Raision kaupungin sairauspoissaolojen hallinta

Transkriptio

1 Raision kaupungin sairauspoissaolojen hallinta

2 2

3 1 JOHDANTO SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTAMALLIN TARKOITUS ROOLIT JA TEHTÄVÄT SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA... 8 Työterveyshuollon rooli... 8 Työterveyshuollon järjestämistä koskevat suunnitelmat... 9 Työterveysyhteistyö SAIRAUSPOISSAOLOJEN PERUSTEET JA POISSAOLOJEN HYVÄKSYMISKÄYTÄNNÖT Sairauspoissaolo omailmoituksella enintään viisi kalenteripäivää Sairauspoissaolon tarpeen arviointi Sairastuminen vapaapäivien yhteydessä Kenellä on oikeus käsitellä sairauspoissaolotietoja työpaikalla? Työyhteisöerimielisyydet ja sairauspoissaolot PALKALLISEN SAIRAUSPOISSAOLON EDELLYTYKSET Sairauslomapalkan määrä Lääkärissä ja tutkimuksissa käynnit Oikeus vuosiloman siirtämiseen TYÖHÖN PALUU SAIRAUSPOISSAOLON JÄLKEEN Työhön paluun tukeminen Työhön palaaminen kesken sairauspoissaolon SAIRAUSPOISSAOLOSEURANTA Sairauspoissaoloihin liittyvät puheeksiottorajat ja toimenpiteet Sairaus-ja tapaturmapoissaolojen seuranta Raision kaupungin keskuksissa ja työyksiköissä Työterveyshuollon raportointi HALLINTAMALLIN HYVÄKSYMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO LIITE 1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT Raision kaupungin voimassa oleva ohje LIITE 2 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI/RAISION KAUPUNKI LIITE 3 VARHEMAKSUT LIITE 4 KT: ESIMERKKEJÄ TERVEYTEEN LIITTYVIEN TUTKIMUSTEN TOTEUTTAMISESTA TYÖ- TAI VAPAA-AJALLA

4 1 JOHDANTO Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyys tarkoittaa tilaa, jonka vuoksi henkilö on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen verrattavaa työtä. Työkyvyttömyys voi johtua muustakin syystä, jolloin kyse ei ole sairauspoissaolosta. Sairauspoissaolo muodostaa tapahtumaketjun, jonka eri vaiheisiin vaikuttaminen vaatii erilaisia toimintastrategioita. Lääketieteelliset syyt ovat erilaisia lyhyissä ja pitkissä sairauspoissaoloissa. Lyhyet sairauspoissaolot johtuvat usein hengitystieinfektioista, tuki- ja liikuntaelimistön kipeytymisistä, lievistä tapaturmista ja vastaavista ohimenevistä tiloista. Pidempien sairauspoissaolojen syynä on yleisimmin ollut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta mielenterveyden häiriöiden osuus on Suomessa voimakkaasti kasvanut. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat lääketieteellisten syiden lisäksi muun muassa työilmapiiriin, työmotivaatioon, poissaolokulttuuriin ja terveydenhuoltohenkilöstön toimintatapoihin liittyvät asiat. Sairauspoissaolon pitkittyessä työhön paluu saattaa vaikeutua, ja voi pahimmillaan johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Pitkä sairauspoissaolo onkin tutkimuksissa selvästi todettu pysyvää työkyvyttömyyttä ennakoivaksi tekijäksi. Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa useilla eri tavoilla. Sairauspoissaoloja voidaan ehkäistä edistämällä työturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä puuttumalla työkykyä uhkaaviin ongelmiin mahdollisimman varhain. Poissaolojen hallinnan kannalta on välttämätöntä, että perusasiat työpaikalla ovat kunnossa. Oikeudenmukainen ja toimiva esimiestyö ja työpaikan hyvä työilmapiiri vähentävät sairauspoissaoloja. Työpaikalla hyvä henki, työn mielekkyys ja hyvä esimies koetaan tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi (kts. esim. Tuula Oksanen: Workplace social capital and employee health ja EVA:n arvo- ja asennetutkimus 2010). 4

5 Raision kaupungilla työhyvinvointi tarkoittaa, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Kun työntekijä voi hyvin töissä, työilmapiiri on hyvä ja työ vastaa osaamista, sairauspoissaolojen väärinkäytölle ei ole tarvetta. Mielekäs työ lisää hyvinvointia ja työssä jaksamista. Työterveyshuollon asiantuntemusta on välttämätöntä hyödyntää sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä sekä työntekijän sairauspoissaolon eri vaiheissa: terveyden ja toimintakyvyn arvioinnissa, hoitoon ohjaamisessa ja työhön paluun tukena. Työntekijän tehtävä on huolehtia terveydestään ja työkyvystään sekä ottaa työhyvinvoinnin ongelmat puheeksi esimiehen tai työterveyden ammattihenkilön kanssa, jotta työkykyä ja terveyttä vaarantaviin tekijöihin voidaan puuttua ajoissa. 5

6 2 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTAMALLIN TARKOITUS Sairauspoissaolojen hallintamalli on Raision kaupungilla yksi työhyvinvoinnin johtamisen väline. Sairauspoissaolojen hallintamallin avulla luodaan yhtenäiset toimintaohjeet sairauspoissaoloihin liittyvien asioiden käsittelylle. Hallintamallin tarkoitus on varmistaa henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu Raision kaupungilla. Sairauspoissaolojen hallinta ei tarkoita sitä, että sairaanakin pitäisi tulla töihin. Hallintamallin tavoite on työhyvinvoinnin parantaminen. Parhaisiin tuloksiin päästään työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon aktiivisella yhteistyöllä. Sairauspoissaolojen hallintamallin tavoitteet: - Helpottaa esimiestyötä ja varmistaa työntekijöiden tasapuolinen kohtelu sairauspoissaolojen käsittelyssä sekä luoda koko organisaation yhteiset toimintaohjeet. - Kiinnittää huomiota työkyvyn alenemiin ja reagoimaan niihin varhaisessa vaiheessa - Parantaa työilmapiiriä ja työn tuloksellisuutta. Taloudellisia säästöjä voidaan kohdentaa henkilöstön hyvinvointiin. - Hyvinvoiva henkilöstö näkyy tyytyväisempinä asiakkaina. - Sairauspoissaolojen määrän vähentäminen alentaa yksittäisten henkilöiden palkattomien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden negatiivista vaikutusta henkilön kokonaisansioihin, ja sairastamiseen liittyviä kustannuksia. - Ennaltaehkäistä varhaista eläköitymistä ja siitä aiheutuvia varhemaksuja työnantajalle. Edellytykset sairauspoissaolojen hallinnalle ovat: o Poissaoloja seurataan systemaattisesti o Kaikki osapuolet tuntevat vastuunsa ja toimivat Raision kaupungin mallin mukaisella tavalla o Tiedonkulusta ja tietojen käsittelystä on sovittu niin, että asiat tulevat sujuvasti hoidetuiksi tietosuojaa rikkomatta. 6

7 3 ROOLIT JA TEHTÄVÄT SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINNASSA Sairauspoissaolojen hallinta perustuu systemaattiseen ennaltaehkäisevään toimintaan. Hyvä toimintakulttuuri syntyy jokaisen Raision kaupungin työntekijän yhteisellä panoksella. Johdon keinoja hallita sairauspoissaoloja - Turvallisen ja terveellisen työympäristön varmistaminen. - Esimiesten kouluttaminen ja tukeminen: o puheeksiottaminen o esimiesten oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttäminen o toimintamallien tekeminen tutuiksi o riittävät resurssit ja ajankäyttö esimiestyöhön - Osatyökykyisten työntekijöiden työhön paluun ja työtehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. - Työntekijän osallistumisen mahdollistaminen omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin ja ratkaisuihin. - Yhteistyö henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon sekä muiden työhyvinvointiasiantuntijoiden kanssa. - Henkilöstön työhyvinvoinnin seuranta ja raportointi sekä toimenpiteet välittömästi työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden poistamiseksi. Esimiesten keinoja hallita sairauspoissaoloja - Työntekijöiden työssä suoriutumisen seuranta sekä työhyvinvointia ja työturvallisuutta uhkaavien riskitekijöiden varhainen tunnistaminen sekä yksilö- että työyhteisötasolla. - Aktiivisen tuen toimintamallin (varhainen tuki, tehostettu tuki ja työhön paluun tuki) käyttö esimiestyössä. - Työn tavoitteisiin, tuloksiin ja osaamiseen liittyvien asioiden lisäksi työkykyyn ja työtyytyväisyyteen sekä sairauspoissaoloihin liittyvien asioiden läpikäynti kehityskeskusteluissa. - Omien esimiestaitojen kriittinen arviointi ja kehittäminen (esim. puheeksi ottaminen, ongelmatilanteiden ratkaiseminen, omien vastuiden, oikeuksien ja velvollisuuksien tunnistaminen). 7

8 - Työntekijöiden osallistumisen mahdollistaminen omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin ja ratkaisuihin (aito yhteistoiminta). - Aktiivinen yhteistyö ja vuorovaikutus työterveyshuollon kanssa: tiedottaminen meneillään olevista muutoksista, työkuormituksen riskeistä, työyhteisön ilmapiiriasioista, ym. sairauspoissaoloriskejä mahdollisesti lisäävistä asioista. - Varhainen yhteydenotto työterveyshuoltoon työntekijöiden ongelmatilanteissa. Esimiehen on ensin keskusteltava työntekijän kanssa ennen kuin lähettää hänet työterveyshuoltoon ja tarvittaessa pyydettävä työntekijää viemään keskustelumuistio mukanaan. - Yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana. - Ymmärtävä suhtautuminen perusteltuihin sairauspoissaoloihin ja siihen, että on sallittua olla poissa työstä sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. Työntekijän keinoja hallita sairauspoissaoloja - Omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen. - Oman perustehtävän tuntemus ja siihen sitoutuminen. - Ammattitaidon ylläpitäminen. - Omien työyhteisötaitojen kehittäminen ja sitoutuminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja toimintamalleihin, ongelmatilanteiden rakentava esille nostaminen. - Omien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden tunteminen. - Turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia vaarantavien tekijöiden havaitseminen ja niistä ilmoittaminen esimiehelle. - Huomion kiinnittäminen omiin arvoihin, asenteisiin ja työmoraaliin: yhteisvastuullisuuden korostaminen työyhteisön toiminnassa. 4 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA Työterveyshuollon rooli Toimivassa sairauspoissaolojen hallintajärjestelmässä on kaksi osiota: toinen organisaation sisäinen toiminta ja toinen työterveyshuollon toiminta. 8

9 Sairauspoissaolojen seurannassa ja hallinnassa on tärkeä erottaa työnantajan ja esimiehen tehtävät työterveyshuollon tehtävistä. Työterveyshuollossa sairauspoissaolojen seurannan perustana on terveydentilan ja työkyvyn seurantavelvoite, jotta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pystyttään havaitsemaan ja diagnosoimaan oireet ja sairaudet sekä ohjaamaan hoitoon ja kuntoutukseen oikea-aikaisesti. Hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuuden seurannalla edistetään työkyvyn palautumista ja työhön paluuta. Kesäkuun alusta 2012 voimaan tulleiden työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslakien muutosten tarkoituksena on ollut parantaa mahdollisuuksia puuttua aikaisempaa varhemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Tavoitteena on ollut parantaa työterveyshuollon työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välisenä yhteistyönä. Työterveyshuollon järjestämistä koskevat suunnitelmat Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuolto Aurinkoristeyksen tekemään työterveyshuoltosopimukseen ja sen pohjalta tehtyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka laaditaan vuodeksi kerrallaan. Toimintasuunnitelmassa on määritelty työterveyspalveluja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet sekä miten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Toimintasuunnitelman tavoitteet määritellään yhdessä työsuojelun, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa ja ne käsitellään yhteistoimintaryhmässä. Toimintasuunnitelmassa luetellut pitkän aikavälin tavoitteet ja niitä koskevia toimenpiteitä ovat: 9

10 Tavoite Toimenpide Työolosuhteiden terveellisyys on selvitetty ja toimenpide-ehdotukset on toteutettu työpaikoilla. Työpaikkaselvitykset on tehty kaikissa työyhteisöissä vähintään viiden vuoden välein. Työpaikkaselvitykset tehdään yhdessä sovitun prosessin ja aikataulun mukaisesti. Työkykypulmat on tunnistettu yhteistyössä ennaltaehkäisevästi. Työntekijöiden ja työyhteisöjen työ- ja toimintakyvyn palautumista on tuettu tehokkaasti. Terveystarkastukset tehdään suunnitelman mukaan. Toimitaan Aktiivisen varhaisen tukemisen toimintamallin mukaisesti. Vastuunjakoa selkiytetään. Henkilöstö tiedostaa työterveyshuollon tar- koituksen ja tuntee käytössään olevat palvelut. Työnantaja tiedottaa henkilöstölleen työterveyspalveluista ja työterveyshuolto huolehtii tiedottamisesta omalta osaltaan. Kuvassa on esitetty sairauspoissaolojen hallinta työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Organisaation toiminta-alue on vasemmalla ja työterveyshuollon oikealla. Sairauspoissaolojen hallinnassa työterveyshuollon ja työnantajan toiminta ovat erillään toisistaan, mutta niiden välillä on sovittu yhteistyösuhde työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. 10

11 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Kuva 1. Sairauspoissaolojen hallinta työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä (Lähde: Seuri ja Koskinen 2009). Työterveysyhteistyö Organisaatio-/työyhteisötasolla työnantaja ja työterveyshuolto pyrkivät systemaattiseen vuorovaikutukseen. Organisaatiotasolla työsuojelun, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajat tapaavat vähintään kahden kuukauden välein. Työnantajan puolelta raportoidaan tällöin erityisesti seuraavista asioista: - Meneillään olevat ja lähiaikoina esille nousevat henkilöstöä koskettavat toiminnalliset ja organisatoriset muutokset. - Henkilöstön yleistila (mm. työhyvinvointi, osaaminen, henkilöstön saatavuus). - Arviot työkykyyn liittyvistä vaaratekijöistä ja niistä mahdollisesti aiheutuvat riskit (mm. työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus, sisäilmaongelmat, epäasiallisen kohtelun esiintyminen). - Arviot erilaisten toimintamallien toimivuudesta - Sairauspoissaolojen kehitys. 11

12 - Työkyvyttömyyskustannukset. Työterveyshuollon puolelta raportoidaan erityisesti seuraavista asioista: - Työterveyshuollon tietojärjestelmästä raportoitavissa olevat sairauspoissaolot toiminta-alueittain. - Työterveyshuollon suoritteet (työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työhyvinvointia tukeva toiminta ja työkyvyn seuranta, neuvonta ja ohjaus, sairaanhoito) ja kustannukset. - Arviot työkykyyn liittyvistä vaaratekijöistä ja niistä mahdollisesti aiheutuvat riskit (mm. työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus, sisäilmaongelmat, epäasiallisen kohtelun esiintyminen). - Arviot erilaisten toimintamallien toimivuudesta (Varhaisen tuen malli). Työterveyshuoltopalvelujen painopiste on ennaltaehkäisevä toiminnassa (Kelan korvausluokka I). Työterveyspainotetulla sairaanhoidolla (Kelan korvausluokka II) tarkoitetaan työterveyshenkilöstön toteuttamaa sairaanhoitoa, jossa taustalla on tieto asiakkaan työstä, työyhteisöstä ja työpaikan yhteistyöverkosta. Työterveyshuolto Aurinkoristeys täydentää sairaanhoidon lääkäripalvelujen tuottamista käyttäen erikseen laaditun sopimuksen mukaan ostopalvelulääkäreitä. Työterveyshuolto Aurinkoristeys ostaa tarvittaessa erikoislääkäripalveluja liittyen työntekijöiden työ- ja toimintakykyarviointeihin. Hoitovastuu säilyy työterveyshuollon lääkärillä. Työnantajan järjestämillä sairaanhoitopalveluilla tuetaan kokonaisterveyden ja työja toimintakyvyn säilyttämistä sekä työperäisten sairauksien mahdollisimman varhaista toteamista ja hoidon käynnistämistä. Työterveyspainotettu sairaanhoito sisältää työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antaman hoidon, laboratoriotutkimukset ja röntgentutkimukset (hoitovastuu on työterveyslääkärillä). 12

13 Työterveyshuollon palvelut Johdolle Esimiehille Työntekijälle Työterveyshuollon palvelujen yhteinen seuranta ja arviointi Työpaikkakäynnit Henkilöstön terveystarkastukset Terveystarkastukset työuran eri vaiheissa Työterveyshuollon yhteistoimintasuunnit elman laadinta ja arviointi Työyhteisön toiminnan edistämisen tuki Työkykykeskustelut työntekijän kanssa, ns terveysneuvottelu Työtapojen ja - välineiden käytön ohjaus ja neuvonta työympäristössä Organisaatiomuutost en suunnittelu- ja muutostuki Kriisitilanteiden selvitys Työntekijän kuntoutus- ja uudelleensijoitusneuvottelut Varhainen tuki työkykyongelmissa Työhyvinvoinnin- ja turvallisuudenjohtam isen tuki ja konsultointi Työhyvinvoinnin johtamisen tuki ja konsultaatio Työntekijän päihdeongelmissa työterveyshuollon tuki hoitoonohjaustilanteessa Työkyvyn arviointi ja tuki Esimiesten oman jaksamisen tukeminen Kuntouttamistarpeen arviointi ja kuntoutumiseen ohjaus Työkykyä haittaavien sairauksien ja oireiden hoito 13

14 Työterveyshuollon ja työpaikan yhteydenpidossa on huomioitava vaitiolovelvollisuutta koskevat määräykset. Työntekijä voi itse antaa luvan työterveyshuollolle sairaustietojensa käsittelyyn työnantajan tai tämän edustajan kanssa. On kuitenkin kaikkien kannalta parempi, että itse sairaudesta puhutaan mahdollisimman vähän ja keskitytään enemmänkin sairauden aiheuttaman rajoitteen huomioimiseen. Myös työyhteisössä on luvallista keskustella työntekijän sairauden aiheuttamasta rajoitteesta, mutta ei itse sairaudesta. Terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyyn vaaditaan aina henkilön oma suostumus. Työpaikan ja työterveyshuollon välisen toimivan yhteistyön edellytyksinä ovat toisen osapuolen toimintatapojen ja -kulttuurin tuntemus, työpaikan olosuhteiden ja organisaation tuntemus sekä työterveyshuollossa riittävän laaja-alainen ja monipuolinen osaaminen. Työterveyshuollon vastuulla on osallistua aktiivisesti työolosuhteiden seurantaan, suositusten tekemiseen sekä tehtyjen toimenpiteiden seurantaan. Esimerkiksi muutostilanteissa tulee hyödyntää työterveyshuollon tarjoamat palvelut ja osaaminen terveys- ja työhyvinvointiriskien tunnistamisessa sekä toimenpiteiden ennakoinnissa. Sairauspoissaolojen hallinnan kannalta tärkeimmät työnantajan ja työterveyshuollon välisen yhteistyön muodot ovat: säännölliset työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työolojen seuranta ja raportointi säännölliset yhteistyöpalaverit, joihin osallistuu työterveyshuollon ja eri henkilöstöryhmien edustajia ja joissa pohditaan tarvittavia toimenpiteitä työterveyshuollon arvio työkykyisyydestä ja työhön paluun edellytyksistä pitkän sairauspoissaolon/useiden lyhyiden poissaolojen jälkeen (90 päivän lausunto) ja silloin, kun työntekijä haluaa palata töihin kesken sairausloman työhön paluun tukeminen yhdessä työnantajan kanssa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiset työterveysneuvottelut 14

15 Esimiehen, työterveyshuollon ja työntekijän yhteisessä työterveysneuvottelussa keskustellaan työntekijän omalla suostumuksella hänen työkykynsä alenemiseen ja sairauden aiheuttamiin rajoitteisiin liittyvistä asioista. Kokouksessa keskustellaan työn tekemiseen liittyvistä rajoitteista, mutta ei sen taustalla olevista seikoista, sairauden syistä tai hoidosta, jollei työntekijä itse halua niitä tuoda esille. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, hänen lähiesimiehensä, työterveyshuollon edustajia ja työntekijän mahdollinen tukihenkilö (esim. luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu) sekä tarvittaessa henkilöstöhallinnon edustaja. Työkykyneuvottelun tavoitteena on helpottaa osatyökykyistä työntekijää selviytymään työtehtävistään, tukea työtehtävien muuttamista ja helpottaa työntekijän sijoittumista hänen terveydentilaansa, suorituskykyään tai elämäntilannettaan vastaaviin tehtäviin. Neuvottelussa selvitetään myös ammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Työterveyshuollon muita tehtäviä sairauspoissaolojen hallintaan liittyen: - Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. - Kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. - Toiminta työterveyshuollon omien havaintojen ja hälytysmerkkien mukaan (lisääntyvät sairauspoissaolot /vastaanottokäynnit) ja yhteydenotot esimieheen. - Tehtyjen toimenpiteiden seuranta. 5 SAIRAUSPOISSAOLOJEN PERUSTEET JA POISSAOLOJEN HYVÄKSYMISKÄYTÄNNÖT Työntekijän on ilmoitettava viipymättä työnantajalle sairastumisestaan sekä siitä, milloin hän arvioi palaavansa työhön. Työnantajalla tarkoitetaan tällöin lähiesimiestä tai muuta työyksikön toiminnasta ao. tilanteessa vastaavaa henkilöä. 15

16 Työkyvyttömyydestä on esitettävä esimiehelle hyväksyttävä selvitys/ lääkärintodistus. Joissain tapauksissa työkyvyttömyys voidaan osoittaa lääkärintodistuksen sijaan myös muulla luotettavalla ja ennalta sovitulla tavalla. Sairauspoissaolojen käsittelyprosessi on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Sairauspoissaolojen käsittelyprosessi. Sairauspoissaolo omailmoituksella enintään viisi kalenteripäivää Sairauspoissaolo voidaan myöntää esimiehen antamalla luvalla enintään viiden kalenteripäivän pituisena. Lupamenettely koskee äkillisiä ja lyhytaikaisia työkyvyttömyystilanteita, joista voidaan parantua ilman terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa (ei koske työ- eikä vapaa- ajan tapaturmien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä). Työntekijän on otettava yhteyttä esimieheensä ensimmäisenä sairauspäivänä ennen työvuoron alkamista tai esteen sattuessa ilman aiheetonta viivytystä. Tämän jälkeen hänen on oltava yhteydessä esimieheensä viimeistään kolmantena 16

17 työpäivänä. Suositeltavaa on päivittäinen yhteydenpito 1 5 päivän aikana. Työhön palattuaan työntekijä tekee poissaoloanomuksen ESS:ssä. Esimies voi aina harkitessaan edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen toimittamista lyhytaikaisten sairauslomien osalta. Omailmoituskäytännöstä on saatu hyviä kokemuksia useissa työpaikoissa. Sairauslomien määrä on käytännön myötä vähentynyt. Samoin työterveyshuollon käynnit ja tarpeettomien todistusten kirjoittaminen on vähentynyt. Työterveyshuolto on myös voinut panostaa enemmän ennaltaehkäisevään työterveydenhuoltoon. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi Lukuun ottamatta esimiesten lupaan perustuvia lyhytkestoisia sairauspoissaoloja, sairauden vaikutuksen arviointi työkykyyn ja sen kestoon perustuu terveydenhuollon asiantuntijoiden lausuntoihin. Työkyvyttömyyden kestäessä yli viisi kalenteripäivää perusteena on aina oltava lääkärin antama lausunto. Vakavia sairauksia lukuun ottamatta työstä poissaolon tarve on asiantuntijankin näkökulmasta usein suhteellinen. Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa asiantuntijan tulisi tuntea työlainsäädännön ja sosiaalilainsäädännön perusvaatimukset, työn piirteet, työn kuormitustekijät sekä mahdollisuudet tehdä työjärjestelyjä. Sairauspoissaolon arviointitilanteessa on otettava kantaa alla oleviin asioihin. Raision kaupunki edellyttää tätä työterveyshuollon asiantuntijoilta, joilla työhön liittyvien asioiden tuntemus on hyvä: 1. Johtuuko työntekijän kokema työkyvyttömyys sairaudesta vai jostain muusta seikasta. Todistus työkyvyttömyydestä tulee nähdä osaksi sairauden hoitoa, ei erilliseksi luvaksi olla pois työstä. 2. Sairauden laatu (diagnoosi); vaikuttaako sairaus työntekijän toimintakykyyn siinä määrin, että se on alentunut hänen oman työnsä vaatimuksiin nähden, sekä minkälaisiin työtehtäviin henkilö ei kykene ja mihin kykenee, jolloin jäljellä olevan työkyvyn arviointi korostuu. 17

18 3. Selvittää yhdessä henkilön kanssa sairauspoissaolosta aiheutuvat hyödyt ja haitat ja sen aikainen toiminta (esim. hoito- ja kuntoutumistoimenpiteet). 4. Lisätutkimusten, hoidon, työpaikkakäynnin, työn uudelleenjärjestelyjen (työkykyneuvottelu) ja kuntoutuksen tarpeen arviointi. 5. Sairauspoissaolon pituus ja jäljellä oleva työkyky esimerkiksi mahdolliseen osa-aikatyöhön tai vaihtoehtoisiin tehtäviin sijoittuminen. 6. Poissaoloajan palkallisuudella/palkattomuudella ei saa olla vaikutusta poissaolon tarpeen arviointiin. Työntekijä voi itse valita lääkäripalvelut, mutta ensisijaisesti käytetään työterveyshuolto Aurinkoristeystä. Vuorotyötä tehdessä käytetään muita terveyspalvelupisteitä työkyvyttömyyden toteamiseen. Työnantajalla on oikeus epäselvissä tilanteissa perustellusta syystä velvoittaa työntekijä menemään osoittamalleen lääkärille, esimerkiksi työterveyshuoltoon. Työnantaja vastaa tällöin käynnistä aiheutuneista kustannuksista. Sairastuminen vapaapäivien yhteydessä Jos poissalot perustuvat erillisiin todistuksiin, joissa väliin jääneitä vapaapäiviä ei ole merkitty työkyvyttömyysajaksi ja kyse on saman sairauden jatkumisesta, ovat myös väliin jääneet vapaapäivät sairauspoissaolopäiviä. Mikäli näitä välipäiviä ei ole alun alkaen sisällytetty todistuksiin, tulee työntekijä ohjata pyytämään uusi todistus. Mikäli työkyvyttömyysaika on niin pitkä (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää), että Kela maksaa päivärahaa, ei se suorita sitä sellaisilta päiviltä, joita ei lääkärinlausunnossa ole sisällytetty työkyvyttömyysaikaan. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin. Kenellä on oikeus käsitellä sairauspoissaolotietoja työpaikalla? Työntekijöiden terveydentilaa koskevien ja siten salassa pidettävien tietojen eli esimerkiksi sairauspoissaolotodistusten ja muiden terveystietoja sisältävien asiakirjojen käsittelyn edellytyksenä työpaikalla on aina se, että tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai tämän kirjallisella suostumuksella muualta. 18

19 Tietojen käsittelylle on oltava myös hyväksyttävä tarve ja peruste: - Tieto tarvitaan poissaolo-oikeuden selvittämiseksi. - Tieto tarvitaan sairausajan palkan maksamiseksi. - Tieto tarvitaan työkykyisyyden selvittämiseksi, kun työntekijä sitä itse haluaa. - Muualla laissa (esim. työturvallisuuslaissa) säädetyissä tilanteissa. Sairauspoissaolotodistuksia saavat käsitellä työntekijän esimies, palkanlaskenta sekä Kelaan ja eläkevakuutusyhtiöön kuntoutus-, eläke- ja korvausasioita hoitavat henkilöt. Poissaolosta voi työyhteisössä kertoa, mutta ei sitä, että kyse on sairauspoissaolosta. Alla on kuvattu sairauspoissaolotodistuksen kulku organisaatiossa. Työnantajalla ei ole yleistä oikeutta kertoa, muulla tavoin ilmaista tai luovuttaa työntekijää koskevaa sairauspoissaolotietoa, sen syytä tai paluupäivää muille työntekijöille ja kollegoille. Esimerkiksi julkisesti esillä olevissa työvuorolutteloissa ei tulisi näkyä työntekijän poissaolon syytä. (Tietosuojavaltuutettu 2013, Kuntatyönantaja 3/2014). Työntekijä toimittaa sairauspoissaolotodistuksen viipymättä (jos ylitsepääsemätön este, niin heti kun este poistuu) omalle lähiesimiehelleen. Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä voi olla palkaton. Lähiesimies arvioi todistuksen tietojen perusteella, onko työntekijällä oikeus työstä poissaoloon, onko kyse sairauspoissaolosta ja onko poissaolo palkallista. Esimies tiedottaa työntekijälle, mikäli edellyttää lisäselvityksiä tai perusteita palkanmaksulle ei ole. Esimies toimittaa sairauspoissaolotodistuksen palkanlaskentaan. Sairauspoissaolotodistuksista ei missään vaiheessa työpaikalla saa ottaa kopioita eikä niitä luovuteta sivullisille. Sairauspoissaolotodistukset säilytetään lukkojen takana, erillään muista henkilötiedoista. Sairauspoissaolotodistusten käsittelyssä ja siten myös postittamisessa Raision kaupungin sisällä on huolehdittava siitä, etteivät tiedot joudu ulkopuolisten nähtäväksi. 19

20 Työyhteisöerimielisyydet ja sairauspoissaolot Raision kaupungilla on tavoitteena, että työyhteisöissä mahdollisesti ilmenevät ristiriidat ja ongelmat käsitellään. (Raision kaupungin työpaikan pelisäännöt) Tätä tavoitetta tuetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Esimiehellä on oikeus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon työyhteisöä tai yksittäisiä työntekijöitä koskevissa ristiriitatilanteissa. Esimies tiedottaa työterveyshuoltoon oman alueen työterveyshoitajalle työyhteisössä tapahtuneesta tilanteesta, jotta työterveyshuollossa osataan arvioida sairauspoissaoloa hakevan työntekijän todellista sairauspoissaolon tarvetta. Työntekijän hakeuduttua tällaisessa tilanteessa jonkun muun terveydenhuollon asiantuntijan kuin työterveyshuollon puoleen ja toimitettua sieltä mahdollisesti saamansa lausunnon työkyvyttömyydestään työpaikalle, työntekijä voidaan ohjata työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tulee olla yhteydessä esimieheen, jos työterveyshuollon tietoon tulee ongelmia ja työterveyshuoltoon hakeutumista, jotka saattavat johtua työyhteisössä olevista työilmapiiri- tms. ongelmista tai muista kuin työhön liittyvistä seikoista tai asia nousee esille työpaikkaselvityksessä tai terveystarkastuksissa. Työterveyshuollon työntekijän asiakkaaltaan saama tieto kuuluu kuitenkin vaitiolovelvollisuuden piiriin, joten yksityiskohtaisempaan tiedottamiseen tarvitaan tällöin työntekijän lupa. Työterveyshuolto kertoo ristiriitoja/työyhteisöongelmia kohdanneelle työntekijälle, että ristiriitatilanteesta johtuvia haittoja ei voida poistaa, jollei niistä päästä puhumaan. Joskus työpaikan ongelmat saattavat piiloutua sairauspoissaolojen taakse, vaikka kaikkien etu olisi tunnistaa todelliset ongelmat ja hakea muita ratkaisuja. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn palautumisen edellytys on, että ongelmat tuodaan esille ja niistä voidaan puhua avoimesti ja rakentavasti. Työnantaja hyödyntää tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntemusta työyhteisöissä esiintyvien ongelmatilanteiden ratkaisuissa. 20

21 Mikäli työterveyshuolto arvioi ongelmatilanteen johtuvan työpaikan esimiehestä, tämän toiminnasta tai esimiestyössä olevista puutteista, eikä yhteydenotto ao. esimieheen johda tilanteen muuttumiseen, työterveyshuollon tulee ohjata työntekijää saattamaan tilanne ylemmän esimiehen tietoon varhaisen tuen toimintamallin mukaisesti. 6 PALKALLISEN SAIRAUSPOISSAOLON EDELLYTYKSET Sairaus, vamma tai tapaturma on ainoa työkyvyttömyyden aiheuttaja, jonka perusteella on oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon. Muutkin työkyvyttömyyden tai alentuneen työmotivaation syyt saattavat pyrkiä esittäytymään sairautena. Pyrkimys ei yleensä ole tarkoitushakuista vaan perustuu osin väärinkäsityksiin ja siihen, ettei sairauspoissaolon perusteita tunneta. Muusta syystä kuin sairaudesta aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi työntekijän tulee hakea palkatonta työvapaata. Palkallinen sairauspoissaolo on perusteltua, kun: o Sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys estää oman työn tekemisen o Sairauspoissaolo mahdollistaa levon ja toipumisen o Sairauspoissaolon perusteena olevaa työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella o Poissaolo on tarpeen tartuntavaaran vuoksi. Muita työkyvyttömyyden syitä voivat olla: o Osaamattomuus o Suru o Työympäristön puutteet, ongelmat työyhteisön sisällä o Kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu uupumus/ väsymys Työmotivaatiota alentavia tekijöitä voivat olla: o organisaation toiminta o kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta o huono työilmapiiri 21

22 o o o vapaa-ajan harrastukset, juhlat jne. perhetilanne epävarmuus tulevaisuudesta Työkyvyttömyydestä johtuva poissaolo voi siis olla: a) Palkallinen sairauspoissaolo sairauden, vamman tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. b) Palkaton sairauspoissaolo (esim. kun sairaus tai tapaturma on itse aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella). c) Palkaton työvapaa (kun työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta, vaan esim. vaikeasta perhetilanteesta, työyhteisöongelmasta yms. muuta kuin sairaudesta johtuvasta syystä). Maksaessaan työntekijälle sairausajan palkkaa työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa. Tätä varten lääkärintodistuksessa on oltava diagnoosi ja ICD 10 -koodi. Mikäli työntekijä ei suostu toimittamaan tällaista todistusta, sairauspoissaolo voi olla palkatonta. Kaikki tautiluokituksen ryhmät eivät ole sairauskoodeja, esimerkkeinä Z, X ja Y-koodit. Raision kaupungissa sairausajan palkan saaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista muiden kuin varsinaisen sairauskoodin sisältävien sairauspoissaolotodistusten perusteella. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan silloin, jos hän on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan myöskään silloin, jos esimiehelle tulee tietoon, että henkilö ei todellisuudessa ole ollut työkyvytön, vaan on sairauspoissaolon aikana osallistunut työkyvyttömyyden syyn kanssa ristiriidassa olevaan työhön tai toimintaan (esimerkiksi kirvesmies rakentaa omaa taloaan selkäsairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aikana). Lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lausunto on asiantuntijalausunto (KVTES V luku 1 ) ja esimiehellä on oikeus olla hyväksymättä sitä poissaolon tai sairauspoissaolon palkallisuuden perusteeksi. Tällöin esimiehen 22

23 tulee yleensä pyytää lisäselvitystä esimerkiksi lausunto osoittamaltaan työterveyslääkäriltä tai muulta terveydenhuollon asiantuntijalta. Työnantaja vastaa tällöin aiheutuneista kustannuksista. Mikäli työnantaja katsoo, että toimitettu selvitys ei ole luotettava tai riittävä, tästä tulee ilmoittaa työntekijälle viipymättä, mieluummin kirjallisesti ja ilmoittaa samalla, mitä toimia tai selvitystä työnantaja edellyttää työntekijältä. Lääkärintodistus on yleensä luotettava ja riittävä selvitys sairauspoissaolosta. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus arvioida esitetyn selvityksen luotettavuutta. Työnantajalla on näyttötaakka, mikäli työnantaja vetoaa palkanmaksuvelvollisuuden puuttumiseen. Esimies jonka tehtäviin sairauspoissaolojen hyväksyminen yksikössä kuuluu, hyväksyy/hylkää sairauspoissaoloanomuksen kun työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan, hyväksyy/hylkää sairausloma-anomuksen ESS:ssä ja toimittaa hyväksymänsä lääkärintodistuksen ao. yksikön palkkasihteerille. Sairauslomapalkan määrä Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana pääsääntöisesti oikeus saada esimiehen hyväksymän sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää. Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. (kts. KVTES V luku 2 ) 23

24 Lääkärissä ja tutkimuksissa käynnit Raision kaupungilla on erillinen ohje lääkärikäynneistä, jossa määritellään mitkä ovat sellaisia käyntejä tai tutkimuksia joissa voi käydä työajalla (liite 1). Palkallinen Palkaton Työnantajan määräämät tutkimukset X Lääkärin määräämät tutkimukset X Hammaslääkäri X Akuutti hammaslääkärikäynti X Kuntoutus työterveyslääkärin lähetteellä työterveyshuollossa/ terveysasemalla X Työterveyshuollossa käynnit X Jos sairastuminen tapahtuu kesken työvuoron, on sairastumispäivän jälkeinen työpäivä ensimmäinen sairauspoissaolopäivä. Keskenjäänyttä työpäivää ei kirjata ESSiin sairauspoissaolopäiväksi. 24

25 Oikeus vuosiloman siirtämiseen Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- ja säästövapaapäivät KVTES:ssa todetulla tavalla myöhempään ajankohtaan. Edellytyksenä on, että työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijä on velvollinen esittämään tällöin työkyvyttömyydestään lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan todistuksen. Selvitys on toimitettava tai ainakin ilmoitettava asiasta esimiehelle välittömästi, kun se on teknisesti mahdollista. Ellei näin tehdä, vuosilomaa ei siirretä. 7 TYÖHÖN PALUU SAIRAUSPOISSAOLON JÄLKEEN Työhön paluun tukeminen Onnistunut työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen vaatii esimiesten tukea, työntekijän omaa motivaatiota palata työhön sekä hyvää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja työntekijän kesken. Työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työhön paluuta suunnitellaan ja valmistellaan yhdessä työntekijän, esimiesten ja työterveyden kanssa työkykyneuvottelussa. Työhön paluuta voidaan tukea esim. Kevan rahoittaman työkokeilun tai Kelan osasairauspäiväjärjestelyn avulla. Tällöin työaikoja sekä työtehtäviä voidaan joustavasti muuttaa työhön palaavan työntekijän työkyvyn ja selviytymisen mukaan. Molemmat toimenpiteet edellyttävät työntekijän ja työnantajan suostumusta ja lääkärin puoltavaa lausuntoa. Sopimus osa-aikatyöstä/työkokeilusta tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. Työaika ja -tehtävät suunnitellaan työntekijän, työantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä, jotta työtehtävät voitaisiin järjestää työntekijän työ- ja toimintakykyä vastaavaksi. 25

26 Esimiehen tulee huolehtia, että työntekijä pystyy tekemään työtä myös muuttuneissa olosuhteissa. Työhön uudelleen perehdyttämisestä, riittävästä opastamisesta ja auttamisesta tulee huolehtia. Ammatillinen osaaminen saattaa pitkän poissaolon jälkeen vaatia päivittämistä tai täydennyskoulutusta. Työhön paluun tukemisessa on tärkeää: Keskustella työtehtävistä, työmäärästä ja työtahdista jo sairauspoissaolon aikana. Pitää yhteyttä työntekijään sairauspoissaolon aikana. Tehdä työterveyshuollon kanssa pidetyssä työkykyneuvottelussa sovittuja muutoksia työ tehtävissä, työolosuhteissa ja työvälineissä työhön palaajan työkyky huomioiden. Pitää säännöllisesti yhteyttä työterveyshuoltoon. Esimiehen ja työtovereiden kannustava rooli ja tuki. Vuorovaikutteinen yhteydenpito sairauspoissaolon aikana on tärkeää. Yhteydenpidon tarkoituksena on helpottaa työntekijän työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Raision kaupungin varhaisen tuen toimintamallissa on tarkemmin kuvattu yhteisesti sovitut työhönpaluun toimintatavat. Työhön palaaminen kesken sairauspoissaolon Sairauspoissaolotodistus ei estä töihin palaamista, jos työntekijä kokee selviytyvänsä tehtävistään ilman pelkoa sairauden pahenemisesta. Edellytyksenä työhön paluulle on, että työnantaja hyväksyy työhön tulon. Pelkkä työntekijän halu ja ilmoitus työhön tulemisesta eivät riitä. Jos työnantaja on epävarma työntekijän työkyvystä tai töihin paluun vaikutuksesta, työnantajan tulee pyytää työntekijää tuomaan uusi lääkärintodistus työkyvystä tai sen palautumisesta. Tapaturmavakuutus on voimassa, kun työnantaja on hyväksynyt työhönpaluun. 26

27 8 SAIRAUSPOISSAOLOSEURANTA Sairauspoissaoloihin liittyvät puheeksiottorajat ja toimenpiteet Raision kaupungissa on luotu esimiestyön tueksi työhyvinvoinnin aktiivisen tuen toimintamalli, joka kattaa työhyvinvoinnin varhaisen ja tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen. Toimintamallissa arvioidaan monipuolisesti työn sujumattomuuden syitä. Toimintamalli otetaan käyttöön silloin, kun tietyt hälytysrajat täyttyvät. Hälytysrajat on sovittu toimintamallissa ja osin ne perustuvat työterveyshuolto- ja sairasvakuutuslakeihin. Varhaisen tuen toimintamallin mukaista seurantaa tehdään kuukausittain ja käydään tarvittavat keskustelut. Esimiehet saavat tarvittavat poissaolotiedot ESS-järjestelmän Varhainen tuki raportista pv Poissaoloja kertynyt 5 kertaa Esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa varhaisen tuen mallin mukaan Poissaoloja on kertynyt viimeisen 12 kk:n aikana 30pv Esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa varhaisen tuen mallin mukaan 60 pv Poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti yhteensä 60 pv Esimiehen tulee harkita keskustelun käynnistämistä työntekijän paluusta yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta viimeistään kahden kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta (työhön paluun tuki) 90 pv Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ennen 90 pv maksuajan täyttymistä viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Esimiehen on selvitettävä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän työkyky tai mahdollisuudet palata työhön (tehostettu tuki ja työhön paluun tuki). Työterveyslääkäri tekee Kelalle lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Kuva 3. Sairauspoissaolojen puheeksi ottamista koskevat hälytysrajat ja toimenpiteet. 27

28 Sairaus-ja tapaturmapoissaolojen seuranta Raision kaupungin keskuksissa ja työyksiköissä Raision kaupungissa kaikki sairauspoissaolot kirjataan palkkajärjestelmään. Henkilöstöhallinto kehittää seuranta- ja raportointitapoja ja tukee kaupungin johtoa ja keskuksia poissaolojen seurannassa. Vuosittain henkilöstöraportissa seurataan sairauspoissaolojen määrää kaupunkitasoisesti ja keskuksittain. Raision kaupungissa seurataan ja analysoidaan sairauspoissaoloja keskusten johtoryhmissä neljännesvuosittain. Keskuksen johto raportoi tilanteesta kaupunginjohtajan johtoryhmässä. Tiedot poissaoloista saadaan ESSjärjestelmästä. Esimiehet seuraavat sairaus- ja tapaturmapoissaoloja kuukausittain. Esimiehet saavat tarvittavat poissaolotiedot ESS-järjestelmästä. Työterveyshuollon raportointi Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan sairauspoissaolojen hallintajärjestelmän perusperiaatteet, yhteys- ja vastuuhenkilöt sekä järjestelmän toimivuuden seuranta. Työnantajan ja työterveyshuollon edustajat seuraavat toiminnan sujuvuutta ja esiin tulleita ongelmia säännöllisissä palavereissa. Raision kaupungin ja työterveyshuolto Aurinkoristeyksen yhdessä tekemään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan: - Sairauspoissaolojen kirjaaminen ja raportointi. - Terveystarkastuksista raportointi. - Sairauksien riskitekijöiden tunnistaminen. - Osatyökykyisten työntekijöiden työkykyneuvottelukäytäntö ja työympäristöön kohdistuva toiminta. 9 HALLINTAMALLIN HYVÄKSYMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO Tämä sairauspoissaolojen hallintamalli on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä ja se astuu voimaan kun se on hyväksytty Raision kaupunginhallituksessa. 28

29 29

30 LIITE 1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT Raision kaupungin voimassa oleva ohje Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhoidon/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Varsinaisen työajan ulkopuolelle jäävää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työnantajan määräämä työkykyarvio, keittiöhenkilökuntaan kuuluvan salmonellatarkastus taikka tietylle ammattiryhmälle edellytetty määräaikaistarkastus. Tutkimuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa etukäteen esimiehelle ja toimittaa hänelle todistus tutkimuksessa käynnistä. Lääkärin määräämät tutkimukset Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuksiin sekä myös synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin tulee ensisijaisesti mennä vapaa-ajalla, mutta ellei tämä ole mahdollista voi niihin mennä työaikana. Varsinaisen työajan ylittävää aikaa ei kuitenkaan tällöin lueta työajaksi. Käyntiin laskettua aikaa ei myöskään huomioida ylityörajoja laskettaessa. Jos henkilö on esimerkiksi käyttänyt tutkimuksessa käyntiin 2 tuntia ja hänelle kertyy työjakson aikana 3 tuntia ylityötä, niin ylityötä korvataan vain yksi tunti. Toisaalta, jos henkilölle ei tällaisessa työaikajaksossa kerry ylimääräisiä tunteja, ei hänen tarvitse korvata tutkimuksessa käytettyä aikaa. Työaikaa ei kuitenkaan voi käyttää useamman päivän kestäviin tutkimuksiin, omaaloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä suoritettuihin tutkimuksiin taikka joukkotarkastuksiin. Työaikana ei voi myöskään käydä lääkärin määräämissä säännöllisissä kontrollikäynneissä. Tutkimuksesta tulee hyvissä ajoin informoida esimiestä ja tarvittaessa toimittaa todistus tutkimukseen osallistumisesta. Jos tutkimuksen ajankohta on tiedossa ennen työvuorolistan suunnittelua, voidaan lista suunnitella niin, että tutkimus tapahtuu vapaa-ajalla. 30

31 Äkillinen hammassairaus Vastaavasti kuten edellisessä kohdassa on todettu voi henkilö käydä työvuoronsa aikana hoidattamassa äkillistä hammassairauttaan, mikäli se ei onnistu vapaa-ajalla. Kyse on siis sairaudesta, joka vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana. Myös tällainen työstä poissaolo vaikuttaa ylityörajaan vastaavasti kuin edellisessä kohdassa on todettu. Työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työterveyshuollon fysioterapeutin tai - psykologin vastaanotolla käynnit Käynnit tulee mahdollisuuksien mukaan ajoittaa omalle ajalle. Ellei tämä onnistu voi vastaanotolla käydä työaikana. Oikeus käyttää työterveyspalveluita on silloin, kun henkilöllä on oikeus palkkaetuihin. Jos henkilö on työlomalla tai virkavapaalla, ei hänellä ole mahdollisuutta käyttää työterveyshuollon palveluita, ellei siitä erityistapauksessa sovita. Muut lääkärissäkäynnit Muut lääkärissäkäynnit tapahtuvat omalla ajalla. Mikäli ne ajoittuvat työajalle, niistä tulee sopia esimiehen kanssa ja samalla sovitaan joko palkattomasta vapaasta tai tuntien takaisin tekemisestä. Kuntoutuksessa tai hoidossa käynnit Raisiossa on sovittu, että kuntoutuksessa voi käydä työajalla, jos se tapahtuu oman työterveyshuollon tai terveyskeskuksen toimesta. Sama koskee työterveyshuollon järjestämiä kuntoutus ym. ryhmiä. Muutoin käynnit tapahtuvat omalla ajalla ja niiden osuessa työajalle, tulee niistä sopia esimiehen kanssa ja ottaa joko palkatonta aikaa tai tehdä tunnit takaisin muuna aikana. Näyttöpäätelasien hankinta Työnantajan kustantamien näyttöpäätelasien edellyttämissä tarkastuksissa voi käydä työaikana. Työterveyshuolto ohjaa työfysioterapeutin tekemän työpisteen työergonomiatarkastuksen jälkeen työntekijän tarvittaessa lähetteellä optikolle hankkimaan näyttöpäätelasit. 31

32 Sairastumisilmoitus Työntekijän tulee aina ilmoittaa henkilökohtaisesti tai puhelimitse sairastumisestaan esimiehelle tai hänen sijaiselleen, mikäli sairastumisesta aiheutuu poissaolo työstä. Ilmoitus tulee tehdä sairastumispäivän aamuna tai ennen työvuoron alkamista tai esteen sattuessa ilman aiheetonta viivytystä. Jos sairaus ilmenee kesken työpäivän, ilmoitus esimiehelle tulee tehdä välittömästi. Kun sairastuminen tapahtuu kesken työpäivän, lasketaan ensimmäiseksi poissaolopäiväksi sairastumista seuraava päivä. Poissaolo oman ilmoituksen perusteella Työntekijä voi olla pois työstä oman ilmoituksen perusteella viisi peräkkäistä kalenteripäivää. Ilmoituksella ei voi olla poissa työstä, jos saman sairauden johdosta henkilö on ollut poissa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksella taikka omalla ilmoituksella. Työntekijän tulee ilmoittaa esimiehelleen poissaolosta, kuten edellä on todettu. Työntekijän tulee täyttää poissaolostaan ilmoitus ESS:ssä. Mikäli sairauspoissaolo edellyttää sairauslomatodistusta, se toimitetaan esimiehen hyväksymismerkinnöin varustettuna paperisena palkanlaskentaan. Erityisestä syystä voidaan myös edellyttää, että henkilö sairausloma-ajan palkkaetuuksia saadakseen toimittaa aina lääkärintodistuksen ja asioi työterveyshuollossa. Sairauslomatodistuksen toimittaminen ja sairausloman myöntämien Sairauslomatodistus tulee toimittaa työnantajalle viikon kuluessa sen allekirjoittamisesta. Muussa tapauksessa ensimmäinen sairaspäivä on palkaton, ellei viivästys johdu hyväksyttävästä syystä. Etukäteen tai taannehtivasti kirjoitettuja sairauslomatodistuksia ei voida hyväksyä ilman erityistä syytä. Jos lääkäri kirjoittaa lääkärintodistuksen taannehtivasti, tulee todistuksen taannehtivuus olla perusteltu. Sairastuminen vuosiloman yhteydessä Virka- ja työehtosopimuksen mukaan henkilön ollessa vuosiloman tai sen osan alkaessa työkyvytön, siirretään pitämättä oleva vuosiloma myöhempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ennen loman tai sen osan alkamista tai, jos se ei ole mahdollista niin pian kuin mahdollista. 32

33 Sairauslomatodistuksen esittäminen ennen loman alkua katsotaan pyynnöksi vuosiloman siirrosta. Mikäli todistusta ei voida esittää ennen loman alkua, tulee pyyntö siirrosta kuitenkin esittää oikea-aikaisesti ja toimittaa selvitys työkyvyttömyydestä ensi tilassa. Vastaava oikeus vuosiloman siirtoon on, jos loman alkaessa tiedetään, että työntekijä joutuu loman aikana työkyvyttömyydestä johtuvaan sairaanhoitoon. Vuosiloman aikana sairauslomaa ei myönnetä oman ilmoituksen perusteella vaan henkilön tulee toimittaa sairaudesta joko lääkärin todistus tai työterveyshuolto Aurinkoristeyksen työterveyshoitajan todistus. Mahdollisen ulkomaankielisen todistuksen kääntämisestä työntekijä vastaa itse. Pyynnöt siirrosta tulee esittää viivytyksettä vuosilomat myöntävälle esimiehelle tai hänen sijaiselleen, ellei esimies ole tavoitettavissa. Tarkistettavat diagnoosit Z-koodi poissaolon perusteena Z-koodi ei yleensä merkitse työkykyyn vaikuttavaa sairautta tai varsinaista tautidiagnoosia, vaan kyse on erilaisista oireista. Kyseessä oleva diagnoosi ilmaisee terveyspalvelujen käytön syyn, ei sairautta ja siitä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Tällöin sairauspoissaolon myöntämiselle ei pääsääntöisesti ole perustetta. Myöskään oikeutta sv-päivärahaan ei tällöin synny. Esimerkkejä palkattomaan poissaoloon johtavista Z-koodeista: erimielisyydet työnjohtajan ja työtovereiden kesken (Z56.4) henkilökohtaiset asiat kuten omaisen hoitoloma (Z75.5) rokotustarpeen arviointi (Z24.5) silmien ja näkökyvyn tutkiminen (Z01.0) omaisen kuolema (Z63) lemmikkieläimen sairaus tai kuolema muussa tarkoituksessa kuin terveyden palauttamiseksi tehdyt toimenpiteet (Z41) 33

34 kuten plastiikkakirurgia, silmäluomileikkaus, suonikohjuleikkaus, hiusten siirto, rintojen pienennys/suurennus iho- ja yliherkkyystestit, kun työstä ei seuraa altistusta lapsettomuustutkimukset ja hoito silmien laserleikkaukset Jos sairauslomaa ei voida hyväksyä, on siitä ilmoitettava työntekijälle ennen päätöksen tekemistä ja tarvittaessa pyydettävä häntä täydentämään sairauslomatodistusta. Niissä tapauksissa, joissa ei myönnetä palkallista sairauslomaa, voidaan tarvittaessa myöntää palkatonta työlomaa tai virkavapautta. 34

35 LIITE 2 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI/RAISION KAUPUNKI Tilanteen tunnistaminen aloite - työntekijän tai esimiehen pyynnöstä - hälytysrajojen ylittyessä - muusta perustellusta syystä Lomake 1 Puheeksiottaminen - työntekijä ja lähiesimies Työ jatkuu - seurantakeskustelu - arviointi Muistio Lomake 2 Muistio Yhteinen suunnittelu: työpaikalla tehtävät toimenpiteet ja järjestelyt. Sovitaan työn tukemisesta. Yhteispalaveri - työntekijä, esimies (tarvittaessa ylempi esimies), työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutettu, henkilöstöpäällikkö - sovitaan toimenpiteistä: lisäselvitykset, työkokeilu, työkykyarvio, kuntoutus, koulutus tms. Työ jatkuu sovituin järjestelyin - seurantakeskustelu - arviointi Työ jatkuu toimenpiteiden avulla - seurantakeskustelu - arviointi Ulkopuoliset tahot - Kuntoutus, selvitykset Työterveyshuolto - Kuntoutusraha KELA - Ammatillinen kuntoutus KEVA - Työtapaturma tai ammattitauti If - Koulutus Oppisopimustoimisto Uuteen tehtävään siirtyminen - oma työyksikkö - oma palvelualue - kaupunkitaso Uudelleensijoituksen ohjaus Irtisanomismenettely - varhaisella tuella ja uudelleen sijoituksella ei löydetä henkilölle sopivia tehtäviä Seurantapalaveri - arviointi, palaute - työ jatkuu - lähiesimies - henkilöstöpäällikkö - täyttölupa - työyksikkö - koulutusmahdollisuudet 35

36 LIITE 3 VARHEMAKSUT Toimivat työkykyjohtamisen käytännöt ovat olennainen osa kustannustietoista henkilöstöjohtamista. Sairauspoissaolokustannusten lisäksi (mm. sairauspoissaoloajan palkka, sijaiskustannukset) työnantaja maksaa eläkelaitoksellensa varhaiseläkemenoperusteista eli varhemaksua. Työnantaja maksaa varhemaksua, kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Ennenaikaisista eläkkeistä kuntatyönantajille aiheutuvat eläkemaksut on määritelty siten, että maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Keva päättää varhemaksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Esimerkki työkyvyttömyyden taloudellisesta merkityksestä 2010 Siivooja: o ikä 60 v o kansakoulu, siivousalan kurssi o työskennellyt reilut 30 vuotta o palkka n /kk, eläke n /kk o varhe-maksu työnantajalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä Esimerkki 2 Sairaanhoitaja: o ikä 50v o yo-tutkinto, erikoissairaanhoitajan tutkinto o työhistoria n. 20 v o palkka n /kk, eläke n /kk o varhe-maksu n