistä: valvojien värväämisen, koetehtävien monistamisen (valvojien jaettavaksi), salilistat ja tarvittaessa saliopasteet sekä koevastausten toimittamisen niiden tarkastajille. Koejärjestelyissä noudatetaan TKK:n tenttiohjesääntöä: Tenttivastaavalle nimitetään varavastaava, jonka on tunnettava laitoksen käytännöt ja esimerkiksi käytettävissä olevien valvojien listan sijainti. 14

15 6.2.3 Tukitoiminnot TYHY-ryhmä kerää palautetta lähettämällä kyselyjä henkilökunnalle. Vastausten perustella voidaan kehittää TYHY-toimintaa henkilökunnan toiveiden mukaisesti Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Ks. kohta 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 15

16 Liite 1: Vuosikello Sihteerit seuraavat vuosikelloa ja muistuttavat asianomaisia (tarvittaessa toistuvasti) siitä, milloin asioita pitäisi ryhtyä hoitamaan. Joka kuukausi 1) Ainakin yksi uutinen kotisivuille 2) Lähetetään tarvittavat tiedotukset koko henkilöstölle ja eri ryhmille. 3) Tuntikirjaukset Halliin ja niiden hyväksyntä. 4) Muut kirjaukset (vierailut, matkat, esitelmät, tapahtumat, julkaisut ym.) 5) TKKtoimii/TKKtutkii/TKKjulkaisee-päivitykset ( 6) Vanhojen tiedotteiden poistaminen ilmoitustauluilta (web, käytävät) Tammikuu 1) Tenttikausi 2) LPM-listat seuraavan lukuvuoden opetusohjelmaa varten 3) Kandityöaiheiden toimittaminen tiedekunnalle 4) Opetusasioiden kehitystapahtuma 5) TKKtoimii/TKKtutkii/TKKjulkaisee-päivitykset ( lopulliseen kuntoon 6) Edellisen vuoden kirjanpito ja tilastointi valmiiksi; tilastojen analyysi 7) Johtoryhmä hahmottelee ja viestittää henkilöstölle vuoden tavoitteet 8) Tehtävälistan päivitys (lab. ins) 9) Inventaario (todetaan mm. tarve päivityksille) 10) Laitoskokous: tavoitteet, resurssit, organisaatio jne. 11) VPJ-arvioinnit alkavat 12) Akatemian haku 13) Ilmoitus kesätyöpaikoista Helmikuu 1) VPJ-arvioinnit saatettava loppuun 2) Laitoskokous: tutkimus 3) Aaltosen ja Tekniikan edistämissäätiön haut 4) Kesäteekkarien rekrytointi 5) Inventaarioluettelon päivitys 6) Opinto-ohjelman laadintaa; opinto-oppaiden muokkaaminen alkaa Maaliskuu 1) Tenttikausi 16

17 2) Seuraavan lukuvuoden tenttijärjestyksen suunnittelu alkaa 3) Syksyn lukujärjestyksen suunnittelu alkaa 4) Haku GETAan ja tiedekunnan tutkijakouluun 5) Kesäretken suunnittelu 6) Projektien tilannekartoituspalaveri 7) Resurssikirjan kommentointi Huhtikuu 1) Henkilökuntaa kehoitetaan ilmoittamaan kesälomistaan (ohje). - Koskee myös ulkopuolisella rahoituksella työskenteleviä. - Ensimmäiseksi kesälomapäiväksi suositellaan juhannusviikon torstaita. - Ohjaajien tulisi porrastaa lomat siten, että kesäteekkareilla on ohjausta jatkuvasti - Sihteerien tulisi porrastaa lomat siten, että aina vähintään yksi sihteeri on hoitamassa laitoksen asioita. 2) Syksyn luentosuunnitelma 3) Laitoksen budjetointi (aloite tulee tiedekunnalta) Toukokuu 1) Lomalistat hallintoon 2) Siivoustalkoot, työtilojen järjestäminen kesäteekkareille 3) Johdon katselmus ja laatujärjestelmän päivitys 4) Kesäteekkareiden työtehtävien määrittely 5) Tenttikausi 6) Ilmoitukset syksyn kurssikirjoista Otaniemen Yliopistokirjakauppaan Kesäkuu 1) Laitoskokous ja kesäretki 2) Kesäteekkarien koulutus 3) Lukujärjestys opintoasioista vastaavalle 4) Mahdolliset kesätentit 5) Tenttijärjestys valmiiksi 6) Lähtö kesälomalle (ei koske kaikkia) Heinäkuu 1) Enimmäkseen kesälomaa Elokuu 1) Pieni VPJ-kierros 2) Opetusasioiden kehitystapahtuma 3) Yhteydenotot syksyn opettajiin 4) Laitoksen tuutoreiden valitseminen 17

18 5) Mahdolliset kesätentit 6) Kurssi-ilmoitusten teko, Noppa-portaali, kurssien kotisivut 7) Kandityöaiheiden toimittaminen tiedekunnalle 8) Osa-aikaiset työsopimukset teekkareille 9) Lomake 4 niille teekkareille, jotka eivät jatka syksyllä 10) Projektien tilannekartoituspalaveri 11) Laitoksen seuraavan vuoden budjetin valmistelu ja esittäminen tiedekunnalle Syyskuu 1) Tenttikausi 2) Pikkujoulun (ja seminaarin) suunnittelu ja tilojen varaus (ks. erillinen ohje) 3) Tehtävälistan päivitys 4) Strategia, vuosisuunnitelma ja seuraavan vuoden budjetti 5) Pääaineinfo: vastuualue infoaa opiskelijoita 6) Kyselyitä tiedekunnan tulosopimusta varten (aloite tiedekunnalta) Lokakuu 1) Kevään lukujärjestyksen suunnittelu alkaa 2) Laatukäsikirjan päivitys 3) Tenttikausi Marraskuu 1) Laitoskokous ja pikkujoulu n ) Projektien tilannekartoituspalaveri 3) Joulukorttiosoitelistat: postiosoitteet/ -listat, tiedote henkilöstölle 4) Tilinpäätösasioiden valmistelu 5) Seuraavan vuoden määräysten suunnittelu 6) Kehityskeskustelut Joulukuu 1) Tilinpäätös mahdollisimman pitkälle 2) Joulukortit ulkomaille n , Suomeen ) Julkaisujen ja muiden mittareiden kirjaaminen 4) Projektien tilannekartoituspalaveri 5) Tenttikausi 18

19 Liite 2: Tehtäväkuvauksia Laitoksen johtaja Vastuu yksiköstä ja sen menestyksestä Taloudellinen suunnittelu talousvastaavan avustamana Rahoituksen hankkiminen yhteistyössä ryhmäpäälliköiden ja projektipäälliköiden kanssa Riskien hallinta ja työturvallisuus Kokonaisvastuu tiedotuksesta Tiedekunnan hallintoon osallistuminen Laitoksen ulkoiset suhteet Lisäksi professorin ja projektipäällikön tehtäviä Laitoksen varajohtaja Johtajan sijainen tämän ollessa estynyt Yhteistyö johtajan kanssa Laitoksen opetuksen kehittäminen Päätehtävän (professuuri ym.) hoitaminen Johtoryhmä Strategian, vuosisuunnitelman ja tavoitteiden valmistelu ja seuranta Budjetin seuranta Opetustehtävistä sopiminen RAD-laitoksen keskeisten kysymysten keskustelufoorumi Henkilöstöresurssit Taloudelliset resurssit Materiaaliset resurssit Laatujärjestelmän kehittäminen ja katselmointi Professori Opetustehtävät Oman professuurin opetusalan kehittäminen Opinnäytetöiden ohjausta ja valvontaa Luento- ja muuta opetusta Tutkimustoiminta Johtoryhmätyöskentely 19

20 Laatuvastaavan tehtävät yhdellä professorilla Vieraileva professori Opetustehtävät Luento- ja muuta ryhmälle annettavaa opetusta Opinnäytetöiden ohjausta Tutkimustoiminta Lehtori (2 virkaa) Tehtäviin kuuluvat luennointi, oppimateriaalin valmistamista, kandidaatin töiden ja diplomitöiden ohjausta sekä osallistumista laitoksen tutkimustoimintaan. Vastaa omaan toimeensa kuuluvasta opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä Lehtori 1 yhdessä yliopisto-opettajan kanssa vastaa tiedekunnan ulkopuolelle tarjottavasta sähkötekniikan opetuksesta. Opettava tutkija Tehtäviin kuuluu luennointia, oppimateriaalin valmistamista, opinnäytetöiden ohjausta kaikilla tasoilla, opetushallintoa, opintoyhteyshenkilönä toimininen tiedekunnan suuntaan, sekä tutkimustoimintaan osallistumista kuten vanhemmalla tutkijalla Vanhempi tutkija Tehtäviin kuuluvat tutkimusrahoituksen hankkiminen, tutkimusprojektien johtaminen, tutkimustyön suorittaminen ja opinnäytetöiden ohjaaminen Yliopisto-opettaja (3 virkaa) Yliopisto-opettajien keskeisiin tehtäviin kuuluvat muiden koulutusohjelmien sähkötekniikan opetus sekä piirianalyysin, sähkömagnetiikan ja radiotieteen perusopetus ja sen kehittäminen, opintoneuvonta sekä muut opetuksen järjestämiseen ja ohjaukseen liittyvät tehtävät. Työsuunnitelmassa varataan aikaa myös tutkimustyölle. Assistentti (1 virka) Tehtäviin kuuluu opetusta lasku- ja laboratorioharjoitusten muodossa, oppimateriaalin valmistamista ja opetushallintoa Työsuunnitelmassa varataan aikaa myös tutkimustyölle. Erikoisopettaja Vastaa oman kurssinsa opetuksesta ja käytännön järjestelyistä yhdessä professorin/lehtorin/opintoasiain yhdyshenkilön kanssa 20

21 Dosentti Luento-opetusta erityisesti jatko-opiskelijoille Opinnäytetöiden ohjausta Vastaa oman kurssinsa opetuksesta ja käytännön järjestelyistä yhdessä professorin/lehtorin/opintoasiain yhdyshenkilön kanssa Laboratorioinsinööri (jaettuna 3 laboratorioinsinöörille) Talousasioiden seuranta ja johtoryhmän informointi Projektilistan ylläpito (Excel-taulukko) ja projektien kirjanpitoa (RAINDANCE-raportit) Halli-asiat Tietoverkko ja tietokoneet: päivitykset ja ylläpito / hävitys Radwiki Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen Tilajärjestelyt ja työpisteiden sijoittelu, kalustus, ergonomia, siisteys, jätehuolto Mittauslaitteiden päivitykset ja ylläpito / hävitys Työturvallisuus Hankinnat Laskujen hyväksyntä koskien 99-hankintoja ja tarvittaessa tutkimusryhmien hankinnoissa Sihteeri (jaettuna 5 sihteerille) Laitoksen yleisten asioiden hoitaminen Laitoksen viihtyvyyden edistäminen Posti, puhelut, fax Ilmoitustaulujen ylläpito (käytävät, web, intranet) Kirjaston ylläpito Laitoksen johdon avustaminen Johdon ja henkilöstön muistuttaminen aikatauluista ja tehtävistä Tiedotusten lähettäminen Kokousjärjestelyt Yhteyshenkilön auttaminen työajan kohdentamisessa Matkojen varaaminen ja matkalaskut Työmääräykset Muistuttaminen työmääräysten uusimisista 2 kk ennen määräaikaa Työmääräysten laatiminen ryhmänjohtajien kanssa; arkistointi 21

22 Hallinnollisten dokumenttien käsittely RAD-laitoksen ja tiedekunnan välillä Projektien kirjanpitoa (RAINDANCE-raportit) Koululutus, opastus ja tiedottaminen kirjanpitoasioista Kirjauksien vieminen TKK:n rekistereihin Toimintameno- ja projektirahaseuranta talousvastaavan apuna Laskujen käsittely Tallenteiden ylläpito Työmääräykset Opinnäytetyöt (väitöskirjat sekä lisensiaatti-, diplomi-, kandidaatin- ja erikoistyöt) Kopiot RAD-laitoksen ja KMP:n (kirjanpito- ja maksupalvelut) välisestä liikenteestä Toimintaohjeet (laitoskäsikirja ja sen liitteet) Avustaminen hakemusasioissa (raha-, virka-, tuki-, ym.) Historiallinen arkisto (valokuvat, kirjeet, muistiot, lehtikirjoitukset ym.) Tutkimusryhmän johtaja tai projektipäällikkö Vastuu sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta aikataulun mukaisesti Oman ryhmän työmääräysten laadinta yhdessä sihteerin kanssa; kopiot myös projektikansioon Työntekijöiden hyvinvointi Luettelo tutkimusprojektin laatulehdistä Rahoituksen hakeminen ja rahoittajien laskutus (Tekes, Akatemia, yritykset, ESA, EU jne.) Ryhmän/projektin budjetin ja resurssien (henkilöstö ja laitteisto) suunnittelu Projektikokoukset (pöytäkirjat ainakin virallisista kokouksista) Ryhmän/projektin sisäinen kirjanpito; raportit (esim. vuosi- tai loppuraportit) Projektia koskevat sopimukset (esim. konsortiosopimus Tekes- ja EU-hankkeissa) yhteistyössä Innovaatiokeskuksen kanssa Projektikansioiden ylläpito (Projektikansio sisältää projektihakemukset, rahoituspäätökset, budjetit, kopiot kirjanpidon tositteista, ulos menevät ja sisään tulevat laskut, raportit, sopimukset ja niiden luonnokset, kokouspöytäkirjat, projektin kirjeenvaihdon, myös tulostukset tärkeimmistä eista) Projektin tai tutkimusryhmän tiedotus, ml. esittely ulkopuolisille Uuden työntekijän opastus (sihteeri perehdyttää laitoksen yhteisiin käytäntöihin) Laitoksen johdon informointi (mm. henkilöasiat, projektin muutokset, huomautukset havaituista puutteista ja riskeistä laboratoriossa tai sen toiminnassa, työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat) 22

23 Kaikkia ylläolevia kohtia tulee tehdä yhteistyössä laboratorioinsinöörien, laitoksen johdon ja sihteerien kanssa. Tehtäviä voidaan jakaa ryhmän sisällä, mutta vastuu toiminnasta on aina yksiselitteisesti projektipäälliköllä tai ryhmän johtajalla. Jatko-opiskelija Opinto- ja tutkimussuunnitelman laatiminen ja siitä sopiminen valvovan professorin kanssa Tutkimus Opetus- tai muita tehtäviä sovitun työnjaon mukaisesti Valmistuminen tohtoriksi 4 vuodessa perustutkinnon valmistumisesta Raportointi tutkimusryhmän johtajalle/projektipäällikölle omaan työhön liittyvistä asioista Perusopiskelija Tutkimusavustajana toimiminen; tutkimus Tehtäviä sovitun työnjaon mukaisesti Valmistuminen 5 vuodessa opintojen aloituksesta Raportointi tutkimusryhmän johtajalle/projektipäällikölle omaan työhön liittyvistä asioista Erasmusvierailija ym. Osallistuminen tutkimusryhmän toimintaan Tutkimusraportin tai päättötyön saaminen valmiiksi määräajassa Raportointi tutkimusryhmän johtajalle ja laitoksen johdolle 23