Tuetaan työkykyä ajoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuetaan työkykyä ajoissa"

Transkriptio

1 Tuetaan työkykyä ajoissa Opas työkyvyn ylläpitoon ja varhaiseen tukemiseen TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi ESIMIES havaitsee merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottaa asian puheeksi TYÖNTEKIJÄ kokee työkykynsäkynsä heikentyneen ja ottaa asian puheeksi TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi työntekijän luvalla Jäsentäkää työkykyongelma (tarvittaessa asiantuntijan* kanssa) Kuvatkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarvittavat muutokset Valitkaa toimenpiteet Sopikaa työkyvyn kehittämisestä TYÖNTEKIJÄN TYÖNTEKIJÄN JA JA TYÖYHTEISÖN TYÖYHTEISÖN työhyvinvointi työhyvinvointi työkyky heikkenee Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä työkyky kohenee työkyky kohenee * työterveyshuolto, työsuojelutoimijat, HR-ammattilaiset ja pääluottamusmiehet Espoon kaupunki Konsernipalvelut 2009

2 Lukijalle Espoossa tuetaan työkykyä ajoissa Espoon Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamallin perusajatuksena on, että monet työkykyongelmat voi välttää ennakoimalla, tekemällä ajoissa havaintoja ja reagoimalla nopeasti työkyvyn alkavaan heikkenemiseen. Toimintamallista saat tietoa, miten työkykyä ylläpidetään ja millaisista seikoista voit varhaisessa vaiheessa huomata työkyvyn alkavaa heikkenemistä, miten ryhdyt käsittelemään asiaa ja kenen puoleen voit kääntyä apua tarvitessasi. Malli on tarkoitettu apuvälineeksi kaikille asianosaisille. Työkyvyn heikkenemistä ehkäistään parhaiten huolehtimalla oikeudenmukaisesta johtamisesta, selkeistä työjärjestelyistä, yhteisistä pelisäännöistä, avoimesta vuorovaikutuksesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön. Näiden merkitys voi olla jopa suurempi kuin fyysisen ja psyykkisen terveyden. Vastuu siitä, että ne toteutuvat työpaikoilla, on johdon ja esimiesten lisäksi jokaisella työyhteisön jäsenellä. Tuetaan työkykyä ajoissa opas löytyy kaupungin intranetistä ja lisäksi se on painettu opaskirjasena. Toimintamallin on laatinut moniammatillinen työryhmä: Ursula Johansson pääluottamusmies Kaisu Junnila henkilöstöpäällikkö Sinikka Niska-Virta työhyvinvointiasiantuntija, ryhmän pj Maarit Ohraluoma työsuojeluvaltuutettu Maija Rikanniemi työsuojelupäällikkö Armi Salminen henkilöstösuunnittelija Eeva Sopanen työterveyshoitaja Elina Turunen työsuojeluvaltuutettu Marjatta Vuorinen johtava työterveyslääkäri Arja Väänänen työsuojeluvaltuutettu Johanna Åfelt koulutusasiantuntija Laura Savolainen-Grefa tasa-arvosuunniittelija, ryhmän sihteeri Toimintamallia laadittaessa on lähteinä käytetty useiden organisaatioiden varhaisen tuen toimintamalleja. Erityisesti on sovellettu Helsingin kaupungin Varhainen tuki toimintamallin ja Kuntien eläkevakuutuksen Aktiivinen aikainen puuttuminen mallin materiaaleja. Lisäksi on otettu huomioon koekäytön aikana saatuja kommentteja. Espoossa

3 Sisällys Johdanto 3 OSA 1: HYVÄ TYÖKYKY JA SEN YLLÄPITÄMINEN Mitä on hyvä työkyky? Millainen on työkykyä tukeva työyhteisö? 4 OSA 2: TYÖKYVYN VARHAINEN TUKEMINEN Työkykyriskien ennakoiminen Mitä on työkyvyn varhainen tukeminen? Miksi on tärkeää tukea työkykyä mahdollisimman varhain? Milloin tarvitaan erityistoimia työkyvyn tukemiseksi? Kenen pitää toimia? Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalli Esimerkkejä työkykyisyyden varhaisesta tukemisesta 13 Työhön ja työympäristöön liittyviä ongelmia 14 Työyhteisöön liittyviä ongelmia 15 Terveydentilaan liittyviä ongelmia 16 Elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia Keneltä voit esimiehen lisäksi pyytää apua? 18 HR-ammattilaiset 18 Työterveyshuolto 18 Työsuojelutoimijat 19 Pääluottamusmiehet Entä jos varhainen tuki ei riitä? 21 OSA 3: AVUKSI TYÖKYVYN VARHAISELLE TUKEMISELLE Espoon kaupungin oppaita ja ohjeistuksia sekä lainsäädäntöä Espoon kaupungin lomakkeita Yhteystietoja Liitteet 25 2

4 Johdanto Tuetaan työkykyä ajoissa opas koostuu kolmesta osasta Osasta 1 Osasta 2 saat perustiedot siitä, mitä on työkykyisyys ja miten sitä ylläpidetään. näet Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamallin vaiheet ja saat niiden tueksi neuvoja ja apuvälineitä. Saat tietoa siitä, miten työkykyriskejä ennakoidaan ja milloin työkykyisyyttä pitää alkaa aktiivisesti tukea. Tässä osassa on myös taulukko, josta löydät esimerkkejä tavallisimmista työkykyä heikentävistä tilanteista, ohjeet niiden välttämiseen ja neuvot siihen, miten ongelmat otetaan käsiteltäviksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joissakin tilanteissa voitte tarvita apua. Tämän osan lopusta voit tarkistaa, millaisissa asioissa eri yhteistyökumppanit auttavat. Osasta 3 löydät tiedot Espoon kaupungilla käytössä olevista ohjeistuksista ja oppaista, sekä toimintamallin liitteinä mainitut tukilomakkeet. Tässä osassa ovat myös yhteistyökumppaneiden yhteystiedot. 3

5 OSA 1: HYVÄ TYÖKYKY JA SEN YLLÄPITÄMINEN 1.1 Mitä on hyvä työkyky? Hyvällä työkyvyllä tarkoitetaan sitä, että työt sujuvat ja työntekijä selviää työstään kuormittumatta liikaa. Työkykyä arvioitaessa tarkastellaan aina ihmisen voimavarojen ja työn välistä yhteensopivuutta. Voimavaroja ovat mm. ammattitaito ja toimintakyky. Työntekijän työkykyyn vaikuttavat sekä muutokset voimavaroissa että muutokset itse työssä. Pitkään ajateltiin, että hyvä työkyky saavutetaan yksilön hyvällä terveydellä ja toimintakyvyllä. Nykytiedon mukaan selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja selkeät pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön saattavat olla hyvän työkyvyn kannalta jopa merkittävämpiä asioita kuin työntekijän terveys. Työn ja ihmisen välinen suhde on monisäikeinen. Myös työn muutosten vaikutus työkykyyn näkyy yhä selvemmin. Työkyky-käsitteen rinnalle onkin otettu käyttöön termi työhyvinvointi. Työhyvinvointi-sanaa käytetään usein puhuttaessa työyhteisöstä. Sillä halutaan kuvata laajempaa työn ja työelämän kehittämistarvetta kuin pelkästään yksilöllisten voimavarojen edistämistä. 1.2 Millainen on työkykyä tukeva työyhteisö? Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa. Esimies on työhyvinvoinnin keskeinen vaikuttaja työyhteisössä. Työntekijällä tulisi olla valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön sekä työn tekemiseen liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin. Sillä, millä tavalla jokainen työyhteisön jäsen elää yhteisön arjessa, on suuri merkitys. Usein pelisääntöjen laatiminen alkaa arvokeskustelulla, jonka avulla sovitaan yhdessä siitä, millaista työyhteisöä tavoittelemme. Työkykyä edistäviä arvoja ovat avoimuus, keskinäinen tuki ja arvostus, palaute ja ilo työssä. Tiettyjen peruspilareiden pystyssä pitäminen vaikuttaa olennaisesti myös työkyvyn ylläpitämiseen (kuva 1). TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa palveleva johtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Avoin vuorovaikutus Toiminnan jatkuva arviointi SELKEÄ PERUSTEHTÄVÄ Kuva 1. Toimivan työyhteisön perusta, Pekka Järvinen,

6 Hyvin toimivassa työyhteisössä työt on järjestetty ja jaettu järkevästi ja oikeudenmukaisesti on selkeät ja toimivat kokouskäytännöt ja toiminnan pelisäännöistä on sovittu yhdessä yhteisissä palavereissa jokaisen on helppo tuoda esille mielipiteensä jokainen tuntee perustehtävänsä ja työskentelee sen mukaisesti vuorovaikutus on avointa ja ammatillista kehityskeskusteluja ja työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja ne ovat hyödyllisiä riittävästä osaamisesta huolehditaan ja ammatillinen kehittyminen varmistetaan työpaikalla esiintyvät vaarat tunnistetaan, riskit arvioidaan ja huolehditaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Hyvä ergonomia ja työtilojen asianmukaisuus ja viihtyisyys ovat työkykyä ylläpitäviä tekijöitä. Työhyvinvointi kehittyy eri osapuolten yhteistyönä. Työnantaja turvaa työn tekemisen puitteet, ja jokainen yksilönä ja yhteisön jäsenenä on työhyvinvoinnin aktiivinen rakentaja. Työntekijä osallistuu omaa työtään ja työympäristöään koskevien asioiden valmisteluun, ottaa osaltaan vastuun omasta ja työyhteisönsä hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. OSA 2: TYÖKYVYN VARHAINEN TUKEMINEN 2.1 Työkykyriskien ennakoiminen Hyvinkin toimivassa työyhteisössä tapahtuu välillä asioita, jotka voivat olla riski työkyvyn säilymiselle. Kyseessä saattaa olla vaikkapa koko työpaikkaa koskettava suuri uudistus tai yksittäisen työntekijän työtehtäviin liittyvä muutos. Muutostilanteissa on muistettava, että keskustelun tarve kasvaa, ja keskustelua on käytävä myös erilaisista tunteista, joita muutokset herättävät. Työkykyriskejä saattaa liittyä myös työuran eri vaiheisiin. Hyvä perehdytys ehkäisee tehokkaasti työkykyongelmia. Monimuotoisessa työyhteisössä perehdytyksen on oltava laaja-alaista, koko työyhteisöä koskevaa. Huomioon on otettava myös kulttuurija kielierot. Työuran jatkuessa huomiota kiinnitetään erityisesti motivaatiotekijöihin, työn kehittämiseen ja vaikutusmahdollisuuksien luomiseen. Ikääntyminen tai sairaudet saattavat heikentää työkykyä, ja silloin huomiota on kiinnitettävä työtehtävien uudelleen järjestämiseen. Työhönpaluu pitkältä sairauslomalta vaatii onnistuakseen usein ennakointia ja yhteistyötä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Parhaaseen tulokseen päästään, jos jo sairausloman alkuvaiheessa sovitaan yhteydenpidosta näiden toimijoiden kesken (liite 1). Työhönpaluun sujuvoittamiseksi voidaan tarvita erilaisia työjärjestelyjä. Tutkimusten mukaan työhön paluun tukeminen vähentää sairauspoissaolojen määrää ja ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös muista syistä johtuvat pitkät poissaolot työstä voivat vaatia työhönpaluun valmistelua. 5

7 Espoossa tehdään joka toinen vuosi Kunta10-tutkimus, jolla kartoitetaan työn ja työolojen vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset voivat tuoda näkyviin mahdollisesti vielä piilossa olevia asioita, joihin on syytä puuttua. Työkykyriskien ennalta ehkäisemiseksi Espoossa päivitetään vuosittain työpaikkakohtaisesti riskien ja vaarojen arviointi. Tutkimuksilla ja kartoituksilla on luonnollisesti vaikutusta vain, jos ne käsitellään yhdessä koko työyhteisön kanssa, niiden pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmat ja niiden toteutumista seurataan yhdessä. 2.2 Mitä on työkyvyn varhainen tukeminen? Työkyvyn varhainen tukeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyritään poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Mikäli se ei onnistu, osataan tunnistaa työkyvyn heikkeneminen niin varhain kuin suinkin, jäsentää ongelma ja tehdä tarvittavat muutokset. Tuetaan työkykyä ajoissa malli on apuväline tähän kaikkeen. Laajasti katsoen varhaista työkyvyn tukemista on kaikki se, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen sekä työkykyriskien välttämiseen. Tällaisia toimia ovat mm. työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä työpaikan organisoima työhyvinvointia edistävä tai työkykyä ylläpitävä toiminta. Tukemalla työkykyä ajoissa edistetään terveyttä. 2.3 Miksi on tärkeää tukea työkykyä mahdollisimman varhain? Pitkittyessään ongelmat yleensä pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamallin tavoite on, että työkyvyn heikkeneminen saadaan vältetyksi työtapoja tai työolosuhteita muuttamalla, ja työntekijä voi jatkaa omia tehtäviään. 2.4 Milloin tarvitaan erityistoimia työkyvyn tukemiseksi? Työkyvyn tukemisen on oltava aktiivista ja oikea-aikaista. Aktiiviseksi tukemisen tekee se, että sitä tehdään jatkuvasti, suunnitelmallisesti, tietoisesti ja hyvin tiedottaen sekä toimintaa seuraten ja arvioiden. Tukeminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista ja siksi sen on oltava itsestään selvä toimintatapa työpaikoilla. On muistettava, että varhainen tukeminen on aitoa alaisesta tai työtoverista välittämistä, ei kontrollia. Työajan käyttöä seuraamalla esimies saa käsityksen työntekijöidensä työssä selviytymisestä. Koneellisesta työajanseurannasta on mahdollisuus ottaa raportteja seurannan välineeksi. Esimiehen on aktiivisesti seurattava työajan tehokasta käyttöä sekä lisä- ja ylitöiden tekemistä ja annettava tarvittaessa niitä koskevat määräykset. Mikäli plus-saldo hipoo usein tai jatkuvasti ylärajaa, työtilanteiden syyt on selvitettävä nopeasti. Sairauspoissaoloja seuraamalla esimies saa käsityksen työntekijöidensä työkyvystä. Poissaolojen taustalla olevia mahdollisia ongelmia tulee selvittää. Yksittäisen työntekijän runsaat sairauspoissaolot saattavat olla hälytysmerkki työolojen kehittämistar- 6

8 peesta. Sairauspoissaolojen kontrollointi ei kuulu työterveyshuollolle, vaan sen vastuulla on asiantuntija-avun antaminen tarvittaessa sekä työnantajalle että työntekijälle. Sairauspoissaoloraportti antaa perustiedot sairauspoissaoloista ja ohjeita niiden välttämiseen. Sairauspoissaoloraportti jaetaan vuosittain työpaikoille ja se löytyy intranetistä. Tutkimustulokset ja kartoitukset auttavat paitsi riskien ennakoinnissa myös ongelmien aikaisessa havaitsemisessa. Säännöllisin välein tehtävän Kunta10 -tutkimuksen tulokset ja niistä käytävä keskustelu antavat tietoa työyhteisön tilasta. TYÖPAIKALLA AKTIIVISTA PUUTTUMISTA TARVITAAN SILLOIN KUN HAVAITAAN, ETTÄ työpäivät pidentyvät toistuvasti työyhteisön ilmapiiri muuttuu epämääräiseksi myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät työntekijän työkäyttäytyminen muuttuu verrattuna aikaisempaan käyttäytymiseen, esim. jatkuva väsymys tai välinpitämättömyys työsuoritus heikkenee tai työn laatu huononee työtoverit huolestuvat työntekijästä tai valittavat hänestä työntekijän käyttäytyminen viittaa alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön työntekijän työkyky ei vastaa työn vaatimuksia tai huomataan työkyvyn laskua, esimerkiksi tarkkaavaisuus- tai keskittymisvaikeuksia työntekijällä on ristiriita yhden tai useamman työtoverinsa kanssa tai työpaikan ristiriidat vievät ihmisten työhönsä tarvitsemaa energiaa esimiehellä on ristiriita yhden tai useamman alaisensa kanssa työpaikalla joku kokee tulevansa syrjityksi tai häirityksi työyhteisön toiminnan laatu, tehokkuus tai työn sujuvuus ovat muuttumassa heikompaan suuntaan työntekijöiden vaihtuvuus on suuri (Lähteenä: KEVA: Aktiivinen aikainen puuttuminen, Valtiokonttori: Puheeksiottaminen valtion työpaikoilla) 7

9 2.5 Kenen pitää toimia? Kaikilla on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa työkykyongelmiin Jokaisen, joka havaitsee oman tai lähellään työskentelevän henkilön työkyvyn heikkenemistä, on otettava vastuu työhyvinvoinnin ylläpidosta. Aloitteellisia puheeksiottamisessa voivat olla myös työterveyshuollon, työsuojelun asiantuntijat, HR-ammattilaiset sekä johto ja luottamusmiehet. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on luonnollisesti myös jokaisella itsellään. On tärkeää tunnistaa muutokset omassa työkyvyssä ja hakea ajoissa apua. Ongelmat eivät silloin pääse muodostumaan ylivoimaisiksi. Työpaikalla tulee kaikkien oppia ennakoimaan työkykyä heikentäviä tilanteita ja tunnistamaan työkykyongelmien oireita. Keskustelu, avun tarjoaminen ja sen vastaanottaminen auttavat jäsentämään ajatuksia ja näkemään erilaisia vaihtoehtoja. Esimiehen tehtävä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä Esimiehellä on merkittävä vastuu työkyvyn varhaisessa tukemisessa. Havainnot työkyvyn heikkenemisestä voivat olla hyvin vähäisiä. Esimiehen voi myös olla vaikeata tehdä havaintoja varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi silloin, kun työyhteisö on suuri tai se hajaantuu useisiin eri toimipisteisiin. Usein varsin heikotkin merkit siitä, ettei kaikki ole kohdallaan, pitävät paikkansa. Esimiehen onkin otettava asia aikailematta puheeksi, mikäli hänellä on vähäisintäkään syytä epäillä, ettei kaikki ole kohdallaan. Työkyky vaihtelee jokaisella työuran aikana. Useimmiten työkyvyn vaihtelut ovat väliaikaisia, eikä niistä tarvitse huolestua. Hyvinvoinnin perusta on kunnossa, mikäli ihminen yleensä on tyytyväinen elämäänsä ja työhönsä. Vaikka asiat eivät olekaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla. tuntee itsensä aktiiviseksi. Elämän eri osa-alueiden välillä vallitsee sopusointu. omaa myönteisen perusasenteen asioihin, toisiin ihmisiin ja itseensä. sietää kohtuullisessa määrin epämukavuutta ja vastoinkäymisiä. (Susanna Ahvenlahti, Siuntion hyvinvointikeskus) 8

10 2.6 Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalli Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalli (kuva 2) jäsentää työkyvyn varhaisen tukemisen vaiheet. Toimintamallin lähtökohtana on esimiehen ja alaisen yhteistyö. Tarvittaessa apuna voi käyttää mm. työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon palveluja. Puheeksiottaminen on työkyvyn varhaisen tukemisen perusta Työkyvyn varhainen tukeminen edellyttää aina asian ottamista puheeksi suoraan ja ystävällisesti. Puheeksiottamisen tarkoituksena on selvittää, ovatko havainnot työkyvyn heikkenemisestä oikeita. Mikäli ovat, käynnistyvät Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamallin vaiheet. Vaikean tai epämääräisen asian puheeksiottaminen voi tuntua hankalalta. Omien havaintojen kertominen toiselle on kuitenkin toisesta välittämistä. Kun koko yhteisö ymmärtää varhaisen tukemisen tärkeyden, vaikeiltakin tuntuvien asioiden käsittelystä tulee helpompaa. Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalliin sisältyy neuvoja puheeksiottamiseen esimiehelle (liite 2) 9

11 TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi ESIMIES havaitsee merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottaa asian puheeksi TYÖNTEKIJÄ kokee työkykynsä heikentyneen ja ottaa asian puheeksi TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi työntekijän luvalla Jäsentäkää työkykyongelma (tarvittaessa asiantuntijan* kanssa) Kuvatkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarvittavat muutokset Valitkaa toimenpiteet Sopikaa työkyvyn kehittämisestä TYÖNTEKIJÄN TYÖNTEKIJÄN JA JA TYÖYHTEISÖN TYÖYHTEISÖN työhyvinvointi työhyvinvointi työkyky heikkenee Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä työkyky kohenee työkyky kohenee * työterveyshuolto, työsuojelutoimijat, HR-ammattilaiset ja pääluottamusmiehet 10

12 Miten Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamalli etenee? Askarruttavan asian ottaminen puheeksi Työkykyyn liittyvien asioiden ottaminen puheeksi vaatii usein rohkeutta, oli kyse sitten omasta tai toisen työkyvystä. Lähtökohtana on, että omista asioista keskustellaan esimiehen kanssa. Mikäli se ei käy, voi yhteyttä ottaa ulkopuolisiin asiantuntijoihin (s ). Havainnot alaisen, esimiehen tai työtoverin työkyvyn heikkenemisestä pitäisi ensin ottaa puheeksi asianosaisen kanssa. Mikäli se ei onnistu, ja asia jää edelleen askarruttamaan, huoli on kerrottava tilanteesta riippuen esimiehelle tai ulkopuoliselle asiantuntijalle. Puheeksiottamisen tarkoituksena on välittää toisesta, ei painostaa tai kontrolloida. Neuvoja puheeksiottamiseen on liitteessä 2. Työkykyongelmien jäsentäminen Jäsentäkää työkykyongelma (tarvittaessa asiantuntijan kanssa) Mikäli puheeksiottamisen yhteydessä selviää, että havainnot työkyvyn heikkenemisestä pitävät paikkansa, järjestetään esimiehen ja työntekijän kahdenkeskinen neuvottelu, jossa keskustellaan ongelmasta ja sen ratkaisemisesta. Tarvittaessa mukana voi olla luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, tulkki, toinen maahanmuuttajataustainen henkilö tai muu tukihenkilö. Jos keskustelun käyminen tuntuu vaikealta, voi apuna käyttää Työkyvyn peruskartoituslomaketta (liite 3). Tarkempaan jäsennykseen on apua Työkyvyn tukemisen suunnittelulomakkeista (liitteet ). Parhaassa tapauksessa päästään yhteisymmärrykseen siitä, mistä on kyse. Mikäli keskustelijat eivät pysty jäsentämään ongelmaa, voi apua hakea ulkopuolelta, esim. HR-ammattilaisilta, työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoilta (s ). Työkykyneuvottelun järjestämisestä on ohjeita liitteessä 5. Työkykyneuvottelussakin edetään Tuetaan työkykyä ajoissa -mallin vaiheiden mukaisesti. Työkyvyn kuvaaminen Kuvatkaa toivottu työkyky Kun on päästy yhteisymmärrykseen työkykyongelmasta, kuvataan toivottu työkyky. Kuvaus kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Mitä kyllin hyvä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa? Mitä työntekijän pitäisi esimiehen mielestä pystyä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisessä tehtävässään? Päämäärästä keskustellaan, kunnes päästään yksimielisyyteen. (Kuvaamisessa voi käyttää apuna ko. kohtia liitteissä ) 11

13 Muutostarpeiden määrittäminen Määrittäkää tarvittavat muutokset Kun ongelma on jäsennetty ja toivottu työkyky on tiedossa, on yhdessä keskusteltava tarpeellisista muutoksista. Minkä tulisi olla toisin, jotta työntekijä suoriutuisi paremmin työssään ja kyllin hyvä työkyky saavutettaisiin? Muutosta pitää muistaa tarkastella sekä työntekijän että esimiehen ja työyhteisön näkökulmasta. Joskus muutos voi toisen osapuolen näkökulmasta olla järkevä, mutta toisella ei ole edellytyksiä tai valtuuksia toteuttaa muutoksia. (Muutosten määrittelyn tukena voi käyttää ko. kohtia liitteissä ) Toimenpiteiden suunnittelu Valitkaa toimenpiteet Kun tiedetään tarvittavat muutokset, voidaan valita keinot työkyvyn kehittämiseksi. On tärkeätä, että valitaan täsmällisiä ja konkreettisia toimenpiteitä. Joskus hyvinkin pienellä toimenpiteellä saavutetaan työkyvyn koheneminen. (Toimenpiteiden suunnittelulle apua voi saada ko. kohdista liitteissä ). Liitteessä 5 on myös esitetty joitakin mahdollisia toimenpiteitä. Neuvottelumuistion tekeminen Sopikaa työkyvyn kehittämisestä Tavoitteena on, että neuvottelu päättyy yhteiseen näkemykseen toimenpiteistä, vastuista, aikatauluista ja työkyvyn kehittämisen seurannasta. Kaikista näistä asioista voi tarvittaessa kysyä neuvoja oppaassa mainituilta erityisasiantuntijoilta. Neuvottelun päätteeksi tehdään neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä (liite 6). Allekirjoituksilla sitoudutaan noudattamaan yhteisiä sopimuksia. Allekirjoitetusta muistiosta otetaan kopio asianosaiselle ja alkuperäisen säilyttää esimies. Neuvottelussa sovitaan milloin ja miten tilanne arvioidaan uudestaan. Mikäli sovituilla asioilla on vaikutusta koko työyhteisöön, sovitaan myös siitä, miten työyhteisön kanssa keskustellaan tilanteesta. Kehityksen arviointi Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä Mikäli arvioitaessa huomataan, että työntekijän työkyky ei ole kohentunut, mietitään uudelleen mistä on kysymys. Apuna tässä vaiheessa käytetään usein jotakuta ulkopuolisista asiantuntijoista (s ). 12

14 Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamallin tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa työntekoaan työkykyisenä. Toimenpiteet ovat onnistuneet, mikäli sekä työntekijä että työyhteisö kokevat voivansa hyvin. TYÖN- TEKIJÄN JA TYÖ- YHTEISÖN työhyvinvointi 2.7 Esimerkkejä työkykyisyyden varhaisesta tukemisesta Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä tilanteista, jotka voivat aiheuttaa työkyvyn heikkenemistä. Jotta ongelmatilanteita voisi välttää, on taulukkoon listattu myös tavallisimmat syyt niiden syntymiseen. Edelleen taulukossa neuvotaan, mitä asioita kannattaa tarkkailla, miten syntynyttä tilannetta lähdetään purkamaan ja ketkä ovat avaintoimijat. Tietoja asiakohtiin liittyvästä ohjeistuksesta on koottu viimeiseen sarakkeeseen. Suurin osa ohjeistuksesta löytyy intranetistä. Taulukossa keskitytään työkyvyn varhaiseen tukemiseen. Mikäli tässä luetellut toimet eivät riitä, tarvitaan asiantuntijoiden jatkotukea (ks. s. 22). 13

15 1. Työhön ja työtilaan liittyviä ongelmia: Tapaturman uhka työpaikalla Työntekijöiden fyysinen kuormittuminen Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Vaarallinen työ ja työympäristö * Epätarkoituksenmukaiset työvälineet tai työmenetelmät * Perehdytyksen puute * Kiire * Puutteellinen kielitaito * Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi * Perehdytys * Työn suunnittelu * Ajanmukaiset työvälineet * Laitehuolto * Toimintatapojen tarkistus * Esimiehen, työsuojelun ja työterveyshuollon työpaikkakäynnit * Työhön liittyvä kielikoulutus * Ovatko työvälineet ja työmenetelmät tarkoituksenmukaisia? * Onko työ/työympäristö vaarallinen? * Ovatko toimintatavat ja menetelmät ajanmukaisia? * Onko perehdytys riittävää? * Onko työ kiireistä? * Onko työtapaturmat, niiden aiheuttamat sairauslomat ja läheltä piti -tilanteet analysoitu? * Onko ohjeet ymmärretty? * Perehdytyksen onnistumisesta huolehditaan ajan tasalla olevalla ohjeistuksella * Työtilasta poistetaan haitta- ja vaaratekijät; mikäli niitä ei voida poistaa, arvioidaan niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle * Käytetään suojavarusteita * Huolehditaan laitteiden kunnosta ja toimivuudesta * Varmistetaan oikeat työmenetelmät * Käydään läpi sairauspoissaolojen määrät sekä vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tulokset * Ongelmat otetaan puheeksi avaintoimijoiden kanssa * Tilataan laitehuolto * Tehdään osaamiskartoitus ja kehittämissuunnitelma * Kerrataan ohjeet, puhutaan selkokielellä ja lyhyin lausein. Varmistetaan ymmärtäminen * Työntekijät * Esimiehet * HRammattilaiset * Työsuojelu * Työterveyshuolto * Kiinteistöjen ylläpito * Riskien ja vaarojen arviointi (työturvallisuuslaki 738/2002, 10 ): työturvallisuuslain soveltamisohjeisto löytyy intranetistä) * Menettelytapaohjeet työtapaturmatilanteissa * Työyksikkökohtaiset palo- ja pelastussuunnitelmat * Töiden oikea mitoitus * Ohjaus oikeisiin työtapoihin * Asianmukaiset ja kunnossa olevat työvälineet ja -tilat käytössä * Alentuneen työkykyisyyden huomioiminen * Onko työ organisoitu huonosti? * Ovatko työvälineet ja -tilat puutteellisia tai huonokuntoisia? * Onko asiakastyö liian kuormittavaa? * Miten toiminta tai toimenkuva on muuttunut? * Onko työkyky alentunut? * Ovatko ylityöt lisääntyneet? * Riittääkö työaika tehtävien suorittamiseen? * Pidetäänkö riittävästi taukoja ja tehdäänkö elpymisliikkeitä työn lomassa? * Pidetään kehityskeskustelut säännöllisesti ja tehdään niissä kehittämissuunnitelma * Otetaan asia puheeksi * Tehdään selkeät toimenkuvat * Huomioidaan työnmitoituksessa alentuneet työkykyisyydet * Opetellaan ergonomiset työtavat ja käytetään työhön tarkoitettuja apuvälineitä * Pidetään työtila ja -välineet kunnossa * Muistetaan työn tauotus ja elpymisliikunta * Työntekijät * Esimiehet * HRammattilaiset * Työsuojelu * Työterveyshuolto * Luottamusmiehet * Riskien ja vaarojen arviointi * Työyksikkökohtaiset mitoitusohjeet * Toimiala- ja työpistekohtaiset perehdytysohjeet * Työturvallisuuslaki (738/2002) * Kvtes * TVA * Työterveyshuoltolaki 14

16 2. Työyhteisöön liittyviä ongelmia Johtamiseen, toimintatapoihin ja vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat esim. * Työnsuunnittelu * Työaikajärjestelyt * Töiden organisointi * Työn joustot * Työprosessit * Kiusaaminen * Häiriökäyttäytyminen * Syrjintä * Epätasa-arvo * Kilpailu * Kateus * Klikit Osaamiseen liittyvät ongelmat esim. * Motivaation ja työhyvinvoinnin heikkeneminen * Syrjäänvetäytyminen * Itsetehostus * Työtehtävien laiminlyönti Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Johtaminen ei perustu luottamukseen ja yhteisöllisyyteen * Esimies-osaaminen ja tuki esimiestyölle on riittämätöntä * Perustehtävä, työn tavoitteet, toimintatavat, pelisäännöt tai vastuut ovat epäselvät * Työyhteisön ristiriidat * Ennakkoluulot * Haluttomuus toimia rakentavasti työyhteisössä * Muutos- ja kriisitilanteet työyhteisössä tai yksilön elämässä * Kulttuurierot * Kielitaidon puute * Osaaminen ei vastaa työn vaatimuksia * Työtehtävät eivät ole riittävän haasteellisia * Epärealistinen näkemys omasta osaamisesta * Osaamisen puutteet * Pitkä poissaolo työstä * Kielitaidon puute * Johtamistyön tavoitteiden selkeys, tasaarvoinen kohtelu oikeudenmukainen ja avoin päätöksenteko * Riittävä määrällinen ja laadullinen resursointi * Huolehditaan työyhteisön toimivuudesta sopimalla yhdessä työnteon perusteet * Tehdään vaarojen arviointi * Kehitetään käytännöt säännölliselle kehittämiselle sekä avoimelle ja kaksisuuntaiselle viestinnälle * Arvostetaan erilaisuutta ja moninaisuutta * Käytetään kehittämisen apuna lähtöhaastatteluissa esille tulleita asioita * Perehdytys monimuotoisuuteen * Ylläpidetään ammatillista osaamista * Huolehditaan systemaattisesta perehdytyksestä * Arvioidaan osaamista ja sen riittävyyttä yksilötai työyhteisötasolla * Suoriutuuko työntekijä työstään? * Millaista palautetta saadaan asiakkailta ja lähtöhaastattelujen yhteydessä? * Millaisia poissaoloja työyhteisössä on? * Millainen on yleinen ilmapiiri? * Millaista on työyhteisön sisäinen vuorovaikutus? * Millaisia Kunta10- tuloksia saadaan? * Tulevatko ohjeet ymmärretyiksi? * Millainen on osaamistaso? * Millaisia työsuorituksia saadaan aikaan? * Millaisia toimintatavat ovat? * Miten aikaa käytetään? * Onko motivaatio heikkenemässä? * Onko yhteisössä syrjäänvetäytymistä? * Esiintyykö itsetehostusta? * Laiminlyödäänkö työtehtäviä? * Otetaan ongelmat puheeksi, esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - kahdenkeskiset keskustelut - kehityskeskustelut - työpaikkakokoukset - kehittämispäivät. * Käytetään seuraavia toimintatapoja: - perustehtävän arviointi - määräaikaiset tai pysyvät työn uudelleenjärjestelyt - työyhteisön toiminnan arviointi - koulutus - perehdytys * Hyödynnetään erilaisia ongelmanratkaisumalleja * Otetaan ongelmat puheeksi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - kahdenkeskiset keskustelut - kehityskeskustelut - työpaikkakokoukset - kehittämispäivät * Tuetaan seuraavia toimintatapoja: - opintopiirit - omaehtoinen opiskelu - työnohjaus - työnkierto * Perehdytetään tarvittaessa uudelleen * Tehdään urasuunnittelua * Tehdään osaamisen arviointi ja kehittämissuunnitelma * Järjestetään koulutusta * Esimies * Työntekijät * Esimiehen esimies * Työterveyshuolto * Työsuojelu * HRammattilaiset * Työnohjaaja * Mentori * Kouluttaja * Esimies * Työntekijä(t) * Työnohjaaja * Mentori * HRammattilaiset * Työturvallisuuslaki: (työturvallisuuslaki 738/2002, 10 ): työturvallisuuslain soveltamisohjeisto löytyy intrasta * Riskien ja vaarojen arviointi: * Perehdytysohjelmat (Espoo, toimialat, tulosyksiköt) * Työn ilo kuuluu kaikille (työpaikkakiusaamisesta) * Monimuotoisuussuunnitelmat (Espoo, toimialat) * Kehityskeskusteluohje * Lähtöhaastattelulomake * Virka- ja työehto- sopimukset * Erilaisuus sallittu - käsikirja esimiehille * Palvelussuhdeohjeet * Osaamisen kehysmalli * Toimialojen osaamisen arvioimismallit * Perehdytys- ja koulutusohjelmat 15

17 3. Terveydentilaan liittyviä ongelmia: Fyysisen terveyden heikkeneminen Mielenterveys-ongelmat ja uupuminen Päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet, sekakäyttö) Töihin paluu pitkän sairauspoissaolon (tai muun pitkän poissaolon) jälkeen Organisaation muutos työtehtävien muuttuminen työyhteisön muuttuminen palaajan osaaminen palaajan motivaatio Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Sairaus * Huono kunto * Toimintakyky ei riitä työn vaatimuksia * Terveet elämäntavat * Sairauksien hyvä hoito ja kuntoutus * Työ on mielekästä ja sopivan haastavaa * Väsyttääkö työ liikaa? * Rasittuuko ja oireileeko jokin alue kehossa? * Onko sairauspoissaoloja usein? * Otetaan ongelma puheeksi * Kannustetaan itsehoitoon * Ohjataan tarvittaessa terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon * Vähennetään työn fyysistä kuormittavuutta, mikäli tarpeen * Työntekijä itse * Esimies * Terveyskeskus * Työterveyshuolto * Terveydenhuollon ja sairaanhoidon ohjeistukset työterveyshuollosta ja terveysasemilta * Sairaus * Elämäntilanteen kriisit * Liian vaativat tehtävät * Aikapaine * Terveet elämäntavat * Toimivat sosiaaliset verkostot * Hyvä työyhteisö ja esimiestyö * Työmäärän kohtuullisena pitäminen * Väsyttääkö työ liikaa? * Onko käytös muuttunut? * Onko sairauspoissaoloja usein? * Ovatko työpäivät venyneet pitkiksi * Tulevatko työt tehdyksi? * Otetaan ongelma puheeksi * Organisoidaan töitä toisin * Kannustetaan hakeutumaan hoitoon * Työntekijä itse * Esimies * Terveyskeskus * Työterveyshuolto * Kehityskeskusteluohjeet * Työterveyshuollon sisäiset hoitomallit * Terveyskeskuksessa depression hoitomalli * Maahanmuuttajien mielenterveysesite * Syitä on lukuisia, eivät yleensä liity työn tekemiseen. * Nollatoleranssi * Asiallisen päihdetiedon jakaminen * Onko poissaoloja paljon tai usein? * Onko käytös muuttunut? * Onko päihtynyt/krapulainen töissä? * Tulevatko työt tehdyksi? * Otetaan ongelma puheeksi * Tehdään tarvittaessa puhallutus/huumetestaus * Järjestetään päihdeongelmaisen palveluohjaus * Ohjataan hoitoon * Esimies * Työtoverit * Työterveyshuolto * HR-ammattilaiset * Työsuojelu Espoon kaupungin päihdeohjelma Poissaolon syitä Tilanteen ennakoiminen Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Sairaus * Uupuminen * Vuorotteluvapaa * Äitiys- ja hoitovapaa * Muut virkavapaat * Keskustelu työntekijän kanssa pitkälle sairauslomalle lähdön yhteydessä * Pidetään yhteyttä työntekijään sairausloman aikana * Valmistellaan työhönpaluu huolellisesti * Millaiset ovat työntekijän koulutustarpeet? * Onko ongelmia palaajan jaksamisessa? * Onko palaaja motivoitunut? * Miten palaaja selviää työssä? * Pidetään yhteyttä työntekijään sairausloman aikana * Käydään keskustelu töihin paluun yhteydessä * Perehdytetään kunnolla tehtäviin ja työyhteisöön * Sovitaan seurantakeskusteluista * Esimies * Työterveyshuolto * Työyhteisö * STM:n ohje Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu oppaat työnantajalle ja työntekijälle erikseen Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä (STM 2007) 16

18 4. Elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia: Perheen ja yksityiselämän haasteet, vaikeudet ja elämän kriisit Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Lasten ja vanhempien hoitamiseen liittyvät kysymykset * Läheisen sairaus * Parisuhdeongelmat * Yksinäisyys * Kriisit * Perheen sisällä olevat ristiriidat * Hyvän työyhteisön edellytyksistä huolehtiminen * Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen näkökulma töiden järjestämisessä ja työajoissa * Työaikojen joustavuus * Onko keskittymisvaikeuksia työntekoon liittyen? * Onko poissaoloja? * Miten työntekijä suoriutuu tehtävistään? * Miten työntekijä jaksaa? * Otetaan ongelma puheeksi * Käydään kehityskeskustelu * Keskustellaan esimiehen kanssa mahdollisuudesta töiden määräaikaiseen uudelleenjärjestelyyn * Työntekijä * Esimies * Terveysasema * Kriisipäivystys * Perheneuvola * Kouluterveydenhuolto * Äitiys- ja lastenneuvola * Työterveyshuolto * HR-ammattilaiset * Espoon suositus työn ja perheelämän yhteensovittamisesta * Hoitovapaaohjeet * Virka- ja työehtosopimukset * Työaika-autonomiahankkeesta (intranetissä) 17

19 2.8 Keneltä voit esimiehen lisäksi pyytää apua? Neuvoa työkyvyn varhaiseen tukemiseen voit kysyä alla esitellyiltä erityisasiantuntijoilta. Mikäli ongelma ei kuulu heidän toiminta-alueelleen, he ohjaavat sinut oikean asiantuntijan puheille. Ulkopuolisten toimijoiden rooli vahvistuu sellaisissa tapauksissa, joissa varhainen tuki ei ole riittänyt, vaan ongelmat ovat edenneet pidemmälle. Henkilöstöhallinnon ammattilaiset HR-ammattilaiset toimialoilla ja keskushallinnossa neuvovat, tukevat ja ohjaavat esimiehiä sekä henkilöstöä asioissa, jotka liittyvät palvelussuhteen ehtoihin, rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen, työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Heidän tehtävänään on myös osallistua esimiesten ja työntekijöiden perehdytykseen ja näin tukea työn tekemisen edellytyksiä. Työterveyshuolto Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, jotta nämä pystyvät puolestaan turvaamaan kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut. Toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin ja -asetukseen, työturvallisuuslakiin sekä kaupungin tekemiin sopimuksiin. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon tulee työnantajan ja työntekijöiden kanssa yhteistyössä edistää: työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa Työyhteisöjen hyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointia ja sitä edistäviä olosuhteita ja käytäntöjä kartoitetaan työpaikkaselvityksin. Niiden tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys työstä, työoloista ja työn kuormittavuudesta sekä tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia. Erilaisissa työyhteisöjen muutos-, ongelma- ja ristiriitatilanteissa työterveyshuolto voi olla pyydettäessä mukana tilanteen selvittelyssä ja toimenpiteiden ja kehittämisajatusten suunnittelussa yhdessä esimiehen ja työyhteisön kanssa. Lisäksi työterveyshuolto pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia ja tukemaan työyhteisöjen hyvinvointia mm. työyhteisökohtaisilla suunnatuilla terveystarkastuksilla toimenpide-ehdotuksineen, esimiestä konsultoimalla, tyhy-päiviin liittyvillä koulutuksilla ja työpaikkaselvityksillä. 18

20 Työympäristötyöllä parannetaan työpaikkojen fyysisiä olosuhteita ja työn sujuvuutta tavoitteena toimiva ja terveellinen työympäristö. Työterveyshuolto osallistuu pyydettäessä työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun yhdessä työyhteisön suunnitteluasiantuntijoiden kanssa. Yksittäisen työntekijän hyvinvointi Työhöntulotarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydellinen soveltuvuus työhön sekä annetaan tietoja työn mahdollisista haitoista ja niiltä suojautumisesta sekä yleistä terveysneuvontaa. Lakisääteisten määräaikaistarkastusten tavoitteena on työperäisten sairauksien ja ammattitautien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Työntekijä saa tietoa siitä, miten työn terveysvaaroilta voi suojautua ja omaa terveydentilaa tarkkailla. Työterveyshuollon eri asiantuntijoiden vastaanotoilla tuetaan terveyttä ja työkykyä mm. antamalla tietoa siitä, miten omaa terveyttä voi edistää, työtilannetta ja syntynyttä ongelmatilannetta yhdessä hahmottamalla ja ratkaisuehdotuksia pohtimalla. Tavoitteena on toimia ennen kuin työkyky on uhattuna. Työsuojelutoimijat Työsuojelu- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Samalla edistetään tuloksellisuutta ja parannetaan työelämän laatua osana kunnan palvelustoimintaa, sen henkilöstöpolitiikkaa ja johtamiskäytäntöjä. Päävastuu työsuojelusta on työnantajalla, mutta vastuuta on myös muilla osapuolilla. Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja työntekijän välisestä työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta. Hän on perehtynyt säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin, seuraa työoloja, tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle, osallistuu tutkimuksiin ja tarkastuksiin ja tiedottaa työsuojelun yhteistoimintaan liittyvistä asioista. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä, ylläpitämisessä ja kehittämisessä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojelutahojen kanssa. 19

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Havaitse varhain HARAVALLA

Havaitse varhain HARAVALLA 1 HENKILÖSTÖPALVELUT Havaitse varhain HARAVALLA Työväline Sinulle POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 2 Sisältö Havaitse varhain HARAVALLA... 3 Varhainen havaitseminen organisaation

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA 1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA (KANSI - perusmalli varhaiseen puutumiseen - voi soveltaa työyhteisöönkin) 2 Sisällys VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA... 1 Johdanto... 3 Varhainen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot