Levollista Joulua! s. 6. s. 8. Nikolas Elomaa Palkkapoiju palkka-ankkuria tasapainottamaan. Juha Rönkä Kohti isompia kokonaisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Levollista Joulua! s. 6. s. 8. Nikolas Elomaa Palkkapoiju palkka-ankkuria tasapainottamaan. Juha Rönkä Kohti isompia kokonaisuuksia"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 7 s. 6 Nikolas Elomaa Palkkapoiju palkka-ankkuria tasapainottamaan Levollista Joulua! Juha Rönkä Kohti isompia kokonaisuuksia s. 8 Kuva: Seppo Juselius

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Esitys uudeksi rautatielaiksi kohtelisi kaltoin VR:ää Rautatiejärjestöiltä pyydettiin lausunto uudesta rautatielakiesityksestä: - Lakiesitys on erittäin merkittävä, koska sillä säädellään VR:n toimintamahdollisuuksia mahdollisiin kilpailijoihin nähden, kirjoittaa Tarja Turtiainen. Lakiesitys pakottaisi VR:n avaamaan huolto- ja varikkotoimintojaan ulkopuolisille yrittäjille. Järjestöjen mielestä valtion ei tulisi kohdella VR-Yhtymä Oy:tä heikommin kuin mahdollisia markkinoille tulevia kilpailijoita: - Uusille yrittäjille ei voida sallia VR:ää väljempiä ehtoja. RVL:n ylimääräinen valtuusto kokoontui marraskuussa. 6 Palkkapoiju palkkaankkuria tasapainottamaan SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaan mielestä työehtosopimusjärjestelmän kehittämisessä tarvitaan liittopuheenjohtajien yhteistä säveltä: - Jollain tavalla olisi pyrittävä sopimaan esimerkiksi yhteisestä ajasta, johon työehtosopimusten päättymisen voisi keskittää. Jos EK asettaa palkkaankkurin, voisi SAK asettaa palkkapoijun, jonka alle ratkaisut eivät mene. 8 Kohti isompia kokonaisuuksia - Olemme VR:llä menossa lähemmäksi yleisillä työmarkkinoilla olevia käytäntöjä ja malleja; liike on koko ajan kohti isompia kokonaisuuksia ja yksinkertaisempaa rakennetta, toteaa VR:llä työsuhdepäällikkönä työskentelevä Juha Rönkä VR:n testoiminnan kehittämisestä. Esimerkkinä hän mainitsee VR:n akavalaisten ja rautatiealan teknisten työehtosopimusten yhdistämisen. 10 Työhön tarvitaan sisältö- ja työaikajoustoja Työurakeskustelussa ilmaan heitetään ehdotuksia kepeistä porkkanoihin. Vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta liputtaa porkkanoiden puolesta. - Ilman työnantajan vastaantuloa työssä jatkaminen nykyistä pitempään ei onnistu. Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella. 13 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä Ylilääkäri Otso Ervasti toteaa, että VR:llä hyvinvointihankkeet ja yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa korostavat hyvinvoinnin tukemista muutosohjelman aikana. - VR:lle on perustettu hyvinvoinnin ohjausryhmä käsittelemään hankesuunnitelmia, jotka nousevat yksiköiden ja henkilöstön tarpeista. Ensi vuonna hyvinvointihankkeiden painopiste on painonhallinta ja liikunta.

3 PÄÄKIRJOITUS Yhdessä suunniteltu on puoliksi tehty Tänä(kin) vuonna suvantovaiheet ovat sekä talous- että työelämässä jääneet vähiin. Tätä kirjoitettaessa päällimmäisenä puhurina lentoemäntien ja stuerttien työtaistelu muun kuljetusalan tukitoimineen pitivät Finnairin koneita maan pinnalla. Työtaistelu on vakava ja viimeinen keino välttämättömiksi koettujen asioiden ajamisessa. Sopiminen olisi aina parempi vaihtoehto. Sopimiseen tarvitaan halua ja kykyä ymmärtää, että kyseessä on "kahden kauppa" eikä sanelupäätös. SLSY:n puheenjohtajan Thelma Åkersin sanoin (7.12.): - Työntekijämme työskentelevät jo nyt jaksamisensa äärirajoilla. Esitettyjen kaltaisia heikennyksiä emme missään nimessä voi hyväksyä. 19 Rautatieläisten Liitto JHL:ään Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori allekirjoittivat liittoyhdentymisen perustamissopimuksen. Yhdentymisen myötä JHL:n sisälle perustetaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. 33 Talvipäivät Vuokatissa RVL järjestää jäsenistölleen jälleen legendaariset talvipäivät Vuokatissa Näillä vauhdinhurmaa ja unohtumattomia kokemuksia tuottavilla päivillä on selkeänä päämääränä tuoda valoa kaamokseen ja päästää ilo ylimmilleen. Sitovat ilmoittautumiset 8.1. mennessä. Kilpailuyhteiskunnan markkinatalous on kova maailma ja raha lahjomaton mittari. Uskon vakaasti siihen, että työntekijöiden puolia pitämään tarvitaan jatkossakin vahvat ammattiliitot. Jäsenistön tuki on ammattiliittojen toimijoille välttämätöntä ja uusia toimijoita kaivataan mukaan. Entisenkaltaisilla eväillä ei pärjätä. Rakenteita ja tapoja toimia on uudistettava yhä kovemmaksi muuttuvassa "monopolipelissä". Jos turbulenssi haittaa lentämistä, lumimyräkkä myöhästyttää junia. VR:n henkilöstö on ollut sananmukaisesti lumimyräkän silmässä niin käytännön työtehtävissä kuin organisaation muutoksissa. Pääluottamusmiehet ovat jatkuvasti työnantajan kutsumissa yhteistoimintaneuvotteluissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä. Vaikka työnantaja väistämättä toteuttaa suunnitelmansa, on neuvotteluissa saatu aikaan myös loivempia ratkaisuja. Toimenpiteiden kohdistuminen on pystytty rajaamaan pienempään joukkoon kuin neuvottelujen piiriin alunperin kuului. Työtehtävien lopettamiseen on saatu siirtymäaikojen pidennyksiä ja/tai työtehtäviä on saatu säilytettyä toisella paikkakunnalla. Tosiasia on, että muutostuuli viheltää VR:n nurkissa myös ensi vuonna. Erityisen tärkeää on kiinnittää jatkossakin huomiota työelämän laatukysymyksiin. Jaksaminen ja työhyvinvointi korostuvat entisestään. Marraskuussa julkaistun Suomen maabrändivaltuuskunnan raportin mukaan Suomi voisi profiloitua maailman ongelmien ratkaisijana ja yksi Suomen vahvuusalueista on kyky neuvotella. Opittavaa tässäkin asiassa on paljon; ei yksi Ahtisaari vielä kesää tee. Valtuuskunta antoi 34 tehtävää eri aloja edustaville suomalaisille. Tehtävä työnantajille kuuluu: Edistäkää yhdessä tekemistä. Yhdessä tekeminen sisältää yhdessä suunnittelua ja sehän on jo puoliksi tehty. Toivottavasti yhdessä tekeminen nousee taas VR:llä arvoonsa pienen notkahduksen jälkeen. Levollista Joulun Suvantoaikaa! Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Uusille yrittäjille ei voida sallia väljempiä ehtoja Esitys uudeksi rautatielaiksi kohtelisi kaltoin VR:ää Eduskuntaan on tulossa käsittelyyn esitys uudeksi rautatielaiksi. Tätä kirjoitettaessa lakiesitystä on jo käsitelty eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnassa. Rautatiejärjestöiltä pyydettiin lausunto lakiesityksestä. Allekirjoittajina lausunnossa ovat Rautatieläisten Liitto, Veturimiesten liitto, Rautatiealan Teknisten Liitto ja RVL. Yhteensattumista johtuen tällä kertaa lausunnon esittelijän osa valiokunnan kokouksessa lankesi RVL:lle. Lakiesitys on erittäin merkittävä, koska sillä säädellään VR:n toimintamahdollisuuksia muihin mahdollisiin kilpailijoihin nähden. Tavoitteena on parantaa rautateiden kilpailukykyä ja liikenteen sujuvuutta. Todellisuudessa tilanne on päinvastoin. Mistä siis on kysymys? Kysymys on lyhyesti sanottuna siitä, että lakiesitys pakottaisi VR:n avaamaan huolto- ja varikkotoimintojaan ulkopuolisille yrittäjille. Järjestöt viestittävät, että ne ovat huolissaan lakiesityksen yhteiskunnallisista vaikutuksista koskien suomalaisen rautatieliikenteen etuja. Lakiesityksen vertailut EU:n jäsenmaihin ovat totta, mutta Suomen rautatiejärjestelmä poikkeaa oleellisesti keskieurooppalaisista järjestelmistä jo teknisesti. Lisäksi maamme rautatieliikenteen erityispiirteisiin kuuluu elinkeinoelämälle keskeinen yhteys Venäjän rautateihin ja Venäjän elinkeinoelämään. Säädöksien suora kopioiminen Suomeen ilman tarkkaa harkintaa lain vaikutuksista tuottaa huonoa lainsäädäntöä. Säädösten tulkinta- ja liikkumavara tulisi osata hyödyntää. Huolto- ja kunnossapitopalveluita myös kilpailijoille? Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että omistaja kurittaa lakiesityksellä omaa yhtiötään. - Valtion ei tulisi kohdella omaa valtionyhtiötään VR-Yhtymä Oy:tä heikommin kuin mahdollisia markkinoille tulevia kilpailijoita. Lakiesityksen takana olevana yhteiskunnallisena tavoitteena tulisi olla, että valtio kohtelee omaa rautatieyhtiötään samanarvoisesti. - Uusille yrittäjille ei voida sallia VR:ää väljempiä ehtoja. Ei voi olla oikein, että kilpailun edistämisen nimissä tarjotaan uusille yrittäjille kermankuorintamahdollisuus. Ne saisivat suotuisammat ehdot kuin valtion omistama yhtiö, lausunnossa painotetaan. Keskeisin ongelma lakiesityksessä on ajatus, että VR-Yhtymä Oy:llä olisi velvoite mahdollisten huolto- ja kunnossapitopalveluiden tarjoamisesta myös kilpailijoille, mikäli vastaavaa palvelua ei markkinoilta muutoin ole saatavissa. Tällaista velvoitetta ei itse asiassa ole EU-säädöksissä olemassa. Kunnossapitoverkosto on VR:n omassa strategiassa määritelty yhdeksi konsernin ydintoiminnoista. On kummallista, että yllä mainittu palveluntarjoamisvel- 4

5 voite määrättäisiin lakiehdotuksen mukaan tosiasiallisesti julkista palvelutehtävää hoitavalle valtionyhtiölle. Tätä tilannetta ei voida pitää kilpailuneutraliteetin periaatteen mukaisena. Esityksen mukaan Trafille annetaan toimivalta ohjata VR:n omistamien kunnossapitoresurssien toimintaa. Tämä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joiden merkitys korostuu ruuhka- ja poikkeustilanteissa. Kunnossapitoresurssien jakaminen viranomaisohjauksen mukaisesti tulee heijastumaan junaliikenteen hoitoon sekä asiakaspalveluun. Tämä ei voi olla esityksen tarkoitus, jos tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi jos konepajan toiminta on mitoitettu siten, että VR:n tarvitsemat 10 veturia saadaan huollettua, mutta palveluntarjoamisvelvoitteen mukaan tulisikin vielä 5 veturia lisää, mihin tilanne johtaisi? Tai jos muun kaluston kunnossapito on mitoitettu VR:n tarpeen mukaan ja yhtäkkiä tarve kasvaisi huomattavasti, mihin se johtaisi? Trafi voisi joutua toimimaan melkoisena erotuomarina. Rautatieläisjärjestöt esittävät näkemyksenään, että lakiehdotuksen 33 ja 34 tulisi kirjoittaa uudelleen siten, että kullakin rautatieyrityksellä olisi velvollisuus vastata huolto- ja kunnossapitotoiminnoistaan, aivan kuten VR-Yhtymä Oy:llä. Lakiesitykseen kuuluu myös se, että palveluiden vähimmäistasosta pitäisi sopia, mukaan lukien mahdolliset lakot. Tämä on vastoin perustuslakia ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja se rajoittaa lakko-oikeutta. Vaunujen tekninen kunto tarkastetaan rajalla Lakiesitykseen sisältyvä venäläisen kaluston käyttöönottolupamenettely, 57, laajentaa menettelyn koskemaan myös kolmansien maiden kalustoa eli Suomen tapauksessa venäläistä vaunukalustoa. Rautatieläisjärjestöjen mielestä käyttöönottolupamenettelyn laajentaminen venäläiseen vaunukalustoon ei tuo mitään lisäarvoa rautatieliikenteen turvallisuudelle, vaan lisäisi byrokratiaa. Käytännössä kaluston tekninen kunto varmistetaan rajatarkastuksilla ja nämä tarkastukset tulevat jatkumaan edelleen lain voimaantulon jälkeen. Käyttöönottolupamenettelyllä lisätään vain byrokratiaa eikä edistetä rautatieliikenteen kilpailukykyä. Kauhuskenaariossa lupamenettely voi johtaa Suomen ja Venäjän välisen Transito-liikenteen vaikeuksiin. Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin saattaa tuntua kaukaiselta työpaikkatasolta katsottuna, mutta rautatietoimintaa koskevat lait ovat pohjana valtion omistamien yritysten toiminnalle. Sitä kautta ne vaikuttavat myös merkittävästi henkilöstön asemaan. Siksi meidänkin pitäisi liittona tehdä huomattavasti nykyistä enemmän yhteiskuntapoliittista vaikuttamista. Yksityisinä henkilöinä voimme jokainen vaikuttaa äänestämällä henkilöitä, jotka kokisivat omat ajatuksemme ja arvomme omakseen. Näin vuoden lopussa on aika toivottaa jäsenille sekä kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Vuosi on ollut osalle jäsenistöä äärettömän raskas. Siitä ovat pitäneet huolta yt-neuvottelujen tulosten odottaminen, pooliin siirtäminen ja jopa irtisanomiset. Heille toivon voimia jaksaa nähdä valoa elämässään. Vuodenvaihde on osittain kiireistäkin aikaa, mutta siihen sisältyy myös tilaisuus rauhoittua ja ottaa rennosti. Rauhallisia juhlapyhiä! RAUTATIEVIRKAMIES

6 Nikolas Elomaa sopimusjärjestelmän kehittämisestä Korotusten alarajan takaajaksi yhteinen palkkapoiju - Tällä hetkellä käydään jatkuvia tes-neuvotteluja. On tehty jopa vajaan vuoden sopimuksia. Kun neuvotteluja käydään koko ajan, ollaan koko ajan myös taisteluvalmiuksissa. Teksti ja kuva: Soile Olmari Näin totesi edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa SAK:sta puhuessaan Rautatievirkamiesliiton liittovaltuustolle marraskuussa sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. - Suomessa on 600 työsopimusalaa ja isojen liittojenkin sisällä neuvotteluaikataulu voi olla hajallaan. Keskeinen kysymys on, hanskaako tätä tilannetta kukaan. Elomaa kertoi, että järjestelmän hanskaamista on kyllä mietitty: - Iso ongelma palkkojen lisäksi on työelämän laatukysymykset. SAK:n hallituksessa päätöksiä tekevät liittopuheenjohtajat, jotka neuvottelevat työnantajien kanssa työehtosopimuksista. Nikolas Elomaa haluaa kehittää työehtosopimusjärjestelmää Ruotsin malliin: - Ruotsissa liitot laskevat yhdessä halutun palkankorotuksen ja ovat sopineet, että metalliala toimii ns. päänavaajana. Oma tavoitteeni on, että Suomessakin toteutetaan tätä mallia alkaen. En tiedä, olenko liian optimistinen. - Vaikka kaksi vuotta sitten SAK:laisten liittojen yhteisiä laatutavoitteita hiottiin monta kuukautta, on tällä hetkellä vaikea löytää tavoitteita, joihin kaikki voisivat sitoutua. Yhteisen sävelen löytämiseksi on tehtävä valtavasti työtä. - Jollain tavalla olisi pyrittävä sopimaan esimerkiksi yhteisestä ajasta, johon työehtosopimusten päättymisen voisi keskittää. Työnantaja ostaa tesseillä työrauhaa. Jos rauha myydään pieninä palasina, on myös yhteinen voima pieninä palasina maailmalla, Elomaa korosti. Keskusjärjestöt sopivat aikoinaan tupoissa isoista suuntaviivoista, joista ei nyt liittopöydissä sovita: - Tällaisia oli- 6

7 vat esimerkiksi irtisanomissuojaan liittyvät sopimukset. - Koska nyt ei solmita tupoja, on painoarvomme kolmikantaneuvotteluissa ao. ministerin, hallituksen ja kansanedustajien käsissä. Miten painavana arvo saadaan pidettyä, nähdään ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Yhtenäisyyttä opetellaan Elomaa pitää huolestuttavana nykyistä tilannetta, jossa palkat ovat jääneet sivuraiteelle: - Päänavaajana toimii metallin vientiteollisuus ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) asettama palkka-ankkuri. Viime kierroksella ehdoton raja oli 2 %. Hän pitää palkka-ankkuria todellisena: - SAK:ssa siihen ei olla lähdetty mukaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että "yleinen linja" on lyöty lukkoon EK:ssa jo ennen liittoneuvotteluja. Sovitteluissakin esitys on kuitenkin yleisen linjan mukainen, vaikka lakonuhka on silloin olemassa. - Alat seuraavat toisiaan hyvin kiinteästi. Nyt ei ole helppoa pelata yhteen, kun keskitettyjä sopimuksia tehtiin 40 vuotta ja niiden välissä käytiin vain joitakin liittokierroksia. Olemme kaikki opettelemassa tietyllä tavalla perusasioita, yhtenäisyyttä, Elomaa totesi. Huonoa on se, että kun teknologiateollisuudella on mennyt heikosti, palkankorotustaso jää matalaksi myös muilla aloilla: - Tänä ja ensi vuonna ostovoima uhkaa olla negatiivinen ensimmäisen kerran 20 vuoteen. - Kun ei ole ostovoimaa, työttömyys lisääntyy ja kysyntä laskee. Toisaalta jos korotustaso on liian korkea, se johtaa inflaatioon ja lisää työttömyyttä. Nyt korotukset ovat liian matalat. Työehtosopimusasiat puhuttivat myös Heikki Silvennoista ja Juha Lahtista. Palkkapoiju palkka-ankkuria tasapainottamaan Hyvääkin kehitystä Nikolas Elomaa näkee tässä tilanteessa: - Naisvaltaiset alat ovat saaneet liittokierroksilla kurottua käytännössä umpeen naisten ja miesten välisiä palkkaeroja toisin kuin keskitettyjen tupojen aikaan. Tuolloin miehet saivat niin sanottuja liukumia, joita naiset eivät yleensä saaneet. Sopimus- ja neuvottelujärjestelmää tulisi Elomaan mielestä kehittää niin, että ketään ei jätetä yksin: - Työnantajalle pitäisi näyttää, että yhtenäisyyttä löytyy. Jos EK asettaa palkka-ankkurin, voisi SAK asettaa palkkapoijun, jonka alle ratkaisut eivät mene. - Herätetään kaksi vanhaa "hyvettä" kateus ja ahneus ja luotetaan niihin, hän ehdotti pilke silmäkulmassa. - Ekonomistit saavat laskea ensi kevääksi palkkavertailun, paljonko eri alat ovat saaneet korotuksia. Se herättää kateuden. Pitäähän palkkakehitystä muutenkin seurata. Ahneuden kasvattaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä: - Silloin on tiedossa seuraavan vuoden vero- ja sosiaaliturvan kehitys. Lasketaan paljonko palkankorotusten tulee olla, että saadaan lisättyä ostovoimaa. - Toivon, että SAK:n hallitus hyväksyy ekonomistiemme valmisteleman mallin. Ellei näin käy, julkaisemme asiasta ainakin tiedotteen. Vaikutus on sama. Tavoite on saada ostovoimaa ylös. Jos ostovoima jää junnaamaan, olemme huonossa kierteessä. Laaturatkaisut poliittista arpapeliä Nikolas Elomaa puhui myös työelämän laatutavoitteista, joiden käsittely kolmikantaneuvotteluissa on tavattoman vaikeaa: - Laaturatkaisut tehtiin aiemmin tupojen avulla. Nyt ratkaisut ovat poliittista arpapeliä. - Nyt ei mietitä vain sitä, miten eläkeikä nostetaan 63:sta 65:een vuoteen. Nyt mietitään, miten saadaan vähennettyä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää. Nuoret ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Nuorten vaikeus saada työpaikka on vähintään yhtä huolestuttava tilanne. Työnantajan puuttuminen työrauhaan ja lakko-oikeuteen juontaa juurensa vuosiin : - Kun nykyinen Suomen hallitus aloitti työnsä, työnantajapuoli rummutti kovaa työrauhakysymyksiin puuttumisen puolesta. Hallitus päätyi siihen, että työmarkkinajärjestöjen on haettava ratkaisua keskenään. - Asetettu työryhmä istui kaksi vuotta. Kiteytetysti sanottuna työnantajan tavoite on puuttua laittomiin lakkoihin. SAK:n tavoite on tarkastella, minkä takia lakot ovat laittomia. Työnantajat eivät juurikaan joudu vastuuseen työehtosopimusrikkomuksista. Työrauhaa koskevia asioita ei avata enää tämän hallituskauden aikana: - Kaikki kuitenkin tietävät, ettei tämä lakkokeskustelu jää tähän. Keväällä asia nousee taas esiin, Elomaa uskoo. 7

8 VR:n työsuhdepäällikkö Juha Rönkä kertoi RVL:n liittovaltuutetuille ensi vuoden alussa perustettavasta uudesta työnantajayhdistyksestä: - Liittomaailmassa suuntaus on kohti isompia yksiköitä. Juha Rönkä VR:n tes-toiminnan kehittämisestä Kohti isompia kokonaisuuksia ja selkeämpiä järjestelmiä - Olemme VR:llä menossa lähemmäksi yleisillä työmarkkinoilla olevia käytäntöjä ja malleja; liike on koko ajan kohti isompia kokonaisuuksia ja yksinkertaisempaa rakennetta. Teksti ja kuva: Soile Olmari Tästä esimerkkinä VR:n henkilöstöyksikössä työsuhdepäällikkönä työskentelevä Juha Rönkä mainitsi VR:n akavalaisten ja rautatiealan teknisten työehtosopimusten yhdistämisen: - Neuvotteluosapuoliin ei tullut muutosta. Rönkä esitti näkemyksiään työehtosopimustoiminnan kehittämisestä RVL:n valtuustolle marraskuussa. Hänen mielestään VR:llä ollaan jäljessä muuta Suomea henkilön koulutukseen ja taustaan liittyvissä jakoperusteissa: - Niiden juridinenkaan pätevyys ei ole kaikilta osin kestävää. - Yhdenvertaisuus asettaa tässä asiassa rajoitteet. Työehtosopimuksen soveltamisen tulee perustua varsinaisiin työtehtäviin. VR:lläkin pyritään selkeyttämään jakoa ylempiin toimihenkilöihin, toimihenkilöihin ja työntekijöihin. - Esimerkiksi perustettavaan operaatiokeskukseen tulee uusia tehtävänimikkeitä. Työnantaja määrittelee, minkä työehtosopimuksen piiriin tehtävät kuuluvat ja koulutuksesta riippumatta tehtäviin sovelletaan yhtä ja samaa tessiä, Rönkä kertoi. VR:n palveluksessa työskentelee myös satoja tessien ulkopuolella olevia henkilöitä: - Työnantajankaan kannalta tämänkaltainen tilanne ei ole toivottavaa. Jatkossa heidän määräänsä pyritään vähentämään muun muassa hyödyntämällä uutta toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää. Rönkä mainitsi VR:llä tehtävistä organisatorisista muutoksista, joilla tes-toimintaa pyritään kehittämään: - Henkilöstöyksikössä uusia tehtäviä tulevat olemaan henkilöstöpäälliköt ja henkilöstökoordinaattorit, jotka toimivat päälliköiden alaisuudessa. - Koordinaattori tukee esimiehiä heidän päivittäisissä tehtävissään: he tekevät muun muassa raportointeja ja tuottavat asiakirjoja. He näkyvät kentälle 8

9 päin esimiesten kautta ja toimivat divisioonatasolla. Esimiesten osattava tes-asiat - VR:llä on tavoitteena vähentää ja yhtenäistää erilaisia järjestelmiä. Näin saadaan myös säästöjä. Rönkä mainitsee kaksi henkilöstöyksikön muutoshanketta: - Toisessa hankkeessa kerätään yhteen järjestelmään tietoja, joita nyt tuottavat useat järjestelmät. Tarkoitus on yhdistää ja selkiyttää tapaa, joilla tuotetaan erilaisia tietoja. Uudistuksella autetaan esimiesten työskentelyä. Toinen hanke liittyy palkanlaskennan kehittämiseen ja tehostamiseen: - Olemme vertailleet, miten muualla maailmassa rautatieyritykset ja toisaalta suomalaiset yritykset toimivat. - VR:llä ollaan palkkojen oikein maksamisessa Suomen huipputasoa. Eri asia on, kuinka paljon resursseja palkanlaskennassa tarvitaan muihin yrityksiin verrattuna. - VR:llä palkanlaskijat tekevät paljon sellaista työtä, jotka eivät heidän tehtäviinsä välttämättä kuulu. Palkanlaskijoilla ei ole olemassa yhtä toimenkuvaa, jonka perusteella he toimivat. Jatkossa heidän tehtäviään käydään läpi ja määritellään varsinaiset tehtävät ja vastuut, Rönkä kertoi. Hän painotti, että lähtökohtaisesti esimiesten olisi osattava tes-asiat. Nyt moni palkanlaskija on se henkilö, jolta näitä asioita kysytään. - Meidän oma organisaatiommekin on hajanainen. Ei ole selvää, kuka antaa vastauksia ja kenelle. Kaikki eivät valitettavasti lue tes-kirjoja samalla tavalla. - Jatkossa selvennetään toimenkuvia: miten organisaatio toimii, kuka kysyy keneltä ja miten varmistetaan, että sama tieto on kaikilla toimijoilla. Tarkoitus on lisätä tietotaitoa, Rönkä lupasi. - Palkanlaskennassa käytettävät järjestelmät ovat yleensä hyvin tes-sidonnaisia. Yksi iso ongelma tulee esiin päivittäin: järjestelmissä voi olla vääriä kirjauksia, jolloin tessejä tulkitaan väärin. - VR:n koulutuskeskuksen aikoinaan antama tes-koulutus lopetettiin, koska se ei palvellut tarkoitustaan. Nyt on mietitty uudestaan, miten tes-koulutusta voisi järjestää, Rönkä totesi. Kun uudet työehtosopimukset tulevat voimaan, maakunnissa käydään kertomassa, mikä niissä on muuttunut. - Tes-infoja tullaan järjestämään myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että kuulijat tuntisivat myös muutosten taustat ja perusteet, mikä osaltaan helpottaa ymmärtämään varsinaisia muutoksia. Tes-asioista neuvotellaan ensin paikallisesti Rautatievirkamiesliiton edunvalvonnassa on ilmennyt ongelmia muun muassa siinä, että maakunnissa neuvottelukumppania ei aina löydy tai hän ei koe omaavansa päätösvaltaa. Rönkän mielestä on tärkeää tiedostaa ratkaisutasot tessien tulkintaerimielisyyksissä. Niistä on ollut erilaisia näkemyksiä. - Meillä lähdetään siitä, että tes-asioita käydään läpi paikallisella tasolla. Jos siellä ei tulkinnassa onnistuta, tullaan yritystasolle ja sen jälkeen vasta liittotasolle. Liian usein tulee soittoja, että jokin paikallinen ongelma pitäisi ratkaista yritys- tai liittotasolla. - Paikallistasolla pitää selvittää vähintään, mistä ko. asiassa on kysymys. Erimielisyys on oltava kirkkaasti selvillä. Mutta jos asia ei ratkea paikallisesti, on myös uskallettava lähettää asia eteenpäin, Rönkä painotti. Hän kertoi lopuksi, että Rautatieläisten Liiton kanssa uudistettiin luottamusmiesorganisaatio kevään tes-neuvotteluiden yhteydessä vastaamaan konsernin muuttunutta organisaatiota juuri sen takia, että keskustelukumppani oli paikallistasolla usein hävinnyt: - RVL:nkin kanssa tämä keskustelu voidaan käydä. - Nyt työskennellään divisioonissa ja entisenkaltainen aluejako on poistunut. Meidän prioriteettilistalla on korkealla roolien selkiyttäminen. Meillä tulee turhaan epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä, kun tieto ei kulje. Hannu Laukkanen teki ponsiesityksen ylimääräisen liittovaltuuston työehtosopimusasiat -kohdassa. Esitys koski RVL:n työehtosopimuksen hyväksymismenettelyä. 9

10 Hyvinvointia työstä Työhön tarvitaan sisältö- ja työaikajoustoja Suomalaisia on kautta aikojen pidetty työmuurahaisina, joiden elämän sisältö on työ, työ ja työ. Nyt työntekijät ovat alkaneet kapinoida: he downsiftailevat, jäävät vuorotteluvapaille, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti ja hoitavat pieniä lapsia kotonaan yhä pitempään. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Työurakeskustelussa ilmaan heitetään ehdotuksia kepeistä porkkanoihin. Vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta liputtaa porkkanoiden puolesta. Yllätys, yllätys, suuri osa suomalaisista haluaakin jatkaa työssä nykyistä pitempään. Ainakin näin väittää tutkija Ahola. - Ilman työantajan vastaantuloa se ei onnistu. Työssäjaksamista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin, jos vain ymmärrystä ja halua löytyy. Tarvitaan ratkaisukeskeistä asennetta ja pohdintaa siitä, mitä voi tehdä toisin. - Työurien pidentämisessä eläkeiän nosto vaikuttaa vain pieneen kansanosaan. Tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset jaksavat edes nykyiseen eläkeikään asti, Ahola toteaa. Suomalaisen työelämän imago on kriisissä, mutta kun puhutaan työelämän huonontumisesta Ahola muistuttaa, että Suomessa ei ole vain yksi työelämä vaan eri työntekijäryhmillä on hyvin erilaisia tilanteita ja kuormittavuustekijät vaihtelevat. Hän perustaa näkemyksensä Työ ja terveys Suomessa -tutkimukseen, jonka Työterveyslaitos tekee joka kolmas vuosi. - Sen tuloksista voi päätellä, että työhyvinvointi jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä työpaikkojen että työntekijäryhmien kesken. Ahola kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin jo uran alusta asti. Hän ei pidä järkevänä, että työvoimaa kohdellaan yhtenä massana eikä ihmisten erilaisuutta huomioida riittävästi. Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella niin, että motivaatio ja työn mielekkyys työpaikoilla säilyvät. Myös työhyvinvointihankkeet maksavat nopeasti itsensä takaisin ja pitkällä aikavälillä moninkertaisesti. Rajaton, ajaton työ Työelämässä on paljon jaksamista verottavia tekijöitä, mutta yksi on työntekijöiden mielestä ylitse muiden: liika työ ja kiire. - Se, mistä kaikki puhuvat tutkimuksissa, on työn rajattomuus. Työtä on aina enemmän kuin ehtii tehdä ja aina voisi tehdä enemmän ja paremmin. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle tulee tunne siitä, että aina on jotenkin huono eikä hän tunne tyytyväisyyttä tehdystä työstä. - Stressaantuneena ei usein löydy aikaakaan. Pieni väljyys ja huokoisuus työssä antaa aikaa miettiä työn lomassa, miten jokin homma kannattaa tehdä, Ahola miettii. Ahola tietää, että stressi ja tunne riittämättömyydestä ajavat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. - Jos työ on mahdottoman rankkaa ja kiireistä, työntekijälle tulee tunne, että ei 10

11 Vanhempi tutkija Kirsi Ahola nostaa kärkeen työpaikan muutoksissa avoimuuden ja avoimen viestinnän sekä työntekijöiden ottamisen mukaan uuden luomiseen. pärjää töissä. Silloin usein kokee kunniallisemmaksi jäädä pois työstä kuin taistella koko ajan mahdollista epäonnistumista vastaan, Ahola kertoo. Hän pitää suomalaisen työelämän ongelmana asennetta kaikki tai ei mitään, joka ei ole hyvä ratkaisu kenenkään kannalta saati sitten työurien pidentämisessä. - Työhön tarvitaan niin sisältö- kuin työaikajoustojakin. Ihannehan on, että työ voidaan räätälöidä tiettyyn rajaan asti ihmisen työkyvyn, iän ja vaivojen mukaan. - Ei ole varmaan olemassa täydellistä työpaikkaa, mutta varmasti on työpaikkoja, joissa on ymmärretty se, että jousto, kehittäminen ja ennakointi vievät eteenpäin ja tuottavat paremman tuloksen kuin pakko. Isoilla työpaikoilla on toki helpompi tulla vastaan ja vaihdella työtehtäviä työkunnon mukaan. Aholan mukaan tutkimuksissa on todettu, että pitkät päivät kuormittavat ja ovat terveydelle vahingollisia. Haitallisia vaikutuksia vähentää, jos työntekijä voi itse hallita työaikaa ja vaikuttaa siihen, milloin tekee pitkän päivän. Suomi työpaikkakiusaamisen ykkönen Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset aina kiusatun työkyvyttömyyteen asti, ja kiusaamista esiintyy niin lattiakuin ylätasollakin. Viimeksi otsikoissa oli Suomen Pankin entisen johtajan Sinikka Salon kiusaamistapaus. Suoma- 11

12 laiset ovat kunnostautuneet työpaikkakiusaamisessa kärkisijalle. - EU:n tasolla tehtiin eri maita vertaileva tutkimus, ja siinä Suomi oli kärjessä epäasiallisessa kohtelussa työpaikoilla. Sen sijaan stressiä ei koettu enempää kuin muissakaan EU-maissa. - Tämä kertoisi siitä, että meillä on työelämässä myös voimavaroja tai hyviä asioita niiden huonojen rinnalla. Kokonaisuus ei siten ole sen huonompi kuin muillakaan. Ahola kiittelee työturvallisuuslakiamme, joka antaa keinoja puuttua epäkohtiin, myös kiusaamiseen. - Se on hyvä laki, ja sen mukaan työoloja tulee arvioida säännöllisesti ja kehittää sellaiseksi, että työ ei aiheuta vaaraa terveydelle. Laissa on myös epäkohtien esiintuomisvelvoite vaikkapa epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla. Hän toivoo selkeitä pelisääntöjä, yhteisöllisyyttä ja avoimuuden kulttuuria työpaikoille: - Suomalaisessa työelämässä pitäisi lisätä puhumista asioista ja aina voi miettiä asioita yhdessä uudella tavalla. - Ehkä meillä on ollut vallalla enemmän yksin tekemisen kuin yhdessä tekemisen kulttuuri. Jokainen tekee hommansa itsekseen hammasta purren eikä valita. Ahola näkee yksintekemisen kulttuurin vaarana sen, että hälytysmerkkejä ei huomata ajoissa. Hän peräänkuuluttaa varhaisen työkyvyn mallia, jossa työpaikoilla on yhdessä sovitut hälytysmerkit ja käytännöt puheeksiotosta, joiden perusteella puututaan ja käynnistetään keskustelut ajoissa, jos työkyky on uhattuna. - Ikävistäkin asioista pitäisi olla selkeät ja avoimet pelisäännöt. Kenen on vastuu jaksamisesta muutostilanteissa? Rautatieläiset ovat olleet jo pitkään muutosten myllerrettävänä VR:n muutosohjelman vuoksi. Muutos kuluttaa voimia henkisesti ja fyysisesti ja erityisesti silloin, kun muutos tuo mukanaan lomautuksia ja irtisanomisia. Muutoksessakin Ahola nostaa kärkeen avoimuuden ja avoimen viestinnän ja että työntekijät otetaan mukaan uuden luomiseen. - Epätietoisuus on pahinta. Vaikka irtisanominen on ikävää, niin sekään ei ole niin paha kuin epävarmuus. Jos, tilanne on pitkään auki, se vasta kuluttaakin. - On tärkeää, että työntekijälle kerrotaan mahdollisimman pian, mitä muutos tarkoittaa omalla kohdalla. Tieto ja työpaikan tuki irtisanotuille auttaa rakentamaan tulevaa, sitä, että mitä tämän jälkeen. - Tarjotaan apua yllättävän aiheuttaman reaktion hallintaan ja kestämiseen, mutta myös uuden suunnitteluun. Nykyisin on paljon muutosturvapaketteja, ja ne voivat auttaa löytämään uuden suunnan. Ahola pitää tärkeänä, että työntekijöitä kuullaan ja huomioidaan heidän näkemyksensä mahdollisuuksien mukaan. Työterveyshuollon tulee tukea niin esimiehiä kuin työntekijöitäkin muutostilanteissa ja arjen uudelleen jäsentämisessä ja myös niitä, jotka saavat pitää työpaikkansa. - Organisaatioissa, joissa irtisanotaan paljon, oireilevat pitkään myös ne, jotka jäävät työyhteisöön. Yksi tekijä voi olla se, että heidän työtaakkansa kasvaa ja työnkuva voi olla levällään ja sekaisin. - Osa voi kokea syyllisyyttä siitä, että he saavat jäädä ja muut joutuvat lähtemään. He voivat pelätä myös sitä, tuleeko minun vuoroni lähteä sitten seuraavassa irtisanomisaallossa. 12

13 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä Työni on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä. Työympäristöni ja työyhteisöni tukevat työuraani. Työtä on ilo tehdä ja tulosta syntyy. Ajatteletko näin vai toisinpäin? Tekstit: Soile Olmari Kuvat: VR Group ja Soile Olmari Lähde: Riitta Hyppänen: Työhyvinvointi johtaa tuloksiin. Talentum Edellä on käytetty Työterveyslaitoksen määritelmää työhyvinvoinnin elementeistä, joihin Riitta Hyppänen viittaa äskettäin julkaistussa kirjassaan Työhyvinvointi johtaa tuloksiin. Hän toteaa myös, että työhyvinvointia syntyy, kun ihmiset kokevat aidosti, että on tehty oikeita valintoja ja päätöksiä ja että heitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti ja arvostavasti: - Juhlapuheiden lisäksi tärkeitä ovat siis arjen kokemukset. Pääteltävissä on myös, että työhyvinvointi lisää tuloksellisuutta. Hyppäsen kirjoittamassa teoksessa esitellään lähes 40 yrityshanketta, joissa on saatu hyviä tuloksia aikaan. Mikä sitten on pielessä silloin, kun työntekijät eivät jaksa tai voi työssään hyvin? Työelämässä jaksamista verottavat tutkimusten mukaan muun muassa liika työ ja kiire. Ja jos päälle tulevat vielä VR:n kaltaiset muutostilanteet, työntekijöiden henkiset ja fyysiset voimat joutuvat erityisesti koetukselle. Luonnollisesti jokainen meistä on osaltaan vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Mitta voi kuitenkin tulla täyteen, kun työympäristö ja työtehtävät ovat liian kuormittavia, muutokset äkillisiä ja sellaisia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Hyvinvointihankkeita yhteistyössä Varman kanssa Miten työnantaja huolehtii henkilöstöstään, joka joutuu muutostilanteissa kohtaamaan muun muassa epävarmuutta, irtisanomisia, uusia työtehtäviä, uusia työympäristöjä ja uusia esimiehiä ja työtovereita? Vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta pitää tärkeänä, että työntekijöitä kuullaan ja heidän näkemyksiään huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Hänen mielestään työterveyshuollon tulee tukea niin esimiehiä kuin työntekijöitä muutostilanteissa ja arjen uudelleen jäsentämisessä, myös niitä jotka saavat pitää työpaikkansa. Ylilääkäri Otso Ervasti toteaa, että VR:llä hyvinvointihankkeet ja yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa korostavat hyvinvoinnin tukemista nimenomaan muutosohjelman aikana. - VR:llä hyvinvointityöhön on ohjattu aikaisempaa enemmän sekä taloudellisia että henkilöresursseja; HR-yksikössä hyvinvointityötä tulevat ensi vuoden alusta tekemään hyvinvointipäällikkö, valtakunnallinen työkykykoordinaattori ja liikuntapäällikkö. - Nykytilanteessa hyvinvointitoiminta on aikaisempaa suunnitelmallisempaa. Myös työkykyohjelma on uudistettu vastaamaan nykyorganisaation ja muutosohjelman tilannetta. RAUTATIEVIRKAMIES

14 Ohjausryhmässä ei järjestöedustajia VR ja Varma ovat sopineet työhyvinvoinnin edistämisestä vuosina : - Sopimuksen mukaan Varma tukee VR:n hyvinvointihankkeita vuosittain tehtävän hankesuunnitelman perusteella, Ervasti kertoo. - VR:lle on perustettu hyvinvoinnin ohjausryhmä näitä hankesuunnitelmia käsittelemään. Hankkeet nousevat yksiköiden ja henkilöstön tarpeista. Ervastin mukaan henkilöstöjärjestöjen kanssa on ideoitu hankkeita, ja työsuojelutoimikunnille ja henkilöstöjärjestöjen edustajille on tehty kysely. Hyvinvoinnin ohjausryhmään kuuluvat VR:n henkilöstöjohtaja, HR-kehityspäällikkö, työkykypäällikkö, ylilääkäri ja Varman työhyvinvointipalvelujen johtaja. Tähän hyvinvoinnin ohjausryhmään ei järjestöedustajia otettu mukaan. VR tiedotti viime vuodenvaihteessa eläkevakuuttamisen siirtämisestä Varmalle ja ilmoitti työkykyä ylläpitävään toimintaan VR:lle perustettavasta työnantajan, henkilöstön ja vakuutusyhtiön yhteisestä neuvottelukunnasta. Rautatievirkamiesliitto esitti VR:n hyvinvointiasioihin edustajakseen valtakunnallista työsuojelun erityisvaltuutettua. RVL:n edustaja oli mukana viime keväänä kokouksessa, jossa sovittiin, että ideoita hyvinvointityöhön kerätään työsuojelutoimikunnille tehtävällä kyselyllä. Noin 60 % toimikunnista vastasi kyselyyn. Marraskuussa järjestöjen edustajat kutsuttiin palaveriin, jossa käytiin läpi kyselyn tuloksia ja tämän vuoden toimintaa. Lisäksi heillä oli muutama päivä aikaa vastata aiheeseen liittyvään kyselyyn. Palaverissa sovittiin, että henkilöstöjärjestöt pyydetään uudelleen koolle keskustelemaan vuoden 2011 hankesuunnitelmasta ja työstämään sitä. Tulossa työhyvinvointikysely lipunmyyjille hyvinvointipäällikkönä aloittava Liisa Ilvesmäki kertoo, että tänä vuonna tukea on käytetty konsernin muutoksessa olevien työyhteisöjen tukeen, esimiesvalmennukseen ja -koulutukseen. - Esimiehiä on esimerkiksi valmennettu entistä paremmin tukemaan henkilöstöä tulevissa ja olemassaolevissa muutoksissa. Tukea hyödynnettiin myös henkilöstötutkimuksen käsittelyssä ja erityisesti haasteellisten työyhteisöjen tulosten käsittelyssä. - Matkustajaliikenteen konduktööreille sekä Kunnossapidon Tampereen varikolla tehtiin laajat työhyvinvointikyselyt. Suunnitelmissa on ensi vuonna tehdä vastaava kysely lipunmyyntihenkilöstölle, Ilvesmäki sanoo. Työntekijän toivoisi voivan siirtyä aikanaan hyväkuntoisena ansaitulle eläkkeelle. 14

15 Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen Hän mainitsee myös, että erilaisia hyvinvointihankkeita on tuettu yksiköiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. - Marraskuun kuntokuukausi mahdollisti uimahallien maksuttoman käytön kaikille konsernin työntekijöille. Uhkatilannekoulutus järjestettiin kaukoliikenteen konduktööreille. Multimediatietoiskuja hyvinvoinnista Ervasti kertoo, että vuoden 2011 hankesuunnitelman tekeminen on kesken: - Sitä työstetään hyvinvointipäällikkö Liisa Ilvesmäen ja työkykykoordinaattori Reijo Miettisen johdolla. - Ensi vuonna hyvinvointihankkeiden painopiste on painonhallinta ja liikunta, koska ylipaino on merkittävä yksilön hyvinvointia ja työkykyä rapauttava tekijä, Ervasti sanoo. Liisa Ilvesmäki kertoo, että myös työkykyohjelma on päivitetty ja ensi vuonna esimiesten kouluttaminen kuuluun tämän toiminnan piiriin. Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen toteaa, että VR:llä vuoden 2011 ensimmäinen työturvallisuusteema on Hyvinvointi muutostilanteessa. - Se sisältää tietoa ihmisen käyttäytymisestä muutostilanteessa ja vinkkejä niin esimiehelle kuin työntekijälle, miten huolehtia omasta hyvinvoinnista. - Aiheeseen liittyy myös Verstaalla olevia multimediatietoiskuja, kuten uni ja vireys, ravinto ja liikunta. Teemaa on tarkoitus käydä läpi työpaikoilla pidettävissä työturvallisuustuokioissa, Koskinen mainitsee. Työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat tasapainoon VR:n muutosohjelman eräänä tavoitteena on varmistaa konsernin kilpailukyky. Riitta Hyppänen perää kirjassaan uusia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia strategioita kestävän kehityksen pohjalta: - Sanalla sanoen tarvitsemme vihreää, elävää kilpailukykyä. Hyppäsen mukaan organisaatio itsessään ei luo uutta, vaan uusiutuminen lähtee meistä ihmisistä. - Koska yrityksen tuloksen ja työhyvinvoinnin välillä on osoitettu olevan positiivinen yhteys, pitäisi asioiden siis olla oikealla tolalla myös kilpailukyvyn suhteen. Arkipäivän kokemus osoittaa aivan muuta. Monet uupuvat työssä. - Tutkijoiden mukaan työhyvinvointi syntyy yksilöllisten tekijöiden ja työolotekijöiden välisen tasapainon kautta. Jos työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat ovat pitkään epätasapainossa, työhyvinvointi on vaaravyöhykkeellä, Hyppänen kirjoittaa. Hän toteaa kirjansa esipuheessa, että johtaminen ja sen perusoletukset ohjaavat pitkälti työyhteisöjä ja lopulta hyvinvointiakin. - Hyvä suoritus saa voimansa työyhteisössä tekemällä oppimisesta, johtajan psykologisesta älykkyydestä sekä henkilöstön että johtajan fyysisestä hyvinvoinnista, toisin sanoen stressin hallinnasta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. - Tärkeää on näiden kolmen tekijän yhdistäminen niin, että ne liittyvät organisaatiokulttuuriin. Osa-aikaeläkkeelle vai kokoaikatyössä tappiin asti? Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen voi olla monella ratkaisu siihen, että jaksaa työelämässä varsinaiseen vanhuuseläkeikään asti tai jopa pidempään. Miten VR:llä suhtaudutaan osa-aikaeläkemahdollisuuteen? - VR:llä on paljon kokemuksia osaaikaeläkkeistä ja voittopuolisesti kokemukset ovat positiivisia, henkilöstöjohtaja Timo Koskinen toteaa. - On kuitenkin muistettava, että osa-aikaeläkejärjestelyn edellytyksenä on aina se, että työnantajalla on tarkoituksenmukaisella tavalla tarjolla osa-aikaista työtä. - Yleinen väärinymmärrys onkin, että osa-aikatyö olisi jokaisen osa-aikaeläkettä harkitsevan oikeus. Kannattaa käynnistää keskustelut työnantajan kanssa hyvissä ajoin heti, kun suunnitelmia osa-aikaeläkkeen osalta syntyy, Koskinen korostaa. Varmasti VR:ltäkin löytyy työntekijöitä, jotka kokevat työnsä mielekkääksi. Jotkut saattavat haluta jatkaa työssään vaikkapa 68-vuotiaaksi asti. Onnistuuko se? - VR kohtelee kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti. Työsopimuslain eroamisikää koskevan määräyksen mukaan työntekijän työsuhde päättyy automaattisesti ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työntekijä ja työnantaja sovi työsuhteen jatkamisesta, Koskinen vastaa. 15

16 TyEL-maksuilla rahoitetaan työhyvinvointihankkeita Työeläkeyhtiö Varma on sitoutunut monivuotiseen yhteistyöhön VR:n kanssa sen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen. - Osoitamme tähän yhteistyöhön sekä asiantuntijaresursseja että taloudellisia resursseja, kertoo projektijohtaja Tero Virtanen Varmasta. Työeläkeyhtiöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen käyttämät varat tulevat TyEL-maksun osana perittävästä työkyvyttömyysriskin hallintaosasta. Varma tukee asiakasyritystensä tekemää työhyvinvointityötä tarjoamalla asiantuntijaresursseja ja työvälineitä asiakkaidensa käyttöön ja osallistumalla myös rahallisesti investointiluonteisiin kehityshankkeisiin. Varman taloudellinen panostus VR:n työhyvinvointihankkeisiin tulee siis ensisijaisesti edellä mainitusta työkyvyttömyyseläkkeiden torjuntaan ja työhyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta maksun osasta. Varman asiantuntijana VR:n hyvinvoinnin ohjausryhmässä on työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyri Juusti. VR ja Varma suunnittelevat yhdessä vuosittain toteutettavat hankkeet ja sopivat VR:n, sen työterveyshuollon ja Varman rooleista hankkeiden toteuttamisessa. - Samoin sovitaan Varman vuosittaisesta taloudellisesta tuesta, jonka lisäksi olemme määritelleet yhdessä VR:n kanssa taloudellisen tuen enimmäispuitteet joiksikin vuosiksi eteenpäin, Virtanen kertoo. - Työeläkeyhtiöt ovat informoineet Finanssivalvontaa asiakasyritysten työhyvinvoinnin taloudelliseen tukemiseen tarkoitettujen varojen käytöstä. Mitä Varma voi tukea ja mitä ei? Virtasen mukaan Varma voi tukea hankkeita, jotka tähtäävät henkilöstön hyvinvointia tukevan toiminnan laajentamiseen ensisijaisesti uusille alueille yrityksessä. - VR:ssä on ollut käynnissä tuloksellisia työhyvinvointihankkeita jo ennen Varma-yhteistyötä ja osa näistäkin on hyväksytty Varman osittaisen tuen piiriin. - Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi työhyvinvoinnin johtamiseen (esimerkiksi ikäjohtaminen ja muutosjohtaminen, esimiestyö), työhyvinvoinnin tilannekartoitukseen ja toimenpiteiden suunnitteluun, työhyvinvoinnin kehittämiseen, työkyvyttömyyden hallintaan sekä osaamisen ja kokemuksen siirtämiseen. - VR:n työhyvinvoinnin kehittämisen hankekorissa olevat hankkeet ovat kaikki tällaisiksi luettavia. Varma ei voi olla mukana tukemassa sellaisia hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi henkilökunnan yleiseen virkistystoimintaan, fysikaalisiin hoitoihin, laitoskuntoutukseen tms., sellaisiin työterveyshuollon palveluiden korvaamiseen, joita Kela korvaa tai yrityksen palkkakustannusten korvaamiseen (ns. menetetty työaika esimerkiksi koulutusten yhteydessä). Tero Virtanen uskoo, että VR:n hankkeiden toteuttamisella tullaan saamaan aikaan myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia haasteellisessa työelämän ja toimintaympäristön muutostilanteessa. - Helppoja ja nopeita voittoja työhyvinvoinnin saralla on vaikea saada aikaiseksi. 16

17 Työuria pidennetään kannustavalla johtamisella Lähde: Avire-Kuntoutus Oy Suomalaiset joutuvat ennenaikaiselle eläkkeelle työelämän henkisen ja fyysisen kuormittavuuden sekä heikon johtamisen takia. Lokakuun lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi lähes työikäistä suomalaista. Samankokoinen päättäjäryhmä katsoi heikon johtamisen ja henkisen kuormittavuuden ennenaikaisen eläköitymisen syiksi. Lisäksi päättäjät näkivät, että isot muutokset työpaikoilla selittävät ilmiötä. Kyselyt teetti Kuntoutussäätiön kuntoutusliiketoimintaa jatkava Avire-Kuntoutus Oy. Kyselyissä 81 % suomalaisista työntekijöistä ja 89 % päättäjistä nosti työelämän henkisen kuormittavuuden merkittävimmäksi syyksi ennenaikaiselle eläköitymiselle. Päättäjien ryhmässä lisäksi merkittäviä syitä olivat isot muutokset työpaikoilla ja heikko johtaminen. Suomalaiset työntekijät kokevat työelämän fyysisen kuormittavuuden ja heikon johtamisen syiksi hakeutua pois työelämästä. Kyselyn perusteella osaltaan ilmiötä selitti työntekijän halu päästä ennenaikaisesti pois työelämästä. Molemmissa ryhmissä tätä pidettiin neljänneksi tärkeimpänä syynä. Johtamista tuettava, kuntoutusta uudistettava Päättäjät ja suomalaiset työntekijät ovat samaa mieltä työurien pidentämisen keinoista. Kannustava johtaminen, työkykyä ylläpitävä kuntoutus ja työtehtävien uudelleenjärjestely ovat positiivisen muutoksen avaintekijöitä. Päättäjiltä ja työntekijöiltä kysyttiin myös työpaikan menestystekijöitä. Tärkeimmiksi asioiksi nähtiin hyvä henkilöstöjohtaminen, hyvä osaaminen sekä työntekijöiden työkyky. Avire-Kuntotus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Karvosen mielestä johtamisen tukemiseen tarvitaan konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä. Kuntoutuksen uudistamiseen pitää myös suunnata enemmän voimavaroja. Karvosen mukaan kuntoutuksen haasteena on olla nykyistä lähempänä työelämää ja työpaikkoja. Tarvitaan myös enemmän vuoropuhelua työntekijän, työterveyshuollon ja esimiehen välille. RAUTATIEVIRKAMIES

18 Liittosihteeri Edunvalvontaa Edunvalvontaa yhdessä vai erikseen? Tämä raskas vuosi 2010 alkaa olla lopuillaan. VR on ollut myllerryksen kourissa. Yt-neuvotteluita on ollut yksi toisensa perään. Jäsenistöä on irtisanottu ja monet ovat joutuneet siirtymään toiselle paikkakunnalle työn perässä. Mikään ei ole entisellään työelämässä. Mihinkään ei voi enää luottaa. Käsitys hyvästä henkilöstöpolitiikasta on totaalisesti muuttunut. VR:n johtamista ohjaa enää vain yhtiön tulos. VR-työnantaja on ollut usean muun valtion omistaman yhtiön kanssa perustamassa uutta isoa työnantajayhdistystä. Myös SAK:n kentässä yhdistymisiä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan niin kuljetusliittojen kuin teollisuusliittojenkin keskuudessa. Järjestöpuolella on siis käynnissä voimakasta uudelleen järjestäytymistä ja suurempien kokonaisuuksien etsimistä. Rautatievirkamiesliitto (RVL) oli mukana Rautatieläisten Liiton kanssa selvittämässä mahdollisuuksia muodostaa yhteinen raidealan liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) yhteyteen. RVL:n valtuusto päätti olla jatkamatta selvitystyötä. Rautatieläisten Liiton ja JHL:n puheenjohtajat allekirjoittivat liittoyhdentymisen perustamissopimuksen Tarve perustaa isoja liittoja ei ole sattumaa, vaan toiminnalle halutaan suurempaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Suuren liiton etuna ovat paremmat resurssit ja sitä kautta mahdollisuus esimerkiksi parempaan yhteiskuntavaikuttamiseen, laki- ja koulutuspalveluihin ja tiedottamiseen. Pärjääkö RVL pienenä liittona kilpailussa mukana ja pystyykö se tarjoamaan jäsenistölle ne palvelut, jotka koetaan tarpeellisiksi? Tätä kysymystä on syytä miettiä, kun tulevaisuuden suunnitelmia tehdään. Eri vaihtoehtoja on ainakin saatava tutkia ilman erityisiä intohimoja ja ennakkoluuloja. Liiton on tärkeää varmistaa toimintakykynsä ja toimintamahdollisuutensa mahdollisimman hyvin, jotta voidaan taata hyvä edunvalvontatyö myös tulevaisuudessa. 18 RAUTATIEVIRKAMIES

19 Rautatieläisten Liitto JHL:ään Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori allekirjoittivat liittoyhdentymisen perustamissopimuksen. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Yhdentymisen myötä JHL:n sisälle perustetaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Siihen voivat jatkossa rautatieläisten lisäksi liittyä JHL:n metro- ja raitioliikenteen ammattiosastot. Yhdentymisen jälkeen JHL:ssä on noin jäsentä, jolloin se on Suomen suurin ammattiliitto. Yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. - Näitä muutoksia ovat muun muassa lisääntyvä kilpailuttaminen ja alihankinta, VR:n muutosohjelma, työnantajapuolen järjestörakenteen ja edunvalvonnan tiivistyminen sekä EU:n kilpailupolitiikan haasteet, Mauriala perusteli. Yhdentyminen mahdollistaa myös entistä vahvemman yhteiskuntavaikuttamisen: - Kysymys on toiminnasta, jonka päätöksiä tehdään pitkälti poliittisina päätöksinä, kuten kilpailuttaminen ja sen linjaukset. Ne ovat kansallisia ratkaisuja, Santamäki-Vuori totesi. Voimakasta yhteiskunnallista vaikuttamista raideammattilaisten yhteistyössä korosti myös 26 vuotta raitiovaununkuljettajana toiminut ja nyt Helsingin yhteisjärjestö JHL:ää johtava Tapio Havasto. Järjestöön kuuluu noin kaupungin palveluksessa olevaa jäsentä. JHL:n edustajisto ja Rautatieläisten Liiton valtuusto hyväksyivät yhdentymisen aiemmin marraskuussa. Yhdentymistä on valmisteltu kuluva vuosi ja se saatetaan loppuun mennessä. Rautatieläisten Liitosta tulevat jäsenet osallistuvat täysin oikeuksin JHL:n seuraaviin edustajistovaaleihin alkuvuonna Rautatievirkamiesliitto oli mukana selvittämässä edellä mainittua raideliikennealan järjestöyhteistyötä. Liittovaltuusto päätti kuitenkin viime kevään kokouksessaan vetäytyä hankkeesta kahden äänen enemmistöllä. Ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Allekirjoitustilaisuudessa julkistettiin myös Joukkoliikennebarometri 2010, jonka toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten (1 105) suhtautumista joukkoliikenteeseen muun muassa palveluiden laadun, ympäristövaikutusten sekä joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Barometri on ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Suomessa. Enemmistö kansalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna puoluekannasta riippumatta ja eniten parannustoiveita kohdentuu rautateiden kunnon parantamiseen. Barometri on luettavissa 19

20 Liittoyhdistymisiä Lähteet: Työnantajaliittojen tiedote Palkkatyöläinen-lehti 9/2010 Unioni-lehti Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n, Palvelualojen Toimialaliitto ry:n sekä Tietoja tekniikka-alojen työnantajaliitto TI- KLI ry:n hallitukset ovat tehneet aiesopimuksen liittojen toimintojen yhdistämisestä lukien. Yhdistymisen tavoitteena on luoda riittävän vahva, toimintakykyinen ja kustannustehokas työnantajaliitto sekä koota merkittävä määrä palvelualojen yrityksen yhden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliiton alle. Uuden liiton jäsenyritysten määrä on noin ja niiden palveluksessa työskentelee noin henkilöä. Jäsenyritysten henkilömäärällä mitattuna liitto tulee sijoittumaan EK:n kolmen suurimman jäsenliiton joukkoon. Rautatievirkamiesliiton työehtosopimus on solmittu Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n (LTY) kanssa. Merivartijat ja rajavartijat JHL:ään SAK:lainen Merivartioliitto ja STTK:lainen Rajavartioliitto ovat päättäneet yhdistyä. Liittojen hallitukset suosittelevat yhdistymistä liittokokouksille. Uusi liitto toimisi SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yhteydessä. Yhdistymisen jälkeen uusi liitto kattaa yli 70 % Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä. SAK ja lennonjohtajat yhteistyösopimukseen SAK ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden, ja sen aikana selvitetään edellytykset SLJY:n täysjäsenyydelle SAK:ssa. Toistaiseksi SLJY ei kuulu mihinkään työmarkkinakeskusjärjestöön. Professori Harri Melin teki selvityksen kuljetusliittojen yhteistyön mahdollisuuksista syksyllä Suunnitelmat ovat edenneet ja rautatiejärjestöistä mukana kuljetusliittohankkeessa on Veturimiesten liitto. 20 RAUTATIEVIRKAMIES

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot