HALLINTO- JA TALOUSJOHTAJAN ESITYS:

Transkriptio

1 YTY-ryhmä YTY-ryhmä Kunnanhallitus Kunnanhallitus LYHYTKESTOISET SAIRAUSPOISSAOLOT YTYryhmä Hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka (puhelin ): Muhoksen kunnassa on kunnanhallituksen hyväksymä pysyväismääräys / Lyhytkestoisen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden todistaminen. Ko. pysyväismääräys otetaan tarkasteluun ja katsotaan, onko sitä syytä muuttaa ainakin siltä osin, että ilman lääkärintodistusta voi olla poissa 5-7 vrk. HALLINTO- JA TALOUSJOHTAJAN ESITYS: KÄSITTELY: Pirkko Manelius esitti, että pysyväismääräys lyhytkestoisesta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden todistamisesta otetaan uudelleen yty-ryhmän käsittelyyn kunhan kirjallinen esitys asiasta on valmistunut. YTY-RYHMÄ: Yty-ryhmä jatkaa asian käsittelyä kirjallisen esityksen perusteella. Ennen asian päätöksentekoon vientiä kuullaan elokuussa aloittavaa työterveyslääkäriä. YTYryhmä PALKALLISEN SAIRAUSPOISSAOLON EDELLYTYKSET Palkallinen sairauspoissaolo on perusteltua, kun: - Sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys estää oman työn tekemisen. - Sairauspoissaolo mahdollistaa levon ja toipumisen. - Sairauspoissaolo mahdollistaa tutkimukset, hoidon tai kuntoutuksen. - Sairauspoissaolon perusteena olevaa työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. - Poissaolo on tarpeen tartuntavaaran vuoksi. Sairauspoissaolojen käsittelyprosessi

2 Työntekijän on ilmoitettava viipymättä työnantajalle sairastumisestaan sekä siitä, milloin hän arvioi palaavansa työhön. Työnantajalla tarkoitetaan tällöin lähiesimiestä tai muuta työyksikön toiminnasta ao. tilanteessa vastaavaa henkilöä Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Joissain tapauksissa työkyvyttömyys voidaan osoittaa lääkärintodistuksen lisäksi myös muulla luotettavalla tavalla Käsittelyprosessi oli seuraavanlainen Muhoksen kunnassa: a) Sairauspoissaolo voidaan myöntää esimiehen antamalla luvalla enintään x kalenteripäivän pituisena. Työkyvyttömyyden jatkuessa voidaan sairauspoissaoloa esimiehen luvalla jatkaa siten, että sen kokonaispituus voi olla x kalenteripäivää. Välittömästi töihin palattuaan työntekijän tulee täyttää WEBtallenukseen lomake: Sairaus->syykoodi00500-> Sairausloma esimiehen luvalla (oma ilmoitus). Koska työkyvyttömyyden peruste on ilmoitettu puhelimitse tai muulla vastaavalla luotetulla tavalla, perustetta (omailmoitus) ei tarvitse kirjata WEBtallenukseen. Mikäli sairaus jatkuu omailmoitusajan yli (x päivää) tällöin on aina oltava lääkärin todistus. Lupamenettely koskee äkillisiä ja lyhytaikaisia työkyvyttömyystilanteita, joista voidaan parantua ilman terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa (ei koske työeikä vapaa-ajantapaturmien aiheuttamaa työkyvyttömyyttä). Esimies voi antaa luvan sairauspoissaoloon, kun kyseessä on esim. kuumeinen flunssa, vatsatauti, allergiakohtaus tai diagnostisoitu migreeni. Epäillessään väärinkäytöksiä esimiehen velvollisuus on pyytää viranhaltijaa/työntekijää toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Esimies voi rajoittaa sairauspoissaololupien antamista yksittäisen henkilön/henkilöiden kohdalla, kun epäilee väärinkäytöksiä, mutta ei yleisesti koko henkilöstön osalta. Poissaololupa tarkoittaa sitä, että työntekijän velvollisuus on tulla työhön, kun työkyvyttömyys on mennyt ohitse. Mahdollisesti palkatulle sijaiselle on aina löydettävissä tarkoituksenmukaista työtä, se ei saa olla este työhön paluulle. b) Työkyvyttömyys voitaisiin myös osoittaa työterveyshoitajan antamalla todistuksella sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää) päättymiseen saakka. Työterveyshoitajan tulee käyttää harkintaa kirjoittaessaan todistusta (spv + x päivää). Todistus olisi voimassa samojen syiden ollessa esillä kuin omailmoituksessa. Syykoodi (terveydenhoitaja). Tämän ajan jälkeen vaaditaan aina lääkärintodistus.

3 c) Muussa tapauksessa työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksella. Syykoodi (lääkäri) Työntekijä voi itse valita, mistä terveydenhuollon yksiköstä hän hakee todistuksen työkyvyttömyydestään. Työnantajalla on kuitenkin oikeus epäselvissä tilanteissa perustellusta syystä velvoittaa työntekijä menemään osoittamalleen lääkärille, esimerkiksi työterveyshuoltoon. Työnantaja vastaa tällöin käynnistä aiheutuneista kustannuksista. Työntekijän/viranhaltijan on toimitettava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lähimmälle esimiehelleen niin pian kuin mahdollista. Mikäli todistusta ei ole toimitettu viikon kuluessa esimiehelle, on sairauspoissaolon ensimmäinen päivä palkaton, ellei toimitusviivästykselle ole osoitettavissa hyväksyttyä syytä (esim. sairaalassa olo). Mikäli työnantajan vaatimaa lääkärintodistusta ei ole toimitettu ollenkaan, ei palkkaa makseta. Kyseessä on tällöin luvaton poissaolo, ellei poissaololle löydy muuta perusteltua syytä. On muistettava, että perusteettomat poissaolot toistuessaan ovat työnantajan antaman huomautuksen tai varoituksen jälkeen työsuhteen päättämisperuste. SAIRAUSPOISSAOLON PERUSTEET Sairauspoissaolon tarpeen arviointi Lukuun ottamatta esimiesten lupaan perustuvia lyhytkestoisia sairauspoissaoloja, sairauden vaikutuksen arviointi työkykyyn ja sen kestoon perustuu terveyden-ja tai työterveyshuollon asiantuntijoiden lausuntoihin. Työkyvyttömyyden kestäessä riittävän pitkään (käytännössä, jos on mahdollisuus saada SV-päivärahaa) perusteena on aina oltava lääkärin antama lausunto. Terveydenhuollon ammattilaisenkin lausunto on aina asiantuntijalausunto, josta työnantajan edustaja eli ao. esimies voi jäljempänä mainitulla tavalla poiketa perustellusta syystä. Vakavia sairauksia lukuun ottamatta työstä poissaolon tarve on asiantuntijankin näkökulmasta usein suhteellinen. Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa asiantuntijan tulisi tuntea työlainsäädännön ja sosiaalilainsäädännön perusvaatimukset, työn piirteet, työn kuormitustekijät sekä mahdollisuudet tehdä työjärjestelyjä. Myös työntekijän omaan elämään, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvillä asioilla saattaa olla vaikutusta arvioitaessa sairauspoissaolon tarvetta. Sairauspoissaolon arviointitilanteessa on otettava kantaa alla oleviin asioihin. Muhoksen kunta edellyttää tätä erityisesti työterveyshuollon asiantuntijoilta, joilla työhön liittyvien asioiden tuntemus on hyvä: 1. Johtuuko työntekijän kokema työkyvyttömyys sairaudesta vai jostain muusta seikasta. Todistus työkyvyttömyydestä tulee nähdä osaksi sairauden hoitoa, ei

4 erilliseksi luvaksi olla pois työstä. 2. Sairauden laatu (diagnoosi); vaikuttaako sairaus työntekijän toimintakykyyn siinä määrin, että se on alentunut hänen oman työnsä vaatimuksiin nähden, sekä minkälaisiin työtehtäviin henkilö ei kykene ja mihin kykenee, jolloin jäljellä olevan työkyvyn arviointi korostuu. 3. Selvittää yhdessä henkilön kanssa sairauspoissaolosta aiheutuvat hyödyt ja haitat ja sen aikainen toiminta (esim. hoito- ja kuntoutumistoimenpiteet). 4. Lisätutkimusten, hoidon, työpaikkakäynnin, työn uudelleenjärjestelyjen (työkykyneuvottelu) ja kuntoutuksen tarpeen arviointi. 5. Sairauspoissaolon pituus ja jäljellä oleva työkyky esimerkiksi mahdolliseen osa-aikatyöhön tai korvaaviin tehtäviin sijoittuminen. 6. Poissaoloajan palkallisuudella/palkattomuudella ei saa olla vaikutusta poissaolon tarpeen arviointiin. Työantajalla ei ole ohjausmahdollisuuksia eikä-oikeutta asiantuntijalausuntojen antamiseen saati sisältöihin. Siltä osin kun asiantuntijalausunnot tulevat työterveyshuollon kautta (noin % sairauspoissaoloista), yhteiset tavoitteet ja periaatteet kirjataan työterveyshuoltoa koskeviin sopimuksiin ja suunnitelmiin. Sairastuminen vapaapäivien yhteydessä Jos työntekijä on ollut poissa sairauden vuoksi välittömästi ennen vapaapäiviä tai vapaapäivien jälkeen, ei vapaapäiviä katsota sairauspoissaolopäiviksi, ellei vapaapäiviä ole poissaolon perusteena olevassa todistuksessa merkitty työkyvyttömyysajaksi. Jos poissalot perustuvat erillisiin todistuksiin, joissa väliin jääneitä vapaapäiviä ei ole merkitty työkyvyttömyysajaksi ja kyse on saman sairauden jatkumisesta, ovat myös väliin jääneet vapaapäivät sairauspoissaolopäiviä. Mikäli näitä välipäiviä ei ole alun alkaen sisällytetty todistuksiin, tulee työntekijä ohjata pyytämään uusi todistus. Mikäli työkyvyttömyysaika on niin pitkä, että Kela maksaa päivärahaa, ei se suorita sitä sellaisilta päiviltä, joita ei lääkärinlausunnossa ole sisällytetty työkyvyttömyysaikaan. Muhoksen kunnan voimassaoleva pysyväismääräys lyhytkestoisista sairauspoissaoloista olisi täten päivitettävä vastaamaan valittua/valittuja menettelytapaa/tapoja. Ohje voisi olla jatkossa nimeltään "Sairauspoissaolot" kunnassa. HALLLINTO-JA TALOUSJOHTAJAN ESITYS: Annetaan kokouksessa. KÄSITTELY: Hallinto- ja talousjohtaja Maaninka selosti aluksi asiaa Yty-ryhmälle. Tämän jälkeen kokoukseen kutsuttu työterveyslääkäri Katri Karvonen kertoi työterveyshuollon näkökulman asiaan sekä esitteli asiasta laadittua tilastotietoa. Vastattuaan esitettyihin kysymyksiin Karvonen poistui kokouksesta klo

5 Khall Asiasta käydyn keskustelun kuluessa hallinto- ja talousjohtaja esitti, että kunnanhallitus päättää, että Muhoksen kunnassa omailmoitusmenettelyllä voidaan myöntää 1-5 työpäivää, enintään kolme (3) kertaa kalenterivuodessa. Aiemmin ehtona olleet perusteet (diagnoosit) laajennetaan koskemaan kaikkia perusteita. Tältä pohjalta yksityiskohtaisen ohjeen sairauspoissaoloista laatii hallinto- ja talousjohtaja. Lisäksi kunnanhallitukselle esitetään, että hyväksytty (khall ) pysyväismääräys / Lyhytkestoisen sairaudesta johtuvan tökyvyttömyyden todistaminen kumotaan. Pirkko Manelius esitti, että ko. ohjeistus otetaan käyttöön määräaikaisena. Kunnanjohtaja esitti, että sopimus on voimassa aluksi vuoden 2017 ja kokemusten perusteella jatkosta päätetään myöhemmin. Käydyssä keskustelussa esitykset saivat kannatusta. YTY-RYHMÄ: YTY-ryhmä kantanaan esittää, että Muhoksen kunnassa omailmoitusmenettelyllä esimies voi myöntää 1-5 työpäivää, enintään kolme (3) kertaa kalenterivuodessa. Aiemmin ehtona olleet perusteet (diagnoosit) laajennetaan koskemaan kaikkia perusteita. Tältä pohjalta yksityiskohtaisen ohjeen sairauspoissaoloista laatii hallinto- ja talousjohtaja. Sopimus on voimassa vuoden Lisäksi (khall ) hyväksytty pysyväismääräys / Lyhytkestoisen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden todistaminen kumotaan. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu, ettei sen yhteydessä tehdä palkkaan tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin muutoksia. Tavoite ei kasvata kustannuksia, joten se on kilpailukykysopimuksen mukainen. Omalla ilmoituksella tarkoitetaan sellaista menettelyä, jossa työntekijä voi olla sairauden takia pois töistä omalla ilmoituksellaan. Menettely edellyttää ilmoittamista työnantajalle, mutta ei lääkärissä tai terveydenhoitajalla käyntiä sairauden todistamiseksi. Yleensä omalla ilmoituksella voi olla pois sopimuksista ja alasta riippuen 1-5 päivää. Oma ilmoitus -käytäntö on jo ollut käytössä Muhoksen kunnassa ja siitä on hyviä kokemuksia. Nyt tehtävällä päätöksellä tarkastetaan omailmoitusmenettelyn ohjeistusta. Työterveyslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan sairauspoissaolojen

6 Khall omailmoituskäytännöstä on työpaikoilta saatu hyviä kokemuksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Käytäntö vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Omailmoituskäytäntö lyhensi yksittäisten poissaolojen kestoa, mutta lisäsi sen verran lyhyiden poissaolojen määrää, että sairauspoissaolojen kokonaismäärä ei muuttunut. Valmistelija: Hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka, puhelin KJ:N ESITYS: Kunnanhallitus päättää seuraavaa: Kunnanhallitus 1) kumoaa tekemänsä päätöksen (khall ) hyväksytty pysyväismääräys / Lyhytkestoisen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden todistaminen, 2) hyväksyy Muhoksen kunnassa omailmoitus menettelyn sairauspoissaoloissa (esimiehelle tehtävä ilmoitus) seuraavasti: Muhoksen kunnassa omailmoitusmenettelyllä voidaan myöntää 1-5 työpäivää, enintään kolme (3) kertaa kalenterivuodessa. Omailmoitusmenettely laajennetaan koskemaan kaikkia työkyvyttömyysperusteita (diagnoosi) ja 3) hyväksyy, että omailmoitus menettely on voimassa määräajan saakka sekä 4) valtuuttaa hallinto-ja talousjohtajan tekemään yksityiskohtaisemman ohjeen Muhoksen kunnan henkilöstölle sairauspoissaoloista ja niiden hallinnasta. KÄSITTELY: Keskustelun aikana kunnanjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: Kunnanhallitus tarkastaa pöytäkirjan asian osalta kokouksessa. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan täydennetyn esityksen. Puheenjohtaja luki kokoukselle tehdyn päätöksen. Päätöksen lukemisen jälkeen kunnanhallitus totesi luetun päätöksen olevan kokouksen kulun mukainen ja totesi, että pöytäkirja on asian osalta tarkastettu kokouksessa. Kunnanhallituksen /387 päätöksen kohdan 2) mukaan omailmoitusmenettelyllä voidaan myöntää 1-5 työpäivää sairauslomaa. Kohdan 4) mukaisessa ohjeessa on todettu, että päivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä. KJ:N ESITYS: Kunnanhallitus muuttaa kohdan 2) seuraavaan muotoon:

7 2) hyväksyy Muhoksen kunnassa omailmoitus menettelyn sairauspoissaoloissa (esimiehelle tehtävä ilmoitus) seuraavasti: Muhoksen kunnassa omailmoitusmenettelyllä voidaan myöntää 1-5 kalenteripäivää, enintään kolme (3) kertaa kalenterivuodessa. Omailmoitusmenettely laajennetaan koskemaan kaikkia työkyvyttömyysperusteita (diagnoosi) ja. Muutos astuu voimaan Muutoin kunnanhallituksen /387 tekemä päätös pidetään voimassa. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen.