Tuetaan työkykyä ajoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuetaan työkykyä ajoissa"

Transkriptio

1 Tuetaan työkykyä ajoissa Opas työkyvyn ylläpitoon ja varhaiseen tukemiseen TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi ESIMIES havaitsee merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottaa asian puheeksi TYÖNTEKIJÄ kokee työkykynsäkynsä heikentyneen ja ottaa asian puheeksi TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi työntekijän luvalla Jäsentäkää työkykyongelma (tarvittaessa asiantuntijan* kanssa) Kuvatkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarvittavat muutokset Valitkaa toimenpiteet Sopikaa työkyvyn kehittämisestä TYÖNTEKIJÄN TYÖNTEKIJÄN JA JA TYÖYHTEISÖN TYÖYHTEISÖN työhyvinvointi työhyvinvointi työkyky heikkenee Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä työkyky kohenee työkyky kohenee * työterveyshuolto, työsuojelutoimijat, HR-ammattilaiset ja pääluottamusmiehet Espoon kaupunki Konsernipalvelut 2009

2 Lukijalle Espoossa tuetaan työkykyä ajoissa Espoon Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamallin perusajatuksena on, että monet työkykyongelmat voi välttää ennakoimalla, tekemällä ajoissa havaintoja ja reagoimalla nopeasti työkyvyn alkavaan heikkenemiseen. Toimintamallista saat tietoa, miten työkykyä ylläpidetään ja millaisista seikoista voit varhaisessa vaiheessa huomata työkyvyn alkavaa heikkenemistä, miten ryhdyt käsittelemään asiaa ja kenen puoleen voit kääntyä apua tarvitessasi. Malli on tarkoitettu apuvälineeksi kaikille asianosaisille. Työkyvyn heikkenemistä ehkäistään parhaiten huolehtimalla oikeudenmukaisesta johtamisesta, selkeistä työjärjestelyistä, yhteisistä pelisäännöistä, avoimesta vuorovaikutuksesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön. Näiden merkitys voi olla jopa suurempi kuin fyysisen ja psyykkisen terveyden. Vastuu siitä, että ne toteutuvat työpaikoilla, on johdon ja esimiesten lisäksi jokaisella työyhteisön jäsenellä. Tuetaan työkykyä ajoissa opas löytyy kaupungin intranetistä ja lisäksi se on painettu opaskirjasena. Toimintamallin on laatinut moniammatillinen työryhmä: Ursula Johansson pääluottamusmies Kaisu Junnila henkilöstöpäällikkö Sinikka Niska-Virta työhyvinvointiasiantuntija, ryhmän pj Maarit Ohraluoma työsuojeluvaltuutettu Maija Rikanniemi työsuojelupäällikkö Armi Salminen henkilöstösuunnittelija Eeva Sopanen työterveyshoitaja Elina Turunen työsuojeluvaltuutettu Marjatta Vuorinen johtava työterveyslääkäri Arja Väänänen työsuojeluvaltuutettu Johanna Åfelt koulutusasiantuntija Laura Savolainen-Grefa tasa-arvosuunniittelija, ryhmän sihteeri Toimintamallia laadittaessa on lähteinä käytetty useiden organisaatioiden varhaisen tuen toimintamalleja. Erityisesti on sovellettu Helsingin kaupungin Varhainen tuki toimintamallin ja Kuntien eläkevakuutuksen Aktiivinen aikainen puuttuminen mallin materiaaleja. Lisäksi on otettu huomioon koekäytön aikana saatuja kommentteja. Espoossa

3 Sisällys Johdanto 3 OSA 1: HYVÄ TYÖKYKY JA SEN YLLÄPITÄMINEN Mitä on hyvä työkyky? Millainen on työkykyä tukeva työyhteisö? 4 OSA 2: TYÖKYVYN VARHAINEN TUKEMINEN Työkykyriskien ennakoiminen Mitä on työkyvyn varhainen tukeminen? Miksi on tärkeää tukea työkykyä mahdollisimman varhain? Milloin tarvitaan erityistoimia työkyvyn tukemiseksi? Kenen pitää toimia? Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalli Esimerkkejä työkykyisyyden varhaisesta tukemisesta 13 Työhön ja työympäristöön liittyviä ongelmia 14 Työyhteisöön liittyviä ongelmia 15 Terveydentilaan liittyviä ongelmia 16 Elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia Keneltä voit esimiehen lisäksi pyytää apua? 18 HR-ammattilaiset 18 Työterveyshuolto 18 Työsuojelutoimijat 19 Pääluottamusmiehet Entä jos varhainen tuki ei riitä? 21 OSA 3: AVUKSI TYÖKYVYN VARHAISELLE TUKEMISELLE Espoon kaupungin oppaita ja ohjeistuksia sekä lainsäädäntöä Espoon kaupungin lomakkeita Yhteystietoja Liitteet 25 2

4 Johdanto Tuetaan työkykyä ajoissa opas koostuu kolmesta osasta Osasta 1 Osasta 2 saat perustiedot siitä, mitä on työkykyisyys ja miten sitä ylläpidetään. näet Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamallin vaiheet ja saat niiden tueksi neuvoja ja apuvälineitä. Saat tietoa siitä, miten työkykyriskejä ennakoidaan ja milloin työkykyisyyttä pitää alkaa aktiivisesti tukea. Tässä osassa on myös taulukko, josta löydät esimerkkejä tavallisimmista työkykyä heikentävistä tilanteista, ohjeet niiden välttämiseen ja neuvot siihen, miten ongelmat otetaan käsiteltäviksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joissakin tilanteissa voitte tarvita apua. Tämän osan lopusta voit tarkistaa, millaisissa asioissa eri yhteistyökumppanit auttavat. Osasta 3 löydät tiedot Espoon kaupungilla käytössä olevista ohjeistuksista ja oppaista, sekä toimintamallin liitteinä mainitut tukilomakkeet. Tässä osassa ovat myös yhteistyökumppaneiden yhteystiedot. 3

5 OSA 1: HYVÄ TYÖKYKY JA SEN YLLÄPITÄMINEN 1.1 Mitä on hyvä työkyky? Hyvällä työkyvyllä tarkoitetaan sitä, että työt sujuvat ja työntekijä selviää työstään kuormittumatta liikaa. Työkykyä arvioitaessa tarkastellaan aina ihmisen voimavarojen ja työn välistä yhteensopivuutta. Voimavaroja ovat mm. ammattitaito ja toimintakyky. Työntekijän työkykyyn vaikuttavat sekä muutokset voimavaroissa että muutokset itse työssä. Pitkään ajateltiin, että hyvä työkyky saavutetaan yksilön hyvällä terveydellä ja toimintakyvyllä. Nykytiedon mukaan selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja selkeät pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön saattavat olla hyvän työkyvyn kannalta jopa merkittävämpiä asioita kuin työntekijän terveys. Työn ja ihmisen välinen suhde on monisäikeinen. Myös työn muutosten vaikutus työkykyyn näkyy yhä selvemmin. Työkyky-käsitteen rinnalle onkin otettu käyttöön termi työhyvinvointi. Työhyvinvointi-sanaa käytetään usein puhuttaessa työyhteisöstä. Sillä halutaan kuvata laajempaa työn ja työelämän kehittämistarvetta kuin pelkästään yksilöllisten voimavarojen edistämistä. 1.2 Millainen on työkykyä tukeva työyhteisö? Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa. Esimies on työhyvinvoinnin keskeinen vaikuttaja työyhteisössä. Työntekijällä tulisi olla valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön sekä työn tekemiseen liittyviin olosuhteisiin ja sisältöihin. Sillä, millä tavalla jokainen työyhteisön jäsen elää yhteisön arjessa, on suuri merkitys. Usein pelisääntöjen laatiminen alkaa arvokeskustelulla, jonka avulla sovitaan yhdessä siitä, millaista työyhteisöä tavoittelemme. Työkykyä edistäviä arvoja ovat avoimuus, keskinäinen tuki ja arvostus, palaute ja ilo työssä. Tiettyjen peruspilareiden pystyssä pitäminen vaikuttaa olennaisesti myös työkyvyn ylläpitämiseen (kuva 1). TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa palveleva johtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Avoin vuorovaikutus Toiminnan jatkuva arviointi SELKEÄ PERUSTEHTÄVÄ Kuva 1. Toimivan työyhteisön perusta, Pekka Järvinen,

6 Hyvin toimivassa työyhteisössä työt on järjestetty ja jaettu järkevästi ja oikeudenmukaisesti on selkeät ja toimivat kokouskäytännöt ja toiminnan pelisäännöistä on sovittu yhdessä yhteisissä palavereissa jokaisen on helppo tuoda esille mielipiteensä jokainen tuntee perustehtävänsä ja työskentelee sen mukaisesti vuorovaikutus on avointa ja ammatillista kehityskeskusteluja ja työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja ne ovat hyödyllisiä riittävästä osaamisesta huolehditaan ja ammatillinen kehittyminen varmistetaan työpaikalla esiintyvät vaarat tunnistetaan, riskit arvioidaan ja huolehditaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Hyvä ergonomia ja työtilojen asianmukaisuus ja viihtyisyys ovat työkykyä ylläpitäviä tekijöitä. Työhyvinvointi kehittyy eri osapuolten yhteistyönä. Työnantaja turvaa työn tekemisen puitteet, ja jokainen yksilönä ja yhteisön jäsenenä on työhyvinvoinnin aktiivinen rakentaja. Työntekijä osallistuu omaa työtään ja työympäristöään koskevien asioiden valmisteluun, ottaa osaltaan vastuun omasta ja työyhteisönsä hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. OSA 2: TYÖKYVYN VARHAINEN TUKEMINEN 2.1 Työkykyriskien ennakoiminen Hyvinkin toimivassa työyhteisössä tapahtuu välillä asioita, jotka voivat olla riski työkyvyn säilymiselle. Kyseessä saattaa olla vaikkapa koko työpaikkaa koskettava suuri uudistus tai yksittäisen työntekijän työtehtäviin liittyvä muutos. Muutostilanteissa on muistettava, että keskustelun tarve kasvaa, ja keskustelua on käytävä myös erilaisista tunteista, joita muutokset herättävät. Työkykyriskejä saattaa liittyä myös työuran eri vaiheisiin. Hyvä perehdytys ehkäisee tehokkaasti työkykyongelmia. Monimuotoisessa työyhteisössä perehdytyksen on oltava laaja-alaista, koko työyhteisöä koskevaa. Huomioon on otettava myös kulttuurija kielierot. Työuran jatkuessa huomiota kiinnitetään erityisesti motivaatiotekijöihin, työn kehittämiseen ja vaikutusmahdollisuuksien luomiseen. Ikääntyminen tai sairaudet saattavat heikentää työkykyä, ja silloin huomiota on kiinnitettävä työtehtävien uudelleen järjestämiseen. Työhönpaluu pitkältä sairauslomalta vaatii onnistuakseen usein ennakointia ja yhteistyötä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Parhaaseen tulokseen päästään, jos jo sairausloman alkuvaiheessa sovitaan yhteydenpidosta näiden toimijoiden kesken (liite 1). Työhönpaluun sujuvoittamiseksi voidaan tarvita erilaisia työjärjestelyjä. Tutkimusten mukaan työhön paluun tukeminen vähentää sairauspoissaolojen määrää ja ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös muista syistä johtuvat pitkät poissaolot työstä voivat vaatia työhönpaluun valmistelua. 5

7 Espoossa tehdään joka toinen vuosi Kunta10-tutkimus, jolla kartoitetaan työn ja työolojen vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset voivat tuoda näkyviin mahdollisesti vielä piilossa olevia asioita, joihin on syytä puuttua. Työkykyriskien ennalta ehkäisemiseksi Espoossa päivitetään vuosittain työpaikkakohtaisesti riskien ja vaarojen arviointi. Tutkimuksilla ja kartoituksilla on luonnollisesti vaikutusta vain, jos ne käsitellään yhdessä koko työyhteisön kanssa, niiden pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmat ja niiden toteutumista seurataan yhdessä. 2.2 Mitä on työkyvyn varhainen tukeminen? Työkyvyn varhainen tukeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyritään poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Mikäli se ei onnistu, osataan tunnistaa työkyvyn heikkeneminen niin varhain kuin suinkin, jäsentää ongelma ja tehdä tarvittavat muutokset. Tuetaan työkykyä ajoissa malli on apuväline tähän kaikkeen. Laajasti katsoen varhaista työkyvyn tukemista on kaikki se, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen sekä työkykyriskien välttämiseen. Tällaisia toimia ovat mm. työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä työpaikan organisoima työhyvinvointia edistävä tai työkykyä ylläpitävä toiminta. Tukemalla työkykyä ajoissa edistetään terveyttä. 2.3 Miksi on tärkeää tukea työkykyä mahdollisimman varhain? Pitkittyessään ongelmat yleensä pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamallin tavoite on, että työkyvyn heikkeneminen saadaan vältetyksi työtapoja tai työolosuhteita muuttamalla, ja työntekijä voi jatkaa omia tehtäviään. 2.4 Milloin tarvitaan erityistoimia työkyvyn tukemiseksi? Työkyvyn tukemisen on oltava aktiivista ja oikea-aikaista. Aktiiviseksi tukemisen tekee se, että sitä tehdään jatkuvasti, suunnitelmallisesti, tietoisesti ja hyvin tiedottaen sekä toimintaa seuraten ja arvioiden. Tukeminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista ja siksi sen on oltava itsestään selvä toimintatapa työpaikoilla. On muistettava, että varhainen tukeminen on aitoa alaisesta tai työtoverista välittämistä, ei kontrollia. Työajan käyttöä seuraamalla esimies saa käsityksen työntekijöidensä työssä selviytymisestä. Koneellisesta työajanseurannasta on mahdollisuus ottaa raportteja seurannan välineeksi. Esimiehen on aktiivisesti seurattava työajan tehokasta käyttöä sekä lisä- ja ylitöiden tekemistä ja annettava tarvittaessa niitä koskevat määräykset. Mikäli plus-saldo hipoo usein tai jatkuvasti ylärajaa, työtilanteiden syyt on selvitettävä nopeasti. Sairauspoissaoloja seuraamalla esimies saa käsityksen työntekijöidensä työkyvystä. Poissaolojen taustalla olevia mahdollisia ongelmia tulee selvittää. Yksittäisen työntekijän runsaat sairauspoissaolot saattavat olla hälytysmerkki työolojen kehittämistar- 6

8 peesta. Sairauspoissaolojen kontrollointi ei kuulu työterveyshuollolle, vaan sen vastuulla on asiantuntija-avun antaminen tarvittaessa sekä työnantajalle että työntekijälle. Sairauspoissaoloraportti antaa perustiedot sairauspoissaoloista ja ohjeita niiden välttämiseen. Sairauspoissaoloraportti jaetaan vuosittain työpaikoille ja se löytyy intranetistä. Tutkimustulokset ja kartoitukset auttavat paitsi riskien ennakoinnissa myös ongelmien aikaisessa havaitsemisessa. Säännöllisin välein tehtävän Kunta10 -tutkimuksen tulokset ja niistä käytävä keskustelu antavat tietoa työyhteisön tilasta. TYÖPAIKALLA AKTIIVISTA PUUTTUMISTA TARVITAAN SILLOIN KUN HAVAITAAN, ETTÄ työpäivät pidentyvät toistuvasti työyhteisön ilmapiiri muuttuu epämääräiseksi myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät työntekijän työkäyttäytyminen muuttuu verrattuna aikaisempaan käyttäytymiseen, esim. jatkuva väsymys tai välinpitämättömyys työsuoritus heikkenee tai työn laatu huononee työtoverit huolestuvat työntekijästä tai valittavat hänestä työntekijän käyttäytyminen viittaa alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön työntekijän työkyky ei vastaa työn vaatimuksia tai huomataan työkyvyn laskua, esimerkiksi tarkkaavaisuus- tai keskittymisvaikeuksia työntekijällä on ristiriita yhden tai useamman työtoverinsa kanssa tai työpaikan ristiriidat vievät ihmisten työhönsä tarvitsemaa energiaa esimiehellä on ristiriita yhden tai useamman alaisensa kanssa työpaikalla joku kokee tulevansa syrjityksi tai häirityksi työyhteisön toiminnan laatu, tehokkuus tai työn sujuvuus ovat muuttumassa heikompaan suuntaan työntekijöiden vaihtuvuus on suuri (Lähteenä: KEVA: Aktiivinen aikainen puuttuminen, Valtiokonttori: Puheeksiottaminen valtion työpaikoilla) 7

9 2.5 Kenen pitää toimia? Kaikilla on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa työkykyongelmiin Jokaisen, joka havaitsee oman tai lähellään työskentelevän henkilön työkyvyn heikkenemistä, on otettava vastuu työhyvinvoinnin ylläpidosta. Aloitteellisia puheeksiottamisessa voivat olla myös työterveyshuollon, työsuojelun asiantuntijat, HR-ammattilaiset sekä johto ja luottamusmiehet. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on luonnollisesti myös jokaisella itsellään. On tärkeää tunnistaa muutokset omassa työkyvyssä ja hakea ajoissa apua. Ongelmat eivät silloin pääse muodostumaan ylivoimaisiksi. Työpaikalla tulee kaikkien oppia ennakoimaan työkykyä heikentäviä tilanteita ja tunnistamaan työkykyongelmien oireita. Keskustelu, avun tarjoaminen ja sen vastaanottaminen auttavat jäsentämään ajatuksia ja näkemään erilaisia vaihtoehtoja. Esimiehen tehtävä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä Esimiehellä on merkittävä vastuu työkyvyn varhaisessa tukemisessa. Havainnot työkyvyn heikkenemisestä voivat olla hyvin vähäisiä. Esimiehen voi myös olla vaikeata tehdä havaintoja varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi silloin, kun työyhteisö on suuri tai se hajaantuu useisiin eri toimipisteisiin. Usein varsin heikotkin merkit siitä, ettei kaikki ole kohdallaan, pitävät paikkansa. Esimiehen onkin otettava asia aikailematta puheeksi, mikäli hänellä on vähäisintäkään syytä epäillä, ettei kaikki ole kohdallaan. Työkyky vaihtelee jokaisella työuran aikana. Useimmiten työkyvyn vaihtelut ovat väliaikaisia, eikä niistä tarvitse huolestua. Hyvinvoinnin perusta on kunnossa, mikäli ihminen yleensä on tyytyväinen elämäänsä ja työhönsä. Vaikka asiat eivät olekaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla. tuntee itsensä aktiiviseksi. Elämän eri osa-alueiden välillä vallitsee sopusointu. omaa myönteisen perusasenteen asioihin, toisiin ihmisiin ja itseensä. sietää kohtuullisessa määrin epämukavuutta ja vastoinkäymisiä. (Susanna Ahvenlahti, Siuntion hyvinvointikeskus) 8

10 2.6 Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalli Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalli (kuva 2) jäsentää työkyvyn varhaisen tukemisen vaiheet. Toimintamallin lähtökohtana on esimiehen ja alaisen yhteistyö. Tarvittaessa apuna voi käyttää mm. työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon palveluja. Puheeksiottaminen on työkyvyn varhaisen tukemisen perusta Työkyvyn varhainen tukeminen edellyttää aina asian ottamista puheeksi suoraan ja ystävällisesti. Puheeksiottamisen tarkoituksena on selvittää, ovatko havainnot työkyvyn heikkenemisestä oikeita. Mikäli ovat, käynnistyvät Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamallin vaiheet. Vaikean tai epämääräisen asian puheeksiottaminen voi tuntua hankalalta. Omien havaintojen kertominen toiselle on kuitenkin toisesta välittämistä. Kun koko yhteisö ymmärtää varhaisen tukemisen tärkeyden, vaikeiltakin tuntuvien asioiden käsittelystä tulee helpompaa. Tuetaan työkykyä ajoissa toimintamalliin sisältyy neuvoja puheeksiottamiseen esimiehelle (liite 2) 9

11 TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi ESIMIES havaitsee merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottaa asian puheeksi TYÖNTEKIJÄ kokee työkykynsä heikentyneen ja ottaa asian puheeksi TYÖTOVERIT voivat havaita merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi TYÖTERVEYS- HUOLTO YM. ASIANTUNTIJAT* voivat havaita merkkejä työkyvyn alkavasta heikkenemisestä ja ottavat asian puheeksi työntekijän luvalla Jäsentäkää työkykyongelma (tarvittaessa asiantuntijan* kanssa) Kuvatkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarvittavat muutokset Valitkaa toimenpiteet Sopikaa työkyvyn kehittämisestä TYÖNTEKIJÄN TYÖNTEKIJÄN JA JA TYÖYHTEISÖN TYÖYHTEISÖN työhyvinvointi työhyvinvointi työkyky heikkenee Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä työkyky kohenee työkyky kohenee * työterveyshuolto, työsuojelutoimijat, HR-ammattilaiset ja pääluottamusmiehet 10

12 Miten Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamalli etenee? Askarruttavan asian ottaminen puheeksi Työkykyyn liittyvien asioiden ottaminen puheeksi vaatii usein rohkeutta, oli kyse sitten omasta tai toisen työkyvystä. Lähtökohtana on, että omista asioista keskustellaan esimiehen kanssa. Mikäli se ei käy, voi yhteyttä ottaa ulkopuolisiin asiantuntijoihin (s ). Havainnot alaisen, esimiehen tai työtoverin työkyvyn heikkenemisestä pitäisi ensin ottaa puheeksi asianosaisen kanssa. Mikäli se ei onnistu, ja asia jää edelleen askarruttamaan, huoli on kerrottava tilanteesta riippuen esimiehelle tai ulkopuoliselle asiantuntijalle. Puheeksiottamisen tarkoituksena on välittää toisesta, ei painostaa tai kontrolloida. Neuvoja puheeksiottamiseen on liitteessä 2. Työkykyongelmien jäsentäminen Jäsentäkää työkykyongelma (tarvittaessa asiantuntijan kanssa) Mikäli puheeksiottamisen yhteydessä selviää, että havainnot työkyvyn heikkenemisestä pitävät paikkansa, järjestetään esimiehen ja työntekijän kahdenkeskinen neuvottelu, jossa keskustellaan ongelmasta ja sen ratkaisemisesta. Tarvittaessa mukana voi olla luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, tulkki, toinen maahanmuuttajataustainen henkilö tai muu tukihenkilö. Jos keskustelun käyminen tuntuu vaikealta, voi apuna käyttää Työkyvyn peruskartoituslomaketta (liite 3). Tarkempaan jäsennykseen on apua Työkyvyn tukemisen suunnittelulomakkeista (liitteet ). Parhaassa tapauksessa päästään yhteisymmärrykseen siitä, mistä on kyse. Mikäli keskustelijat eivät pysty jäsentämään ongelmaa, voi apua hakea ulkopuolelta, esim. HR-ammattilaisilta, työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoilta (s ). Työkykyneuvottelun järjestämisestä on ohjeita liitteessä 5. Työkykyneuvottelussakin edetään Tuetaan työkykyä ajoissa -mallin vaiheiden mukaisesti. Työkyvyn kuvaaminen Kuvatkaa toivottu työkyky Kun on päästy yhteisymmärrykseen työkykyongelmasta, kuvataan toivottu työkyky. Kuvaus kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Mitä kyllin hyvä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa? Mitä työntekijän pitäisi esimiehen mielestä pystyä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisessä tehtävässään? Päämäärästä keskustellaan, kunnes päästään yksimielisyyteen. (Kuvaamisessa voi käyttää apuna ko. kohtia liitteissä ) 11

13 Muutostarpeiden määrittäminen Määrittäkää tarvittavat muutokset Kun ongelma on jäsennetty ja toivottu työkyky on tiedossa, on yhdessä keskusteltava tarpeellisista muutoksista. Minkä tulisi olla toisin, jotta työntekijä suoriutuisi paremmin työssään ja kyllin hyvä työkyky saavutettaisiin? Muutosta pitää muistaa tarkastella sekä työntekijän että esimiehen ja työyhteisön näkökulmasta. Joskus muutos voi toisen osapuolen näkökulmasta olla järkevä, mutta toisella ei ole edellytyksiä tai valtuuksia toteuttaa muutoksia. (Muutosten määrittelyn tukena voi käyttää ko. kohtia liitteissä ) Toimenpiteiden suunnittelu Valitkaa toimenpiteet Kun tiedetään tarvittavat muutokset, voidaan valita keinot työkyvyn kehittämiseksi. On tärkeätä, että valitaan täsmällisiä ja konkreettisia toimenpiteitä. Joskus hyvinkin pienellä toimenpiteellä saavutetaan työkyvyn koheneminen. (Toimenpiteiden suunnittelulle apua voi saada ko. kohdista liitteissä ). Liitteessä 5 on myös esitetty joitakin mahdollisia toimenpiteitä. Neuvottelumuistion tekeminen Sopikaa työkyvyn kehittämisestä Tavoitteena on, että neuvottelu päättyy yhteiseen näkemykseen toimenpiteistä, vastuista, aikatauluista ja työkyvyn kehittämisen seurannasta. Kaikista näistä asioista voi tarvittaessa kysyä neuvoja oppaassa mainituilta erityisasiantuntijoilta. Neuvottelun päätteeksi tehdään neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä (liite 6). Allekirjoituksilla sitoudutaan noudattamaan yhteisiä sopimuksia. Allekirjoitetusta muistiosta otetaan kopio asianosaiselle ja alkuperäisen säilyttää esimies. Neuvottelussa sovitaan milloin ja miten tilanne arvioidaan uudestaan. Mikäli sovituilla asioilla on vaikutusta koko työyhteisöön, sovitaan myös siitä, miten työyhteisön kanssa keskustellaan tilanteesta. Kehityksen arviointi Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä Mikäli arvioitaessa huomataan, että työntekijän työkyky ei ole kohentunut, mietitään uudelleen mistä on kysymys. Apuna tässä vaiheessa käytetään usein jotakuta ulkopuolisista asiantuntijoista (s ). 12

14 Tuetaan työkykyä ajoissa -toimintamallin tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa työntekoaan työkykyisenä. Toimenpiteet ovat onnistuneet, mikäli sekä työntekijä että työyhteisö kokevat voivansa hyvin. TYÖN- TEKIJÄN JA TYÖ- YHTEISÖN työhyvinvointi 2.7 Esimerkkejä työkykyisyyden varhaisesta tukemisesta Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä tilanteista, jotka voivat aiheuttaa työkyvyn heikkenemistä. Jotta ongelmatilanteita voisi välttää, on taulukkoon listattu myös tavallisimmat syyt niiden syntymiseen. Edelleen taulukossa neuvotaan, mitä asioita kannattaa tarkkailla, miten syntynyttä tilannetta lähdetään purkamaan ja ketkä ovat avaintoimijat. Tietoja asiakohtiin liittyvästä ohjeistuksesta on koottu viimeiseen sarakkeeseen. Suurin osa ohjeistuksesta löytyy intranetistä. Taulukossa keskitytään työkyvyn varhaiseen tukemiseen. Mikäli tässä luetellut toimet eivät riitä, tarvitaan asiantuntijoiden jatkotukea (ks. s. 22). 13

15 1. Työhön ja työtilaan liittyviä ongelmia: Tapaturman uhka työpaikalla Työntekijöiden fyysinen kuormittuminen Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Vaarallinen työ ja työympäristö * Epätarkoituksenmukaiset työvälineet tai työmenetelmät * Perehdytyksen puute * Kiire * Puutteellinen kielitaito * Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi * Perehdytys * Työn suunnittelu * Ajanmukaiset työvälineet * Laitehuolto * Toimintatapojen tarkistus * Esimiehen, työsuojelun ja työterveyshuollon työpaikkakäynnit * Työhön liittyvä kielikoulutus * Ovatko työvälineet ja työmenetelmät tarkoituksenmukaisia? * Onko työ/työympäristö vaarallinen? * Ovatko toimintatavat ja menetelmät ajanmukaisia? * Onko perehdytys riittävää? * Onko työ kiireistä? * Onko työtapaturmat, niiden aiheuttamat sairauslomat ja läheltä piti -tilanteet analysoitu? * Onko ohjeet ymmärretty? * Perehdytyksen onnistumisesta huolehditaan ajan tasalla olevalla ohjeistuksella * Työtilasta poistetaan haitta- ja vaaratekijät; mikäli niitä ei voida poistaa, arvioidaan niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle * Käytetään suojavarusteita * Huolehditaan laitteiden kunnosta ja toimivuudesta * Varmistetaan oikeat työmenetelmät * Käydään läpi sairauspoissaolojen määrät sekä vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin tulokset * Ongelmat otetaan puheeksi avaintoimijoiden kanssa * Tilataan laitehuolto * Tehdään osaamiskartoitus ja kehittämissuunnitelma * Kerrataan ohjeet, puhutaan selkokielellä ja lyhyin lausein. Varmistetaan ymmärtäminen * Työntekijät * Esimiehet * HRammattilaiset * Työsuojelu * Työterveyshuolto * Kiinteistöjen ylläpito * Riskien ja vaarojen arviointi (työturvallisuuslaki 738/2002, 10 ): työturvallisuuslain soveltamisohjeisto löytyy intranetistä) * Menettelytapaohjeet työtapaturmatilanteissa * Työyksikkökohtaiset palo- ja pelastussuunnitelmat * Töiden oikea mitoitus * Ohjaus oikeisiin työtapoihin * Asianmukaiset ja kunnossa olevat työvälineet ja -tilat käytössä * Alentuneen työkykyisyyden huomioiminen * Onko työ organisoitu huonosti? * Ovatko työvälineet ja -tilat puutteellisia tai huonokuntoisia? * Onko asiakastyö liian kuormittavaa? * Miten toiminta tai toimenkuva on muuttunut? * Onko työkyky alentunut? * Ovatko ylityöt lisääntyneet? * Riittääkö työaika tehtävien suorittamiseen? * Pidetäänkö riittävästi taukoja ja tehdäänkö elpymisliikkeitä työn lomassa? * Pidetään kehityskeskustelut säännöllisesti ja tehdään niissä kehittämissuunnitelma * Otetaan asia puheeksi * Tehdään selkeät toimenkuvat * Huomioidaan työnmitoituksessa alentuneet työkykyisyydet * Opetellaan ergonomiset työtavat ja käytetään työhön tarkoitettuja apuvälineitä * Pidetään työtila ja -välineet kunnossa * Muistetaan työn tauotus ja elpymisliikunta * Työntekijät * Esimiehet * HRammattilaiset * Työsuojelu * Työterveyshuolto * Luottamusmiehet * Riskien ja vaarojen arviointi * Työyksikkökohtaiset mitoitusohjeet * Toimiala- ja työpistekohtaiset perehdytysohjeet * Työturvallisuuslaki (738/2002) * Kvtes * TVA * Työterveyshuoltolaki 14

16 2. Työyhteisöön liittyviä ongelmia Johtamiseen, toimintatapoihin ja vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat esim. * Työnsuunnittelu * Työaikajärjestelyt * Töiden organisointi * Työn joustot * Työprosessit * Kiusaaminen * Häiriökäyttäytyminen * Syrjintä * Epätasa-arvo * Kilpailu * Kateus * Klikit Osaamiseen liittyvät ongelmat esim. * Motivaation ja työhyvinvoinnin heikkeneminen * Syrjäänvetäytyminen * Itsetehostus * Työtehtävien laiminlyönti Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Johtaminen ei perustu luottamukseen ja yhteisöllisyyteen * Esimies-osaaminen ja tuki esimiestyölle on riittämätöntä * Perustehtävä, työn tavoitteet, toimintatavat, pelisäännöt tai vastuut ovat epäselvät * Työyhteisön ristiriidat * Ennakkoluulot * Haluttomuus toimia rakentavasti työyhteisössä * Muutos- ja kriisitilanteet työyhteisössä tai yksilön elämässä * Kulttuurierot * Kielitaidon puute * Osaaminen ei vastaa työn vaatimuksia * Työtehtävät eivät ole riittävän haasteellisia * Epärealistinen näkemys omasta osaamisesta * Osaamisen puutteet * Pitkä poissaolo työstä * Kielitaidon puute * Johtamistyön tavoitteiden selkeys, tasaarvoinen kohtelu oikeudenmukainen ja avoin päätöksenteko * Riittävä määrällinen ja laadullinen resursointi * Huolehditaan työyhteisön toimivuudesta sopimalla yhdessä työnteon perusteet * Tehdään vaarojen arviointi * Kehitetään käytännöt säännölliselle kehittämiselle sekä avoimelle ja kaksisuuntaiselle viestinnälle * Arvostetaan erilaisuutta ja moninaisuutta * Käytetään kehittämisen apuna lähtöhaastatteluissa esille tulleita asioita * Perehdytys monimuotoisuuteen * Ylläpidetään ammatillista osaamista * Huolehditaan systemaattisesta perehdytyksestä * Arvioidaan osaamista ja sen riittävyyttä yksilötai työyhteisötasolla * Suoriutuuko työntekijä työstään? * Millaista palautetta saadaan asiakkailta ja lähtöhaastattelujen yhteydessä? * Millaisia poissaoloja työyhteisössä on? * Millainen on yleinen ilmapiiri? * Millaista on työyhteisön sisäinen vuorovaikutus? * Millaisia Kunta10- tuloksia saadaan? * Tulevatko ohjeet ymmärretyiksi? * Millainen on osaamistaso? * Millaisia työsuorituksia saadaan aikaan? * Millaisia toimintatavat ovat? * Miten aikaa käytetään? * Onko motivaatio heikkenemässä? * Onko yhteisössä syrjäänvetäytymistä? * Esiintyykö itsetehostusta? * Laiminlyödäänkö työtehtäviä? * Otetaan ongelmat puheeksi, esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - kahdenkeskiset keskustelut - kehityskeskustelut - työpaikkakokoukset - kehittämispäivät. * Käytetään seuraavia toimintatapoja: - perustehtävän arviointi - määräaikaiset tai pysyvät työn uudelleenjärjestelyt - työyhteisön toiminnan arviointi - koulutus - perehdytys * Hyödynnetään erilaisia ongelmanratkaisumalleja * Otetaan ongelmat puheeksi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - kahdenkeskiset keskustelut - kehityskeskustelut - työpaikkakokoukset - kehittämispäivät * Tuetaan seuraavia toimintatapoja: - opintopiirit - omaehtoinen opiskelu - työnohjaus - työnkierto * Perehdytetään tarvittaessa uudelleen * Tehdään urasuunnittelua * Tehdään osaamisen arviointi ja kehittämissuunnitelma * Järjestetään koulutusta * Esimies * Työntekijät * Esimiehen esimies * Työterveyshuolto * Työsuojelu * HRammattilaiset * Työnohjaaja * Mentori * Kouluttaja * Esimies * Työntekijä(t) * Työnohjaaja * Mentori * HRammattilaiset * Työturvallisuuslaki: (työturvallisuuslaki 738/2002, 10 ): työturvallisuuslain soveltamisohjeisto löytyy intrasta * Riskien ja vaarojen arviointi: * Perehdytysohjelmat (Espoo, toimialat, tulosyksiköt) * Työn ilo kuuluu kaikille (työpaikkakiusaamisesta) * Monimuotoisuussuunnitelmat (Espoo, toimialat) * Kehityskeskusteluohje * Lähtöhaastattelulomake * Virka- ja työehto- sopimukset * Erilaisuus sallittu - käsikirja esimiehille * Palvelussuhdeohjeet * Osaamisen kehysmalli * Toimialojen osaamisen arvioimismallit * Perehdytys- ja koulutusohjelmat 15

17 3. Terveydentilaan liittyviä ongelmia: Fyysisen terveyden heikkeneminen Mielenterveys-ongelmat ja uupuminen Päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet, sekakäyttö) Töihin paluu pitkän sairauspoissaolon (tai muun pitkän poissaolon) jälkeen Organisaation muutos työtehtävien muuttuminen työyhteisön muuttuminen palaajan osaaminen palaajan motivaatio Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Sairaus * Huono kunto * Toimintakyky ei riitä työn vaatimuksia * Terveet elämäntavat * Sairauksien hyvä hoito ja kuntoutus * Työ on mielekästä ja sopivan haastavaa * Väsyttääkö työ liikaa? * Rasittuuko ja oireileeko jokin alue kehossa? * Onko sairauspoissaoloja usein? * Otetaan ongelma puheeksi * Kannustetaan itsehoitoon * Ohjataan tarvittaessa terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon * Vähennetään työn fyysistä kuormittavuutta, mikäli tarpeen * Työntekijä itse * Esimies * Terveyskeskus * Työterveyshuolto * Terveydenhuollon ja sairaanhoidon ohjeistukset työterveyshuollosta ja terveysasemilta * Sairaus * Elämäntilanteen kriisit * Liian vaativat tehtävät * Aikapaine * Terveet elämäntavat * Toimivat sosiaaliset verkostot * Hyvä työyhteisö ja esimiestyö * Työmäärän kohtuullisena pitäminen * Väsyttääkö työ liikaa? * Onko käytös muuttunut? * Onko sairauspoissaoloja usein? * Ovatko työpäivät venyneet pitkiksi * Tulevatko työt tehdyksi? * Otetaan ongelma puheeksi * Organisoidaan töitä toisin * Kannustetaan hakeutumaan hoitoon * Työntekijä itse * Esimies * Terveyskeskus * Työterveyshuolto * Kehityskeskusteluohjeet * Työterveyshuollon sisäiset hoitomallit * Terveyskeskuksessa depression hoitomalli * Maahanmuuttajien mielenterveysesite * Syitä on lukuisia, eivät yleensä liity työn tekemiseen. * Nollatoleranssi * Asiallisen päihdetiedon jakaminen * Onko poissaoloja paljon tai usein? * Onko käytös muuttunut? * Onko päihtynyt/krapulainen töissä? * Tulevatko työt tehdyksi? * Otetaan ongelma puheeksi * Tehdään tarvittaessa puhallutus/huumetestaus * Järjestetään päihdeongelmaisen palveluohjaus * Ohjataan hoitoon * Esimies * Työtoverit * Työterveyshuolto * HR-ammattilaiset * Työsuojelu Espoon kaupungin päihdeohjelma Poissaolon syitä Tilanteen ennakoiminen Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Sairaus * Uupuminen * Vuorotteluvapaa * Äitiys- ja hoitovapaa * Muut virkavapaat * Keskustelu työntekijän kanssa pitkälle sairauslomalle lähdön yhteydessä * Pidetään yhteyttä työntekijään sairausloman aikana * Valmistellaan työhönpaluu huolellisesti * Millaiset ovat työntekijän koulutustarpeet? * Onko ongelmia palaajan jaksamisessa? * Onko palaaja motivoitunut? * Miten palaaja selviää työssä? * Pidetään yhteyttä työntekijään sairausloman aikana * Käydään keskustelu töihin paluun yhteydessä * Perehdytetään kunnolla tehtäviin ja työyhteisöön * Sovitaan seurantakeskusteluista * Esimies * Työterveyshuolto * Työyhteisö * STM:n ohje Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu oppaat työnantajalle ja työntekijälle erikseen Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä (STM 2007) 16

18 4. Elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia: Perheen ja yksityiselämän haasteet, vaikeudet ja elämän kriisit Syitä Ennakointi Mitä tarkkaillaan Miten toimitaan Avaintoimijat Ohjeistus * Lasten ja vanhempien hoitamiseen liittyvät kysymykset * Läheisen sairaus * Parisuhdeongelmat * Yksinäisyys * Kriisit * Perheen sisällä olevat ristiriidat * Hyvän työyhteisön edellytyksistä huolehtiminen * Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen näkökulma töiden järjestämisessä ja työajoissa * Työaikojen joustavuus * Onko keskittymisvaikeuksia työntekoon liittyen? * Onko poissaoloja? * Miten työntekijä suoriutuu tehtävistään? * Miten työntekijä jaksaa? * Otetaan ongelma puheeksi * Käydään kehityskeskustelu * Keskustellaan esimiehen kanssa mahdollisuudesta töiden määräaikaiseen uudelleenjärjestelyyn * Työntekijä * Esimies * Terveysasema * Kriisipäivystys * Perheneuvola * Kouluterveydenhuolto * Äitiys- ja lastenneuvola * Työterveyshuolto * HR-ammattilaiset * Espoon suositus työn ja perheelämän yhteensovittamisesta * Hoitovapaaohjeet * Virka- ja työehtosopimukset * Työaika-autonomiahankkeesta (intranetissä) 17

19 2.8 Keneltä voit esimiehen lisäksi pyytää apua? Neuvoa työkyvyn varhaiseen tukemiseen voit kysyä alla esitellyiltä erityisasiantuntijoilta. Mikäli ongelma ei kuulu heidän toiminta-alueelleen, he ohjaavat sinut oikean asiantuntijan puheille. Ulkopuolisten toimijoiden rooli vahvistuu sellaisissa tapauksissa, joissa varhainen tuki ei ole riittänyt, vaan ongelmat ovat edenneet pidemmälle. Henkilöstöhallinnon ammattilaiset HR-ammattilaiset toimialoilla ja keskushallinnossa neuvovat, tukevat ja ohjaavat esimiehiä sekä henkilöstöä asioissa, jotka liittyvät palvelussuhteen ehtoihin, rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen, työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Heidän tehtävänään on myös osallistua esimiesten ja työntekijöiden perehdytykseen ja näin tukea työn tekemisen edellytyksiä. Työterveyshuolto Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, jotta nämä pystyvät puolestaan turvaamaan kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut. Toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin ja -asetukseen, työturvallisuuslakiin sekä kaupungin tekemiin sopimuksiin. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon tulee työnantajan ja työntekijöiden kanssa yhteistyössä edistää: työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa Työyhteisöjen hyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointia ja sitä edistäviä olosuhteita ja käytäntöjä kartoitetaan työpaikkaselvityksin. Niiden tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys työstä, työoloista ja työn kuormittavuudesta sekä tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia. Erilaisissa työyhteisöjen muutos-, ongelma- ja ristiriitatilanteissa työterveyshuolto voi olla pyydettäessä mukana tilanteen selvittelyssä ja toimenpiteiden ja kehittämisajatusten suunnittelussa yhdessä esimiehen ja työyhteisön kanssa. Lisäksi työterveyshuolto pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia ja tukemaan työyhteisöjen hyvinvointia mm. työyhteisökohtaisilla suunnatuilla terveystarkastuksilla toimenpide-ehdotuksineen, esimiestä konsultoimalla, tyhy-päiviin liittyvillä koulutuksilla ja työpaikkaselvityksillä. 18

20 Työympäristötyöllä parannetaan työpaikkojen fyysisiä olosuhteita ja työn sujuvuutta tavoitteena toimiva ja terveellinen työympäristö. Työterveyshuolto osallistuu pyydettäessä työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun yhdessä työyhteisön suunnitteluasiantuntijoiden kanssa. Yksittäisen työntekijän hyvinvointi Työhöntulotarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydellinen soveltuvuus työhön sekä annetaan tietoja työn mahdollisista haitoista ja niiltä suojautumisesta sekä yleistä terveysneuvontaa. Lakisääteisten määräaikaistarkastusten tavoitteena on työperäisten sairauksien ja ammattitautien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Työntekijä saa tietoa siitä, miten työn terveysvaaroilta voi suojautua ja omaa terveydentilaa tarkkailla. Työterveyshuollon eri asiantuntijoiden vastaanotoilla tuetaan terveyttä ja työkykyä mm. antamalla tietoa siitä, miten omaa terveyttä voi edistää, työtilannetta ja syntynyttä ongelmatilannetta yhdessä hahmottamalla ja ratkaisuehdotuksia pohtimalla. Tavoitteena on toimia ennen kuin työkyky on uhattuna. Työsuojelutoimijat Työsuojelu- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Samalla edistetään tuloksellisuutta ja parannetaan työelämän laatua osana kunnan palvelustoimintaa, sen henkilöstöpolitiikkaa ja johtamiskäytäntöjä. Päävastuu työsuojelusta on työnantajalla, mutta vastuuta on myös muilla osapuolilla. Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja työntekijän välisestä työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta. Hän on perehtynyt säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin, seuraa työoloja, tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle, osallistuu tutkimuksiin ja tarkastuksiin ja tiedottaa työsuojelun yhteistoimintaan liittyvistä asioista. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä, ylläpitämisessä ja kehittämisessä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojelutahojen kanssa. 19

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot