MITEN TYÖNTEKIJÖIDEN SAIRAUSTIETOJA ON KÄSITELTÄVÄ TYÖPAIKALLA SEL TIMO KOSKINEN PÄÄLAKIMIES SAK RY

Transkriptio

1 MITEN TYÖNTEKIJÖIDEN SAIRAUSTIETOJA ON KÄSITELTÄVÄ TYÖPAIKALLA SEL TIMO KOSKINEN PÄÄLAKIMIES SAK RY

2 SAIRAUSVAKUUTUSLAKI, 8 LUKU 4 Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa

3 SV-PÄIVÄRAHAN EDELLYTYKSET Ikä vuotta Työedellytys (ei täyty, jos omasta syystä vailla omaa työtä tai ansiotyötä edeltävät 3 kk) kuitenkin yli 55 päivää, vähimmäismäärä 23,93 Omavastuu 1+9 Enimmäisaika 300 arkipäivää(laskenta-aika 2 vuotta) Päiväraha enimmäisajan jälkeen: saman sairauden vuoksi voi saada uudelleen, jos 12 kuukautta työkykyinen (kuitenkin 50 lisäpäivää, jos välillä työssäoloa 30 päivää) Maksetaan vakuutetulle tai työnantajalle

4 TYÖSUHTEESEEN TULLESSA Työhön tullessa työntekijällä ei ole velvollisuutta vastata terveydentilaa koskeviin kysymyksiin Työhöntulotarkastus suoritetaan työterveyshuollon toimesta, jossa käsitellään luottamuksellisesti työntekijän terveydentilatietoja ei esimiehille eteenpäin, ainoastaan työtehtävissä selviytymiseen liittyviä edellytyksiä/rajoituksia Huumetestaus työsuhteeseen otettaessa käsiteltävä yhteistoiminnassa etukäteen ja määriteltävä tehtävät, joissa voidaan vaatia huumetestiä. YT:ssä kirjattava perustelut kunkin tehtävän testaamiseen.

5 TYÖKYVYTTÖMYYS VUOSILOMAN ALKAESSA JA AIKANA (VUOSILOMALAKI 25 ) Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

6 SAK:n työolobarometri 2012

7 TYÖTERVEYSHUOLTONEUVOTTELUSSA HUOMIOITAVA Arkaluontoisia terveystietoja ei käsitellä Laki ei velvoita työnantajaa työolojen muokkaamiseen Laki ei ota kantaa mitä muu työ on ja mitä palkkaa siitä maksetaan Tämän vuoksi luottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun läsnäolo neuvottelussa suositeltavaa Lainmuutoksen yhteydessä ei muutettu työkyvyttömyyden määritelmää Vakiintuneen käytännön mukaan pääsääntöisesti alle vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä omaan työhön ei ole pidetty irtisanomisperusteena Kolmikantaneuvotteluissa esimies mukana keskustelemassa vain työtehtävissä selviytymisen tukemiseksi ei terveydentilatietoja.

8 TYÖKYVYTTÖMYYS JA TYÖSOPIMUSLAKI Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista (KKO noin 1 vuosi)

9 HYVÄKSYTTÄVÄN SAIRAUSPOISSAOLON PERUSTEET Henkilöllä on työkykyyn olennaisesti vaikuttava sairaus eli vaikea-asteinen sairaus sinänsä estää työn tekemisen Hoito ei onnistu ilman työstä poissaoloa Työhön tulo tai työssä jatkaminen pahentaisi sairautta Työhön tulo tai työssä jatkaminen hidastaisi paranemista Työssäolo vaarantaisi muiden terveyden Työkyvyttömyyttä arvioitaessa lääkärillä on oltava riittävät tiedot potilaan työtehtävistä (työpaikkaselvitykset) Sairauspoissaolo on hoidon apuväline, ei juuri koskaan yksinomainen hoito Jos työkykyä alentaa siihen vaikuttavat muut syyt kuin sairaus, ei oikeutta sairauspoissaoloon arkielämän ongelmat?

10 TERVEYDENTILATIETO ON ARKALUONTEINEN TIETO Terveydentilaan liittyvä diagnoosi hoito-ohjeineen on arkaluonteinen tieto Suomessa sovittu TES-järjestelmässä tästä poikkeus sairausajan palkan maksamiseksi, jonka mukaan työnantajalle on toimitettava luotettava selvitys sairauspoissaolon perusteesta Tarkoittaa yleensä aina käytännössä sairauslomatodistusta, jossa on koodimerkintä sairauspoissaolon syyn kohdalla Koodit käännettävissä vapaasti netissä onko arkaluonteisen tiedon suojaa? Työntekijä ei viime kädessä saa sairausajan palkkaa lainkaan, jos hän kieltäytyy toimittamasta luotettavaa selvitystä. Yleensä TES:ssa määritelty ko. selvitykseksi sairaslomatodistus Suomen TES sairauslomakäytäntö periaatteessa ILO-käytännön vastainen, mutta etuudet merkittävästi paremmat kuin muualla (TES:ssa pidennetty sairausajan palkkajaksoja, valtiolla ei katkea periaatteessa koskaan)

11 TYÖNANTAJALLA OIKEUS KYSEENALAISTAA DIAGNOOSI OMALLA KUSTANNUKSELLAAN Työntekijällä on aina oikeus käydä hakemassa terveydentilatodistus myös ns. talon ulkopuoliselta terveyspalveluja tuottavalta asiantuntevalta lääkäriltä Mikäli työnantaja asettaa tämän todistuksen perustellusti kyseenalaiseksi on työnantajalla oikeus kustannuksellaan velvoittaa työntekijä menemään työnantajan omaan työterveyshuoltopalvelun tarkastukseen Käytännössä harvoin lääkärit kirjoittavat ristikkäisiä todistuksia poissaoloperusteista Miksi työntekijä saattaa haluta käydä talon ulkopuolisella lääkärillä? Ei luottamusta TTH:toon, sairaus josta ei halua tietoa omaan työterveyshuoltoon (sukupuolisairaudet, masennus työhön liittymättömänä kuten avioeron jälkeen yms.) Työntekijä maksaa itse käynnin, mikäli käy talon ulkopuolella lähtökohtaisesti.

12 SAIRAUSLOMATODISTUS EI SEILAA YMPÄRIINSÄ Työelämän tietosuojalain ja työterveyshuoltolain mukaan arkaluonteisia työntekijöiden terveydentilatietoja saavat työnantajaorganisaatiossa käsitellä vain ne henkilö, joiden tehtävänä on päättää sairausajan palkan maksamisesta. Nimetävä etukäteen tehtävät tai henkilöt (työeläm.tietosuojal) Suurissa organisaatioissa palkanmaksu on eriytetty yleensä henkilöstö-, taloushallinto tms. osastoille Pienillä työpaikoilla lähiesimies on usein ainoa esimies ja päättää myös sairausajan palkan maksusta, jolloin hänellä oikeus saada todistus Lähiesimiehenä tai esimiehenä toimiminen ei tuo automaattisesti oikeutta nähdä sairauslomatodistuksia ellei tehtävään nimenomaisesti kuulu sairausajan palkan maksaminen. Sairasloma-asiat eivät kuulu tiedotetaululle, niistä ei jutella esimiesten, työntekijöiden tai asiakkaiden kesken (ei puhelimessa, että Möttönen on tänään flunssassa vaan poissa)

13 SAIRAUSPOISSAOLOT JA TIETOJEN KÄSITTELY OVAT YHTEISTOIMINTA-ASIA Työpaikkaselvitykset, työterveyshuoltosopimukset, - suunnitelmat, riskien arviointi ym. selvityksiä tulee kehittää/täydentää, mikäli sairauspoissolot ovat lisääntyvät/ovat esim. yli keskimääräisen tason Tietojen asianmukainen ja turvallinen käsittely ja säilyttäminen tulee selvittää yhteistoiminnassa Työsuojelun yhteistoiminnassa ja yhteistoiminnassa tulee käsitellä sairauspoissaolojen kehitystä, selvittää syitä sekä toimenpidevaihtoehtoja poissaolojen vähentämiseksi Vuosittainen tilastointi osana esim. henkilöstötilinpäätöstä tms. selvitystä auttaa hahmottamaan pidemmällä aikajänteellä henkilöstön työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen tilanteen. Sairauspoissaolojen lisääntymisen taustalla usein liian pieni henkilöstörekrytointi, huono esimiestyö/johtaminen, sisäilmaongelmat, työergnomia, heikko työhön perehdys/- koulutus, työvoiman liika vaihtuvuus ym.

14 ESIMIEHELLÄ OIKEUS SAADA VAIN TIETOJA TYÖKYVYN EDELLYTYKSISTÄ Esimiehellä ei oikeutta tietää suoraan diagnoosia, mutta on oikeus saada tietoja työkyvyn edellytyksistä. Eli tietoja millä edellytyksillä/rajoituksilla kykenee työskentelemään tai mitä tehtäviä ei kykene suorittamaan Esimiehet saavat tiedon myös poissaolon pituudesta, jotta voi suunnitella esim. työvuoroja/sijaisten palkkaamista tms. korvaavia työvoimareservejä Esimiehen tulee käsitellä kaikkia tietoja luottamuksellisesti Tietoja tulee säilyttää vain tarpeellisen ajan sen jälkeen tiedot poissaoloista vain työpaikan palkanmaksurekistereissä Raskaustiedot ovat terveydentilatietoja, joita tulee käsitellä samoin kuin muitakin terveystietoja. Työntekijällä saattaa olla oikeus äitiyspäivärahaan jo raskausaikanaan, jos ei voida välttää haitallista altistusta työpaikalla (TTH asiantuntijana)

15 TYÖNANTAJAN VARMISTUTTAVA TIETOJEN SÄILYTTÄMISEN TURVALLISUUDESTA Työelämän tietosuojalaki ja tietosuoja-asetus velvoittavat kouluttamaan tietojen käsittelyyn oikeutetut henkilöt oikeisiin toimintatapoihin Työpaikan sähköiset järjestelmät ja fyysinen dokumenttitaltiointi pitää olla turvallinen, lukittu ja pääsy vain tietoja käsitteleville. Oikeus säilyttää vain tietoja, jotka ovat tarpeellisia. Tarpeettomat pitää hävittää. Merkittäviä poikkeuksia palkkatietojen säilyttäminen verotarkastusten vuoksi (vähintään 5v) ja työsuhdetietojen säilyttäminen työtodistuksen antamiseksi tai ammattitautialtistumisen selvittämiseksi (kenen töissä, milloin, missä tehtävissä, kuinka kauan)