Luonnonoikeus - ajattelu

Transkriptio

1 Luonnonoikeus - ajattelu YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia ja moraalifilosofia 2. Kreikk. eettinen ajattelu (Sokrates, Platon, A.) 3. Krist. etiikka (Augustinus, Akvinolainen) 4. Ref. ja skolastiikka (Scotus, Ockham, Luther) 5. Luonnonoikeus (Grotius, Hobbes, Pufendorf) Luennon sisältöä Luonnonoikeus - yleisiä teemoja Grotius Hobbes Pufendorf

2 Tausta 1600-l puoliväli kansallisvaltioiden kehitys nk. modernin filosofian synty tiet. vallankumous (Bacon) Vanhojen moraalifilosofien virheiden korj. (Hobbes) hyveet luonnonlain toteuttamisena moraalifilosofia = luonnonlain tutk. Irwin, T. (2011), Vol. II, Luonnonoikeus oik. muk. luonnosta (laki ja moraali yht.) Aristoteles: oikein luonnon mukaan vs. oikeuspositivismi mitä säädetään (laki / moraali erillisinä) Edustajia stoalaiset, Cicero, Paavali, Augustinus, Tuomas Akvinolainen, Scotus, Ockham, Suarez etc. Natural Law Definition. (Merriam-Webster) Luonnonoik. teorioiden erot Moraaliteorioiden erot Jumala on käskenyt (ns. divine command ) Jumala ei ole käskenyt (sekulaarit / muut) Mikä moraaliperiaate on fundamentaalinen mitkä voidaan johtaa muista periaatteista Luonnollinen moraalilaki voi olla 1 moraalin aspekti ei edellytä moraalin tyhjentymistä luonnonoikeuteen Irwin 2011,

3 Esim. T. Akvinolainen ( ) Luonnonoikeusajattelu keskeisessä asemassa ei fundamentaalinen Prima Secundae alkaa finaalisella päämäärällä ed. teon teoria, tunneteoria, hyveet, synnit ym. Syntinen olotila yhd. armon suomiin hyveisiin Jumala lainsäätäjänä vs. Jumala oikeuttajana (Suarez) Irwin 2011, TA:n luonnonoik. ajattelun periaatetta yhdistettynä toisiinsa 1. Universaali omatunto (UOT) korkeimmat prinsiipit, joita järki työstää 2. Luonnonlaki 3. Onnellisuus finaalisena päämääränä UOT (1) tav. luonnonlain (2), auttaen päämääriin (3) prudentiaalisuuden suhde erilaisiin hyveisiin Ei edellytä teologista argumentaatiota luonnonlain perusperiaatteet sisältävät argumentaation Irwin 2011, Muita keskiajan luonnonoik. näkemyksiä Scotus oikeudenmukaisuuden tavoittelu / onnellisuuden tavoitt. 3/7 dekalogi, jälkimmäinen riippuu Jlan posit. tahdosta Ockham moraalin riippuvuus Jumalan vapaasta tahdosta Luther missä [Mooses] antaa käskyjä, niitä ei tule seurata kuin ovat linjassa luonnonlain kanssa (AS 35: 173) Irwin 2011,

4 Luonnonoikeus 1600-l ja 1700-l Yhteiskuntafilosofian ja moraalikeskustelun merkittävä alue edellytys julkisiin virkoihin Osa kasvatusta Rousseau ( ), Locke ( ) Etiikan opetus Pufendorf ( ) Korkman, P. (2001) Valtio ja sen lait modernissa luonnonoikeusperinteessä. Tontti, J. (toim.) Filosofien oikeus I. Lakimiesyhd. Julkaisuja Asenne-ilmasto Uskonpuhdistus moraalielämässä Pufendorf, Grotius ( morgenröte ) Luonnonoikeusajattelu = protestanttinen poliitt. teoria katolisen papiston / kirkon vastustaminen (vaikutus) Ranskalainen valistusfilosofia myyttinen kuva keskiajasta skolastiikka verbaaliakrobatiana (Korkman) Poliittinen tilanne Euroopassa Kauppa- / intressiristiriidat Uudessa Maailmassa kysymys oikeutuksesta Vallan uusjako maiden sisällä, vähemmistöt esim. hugenotit Ranskassa Krist. uskon rooli ja merkitys sodan oikeutus

5 Erot metafysiikassa Thomas Hobbes ( ) monismi, materialismi, nominalismi Rene Descartes ( ) dualismi Gottfried Leibniz ( ) pluralismi Baruch Spinoza ( ) monismi Lemetti, J. (2012) Historical Dictionary of Hobbes s Philosophy. Scaregrow Press Luonn. oik. teor. yhdistäviä Teoria modernista valtiosta miksi valta sekulaarilla (ei kirkolla tms.) Kysymys valtion ja kirkon suhteesta protestanttinen (luterilainen näkemys) Universaali vapaa usk. näkemyseroista Korkman Keskustelua

6 Grotius, Pufendorf, Hobbes Hugo Grotius ( ) Juristi ja diplomaatti kansainvälisen oikeuden isä Kiinnostus uskonnonvapaus-kysymyksiin erityisesti arministinen kalvinistivähemmistö Pääteos De Jure Belli ac Pacis (1625) turhien sotien vastustaminen Grotius: Sodan ja rauhan oikeus Sota ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus luonnonoikeusteorian ytimessä sekulaari valtio absoluuttisena Vain maallisen hallituksen oikeus sotaan/rankaisuun uskonnolliset syyt eivät sodan oikeusperustelu Näkemys Jumalasta ja uskonnosta moraali liittyy uskontoon

7 Samuel Pufendorf ( ) Luonnonoikeuden professori (Lund) saks. perustuslaillinen teoria Luonn. oikeus itsenäinen suhteessa teologiaan sekulaari metodi anti-metafysiikka De Officio Hominis et Civis (1675) krist. etiikka ilmoituksena (moraaliteologia) Korkma Pufendorf: Eettinen voluntarismi Moraaliset entiteetit (entia moralia), Elements I tiloja tai konditioita (luonnolliset / aksidentaaliset) substansseja (henkilöt) moraalisia ominaisuuksia (affektiot) moraalisia laskentoja (asioiden tai esineiden arvostus) Ihmisluonto ja laki Jumalan tahtomana valtio ei ole luonnollinen kehityskulku (vrt. Aristoteles) kontingentti prudentiaalinen deontologinen Pufendorf s Moral and Political Phil. Stanford E. Phil Thomas Hobbes ( ) Tiedemies, filosofi, politiikan teoreetikko systematisointi (Galileo, Kepler) Teos Leviathan (1651) hallitus turvallisuuden takaajana Laajat hallinnon oikeudet kysymys yksilönvapaudesta Britannica Academic Ed

8 Hobbes ja uskonto Instrumentti sosiaaliseen kontrolliin uskonto irrationaalisena Uskonnollisuus ei hallitusta uhkaavana kansalaisuskonto Uskonnollisuuden syitä kausaalinen selittäminen kiinnostus tulevaisuuteen Lemetti, J. (2012) Historical Dictionary of Hobbes s Philosophy. Toronto: Scarecrow Press Hobbes ja luonn. oik. Luonn. laki moraalisena ja poliittisena Luonnonlaki perustuu järkeen (ei Jumalaan tai tapaan) Luonnonlain ylläpitämä Suvereniteetti (S) vain S:n käskemät ovat aitoja / tod. Lukum. vaihtelee (Elem. 18, De Cive/Leviathan 19) kaikki välineitä rauhaan pääsemiseksi samalla geometrinen systeemi 1. periaate: on etsittävä rauhaa aina kun mahdollista Lemetti Luonnonlakien universaalius K: onko yhteisnäkemys hyvästä elämästä mahd? krist. kirkkokuntien hajanaisuus Kenen moraalinäkemys on normatiivinen onko ihmisillä ylipäänsä samoja taipumuksia Keskeinen: kaikilla halu pysyä hengissä erit. Hobbes

9 Hobbes: Hengissä pysyminen Valtion perustaminen luonnontilan takia ihmiset luovuttavat vallan suvereenille Rauha sotaa parempi ihmisten pidettävä lupaukset (vrt. Kant) Velvoite pitää lupaukset ei onnistu jos luonnontila noudattaminen on sanktioitava => Suvereeni Hobbes: Näkemys uskonnosta Yht. k:ssa väistämättä jännitteitä jännitteet on minimoitava Leviathan: ongelmana kaksipäinen valtio sielu: maallinen auktoriteetti kirkko: paha henki Taistelu valtioruumiin hallinnasta eplileptinen kohtaus (Leviathan luku 29) Jumalan rooli luonn. lain ylläp. Pufendorf: luonnonlait voimassa luonnontilassakin ateismi luonnotonta (näin myös esim. Grotius) Jumalan olemassaolo ja suhde maailmaan nk. credo minimum Ihminen luotuna, sosiaalisena olentona tarkoitus ja päämäärä toteutuu rauhan avulla

10 Näkemys tasa-arvosta Hobbes ja Pufendorf: yhtälainen arvo vrt. Aristoteles: osa syntynyt orjiksi Orjuus oikeutettuna markkinataloutena perustuu sopimukseen Yht. k. sop: verrannollinen ed. kaikki luovuttavat (kukaan ei voi vaatia erivap.) suvereenin oikeutus suhteessa alamaisiin (Hobbes) Luonnon. oik. teor: Vapaus Kysymys suvaitsevaisuudesta valtion vallankäytön rajat Locke: hengissä säilyminen velvollisuus ihminen ed. ihmiskunnan säilymistä Oikeus puolustautua hyökkääjältä luovuttamaton Omatunnon vapaus Velvollisuus noudattaa omatuntoa uskonasioissa vähemmistön pakottaminen => rikkoo yht. k. sop l ihmisoikeuksien julistukset valtiolla ei oik. puuttua uskonnoll. elämään (erit. USA) Kysymys uskonnon ja politiikan rajoista väärä poliittinen oppi voidaan sanktioida

11 Suvaitsemattomuuden suvaitseminen Locke, Pufendorf: katolisten taattava protestanttien oikeudet protestanttisessa valtiossa ei suvaita katolilaisia Katoliset ensisijaisesti paavin auktoriteetin alla toissijaisesti suvereenin alla (mahdollinen vihollinen) Ateisti: ihminen ilman uskontoa = ilman moraalia valtio turvaa rauhan puuttumalla ateismiin Kysymys valtion tehtävistä Valtio moraalikasvatuksessa (Platon, Aristoteles) väärien uskomusten liiallinen suvaitseminen ei sallittu G. W. Leibniz: valtio opettaa primääristi hyveitä turvallisuus sekundäärisenä Valtio ihmisen hyvän edistäjänä esim. oppivelvollisuuspakko Keskustelua