Riskien arviointi työpaikalla. työkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riskien arviointi työpaikalla. työkirja"

Transkriptio

1 Riskien arviointi työpaikalla työkirja

2 Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työturvallisuuskeskus Riski Arvin selainversion mukaiset päivitykset Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus 2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 3 ALKUSANAT... 5 MÄÄRITELMÄT TAUSTA MITÄ RISKIEN ARVIOINTI ON? HYVIN TEHDYN RISKIEN ARVIOINNIN TUNNUSMERKKEJÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Työnantajan velvoitteet Työterveyshuollon tehtävät RISKIEN ARVIOINTI JA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU JA VALMISTAUTUMINEN TAVOITE PÄÄTÖS ARVIOINNIN TOTEUTTAMISESTA ARVIOINTIRYHMÄ Arviointiryhmän muodostaminen Työtekijöiden osallistuminen Asiantuntijoiden käyttö TOIMINTATAVAT JA PELISÄÄNNÖT TAVOITTEET, AIKATAULU JA RESURSSIT LÄHTÖTIEDOT JA KOULUTUS ARVIOINTIKOHTEIDEN VALINTA TIEDOTTAMINEN RISKIEN ARVIOINNIN TEKEMINEN VAAROJEN TUNNISTAMINEN Tavoite Vaaratekijöiden kirjaaminen Vaaratilanteen kuvaaminen Vaaralle altistuvien henkilöiden tunnistaminen RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tavoite Riskien luokittelu Vakavuus ja todennäköisyys Riskitaulukko RISKIN MERKITTÄVYYDESTÄ PÄÄTTÄMINEN Tavoite Keinoja merkittävyyden määrittämiseen TOIMENPITEIDEN VALINTA Tavoite Toimenpiteiden valinta SEURANTA JA PALAUTE

4 3.5.1 Tavoite Tulosten hyödyntäminen Arvioinnin päivittäminen RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA TYÖKIRJAN KÄYTTÖ MIHIN TYÖKIRJA SOVELTUU? TYÖVÄLINEET Tarkistuslistat Toimenpidelomake Muut lomakkeet FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) TARKISTUSLISTAN SISÄLTÖ RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TOIMENPITEET FYSIKAALISTEN RISKIEN HALLITSEMISEKSI TAPATURMAN VAARAT (T) TARKISTUSLISTAN SISÄLTÖ RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TOIMENPITEET TAPATURMARISKIEN HALLITSEMISEKSI FYYSINEN KUORMITTUMINEN (E) TARKISTUSLISTOJEN SISÄLTÖ RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TOIMENPITEET ERGONOMIAN AIHEUTTAMIEN RISKIEN HALLITSEMISEKSI KEMIALLISET JA BIOLOGISET VAARATEKIJÄT (K, B) TARKISTUSLISTOJEN SISÄLTÖ RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TOIMENPITEET KEMIALLISTEN RISKIEN HALLITSEMISEKSI HENKINEN KUORMITTUMINEN (H) TARKISTUSLISTOJEN SISÄLTÖ RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TOIMENPITEET HENKISEN KUORMITTUMISEN RISKIEN HALLITSEMISEKSI

5 Alkusanat Tämä työkirja on tarkoitettu oppaaksi työpaikalla esiintyvien vaarojen tunnistamisessa ja en suuruuden määrittämisessä. Työkirja on tarkoitettu yrityksen oman henkilöstön käyttöön ja oman työn en arviointiin. Työkirjassa annetaan raamit ja ohjeet en arvioinnin toteuttamiseksi tapa, jolla en arviointi yrityksessä käytännössä toteutetaan voidaan valita joustavasti. Tämä on työkirjan kahdeksas painos. Työkirja perustuu Mervi Murtosen vuonna 1997 laatimaan materiaaliin. Ensimmäisen painoksen jälkeen työkirjan sisältöä on tarkennettu ja päivitetty vastaamaan lainsäädännön muuttuneita vaatimuksia. Myös tarkistuslistoja on päivitetty ja tarkistuslistojen sisältöjen kuvauksia on tarkennettu. Riskien arvioinnin periaatteet ja toimintatavat eivät ole muuttuneet. Työkirja on käytössä lukuisissa eri kokoisissa yrityksissä. Työkirjasta ja en arvioinnin toteuttamisesta on saatu lukuisia toteutuskelpoisia kommentteja yrityksiltä ja muilta en arvioinnin parissa toimivilta henkilöiltä. Kiitos niistä! Työkirjasta on näiden kommenttien perusteella pyritty tekemään entistä selkeämpi ja käyttökelpoisempi. Toivomme edelleenkin palautetta Riskien arviointi työpaikalla -työkirjasta ja en arvioinnin toteuttamisesta erilaisissa organisaatioissa. Palautetta voi antaa sähköpostiosoitteeseen Menestystä en arviointiin! Tekijä 5

6 Määritelmät Vaara Vaaroilla tai vaaratekijöillä tarkoitetaan työssä esiintyviä tekijöitä, ominaisuuksia tai ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle, esimerkiksi tapaturman, onnettomuuden, ammattitaudin tai liiallista ruumiillista tai henkistä kuormittumista. Vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, liukkaat lattiat, jatkuva kiire tai huono työasento. Vaaratilanne Vaaratilanteessa henkilöön kohdistuu yksi tai useampia vaaratekijöitä. Vaaralle altistuminen Vaaralle altistuminen tarkoittaa, että henkilö joutuu vaaran vaikutusalueelle eli vaaravyöhykkeelle ja on alttiina vaaran aiheuttamille haitallisille seurauksille. Riski Riski on vaaratilanteen aiheuttamien vahinkojen vakavuuden ja todennäköisyyden yhdistelmä. Riski kuvaa vaaran suuruutta. Turvallisuus Turvallisuus kuvaa varmuutta siitä, että mahdollisia vahinkoja ei esiinny. Työpaikkaa voidaan pitää turvallisena, mikäli siellä esiintyvät t ovat hyväksyttäviä. Riskien arviointi Riskien arviointi on laaja-alaista ja systemaattista vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien en suuruuden määrittämistä. Riskien arvioinnin tavoitteena on työn turvallisuuden tehokas parantaminen. Riskienhallinta Riskienhallinta on systemaattista työtä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea yrityksessä tehtävää toimintaa en pienentämiseksi tai poistamiseksi. 6

7 Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute 1 Tausta 1.1 Mitä en arviointi on? Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien en suuruuden määrittämistä ja en merkityksen arviointia. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua parhaimmillaan. Arvioinnissa tarkastellaan paitsi aikaisemmin sattuneita tapaturmia ja onnettomuuksia, myös sellaisia riskejä, jotka eivät ole vielä toteutuneet tai aiheuttaneet vahinkoa. Riskien arvioinnin avulla voidaan havaita toiminnassa esiintyvät t ajoissa, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Arvioinnin suunnittelu Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Riskien merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 1. Riskien arvioinnin ja hallinnan vaiheet. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi. Arviointi etenee vaiheittain, noudattaen hyviksi havaittuja en arvioinnin vaiheita (Kuva 1). Riskien arvioinnin perusta on työssä esiintyvien vaarojen tunnistaminen. Jos havaittuja vaaroja ei voida täysin poistaa arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Arvioinnin perusteella voidaan tehdä perusteltuja valintoja turvallisuuden parantamiseksi. 7

8 Väli tömä toimenpit et Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Riskien suuruuden m äärittäm inen Seuraukset Todennäköisyys Riskien merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Seuranta ja palaute Arvioinnin suunnittelu Jotta en arviointi johtaisi työturvallisuuden paranemiseen käytännössä, tulee arvioinnin perusteella määrittää tärkeimmät työturvallisuuden kehittämistarpeet. Kun toimenpiteet kohdistetaan suurimpien en poistamiseen, saadaan toimenpiteillä aikaan tehokkain turvallisuustason paraneminen. Ehdotettujen toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia. Jatkuvuutta en arviointiin tuo toimenpiteiden vaikutusten arviointi, tilanteen jatkuva seuranta ja palaute arvioinnin tuloksista työntekijöille. 1.2 Hyvin tehdyn en arvioinnin tunnusmerkkejä Hyvä en arviointi on työnantajan organisoima ja siihen osallistuvat yrityksen eri tahot omien toimenkuviensa mukaisesti. Hyvä en arviointi noudattaa PATperiaatetta, eli siihen osallistuu sekä päättäjiä, asiantuntijoita että työntekijöitä. Ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemä en arviointi tulee aina tehdä yhteistyössä yrityksen oman henkilöstön kanssa. Henkilöstön mukaan ottamiseen kuuluu aktiivinen tiedottaminen en arvioinnin toteuttamisesta ja tuloksista henkilöstölle. Hyvin tehty en arviointi on totuudenmukainen eli siinä kuvataan rehellisesti työolosuhteet ja työtehtävät sellaisena kuin ne käytännössä esiintyvät. Riskien arvioinnin aikana työtä tulee tarkastella puolueettomasti ja totuudenmukaisesti. Aiemmin toteutetut toimenpiteet en hallitsemiseksi otetaan huomioon niiltä osin, kuin ne todellisuudessa ovat käytössä. Esimerkiksi melun aiheuttaman n suuruutta arvioitaessa meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutus otetaan huomioon vain, mikäli toimenpiteet todella on toteutettu. Hyvä en arviointi on järjestelmällinen. Riskien arviointi on tehty hyvin, jos siinä on systemaattisesti tunnistettu vaarat ja arvioitu t kaikista keskeisistä yrityksen toiminnoista. Riskien arvioinnin tulee kattaa kaikki yritykselle merkittävät alueet. Arviointi tulee laatia siten, että tärkeimpiä ja suurimpia alueita tarkastellaan muita tarkemmin. Yleisluontoista arviointia tulee täydentää yksityiskohtaisemmilla selvityksillä. Hyvä en arviointi on erotteleva, ja se paljastaa keskeisimmät työturvallisuuden kehittämistarpeet. Riskin suuruuden määrittäminen tulee toteuttaa niin, että joukosta erottuvat isoimmat ja työturvallisuuden kannalta merkittävimmät t. Toisaalta arvioinnista tulee erottua ne t, joiden suhteen ei tarvita erityistoimenpiteitä tai jatkoselvityksiä. Arvioinnin tulokset ovat tehokkaimmin hyödynnettävissä, mikäli arvioinnin perusteella voidaan päätyä muutamiin keskeisiin ja yritykselle toteuttamiskelpoisiin toimenpiteisiin en hallitsemiseksi. 8

9 Hyvä en arviointi on ennakoiva. Se perustuu tietoihin yrityksen riskeistä ja aiemmista vaaratilanteista ja onnettomuuksista sekä läheltä piti -tilanteista. Tapahtumahistorian lisäksi siinä otetaan huomioon myös ne vaarat, joita vielä ei ole esiintynyt, mutta joiden esiintyminen työssä on mahdollista. Samalla arvioidaan aiemmin toteutettujen turvallisuustoimenpiteiden riittävyys. Hyvä en arviointi on käytännönläheinen. Sen tärkein tehtävä on tuottaa selkeitä ja toteuttamiskelpoisia toimenpide-ehdotuksia työturvallisuuden parantamiseksi. Hyvään en arviointikäytäntöön kuuluu, että sen tuloksia hyödynnetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja lisäksi muissa työsuojelun kehittämisen eri muodoissa, esimerkiksi työohjeissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Hyvä en arviointi on dokumentoitu. Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset esitetään kirjallisena. Dokumentteihin kannattaa täydentää tiedot toimenpiteiden toteutumisesta. Toteutuneet toimenpiteet osoittavat en arvioinnin olleen tuloksekasta. Hyvä en arviointi on kehittyvä ja yrityksen mukana elävä toiminto. Hyvään en arviointiin kuuluu toimenpiteiden toteutumisen seuranta, en uudelleenarviointi toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja jatkuva työympäristön tarkkailu en ennaltaehkäisemiseksi. Riskien arvioinnin sisältämiä tietoja tulee ylläpitää uusimalla arviointi säännöllisesti. 9

10 1.3 Lainsäädäntö Työnantajan velvoitteet Työnantajan on työturvallisuuslain (TTL 738/2002) mukaan huolehdittava työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työturvallisuuslain 10 :ssä en arvioinnista säädetään seuraavasti: Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1. Tapaturman ja muun terveyden menettämisen vaara 2. Esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet 3. Työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä 4. Työn kuormitustekijät ja 5. Mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät on tunnistettava ja arvioitava kaikilla työpaikoilla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, riippumatta työpaikan koosta tai toimialasta. Selvityksen laajuus, toteutustavat ja menetelmät voidaan valita työpaikkakohtaisesti, mutta niiden tulee kattaa kaikki työt ja kaikenlaiset vaara- ja haittatekijät. Kertaluontoinen selvitys ei riitä, vaan vaarojen selvittämisen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Jos työpaikalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaara- ja haittatekijöiden tunnistamiseen tai en arvioinnin suorittamiseen, tehtävään on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Tunnistetut vaara- ja haittatekijät on mahdollisuuksien mukaan poistettava. Jäljelle jääneiden haittojen tai vaarojen merkitys työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle tulee arvioida (en arviointi). Arvioinnin on johdettava toimenpiteisiin, eli jäljelle jääneiden vaaratekijöiden vaikutuksia työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle on pienennettävä niin että lain ja säädösten asettamat minimivaatimukset täyttyvät ja että työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaarantuvat mahdollisimman vähän. 10

11 Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava hallussaan selvitys ja arviointi työpaikalla esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä. Työnantajan on kyettävä osoittamaan, että en arviointi on tehty, mutta selvitystä ei edellytetä määrämuotoisena tai kirjallisena. Käytännön syistä en arviointi tulee tehdä kirjallisena tai sähköisesti tallennutussa muodossa, jolloin pystytään helposti osoittamaan viranomaiselle, että selvitys on tehty. Kun en arviointi tehdään tämän työkirjan avulla, täytetyistä tarkistuslistoista ja lomakkeista muodostuu en arvioinnin dokumentaatio. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys, työpaikalla suoritetut mittaukset ja muut selvitykset täydentävät osaltaan en arvioinnin dokumentaatiota. Useissa valtioneuvoston päätöksissä on yksityiskohtaisempia vaatimuksia vaarojen tunnistamisesta ja niiden merkityksen arvioinnista. Nämäkin ovat osa työpaikan en arviointia ja niiden tulokset ovat vaadittua dokumentaatiota. Selvitystä työpaikan vaara- ja haittatekijöistä on päivitettävä olosuhteiden muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ei rajaudu pelkästään en arviointityöhön, vaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Jatkuvan ja järjestelmällisen tarkkailun avulla voidaan varmistaa työolojen pysyminen turvallisena tai toisaalta havaita aiemmin huomaamatta jääneitä vaaroja tai puutteita. Riskien arviointiin liittyviä yksityiskohtaisempia määräyksiä ja velvoitteita on työturvallisuuslain lisäksi useissa valtioneuvoston päätöksissä (VNp) ja asetuksissa (VNa) mm. seuraavista asioista: Asbestityöstä (VNp 1380/1994) Henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (VNp 1407/1993) Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (VNa 1484/2001) Kemiallisista tekijöistä työssä (VNa 715/2001) Koneiden turvallisuudesta (VNa 400/2008) Käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (VNp 1409/1993) Lyijytyöstä (VNp 1154/1993) Näyttöpäätetyöstä (VNp 1405/1993) Rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (VNp 410/1986) Työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (VNa 716/2000) Työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (VNp 976/1994) Työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (VNa 85/2006) Työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (VNp 1155/1993) Työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (VNa 48/2005) 11

12 Työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (VNp 922/1999) Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (VNa 403/2008) Työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja valtioneuvoston päätösten noudattamista ja siten myös en arvioinnin toteuttamista yrityksissä valvovat aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueet. Kysy tarvittaessa lisää omasta aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueesta! Työterveyshuollon tehtävät Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville työntekijöille. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy ja työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Yksi työterveyshuollon tehtävistä on työssä esiintyvien vaarojen ja -haittojen selvittäminen, arviointi ja seuranta toistuvien työpaikkakäyntien, työpaikkaselvitysten tai muiden toimenpiteiden avulla (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Työterveyshuolto on osa yrityksen työsuojelutoimintaa. Riskien arvioinnissa tarvitaan yhteistyötä yrityksen työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kesken. Yrityksessä on käytännön tuntemus ja tieto työssä esiintyvistä riskeistä, mutta niiden tarkempaan analysointiin tarvitaan usein työterveyshuollon asiantuntemusta. Työterveyshuolto on puolueeton ja luotettava asiantuntijataho, joka voi tukea yritystä erityisesti työssä esiintyvien vaara- ja haittatekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa ja toimenpiteiden valinnassa ja suunnittelussa. Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja työpaikkojen omat en arvioinnit ovat rinnakkaisia ja toisiaan tukevia toimintoja. Työpaikalla tehtävät en arvioinnit ovat työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla, työpaikkaselvitykset työterveyshuoltolain mukaan taas työterveyshuollon vastuulla. Niillä on sama kohde ja tavoite: työn turvallisuuden ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Riskien arviointi on yleensä laaja-alaisempi ja systemaattisempi. Siinä lähtökohtana on työnantajan velvollisuus selvittää kaikki työssä esiintyvät vaara- ja kuormitustekijät. Työterveyshuolto voi tukea työnantajaa tässä tehtävässä. Työterveyshuollon oma työpaikkaselvitys on puolestaan asiantuntijalähtöisempi ja vapaamuotoisempi. Se pureutuu usein tarkemmin yksityiskohtiin ja vaara- ja haittatekijöiden terveydellisen merkityksen arviointiin. Riskien arvioinnit ja työpaikkaselvitykset ovat toisiaan täydentäviä aineistoja, joita kannattaa käyttää toinen toisensa lähtötietoina ja kehittää molempia yhdessä. 12

13 1.4 Riskien arviointi ja työsuojelun toimintaohjelma Yrityksen työturvallisuustoiminnan tulee perustua työssä esiintyviin riskeihin ja niiden hallintaan. Riskien arviointi on siten koko työturvallisuustoiminnan kulmakiviä. Vasta kun tunnetaan työn turvallisuuden nykytilanne ja ongelmakohdat, voidaan yrityksen turvallisuustoimintaa ohjata ja hallita tehokkaasti ja tuloksellisesti. Työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on tehostaa ennakoivaa työsuojelua ja parantaa suunnitelmallisesti työoloja työpaikan omien edellytysten mukaisesti. Työsuojelun toimintaohjelma antaa puitteet, joiden varaan voidaan rakentaa yrityksen turvallisuustoimintaa (kuva 2). Työsuojelun toimintaohjelma Tavoitteet, pelisäännöt, vastuut ja velvoitteet Riskien arviointi Suunnitelmat ja toimenpiteet Kuva 2. Riskien arviointia voidaan käyttää apuna työsuojelun toimintaohjelmaa laadittaessa. Toimintaohjelmassa puolestaan määritetään en arvioinnin ja muun työsuojelutoiminnan yleiset linjaukset. Työsuojelun toimintaohjelma on työnantajakohtainen. Toimintaohjelmassa työnantaja kuvaa toimenpiteet työsuojelutoiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. Toimintaohjelma voi olla yleinen työsuojelun toimintapolitiikka tai yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi toimintasuunnitelma. Riskien arvioinnin avulla määritetään 13

14 toimintaohjelmaan kirjattavat työsuojelun kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelmaan kirjataan käytännössä toimiviksi osoittautuneet käytännöt sekä mietitään toimintatavoissa olevat puutteet ja kehittämisen painopisteet. Työsuojelun toimintaohjelmasta johdetaan tavoitteet ja toimenpiteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi työpaikalla. 14

15 Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute 2 Riskien arvioinnin suunnittelu ja valmistautuminen 2.1 Tavoite Riskien arvioinnin sujumista helpottaa sen huolellinen suunnittelu, varsinkin jos en arviointi on yrityksille uutta. Hyvin suunniteltu arviointi on helpompi ja nopeampi toteuttaa. Käytännössä on havaittu, että on muutamia asioita, jotka tulee selvittää ennen varsinaiseen en arviointiin ryhtymistä. Tämän työkirjan osana olevaa Riskien arvioinnin suunnittelu -lomaketta voidaan käyttää työpohjana näiden asioiden käsittelyyn. Arvioinnin suunnittelu Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Riskien merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen 2.2 Päätös arvioinnin toteuttamisesta Päätös en arvioinnin toteuttamisesta tehdään yrityksen johdossa. Ilman yritysjohdossa tehtyä päätöstä en arviointi on turhaa. Johdon sitoutuminen en arviointiin tarkoittaa paitsi muodollista lupaa tehdä arviointi, myös käytännön tekoja arvioinnin onnistumisen varmistamiseksi. Johdon sitoutumista tarvitaan riittävien resurssien varaamiseksi, käytännön toimenpiteiden toteuttamiseksi arvioinnin jälkeen ja arvioinnin jatkuvuuden varmistamiseksi. Työpaikan turvallisuustoiminta ja en arviointi on työnantajan vastuulla. Työnantajan on varattava riittävät resurssit en arvioinnin toteuttamiseen, määriteltävä arviointiin liittyvät tehtävät ja nimettävä näihin tehtäviin henkilöt. Työnjaossa tulee määritellä tehtävien sisältö, vastuut, oikeudet päätösten tekemiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tehtäviin käytössä olevat resurssit. 2.3 Arviointiryhmä Arviointiryhmän muodostaminen Riskien arviointi on yhteisten asioiden kehittämistä, ja siksi se kannattaa tehdä ryhmätyönä. Riskien arviointiin tarvitaan eri henkilöstöryhmien osallistumista, ja arviointiryhmän tulisikin noudattaa yleistä ryhmätöiden PAT-periaatetta. Sen mukaan tehokkaaseen kehittämistoimintaan osallistuu päättäjiä, asiantuntijoita ja työntekijöitä (Kuva 3). PAT-periaate ei tarkoita sitä, että kaikki osallistuisivat arviointiin yhtä aikaa 15

16 ja samanlaisella panoksella. Eri osapuolten sitoutuminen ja työ yhteisen tavoitteen eteen on PAT-periaatteen lähtökohta. Päättäjät Ylin johto Linjaorganisaatio Konsultit Viranomaiset Tutkimuslaitokset Ulkopuoliset asiantuntijat Omat asiantuntijat Työsuojeluorganisaatio Työterveyshuolto Riskien arviointiryhmä Työntekijät Kuva 3. PAT-periaate en arvioinnissa Arviointi voidaan toteuttaa joko yrityksessä toimivan työsuojeluorganisaation tai kehitysryhmien voimin, tai en arviointia varten voidaan perustaa erillinen arviointiryhmä. Tehokkaimmillaan en arviointiin osallistuvan ryhmän koko on 3-5 henkilöä. Käytännön asioiden järjestämiseksi arviointiryhmälle tulisi nimetä vetäjä, joka toimii samalla en arvioinnin yhteyshenkilönä sekä johdon että henkilöstön suuntaan Työtekijöiden osallistuminen Työntekijöiden osallistuminen en arviointiin on tärkeää. Tarkastellaanhan arvioinnissa juuri työntekijöihin kohdistuvia riskejä. Yksi Riskien arviointi työpaikalla -työkirjan keskeisistä periaatteista on yrityksen henkilöstön tekemä en arviointi ja työntekijöiden osaamisen ja kokemusten hyödyntäminen en arvioinnissa. Erityisesti vaarojen tunnistusvaiheessa on syytä kuulla työntekijöiden mielipiteitä. Arviointiryhmään tulee osallistua yksi tai useampia työntekijöiden edustajia. Työntekijöiden edustajana voi toimia työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies, pääluottamusmies tai kuka tahansa työntekijä, jolla on riittävästi kokemusta tarkasteltavasta työstä ja työssä esiintyvistä riskeistä. Arviointiryhmään kuuluvien työntekijöiden li- 16

17 säksi en arvioinnissa tulee kuulla mahdollisimman monia tarkastelun kohteena olevien työpisteiden työntekijöitä. Työntekijöiden näkemyksiä heidän omassa työssään esiintyvistä riskeistä voidaan koota esimerkiksi erilaisten kyselyjen ja haastattelujen avulla tai antamalla työntekijöiden itse tunnistaa työssä esiintyvät vaarat tarkistuslistojen avulla Asiantuntijoiden käyttö Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee käyttää asiantuntijoita apuna sellaisten en arvioinnissa, joista itsellä ei ole riittävästi tietoa. Asiantuntijoita voidaan myös käyttää yksityiskohtaisempien analyysien, selvitysten tai mittausten tekemisessä tärkeimmistä alueista. Riskien arviointi työpaikalla aineiston perusajatuksena on kuitenkin se, että en arviointia ei annettaisi yksinomaan asiantuntijoiden tehtäväksi, vaan asiantuntijoita käytettäisiin vain tarvittaessa täydennystä tai lisätietoa yrityksen henkilöstön tekemän en arvioinnin tueksi. Tiettyjen erityisen yksityiskohtaiseen arviointiin voidaan tarvita asiantuntijaapua. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi henkiseen kuormittumiseen ja kemikaalien käyttöön liittyvät erityist. Näiden en osalta voidaan oheisten tarkistuslistojen avulla tehdä alustava en arviointi työpaikan oman henkilöstön voimin, ja tämän alustavan kartoituksen avulla päättää yksityiskohtaisempien analyysien ja asiantuntijaavun tarpeesta. Työterveyshuolto on monen yrityksen tutuin ja läheisin työturvallisuuden asiantuntija. Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää havaittujen vaarojen merkittävyyden arvioinnissa, turvallisuustoimenpiteiden tarpeen arvioinnissa ja oikeiden toimenpiteiden valinnassa. 2.4 Toimintatavat ja pelisäännöt Yritys voi organisoida en arvioinnin parhaaksi katsomallaan tavalla. Riskien arvioinnin toteuttamiseen on olemassa lukuisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Arvioinnissa kannattaa hyödyntää yrityksessä jo käytössä olevia toimintatapoja (esim. viikkopalaverit, ilmoitustaulut, kehittämisryhmät, dokumentointikäytännöt jne). Arviointia ei tarvitse tehdä kerralla valmiiksi, vaan arviointituokioita voidaan pitää joustavasti muun toiminnan lomassa. Työpaikalla voidaan järjestää esimerkiksi 1-2 tunnin mittaisia arviointipalavereita ruokatunnin jatkeeksi tai vuoronvaihdon yhteydessä. 17

18 Arviointiryhmän vetäjän tehtävänä on koota arviointiryhmä, hankkia tarvittavat menetelmät ja tarvikkeet arviointia varten, määrittää arviointiin osallistuvien henkilöiden koulutustarve ja järjestää tarvittava koulutus. Arviointiryhmän tehtävänä on arvioinnin suunnittelu ja organisointi, tehtävien jakaminen, henkilöstön opastaminen ja avustaminen ja johtopäätösten tekeminen arvioinnin tuloksista. Käytännössä arviointiryhmän vetäjän kannattaa selvittää yhteistyössä työnantajan ja arviointiryhmän kanssa, miten en arviointi yrityksessä toteutetaan. Vaihtoehtoisia toimintatapoja ovat esimerkiksi: Arviointiryhmä toteuttaa koko en arvioinnin itse: Työpaikalla kootaan en arviointiryhmä, jossa on työnantajan, työntekijöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden edustajat. Sopiva ryhmäkoko on työpaikan koosta riippuen n. 3-7 henkilöä. Arviointiryhmä perehtyy en arvioinnin periaatteisiin ja toteutustapaan, hankkii mahdollisesti koulutuksen avulla riittävän asiantuntemuksen ja toteuttaa arvioinnin ryhmän sisäisenä työnä. Arviointiryhmä voi tarvittaessa haastatella työntekijöitä. Tämä menettely soveltuu erityisesti pienille työpaikoille. Arvioinnin koordinointiryhmä, joka jakaa arviointityön muille: Riskien arviointia varten kootaan 2-4 henkilön koordinointiryhmä, jonka tarkoituksena on organisoida en arvioinnin toteutus työpaikalla. Koordinointiryhmän jäsenet jakavat tietoa en arvioinnin periaatteista ja menettelyistä työpaikalla, ja varsinaisen en arviointityön tekee kunkin arviointikohteen työntekijöistä koottu en arvioinnin työryhmä. Koordinointiryhmän tehtävänä on auttaa arvioinnin käytännön järjestelyissä, antaa arviointiryhmille tukea asiakysymyksissä, tehdä yhteenveto arvioinneista ja määrittää esitettyjen toimenpideehdotusten toteuttamiskelpoisuus ja lisäselvitysten tarve. Tehtävät voidaan jakaa myös siten, että vaarojen tunnistaminen annetaan työntekijöiden tehtäväksi, mutta arviointiryhmä arvioi en suuruuden ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Menettely sopii selkeästi organisoituneille isommille työpaikoille sekä monen toimipisteen työpaikoille. Kyselyt ja henkilökohtaiset arvioinnit: Arviointi voidaan tehdä joko suljettuna kyselynä tai avoimena vakanssikohtaisena arviointina. Kyselyjä on käytetty erityisesti henkisen kuormittumisen arviointiin. Ne soveltuvatkin parhaiten arkaluontoisten asioiden tarkasteluun tai kommenttien keräämiseen tilanteessa, jossa työyhteisön ilmapiiri on tulehtunut tai on muita syitä, jotka estävät asioiden käsittelyn ryhmässä. Käytännössä kyselyjen tulokset tulisikin aina purkaa ryhmätyönä, jolloin voidaan tarkentaa esiin nousseita ongelmakohtia ja etsiä niille yhdessä ratkaisuja. 18

19 Riskien arviointiin osallistuvien henkilöiden tulisi kyetä mahdollisimman objektiivisesti arvioimaan eri arviointikohteissa ja töissä esiintyviä vaaratekijöitä ja etsimään havaituille puutteille parhaita mahdollisia parannustoimenpiteitä. Riskien arvioinnin onnistumista vaarantavia tekijöitä ovat etu- ja arvoristiriidat, epäolennaisiin pikkuasioihin takertuminen ja en tahallinen yli- tai aliarviointi. Näiden välttämiseen tulisi kiinnittää huomiota jo arviointia suunniteltaessa ja sen aikana. 2.5 Tavoitteet, aikataulu ja resurssit Riskien arviointi on tavoitteellista työpaikan kehittämistä. Tavoitteiden asettaminen jäntevöittää arvioinnin tekemistä ja helpottaa toteutumisen seurantaa. Tavoitteet voidaan sitoa esimerkiksi aikatauluihin, tehtyjen arviointien määrään tai löydettyjen en tai parannustoimenpiteiden määrään. Tavoitteiden asettamisessa tulee olla realistinen: en arviointi tuottaa suuren joukon toimenpide-ehdotuksia, joista jokaista ei voida hoitaa kuntoon, ei ainakaan saman tien. Riskien arviointi ei ratkaise yrityksen kaikkia työsuojeluongelmia kerralla. Yleensä en arvioinnin avulla saadaan selville kipeimmin toimenpiteitä vaativat kohdat. Tavoitteet tulee suhteuttaa käytettävissä olevaan aikaan. Huolellisesti tehty en arviointi vie aikaa. Karkeana yleistyksenä voidaan todeta, että yhden tässä työkirjassa olevan lomakkeen avulla tehty vaarojen tunnistaminen ja n suuruuden määrittäminen vie aikaa noin tunnin. Ajankäyttöä voi hallita varaamalla arviointiin ennakolta riittävät aika- ja henkilöresurssit. Arviointiryhmän vetäjän tai arvioinnista vastaavan henkilön tulee huolehtia siitä, että arvioinnin aikana keskitytään olennaisimpiin asiakokonaisuuksiin ja jätetään merkityksettömän pienten en käsittely arvioinnin ulkopuolelle. Johdon päätös ja henkilöstön innostuneisuus eivät vielä riitä en arvioinnin toteutumiseen, ellei sen tekemiseen löydy riittävästi resursseja. Resurssien käyttö tulisi miettiä jo ennen arvioinnin aloittamista. Resurssien hallinnassa auttaa tehtävien jakaminen henkilöstölle, niin että arviointiryhmä tai työsuojeluhenkilöstö ei itse vastaa kaikesta. Vaarojen tunnistamista voidaan osittaa pitkällekin aikavälille, niin että tehdään arviointia esimerkiksi muutama tunti viikossa. Myös järkevä arviointikohteiden valinta helpottaa resurssien hallintaa (ks. kohta 2.7). 19

20 2.6 Lähtötiedot ja koulutus Yrityksissä on paljon käyttökelpoista materiaalia, jota voidaan hyödyntää en arvioinnin kohdentamisessa ja arvioinnin aikana. Periaatteena on, että päällekkäistä työtä ei kannata tehdä, jos tieto löytyy jo jostain muualta. Riskien arviointi antaa myös tilaisuuden arvioida tietojen paikkansapitävyyttä ja riittävyyttä. Riskien arvioinnin lähtötietoina voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia tietolähteitä: Aiemmat turvallisuustarkastelut Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset Työsuojelutarkastusten pöytäkirjat Kemikaaliluettelot ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet Tapaturma- ja läheltä piti tilastot. Riskien arviointi ei edellytä erityistä koulutusta, mutta arviointiin osallistuvien henkilöiden on kuitenkin syytä tuntea en arvioinnin yleiset periaatteet. Arviointimenetelmien kokeilu erilaisten harjoitustöiden avulla on havaittu tehokkaaksi tavaksi perehdyttää henkilöstöä arvioinnin tekemiseen. Riskien arviointiin on tarjolla eri koulutustahojen järjestämää maksullista koulutusta, mutta yrityksessä voidaan arviointiin osallistuvien henkilöiden perehdyttäminen järjestää myös omin voimin. 2.7 Arviointikohteiden valinta Aivan pienimpiä yrityksiä lukuun ottamatta en arviointia ei voida tehdä kerralla koko yrityksen toiminnasta, vaan arviointi on yleensä syytä jakaa osiin. Arvioinnin jakaminen pienempiin kohteisiin helpottaa arviointiin käytetyn ajan hallintaa ja samalla arvioinnissa voidaan keskittyä kulloiseenkin arviointikohteeseen yksityiskohtaisemmin. Arviointikohteiden rajaamisessa on monta vaihtoehtoista, yrityksen koosta ja toiminnan luonteesta riippuvaa tapaa. Arviointia voidaan rajata työtehtävien, työpisteiden, tiimien, prosessin osien, linjojen, osastojen tai rakennusten mukaisesti. Kohteita voi myös etsiä kysymällä Mitä meidän yrityksessämme tehdään?. Kerralla tarkasteltavan en arvioinnin kohteen tulisi olla selkeästi rajattu, riittävän kokoinen, mutta kuitenkin helposti hallittavissa oleva toiminnan osa. Arviointikohteet voidaan määrittää esimerkiksi tähän työkirjaan kuuluvan Riskien arviointikohteiden valinta -lomakkeen avulla. 20

Riskien arviointi työpaikalla. työkirja

Riskien arviointi työpaikalla. työkirja Riskien arviointi työpaikalla työkirja Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työturvallisuuskeskus 1.6.2015 2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 3 ALKUSANAT... 5 MÄÄRITELMÄT... 6 1 TAUSTA...

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELU 3 2.1 Lähtötiedot 3 2.2 Sitoutuminen 3 2.3. Arvioinnin kohteet 3 2.4 Arviointiryhmä 4 2.5 Koulutus 4 2.6 Tiedottaminen

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluhallinto ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1 KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOIMINTAMALLI PIENILLE JA KESKISUURILLE TYÖPAIKOILLE SISÄILMAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI ISOKÄÄNTÄ PÄIVI, REIMAN MARJUT, RAUTIALA SIRPA

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Rakentamisen prosessit TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kehittää rakennusyrityksille toimintatavat rakennustyömaan työriskien arviointiin sekä

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot