TOIMINTAMALLIT. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi LAPUAN KAUPUNGISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAMALLIT. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi LAPUAN KAUPUNGISSA"

Transkriptio

1 TOIMINTAMALLIT Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi LAPUAN KAUPUNGISSA KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT 2007

2 TIIVISTELMÄ Lapuan kaupungin työsuojelutoimikunta on yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa tehnyt työsuojelun toimintamallit. Toimintamallit on tehty seuraaville asioille: 1. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 2. Asiakasväkivallan uhka 3. Käsin tehtävät nostot ja siirrot 4. Henkinen kuormittuminen 5. Näyttöpäätetyö Toimintamallit ovat työntekijöille, työyhteisöille, työnantajalle ohjeeksi ja avuksi selviytyä mahdollisista ongelmista päivittäisessä työssä. Toimintamallit ennaltaehkäisevät ongelmien syntyä. Tämän asian toteuttaminen vaatii kaikkien työyhteisön jäsenten paneutumista tähän asiakirjaan. Vastuu työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen on työnantajalla ja työntekijöillä. Tämä asiakirja jaetaan kaikille työntekijöille. Työsuojelutoimikunta pitää tärkeänä avointa keskustelevaa työilmapiiriä, jossa sekä positiiviset että negatiiviset asiat voidaan käsitellä avoimesti ja tasapuolisesti. LAPUAN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA SISÄLLYLUETTELO Työsuojelupäällikön toimintaohjeet/tiivistelmä 2 1. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 3 2. Asiakasväkivallan uhka 4 3. Käsin tehtävät nostot ja siirrot 6 4. Henkinen kuormittuminen 6 5. Näyttöpäätetyö 10 2

3 1. HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU MIKÄ ON HÄIRINTÄÄ, MIKÄ EI OLE Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi voi joutua niin työntekijä, esimies kuin joukko työyhteisön jäseniä. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä. Häirintää eivät ole ihmisten väliset näkemyserot tai erimielisyydet vaikka ne koettaisiinkin loukkaavina ja huonontaisivat keskinäisiä suhteita. Häirintää eivät ole työtä koskevien pulmien käsittely- ja ratkaisuyritykset, tapa johtaa työtä käskyillä, tai perusteltu kurinpidollinen toimenpide, vaikka ne tuntuisivatkin ahdistavilta. MITÄ HÄIRITYN TULEE TEHDÄ Jos esimies tai työtoveri häiritsee, häirityn tulee heti - tehokkaasti ja suoraan - ilmaista häiritsijälle ettei hyväksy hänen menettelyään. Jos tämä ei tehoa, tai jos häiritty ei uskalla näin menetellä, hänen tulee pyytää työtoverin tai työntekijäin edustajan apua ja yhdessä hänen kanssaan pyytää häiritsijää muuttamaan menettelyään. Jos häiritty ei reagoi, se on häiritsijälle viesti siitä, että toinen suostuu uhriksi. Todennäköisesti häiritsijä tuolloin jatkaa häirintää ja tilanne pahenee. Jos häiritty on tehokkaasti ilmaissut häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään, häiritsijän voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja tämän jälkeen jatkavan häirintää tahallaan. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että häirinnän ilmenemismuodot, toistuvuus ja häirityn reagoinnit dokumentoidaan. Jos häiritsijä kielloista välittämättä jatkaa häirintää, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään työnantajan (linjaorganisaation) käsittelyyn. Häirityn tai työntekijäin edustajan tulee pyytää asian käsittelyä. HÄIRINTÄÄ EI HYVÄKSYTÄ Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työpaikan jokaisen työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen. HÄIRINTÄÄN PUUTUTAAN Työnantaja huolehtii käytettävissään olevin keinoin, että terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ei esiinny työpaikalla. Vastuu tästä on työnantajalla ja esimiehillä. Myös työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi. HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN SELVITTÄMINEN - Mahdollisen häirinnän selvittäminen ja arviointi tehdään kuvattujen tilanteiden ja keskusteluissa esiin tulleiden seikkojen perusteella - Esimies tai tämän nimeämä henkilö selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa keskustelemalla tai tarvittaessa muulla tavoin tapahtumien kulun. - Keskustelut käydään ja muut mahdolliset selvitykset tehdään omassa työyhteisössä luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita. - Ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella. - Häirinnän osapuolet ja esimies voivat pyytää apua ja tukea tarvittaessa luottamushenkilöiltä ja työterveyshuollosta. 3

4 TODETUN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN AIHEUTTAMAT TOIMENPITEET - Tehdyn selvittelyn perusteella työnantaja toteaa, onko häirintää tapahtunut ja arvioi sen terveydellisen merkityksen. - Tarvittaessa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamisesta sovitaan yhdessä asianosaisten ja työnantajan kanssa. Sovituista menettelytavoista laaditaan pöytäkirja. - Mikäli sopimukseen ei päästä, työnantaja päättää yksipuolisesti toimista häirinnän ja epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi sekä myös mahdollisista kurinpitotoimista. Työnantaja tiedottaa häirinnän kohteeksi joutuneelle, että toimenpiteisiin on ryhdytty. Päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon yhteistoimintasäännökset ja -sopimukset. - Mikäli häirintä tai epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu sovituista tai annetuista ohjeista huolimatta, esimies voi ryhtyä häiritsijään kohdistuviin kurinpitotoimiin (suullinen tai kirjallinen huomautus, kirjallinen varoitus tai työsuhteen päättäminen). Myös erityisen räikeä häirintä tai epäasiallinen kohtelu voivat johtaa suoraan kurinpitotoimiin. - Muulle työyhteisölle kerrotaan asian ratkaisusta, jos ratkaisulla on merkitystä työyhteisön toimivuuteen. Tästä tiedottamisesta kerrotaan ennalta asianosaisille. - Sovittujen toimenpiteiden seurantatavasta ja ajasta sovitaan asianosaisten kanssa. HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISY Työpaikan koko henkilökunnalle tiedotetaan tästä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun työpaikkakohtaisesta toimintamallista ja työpaikalla noudatettavista periaatteista. Uusi henkilökunta perehdytetään toimintamallin ja työpaikalla noudatettaviin periaatteisiin. Esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut perehdytetään häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteiden hoitamiseen. Työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi tehtävässä haittojen ja vaarojen selvityksessä kartoitetaan haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintyminen ja selvitysten perusteella olosuhteita muutetaan tarvittaessa Esimiesten tekemässä tai muutoin tapahtuvassa työolojen jatkuvassa tarkkailussa kiinnitetään huomiota tämän toimintamallin mukaisen toiminnan toteutumiseen. 2. ASIAKASVÄKIVALLAN UHKA Työ- ja asiakasväkivallan riskitoimialoja ovat terveydenhuolto, sairaanhoito, sosiaaliala ja eri toimistojen asiakaspalvelupisteet. Väkivallan riski on myös työssä, jossa käsitellään rahaa tai vartioidaan arvotavaraa. Riski kasvaa, jos työskennellään yksin tai kohteessa, jonka henkilöstömäärä on pieni. Riskiä lisää työskentely myöhään illalla tai aikaisin aamulla sekä se, että työssä joutuu kohtaamaan päihtyneitä tai henkisesti tasapainottomia ihmisiä. Työväkivallan uhka liittyy myös varkaus- ja näpistystilanteisiin, rahojen sieppaukseen ja ryöstön yritykseen. Työ- ja asiakasväkivalta voi olla fyysistä, kuten tönimistä, lyömistä ja potkimista. Se voi olla myös henkistä, kuten solvaamista tai sanallista uhkailua. Työtehtävät ja työympäristö tulee suunnitella siten, että väkivalta- ja uhkatilanteet havaitaan ennakolta sekä ehkäistään näiden tilanteiden syntyminen. Työtilojen järjestelyillä tulee edesauttaa uhkatilanteiden laukeamista. Väkivallalla uhkaajan pitää päästä peräytymään ja väkivaltaisen uhkan kohteeksi joutuvan pakenemaan. Koko henkilöstö on koulutettava väkivaltatilanteiden välttämiseen ja hallintaan. Ohjeet on laadittava siten, että ne ymmärretään tarkoitetulla tavalla. Toimintatapojen, esimerkiksi rahojen käsittelyssä tai ovien sulkemisessa noudatettavien käytäntöjen, on oltava turvallisia. Hälytyslaitteet voivat ehkäistä uhkatilanteen syntymisen, ja valvontalaitteiden käyttö helpottaa uhkatilanteen jälkiselvittelyä. 4

5 Työväkivaltatilanteet ovat usein traumaattisia niiden kohteeksi joutuneille, vaikka fyysiset seuraukset eivät olisikaan vakavia. Tämän vuoksi uhreille on järjestettävä mahdollisuus tapahtumasta puhumiseen ja jälkihoitoon. VÄKIVALLAN UHKA TYÖSSÄ Väkivaltariskien hallinta työelämässä on yksi työsuojeluhallinnon henkisen työsuojelun painoalueita. Fyysinen väkivalta ja väkivallalla uhkaaminen on monen palveluammatin arkipäivää. Ammatit, joissa on kohonnut väkivallan riski, voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: ammatit ja toimialat, joissa väkivaltatilanteiden kohtaaminen kuuluu työnkuvaan ja väkivaltaisesti käyttäytyvien henkilöiden käsittely liittyy ammattiin (hoitoala) alat, joissa väkivallan kohtaaminen on satunnaista tai joissa sen hallintaan on vain heikosti valmiuksia (sosiaalitoimistot). Väkivallan uhka henkisenä kuormitustekijänä on ilmeisesti hallitsemattomampi jälkimmäisessä ryhmässä, joka on epäyhtenäisempi ja jossa ei ole osattu kiinnittää asiaan riittävästi huomiota. Huumeiden käyttö, väkivallan raaistuminen ja arvaamattomuus lisäävät niiden ammattiryhmien määrää, jotka kokevat väkivallan uhan työssä pelottavaksi. Väkivallan tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi joutuminen järkyttää aina ihmistä. Se on traumaattinen kokemus, joka voi hoitamattomana jättää pitkäaikaiset henkiset vammat. Jokainen ihminen tarvitsee jonkin verran ulkopuolista apua vakavan väkivalta- tai uhkatilanteen jälkeen. RISKIEN KARTOITUS, TOIMINTAOHJEET Työssä esiintyvän väkivallan ennakointi alkaa riskien kartoituksesta. Kokonaistilanteen selvittäminen työpaikalla vaatii systemaattisia tilanne- ja olosuhdekartoituksia. Niiden tekemisessä kannattaa aina käyttää hyväksi työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon asiantuntemusta. Kartoituksen pitää aina johtaa toimenpiteisiin havaittujen riskien vähentämiseksi. TYÖYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU, TYÖTILAT JA HÄLYTYSLAITTEET Tilanteiden ennakointi alkaa työtilojen suunnittelusta ja sisustamisesta. Suunnitteluvaiheessa luodaan perusta työsuojeluongelmien rakenteelliselle torjunnalle sekä yhteydenpito- ja hälytysjärjestelmille. Suunnittelussa on väkivaltariskin kannalta otettava huomioon erityisesti huoneiston muoto, sisäänkäyntijärjestelyt, palvelutiskien ja muun kaluston sijoitus sekä asiakkaiden opastuksen ja vastaanoton järjestäminen. Palveluiden sujuvuus ja epämääräisten jonotusaikojen välttäminen vähentää häiriöiden riskiä. Rahan käsittely tulee järjestää asiakkaan ulottumattomiin. Työskentelypaikkojen tulisi olla siten sijoitettu, että esim. kassatyöpisteiden selusta on turvattu. Työtiloissa ei tulisi olla paikkoja, jonne työtekijä voi jäädä loukkuun. Riskityötiloista tulisi järjestää pako- tai perääntymismahdollisuus. Työtilojen sisääntulo- ja poistumisreittien tulee olla riittävästi valaistuja. TYÖN JA TYÖTAPOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS Tärkeä tekijä työkokonaisuuksien suunnittelussa väkivaltariskien kannalta on henkilöstön määrä työskentelypaikoissa. Yksintyöskentelyä tulisi rajoittaa töissä, joissa on ilmeinen väkivallan uhka. Jos henkilö joutuu yksin työskentelemään työpaikassa, jossa voi esiintyä väkivaltaa, tulisi tämä riski minimoida erilaisin teknisin keinoin ja menettelytavoin (esim. kameravalvonta). Hälytysjärjestelmän nopeus avun saamiseksi tulee olla selkeä ja toimintavarma. KOULUTUS Väkivallan uhan riskialoilla työpaikalla tulee olla kirjalliset toimintaohjeet väkivaltatilanteiden varalta. Henkilöstö on syytä kouluttaa ennaltaehkäisemään ja kohtaamaan väkivaltatilanne. Tärkeintä on antaa työntekijöille ohjeet tilanteen kärjistymisen varalta. Lisäksi koulutuksen tulisi tukea ammatillisia perusvalmiuksia vaikean asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. 5

6 TAPAUSTEN JÄLKIHOITO - SELVIYTYMISTUKI Työntekijään kohdistunut väkivalta tai uhkaava tilanne on aina vakava asia. Fyysisten vammojen lisäksi työntekijät kärsivät usein psyykkisistä reaktioista, jotka eivät ilmene heti tapausten jälkeen. Väkivalta-alttiilla työpaikalla tulee olla kirjallinen suunnitelma väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneen työntekijän jälkihoidosta. Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ja pehmentää väkivaltatilanteiden henkilökunnalle aiheuttamia vaikutuksia. Tällä tavalla halutaan auttaa henkilökunta normaaleihin työ- ja elämänolosuhteisiin niin pian kuin mahdollista. Luontevin työväkivallan uhrien hoitaja on työpaikan työterveyshuolto, jolla tulee olla riittävät valmiudet ottaa huomioon kunkin tapauksen ominaispiirteet ja voimavarat perusteelliseen jälkihoitoon. 3. KÄSIN TEHTÄVÄT NOSTOT JA SIIRROT Ohjeita sovelletaan nostoihin ja siirtoihin sekä muuhun taakan käsittelyyn, jotka tehdään käsin ja joista työn luonteesta tai epäsuotuisista ergonomisista olosuhteista johtuen aiheutuu erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara. Käytännössä selän vahingoittumisriski edellyttää käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin sekä taakan käsittelyyn liittyvän tapaturman vaaran ja terveyden haitan huomioimisen yleisemmin koko tuki- ja liikuntaelimistön osalta. Päätös koskee myös henkilönostoja esim. potilaan siirtoa, jossa selän vahingoittumisen vaara liittyy sekä taakan ominaisuuksiin että usein ergonomian kannalta puutteellisiin työolosuhteisiin. TYÖNANTAJA VASTAA TYÖN TURVALLISUUDESTA Käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin on työnantajan vaarojen vähentämiseksi annettava työntekijöille nosto- ja siirtoapuvälineitä huomioiden taakan ja työympäristön erityispiirteet, tarvittava fyysinen ponnistus ja koko työtoiminnan asettamat vaatimukset. Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida korvata - erityisesti mekaanisilla laitteilla - työpisteet on järjestettävä niin, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia. Työnantajalla on päävastuu työn turvallisuudesta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan etukäteen arvioitava nostotyön turvallisuus- ja terveysolosuhteet ja järjestettävä työpisteet turvallisiksi nostaa ja siirtää. Erityisesti selän vahingoittumisen vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin. Työnantajan on myös huolehdittava riittävästä nosto-opetuksesta ja ohjauksesta taakkoja käsitteleville työntekijöille ja annettava noston turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot. 4. HENKINEN KUORMITTUMINEN HYVINVOINTI NÄKYY MYÖS TUOTTAVUUTENA Henkinen hyvinvointi ilmenee monin tavoin sekä työyhteisössä että sen yksittäisissä jäsenissä. Se tuntuu hyvänä ja turvallisena ilmapiirinä, työpaikan me-henkenä, toiminnan häiriöttömyytenä ja yhteistyön sujumisena. Sairaus poissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus vähenevät ja tuottavuus lisääntyy. Työntekijä kokee henkisen hyvinvoinnin mm. haluna tehdä työtä, tunteena, että työ sujuu ja että hän hallitsee työnsä. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ tuntuu mielekkäältä ja sopivan haastavalta, siinä voi oppia uutta ja kehittyä. TYÖOLOT VOIVAT EDISTÄÄ HENKISTÄ HYVINVOINTIA Työn rasittavuutta arvioitaessa on työn lisäksi otettava huomioon koko työympäristö. Henkistä hyvinvointia voidaan edistää poistamalla työstä tai työympäristöstä aiheutuvat vaarat ja muut haitallisesti vaikuttavat tekijät 6

7 Esimerkiksi lämpötilalla, valaistuksella, melulla, tärinällä, ilmastoinnilla, säteilyllä ja väreillä on selviä yhteyksiä ihmisen henkiseen ja ruumiilliseen hyvinvointiin. Näihin seikkoihin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota työympäristöä suunniteltaessa. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus nähdä oma työpanoksensa osana koko työprosessia. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työmotivaatiota. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on edullista, jos työntekijöillä on mahdollisuus keskustella joko työn kuluessa tai taukojen aikana toistensa kanssa. Silloin, kun ei ole mahdollisuutta kanssakäymiseen työtovereiden kanssa tai työstä puuttuvat ihmissuhteet kokonaan, voidaan työn aiheuttamaa rasitusta vähentää esimerkiksi jaksottamalla työ siten, ettei pitkiä yksintyöskentelyjaksoja tule. Oikein mitoitettu työ ylläpitää ja edistää henkistä hyvinvointia. Henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on aina viime kädessä työpaikan oma asia, mutta ulkopuoliset tahot voivat auttaa tässä työssä. On tärkeää, että kaikki työyhteisön jäsenet voivat osallistua työolojensa kehittämiseen, jokaisen tulisi voida vaikuttaa oman työnsä määrään ja sisältöön. TURVALLINEN JA TERVEELLINEN TYÖYMPÄRISTÖ TUKEE TYÖNTEKIJÄÄ Turvallinen ja terveellinen työympäristö tukee työn tekemistä ja työntekijää. Työympäristö käsittää sekä fyysisen (tilat, koneet, laitteet, esineet) että sosiaalisen työympäristön (esim. ihmissuhteet). Hyvä työympäristö sosiaalisessa mielessä merkitsee, että ihminen voi tarvittaessa saada apua esimiehiltään ja työtovereiltaan. Hyvä työyhteisö on kannustava ja synnyttää näin halun tehdä työtä. PAHOINVOINTI AIHEUTTAA MONIA HÄIRIÖITÄ Henkinen pahoinvointi tuntuu aina viime kädessä toiminnan ja tuotannon häiriöinä sekä vaikuttaa työntehoon ja yrityksen kannattavuuteen. Huonot työolot aiheuttavat mm. poissaoloja, työntekijöitten vaihtuvuutta, voimakkaita ristiriitoja, perustehtävän hämärtymistä, eripuraisten ryhmien syntymistä sekä yleistä turvattomuuden ja pahoinvoinnin tunnetta. Haitallinen työperäinen rasitus voi osaltaan vaikuttaa terveyteen. Sopimaton rasitus voi johtaa terveyttä haittaavien keinojen käyttöön (esim. alkoholin käyttö). MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus huolehtia työpaikan viihtyvyydestä, resurssien järkevästä käytöstä, yhteistyöstä työkavereiden ja esimiehen kanssa, mielipiteen ilmaisemisesta sekä aktiivisesta osallistumisesta. Työsuojelun tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla. Henkinen työsuojelu on käytännön toimintaa, jolla saadaan työn vaatimukset ja ihmisten suoritusedellytykset vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Henkinen työsuojelu on yhteistoimintaa työpaikalla työolojen kohtentämiseksi. Kukin voi arvioida elämäntilannettaan kokonaisuutena ja miettiä, onko työn ulkopuolisessa elämässä jotain, mikä rasittaa kohtuuttomasti. Samalla on syytä pohtia, miten itse voi vähentää näitä rasitustekijöitä. 7

8 MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ? Mikäli tuntuu, että omat mahdollisuudet on loppuun käytetty tai niitä ei ole, voidaan tilannetta pohtia yhdessä työtovereiden kanssa. Kannattaa miettiä, voisiko työn tehdä toisin tai vaihdella työvaiheita työntekijöiden kesken. Myös keskustelut esimiehen kanssa ovat hyödyllisiä työstä aiheutuvan rasituksen säätelemiseksi. Voidaan keskustella esimerkiksi, voitaisiinko työmäärää tilapäisesti vähentää tai työtehtäviä vaihtaa rasituksen vähentämiseksi. Asian luonteesta riippuen voidaan kääntyä myös työsuojelu- tai luottamushenkilöiden puoleen. Esimerkiksi työsuhdekysymykset kuuluvat perinteisesti luottamushenkilöiden tehtäviin ja työsuojeluviranomaisilta voi löytyä apu silloin, kun kyse on työpaikan työturvallisuudesta. ESIMIESTEN TEHTÄVÄT Työpaikan esimiestehtävissä toimivat ovat usein avainasemassa havaitsemaan henkisen pahoinvoinnin oireita työyhteisössä. Hyvinvoinnin häiriöiden syyt tulisi pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ryhtyä toimiin työolojen parantamiseksi. Esimiehillä, ns. linjajohdolla, on käytettävissään työpaikan työsuojelusta ja työterveyshuollosta vastaavien henkilöiden asiantuntemus. Esimiesten tulee toimia kiinteässä yhteistyössä näiden kanssa työolojen kohentamiseksi. Nykyaikaiseen johtamiseen kuuluvat myös keskustelut alaisten kanssa työssä esiin tulevista ongelmista sekä aikaan saatujentuloksien seuraaminen. Työsuojelun eräänä tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla. Henkinen työsuojelu on käytännön toimintaa, jolla pyritään saattamaan työn vaatimukset ja ihmisen suoritusedellytykset vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Ennen kaikkea henkinen työsuojelu on yhteistoimintaa työpaikalla työolojen kohentamiseksi. Henkinen työsuojelu on sekä ehkäisevää että puutteita korjaavaa toimintaa. Pääpaino on ehkäisevässä työssä. Työoloja kehitetään suunnittelun avulla, jota toteutetaan organisaation eri tasoilla ja jossa työntekijät ovat mukana. Suunnittelu on jatkuvaa ja kaikkia työntekijöitä koskettava asia. Työoloja tulee tarkastella kokonaisuutena ja kehittää työn mitoituksen ja työtapojen ohella myös työympäristöä ja työyhteisön ja organisaation toimintaa, kuten tuotannonohjausjärjestelmiä. TYÖTERVEYSHUOLLON ASIANTUNTEMUS KÄYTTÖÖN Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi työkykyä ylläpitävien ja varhaiskuntoutusta tukevien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu mm. työpaikkaselvitysten tekeminen. Niiden yhteydessä tulee arvioida myös fyysisen ja henkisen terveyden haittoja, jotka johtuvat työstä ja työoloista. Työterveyshuollon edellytetään toimivan yhteistyössä työpaikan työsuojeluhenkilöiden ja -elinten kanssa sekä tekevän esityksiä työolojen kohentamiseksi. MITEN TYÖOLOJA KEHITETÄÄN Lähtökohtana työolojen kehittämiselle voi olla ongelmien kartoittaminen. Tämä voidaan tehdä keskusteluin, kyselyin tai perehtymällä erilaisiin tilastotietoihin, esim. sairaus poissaoloja ja henkilökunnan vaihtuvuutta kuvaaviin lukuihin. On huomattava, että asioita, joihin halutaan muutosta, on tavallisesti varsin rajallinen määrä. Myös toimintayksiköittäin tarkasteltuna keskeisiä, muutosta vaativia toimenpiteitä on suhteellisen pieni määrä. 8

9 Usein henkiseen hyvinvointiin kuuluvat asiat ovat hyvin käytännönläheisiä ja niihin voidaan vaikuttaa. Työoloihin vaikuttaminen ei aina vaadi suuria taloudellisia uhrauksia, vaan kysymys on jokapäiväisistä, jokaisen ymmärrettävissä olevista käytännön asioista. Asia, johon halutaan korjausta, voi tulla mm. työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöiden, esimiesten tai henkilökunnan aloitteesta esim. työsuojelutoimikunnan tietoon. Pelkkä tieto ongelmasta ei useinkaan riitä, vaan tavallisesti tarvitaan tarkempaa tietoa tilanteen hahmottamiseksi. Lisätietoa voidaan saada esim. haastatteluin, kyselyin tai perehtymällä tilastoihin. Voidaan käyttää myös ns. havainnointiin perustuvia menetelmiä eli tarkkailla työpaikkoja. TOIMET Kun on käynyt riittävän selväksi, mistä on kysymys, voidaan alkaa suunnitella toimia tilanteen parantamiseksi. Tätä varten voidaan tarvittaessa perustaa työryhmä ellei sitä ole jo ennestään. Työryhmä voidaan perustaa jo tiedonkeruuvaiheessa. On tärkeää, että ne osapuolet, joita asia koskee, ovat mukana suunniteltaessa toimenpiteitä työolojen kohentamiseksi. On myös välttämätöntä, että heillä on riittävästi tietoa ja halua kehittää työoloja. Korjaavat toimet voidaan kohdistaa esimerkiksi työympäristöön, työn vaatimuksiin (määrään ja sisältöön), työjärjestelyihin sekä fyysiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Yksittäiseen työntekijään kohdistuvat toimet tulisi antaa työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon tehtäväksi etenkin, jos kyse on työntekijän sairaudesta. Projektiryhmän ei ole syytä paneutua työntekijän terveydentilaa koskeviin pohdintoihin. SEURANTA JA ARVIOINTI Parannustoimien vaikutuksia tulee myös seurata ja ryhtyä tarvittaviin jatkotoimiin. Samalla selvitetään, saavutettiinko toiminnalla asetetut tavoitteet ja ellei, niin mistä syystä. 9

10 5. NÄYTTÖPÄÄTETYÖ Valtioneuvoston päätöstä näyttöpäätetyöstä (1405/1993) sovelletaan työpisteisiin ja työhön, joissa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätteellä. Merkittävän osan arviointi on tehtävä yksilökohtaisesti ja siinä on otettava huomioon aika, työn yksipuolisuus, jaksottaisuus sekä näköergonomiset seikat. TYÖOLOJEN ARVIOINTI Työnantajan on arvioitava näyttöpäätetyöpisteet selvittämällä epäkohdat työntekijän terveyden ja turvallisuuden kannalta osana työpaikan kokonaisriskien arviointia. Työnantajan on hyvä tehdä arviointityö yhteistyössä työntekijöiden, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Näyttöpäätetyötä tekevän henkilön oma aktiivisuus työpisteensä kehittämiseksi ja korjaamiseksi on tärkeä parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Selvityksen perusteella työnantajan on laadittava suunnitelma epäkohtien poistamiseksi ja toteutettava se. Epäkohtia voidaan poistaa mm. kalusteiden mitoituksella sekä laitteiden ja kalusteiden sijoituksella. TYÖTILA Työpisteen on oltava työtilassa siten, että kulkeminen ja asettautuminen siihen on helppoa ja kulkuväylät on selkeästi erotettu siitä. Työpisteessä on oltava tarpeeksi tilaa, jotta asentoa voidaan välillä muuttaa. Työtilassa ja pisteessä on oltava riittävästi säilytystilaa ja siivouksen on oltava helppoa. Tapaturmavaarallista epäjärjestystä työtasoilla, laitteiden ja kaappien ym. päällä ei saa olla. TYÖPISTEEN VALAISTUS, LÄMPÖTILA JA ÄÄNIYMPÄRISTÖ Työtilassa on oltava yleisvalaistuksen lisäksi tarvittaessa kohdevalaisimia riittävän valon takaamiseksi ja kontrastin aikaansaamiseksi kuvaruudun ja taustan välille. Valaistuksen tulee olla kohtalaisen tasainen koko työalueella. Kattovalaisimien olisi hyvä olla kuvaruudun päällä tai sivulla ja ikkunan ei pitäisi olla näyttöpäätteen edessä, takana eikä aivan vieressä heijastuksien välttämiseksi. Häikäisyltä ja kuvaruutuun tulevilta heijastuksilta voidaan välttyä päätteen oikealla sijoittelulla sekä tarvittaessa häikäisysuojalla. Yleisvalaistussuositus näyttöpäätetyöhön on 500 lx, mutta valon tarve vaihtelee iän ja näkökyvyn mukaan. Lämpötila on oltava työn luonteeseen sopiva, C, eikä ilmanvaihto tai ikkunapinnat ym. saa aiheuttaa huoneessa vetoa. Ääniympäristö työpisteessä tulee olla miellyttävä eikä keskittymistä häiritsevää ääntä saa olla. Tavallisessa tietojenkäsittelytyössä enimmäismelutaso on 65 db, mutta keskittymistä vaativassa näyttöpäätetyössä tavoitetaso on alle 45 db. TYÖASENTO Hyvässä työasennossa tuolin selkänoja tukee ristiselkää näyttöpääte on sopivalla etäisyydellä kohtisuoraan edessä ja katseen vaakatason alapuolella kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin, jolloin hartiat ovat rentoina jalat ovat tukevasti lattialla tai jalkatuella. Näyttöpäätetyötä tehtäessä on hyvä välillä vaihtaa asentoa. Yksipuolista kuormitusta voi pyrkiä vähentämään esim. venyttelemällä, lepuuttamalla silmiä, tekemällä välillä muita tehtäviä ja järjestelemällä tehtäviä niin, että joutuu välillä nousemaan ylös tuolista. 10

11 LAITTEET, KALUSTEET JA TYÖTUOLI Tuolin on oltava työntekijälle sopiva, tukeva ja helposti säädettävä. Tuolista on voitava säätää korkeutta, selkänojan korkeutta ja kaltevuutta (saadaan riittävä tuki lanne-ristiselän alueelle) sekä istuimen syvyyttä. Lisäksi työtuolissa voi olla istuinpinnan kaltevuuden säätö, mikä helpottaa erilaisten asentojen käyttämistä ja selän kuormittumista. Korkeus- ja leveyssuunnassa säädettävät käsinojat antavat tukea kyynärvarsille. Tuolin pitää olla sopivan pehmeä. Pyörät antavat työskentelyyn sujuvuutta. NÄYTTÖPÄÄTE Kuvaruudun tulee olla sopivalla etäisyydellä katseen vaakatason alapuolella suoraan työntekijän edessä. Ruudun tulee olla käännettävä ja kallistettava, jolloin katselukulma saadaan oikeaksi. Jos katselukulma on liian ylös, alas tai sivuun, voi ilmetä niska- ja hartiavaivoja. Kuvaruudun alla on voitava käyttää erillistä alustaa tai säädettävää pöytää. Kuvaruutuun ei saa tulla heijastuksia esim. valoista. NÄPPÄIMISTÖ JA HIIRI Näppäimistön edessä on oltava tilaa näppäimistön liikuttelua ja käsien tukemista varten. Näppäimistö tulee sijoittaa suoraan työntekijän eteen ja sitä on pystyttävä kallistamaan tarvittaessa, jotta kirjoittaminen onnistuu ranteet suorina. Hiiri sijoitetaan näppäimistön kanssa samalle tasolle lähelle näppäimistöä. Sekä näppäiltäessä että hiirtä käytettäessä kyynärvarsille on hyvä saada tukea joko pöydästä tai työtuolin käsinojista hartiaseudun kuormittumisen vähentämiseksi. TYÖTASO Työtason on hyvä olla vaaleasävyinen ja mattapintainen eikä siinä saa olla teräviä reunoja tai kulmia, joihin työntekijä voi satuttaa itsensä. Työtasolla täytyy olla riittävästi tilaa tarvittaville laitteille sekä vapaata laskutilaa materiaaleille. Jalkatilan on oltava vapaa eivätkä pöydänjalat tai muut esineet saa olla tiellä tuolilla käännyttäessä. OPETUS JA OHJAUS Työnantajan on annettava opetusta ja ohjausta työntekijöille työn alkaessa ja työpisteen tai työtehtävien muuttuessa sekä hankittaessa uusia laitteita ja tietojärjestelmiä. Työterveyshuolto voi antaa opastusta mm. työpisteen järjestelyistä, säädöistä, työn tauottamisesta ja rentoutumisesta työn lomassa. Opetuksen tuloksena työntekijän tulee itse pystyä arvioimaan työpisteen perusergonomian toimivuutta ja tarvittaessa itse korjaamaan sitä. Työntekijälle tulee luoda aktiivinen ja myönteinen asenne oman työpisteen ergonomian kehittämiseen. NÄÖN JA SILMIEN TARKASTUS SEKÄ ERITYISTYÖLASIT Näön ja silmien tarkastus on tehtävä työntekijän aloittaessa näyttöpäätetyötä. Lisäksi määräaikaisia tarkastuksia on tehtävä pääsääntöisesti 3-5 vuoden välein. Työnantajan on hankittava tarvittaessa työntekijöille näyttöpäätetyöhön sopivat erityistyölasit, jos työntekijällä on ongelmia nähdä näytölle vielä työpisteen ergonomisten korjausten jälkeen. Erityistyölasit poikkeavat yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista eivätkä sovellu muuhun käyttöön. Erityistyölasien tarvetta arvioitaessa tulee aina ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. 11

12 YHTEYSTIETOJA: Työsuojelupäällikkö puh Työsuojelupiiri puh

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Tarkastaja Eija Ukkola. osoite Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi gsm 044 715 9560 email eija.ukkola@avi.fi netti www.tyosuojelu.fi

Tarkastaja Eija Ukkola. osoite Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi gsm 044 715 9560 email eija.ukkola@avi.fi netti www.tyosuojelu.fi Tarkastaja Eija Ukkola osoite Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi gsm 044 715 9560 email eija.ukkola@avi.fi netti www.tyosuojelu.fi Työsuojelun vastuualueen toiminta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

OHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA

OHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA B 14 XII - 2004 Ykn 29.11.2004 Mitätöi lehden XII - 99 OHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ. s. 2 2. VASTUU HYVÄSTÄ KOHTELUSTA TYÖPAIKALLA Työnantajan yleinen vastuu.

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto

Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Mikkeli Maija van der Weij, johtajan sijainen, apulaispiiripäällikkö

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS

TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS RUOKOLAHDEN KUNTA Työsuojelu 2010 TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTA- EHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7)

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) 2 (7) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Mikä on häirintää ja mikä ei? 3 3. Ristiriitatilanteiden

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot

Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 2008

Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 2008 111 UUDENMAAN Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 28 Tässä raportissa kuvataan työhyvinvointiin liittyvää työsuojeluvalvontaa Uudenmaan työsuojelupiirissä. Raportissa kuvatut

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työympäristöön kuuluvat työyhteisön johtaminen, työtilat ja alueet, työvälineet ja menetelmät sekä psykososiaaliset kuormitustekijät.

Työympäristöön kuuluvat työyhteisön johtaminen, työtilat ja alueet, työvälineet ja menetelmät sekä psykososiaaliset kuormitustekijät. LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄI- RINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOH- TELUN HALLINTA NAKKILAN KUN- NAN TYÖPAIKOILLA

TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄI- RINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOH- TELUN HALLINTA NAKKILAN KUN- NAN TYÖPAIKOILLA TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄI- RINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOH- TELUN HALLINTA NAKKILAN KUN- NAN TYÖPAIKOILLA 1 HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU...3 2 VAS TUUT HÄIR INNÄN JA EPÄASIALLIS EN KOHT ELUN EHK ÄISE

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Tarkastuskertomus 2016/ (5) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Tarkastuskertomus 2016/ (5) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo Tarkastuskertomus 2016/10410 1 (5) Työsuojelutarkastus Tarkastuspäivä ja -aika 20.1.2016 klo 9.00-11.15 Työnantaja Harjavallan kaupunki Osoite Satakunnantie 110, 29200 HARJAVALTA Valvontakohde Kaupungintalo

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot