Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen

Transkriptio

1 Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen SY205A/Jaana Hallamaa

2 Katsaus D. S. Longin artikkeliin 1 Long rakentaa artikkelinsa vastakkainasettelun varaan: Moraaliteologia (moral theology) kristillinen etiikka (Christian ethics) Roomalaiskatolinen moraalifilosofia protestanttinen etiikka Kristillisen etiikan lähtökohtana Jumalan olemus Jumalan tahto SY205A/Jaana Hallamaa

3 Katsaus Longin artikkeliin 2 Lisäksi vaihtoehtorajat ylittäviä jännitteitä Moraalin sisällöllinen lähde: järki ilmoitus Moraalin luonne: Kontekstuaalisesti määrittynyt, partikulaarista yhteisöä koskeva moraali universaali, kaikkia ihmisiä koskeva etiikka Uskonetiikka autonominen moraali Teleologinen etiikka - velvollisuusetiikka Moraalia koskevan keskustelun mahdollisuus: Moraalin merkityksen voi ymmärtää vain osallistumalla yhteisön elämänmuotoon moraalista voidaan käydä yleistä keskustelua SY205A/Jaana Hallamaa

4 Longin artikkeli teologisen nykykeskustelun kuvastimena Taustalla (klassisen) metafysiikan kriisi ja siitä toipuminen Klassinen metafysiikka on menettänyt asemansa yleisenä hahmotushorisonttina viimeistään valistuksen myötä. Universaalin järjen kriisi on johtanut uudenlaiseen epistemologiaan. Tieto on tietäjän tuottamaa ja (ainakin osittain) sosiaalisesti määräytynyttä. Postmoderni tiedonsosiologia mahdollistaa teologisen metafysiikan ylösnousemuksen. Hyvin perusteltu ajatusjärjestelmä on legitiimi ajattelun ja toiminnan lähtökohta. SY205A/Jaana Hallamaa

5 Klassisen metafysiikan kriisi ja etiikka Uskonto on kyseenalaistettu sekä totuus- että oppijärjestelmänä. Toimiiko yhteiskunta, vaikka uskonto käytänteenä ja elämänmuotona katoaisi tai lakkaisi? Onko yhteiskunnassa vaikuttava moraali osa jotain/jonkinlaista uskonnollista elämänmuotoa? Tarvitseeko moraali tuekseen jotain (uskontoa, maailmakatsomusta)? Miten yhteiskunta muuttuisi, jos uskonnolliset elämänmuodot katoaisivat? SY205A/Jaana Hallamaa

6 Olemismetafysiikan kriisi: olemisen ja hyvän suhde murtuu Perinteinen käsitys: oleminen itsessään on luomisen perusteella hyvää, olevaisen luonnetta ja toimintaa tarkastelemalla voidaan päätellä kunkin olevaisen osan olemus, paikka ja tehtävä kokonaisuudessa. Moraalifilosofisesti näkemys edustaa moraalista realismia. Moraalilauseilla on totuusarvo. SY205A/Jaana Hallamaa

7 Ontologinen kriisi moraalin näkökulmasta 1 Klassinen ontologia ja moraalinen realismi joudutaan hylkäämään. Oleminen ei perustu olemuksille eikä moraali ole (fysikaalisen) todellisuuden rakenneosa. Todellisuutta tarkkailemalla ei voi tehdä moraalia koskevia johtopäätöksiä. Siitä, kuinka asiat ovat, ei voida päätellä, kuinka niiden pitäisi olla (nk. Humen giljotiini). SY205A/Jaana Hallamaa

8 Ontologinen kriisi moraalin näkökulmasta 2 Ongelmia: Mistä arvot saadaan? Kuinka normien pätevyys ja sitovuus voidaan perustella? Kuinka moraalista voidaan keskustella? SY205A/Jaana Hallamaa

9 Mikä ja kenen hyvä elämä? Olemusajattelun murtuminen heikentää mahdollisuutta ilmaista yhteisöllisen hyvän elämän ehdot. Ajatus moraalisesti kilvoittelusta ja hyveellistymisestä menettää merkityksensä. Yhteiseen uskontoon perustuvan olemusajattelun sijaan sopimusyhteiskuntamalli: Sopimusyhteiskunta perustuu arvoille, jotka takaavat kansalaisille toimintaedellytykset vapauksina ja oikeuksina mutta eivät aseta toiminnalle päämäärää. Kaikki lain sallimat hyvät ovat (yhtä) hyviä. SY205A/Jaana Hallamaa

10 Kuinka justifioida moraali ja perustella sen sitovuus? Koska moraali ei ole enää osa todellisuutta, sen integroiminen osaksi elämänmuotoa edellyttää perustelun. Perinteisiin moraalin pätevyyden takaajiin (olevaisen luonne, Jumala, järki, kokemus) vetoaminen ei riitä perustelemaan moraalin velvoittavuutta. Moraalia ei voi justifioida tyydyttävällä tavalla filosofisesti. Olemisen käsitteen kriisi on johtanut myös kristinuskon vaikeuksiin, mutta uskonto voidaan rajata yksityisasiaksi, moraalia ei. SY205A/Jaana Hallamaa

11 Moraalin pelastusyrityksiä 1. Moraalin sisäinen realismi Vaikka moraalia ei voikaan perustella filosofisesti, mielekäs toiminta edellyttää, että se oletetaan päteväksi. 2. Moraalinen relativismi Moraalikoodit ovat kulttuurien tuotteita, eikä niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen eikä vertailla keskenään. 3. Moraali on politiikkaa Enemmistö päättää, mikä on hyväksyttävää, mutta television voi aina sulkea, jos ohjelma ei miellytä. 4. Moraali yksityistyy Yhteisten viritelmien lisäksi on yksityistä yritteliäisyyttä. SY205A/Jaana Hallamaa

12 Apua uskonnolta? 1. Herran valittu kansa Uskonnollinen elämänmuoto itseään täydentävänä perinneliikkeenä 2. Kivaa kaikille Maailma muuttuu ja moraali sen mukana 3. Teologinen ryhtiliike ratkaisuksi olemisen kriisiin (Longin ratkaisu) Dogmatiikka edeltää etiikkaa. Moraalin merkitystä ei voida ymmärtää ilman uskonyhteisöön kuulumista. Kristillinen etiikka on varsinaista etiikkaa. SY205A/Jaana Hallamaa

13 Longin ratkaisun ongelmia 1 Etiikan omaleimaisuus katoaa: Etiikka on dogmatiikan alaviite. Etiikka on käytännöllistä filosofiaa, jolla pitää olla yhteys toimintaan: Kuinka dogmien ja toimintaa ohjaavien normien välinen yhteys rakennetaan? SY205A/Jaana Hallamaa

14 Longin ratkaisun ongelmia 2 Vain uskovien yhteisöllä on hallussaan eettinen totuus ja vain hengellinen elämänmuoto toteuttaa moraalisen ihanteen: Käsitys ei vastaa todellisuutta. Uskonyhteisö sokeutuu omalle toiminnalleen. Käsitys ei anna tilaa inhimillisen hyvän käsitteelle. Sosiaalietiikka ei ole mahdollista. Politiikan mahdollisuus heikkenee. SY205A/Jaana Hallamaa

15 Longin ratkaisun ongelmia 3 Teologista kritiikkiä Longin ratkaisu heikentää luomisen arvoa ja merkitystä. Näkemys yhteisestä ihmisyydestä ja ihmisten yhteisestä jumalankuvaisuudesta heikentyy. Synnin vaikutusten merkitys korostuu. SY205A/Jaana Hallamaa

16 Pohjoismainen luterilaisuus Ihminen pelastuu yksin armosta, Kristuksen tähden: Moraali ei ole pelastusinstituutio. Syntiinlankeemuksesta huolimatta ihmiset tuntevat moraalin vaatimukset: Moraalia voidaan toteuttaa myös pakolla. Usko ei tuota oikeita moraalisia ratkaisuja: Ateistit voivat olla kunnon ihmisiä, eikä uskovaisuus ole moraalisuuden (eikä järkevyyden) tae. Moraalin alueella ja politiikassa ihmiset voivat toimia yhdessä uskonnollisista katsomuksista riippumatta. SY205A/Jaana Hallamaa

17 Entä kristillisen etiikan erityislaatu? Johtaako pohjoismainen luterilainen malli kristillisen etiikan alasajoon, liudentumiseen tai mitätöitymiseen? Miten dogmatiikan ja etiikan välinen yhteys voidaan rakentaa? Onko kristillisellä elämänmuodolla mitään merkitystä etiikan kannalta? SY205A/Jaana Hallamaa

18 Moraali ja elämänmuoto Moraalia ei voi erottaa ihmisen ajattelusta ja elämästä, vaan se sijoittuu aina johonkin horisonttiin, elimelliseksi osaksi ihmisen katsomuksia, käytänteitä ja elämänmuotoa. Moraaliset peruskäsitteet eivät ole neutraaleja vaan paljastavat, missä ihmisen aarre ja sydän ovat. Moraali itse ei ole elämänmuoto, mutta moraali saa merkityksen sen elämänmuodon kautta, jonka osa se on. (Lk. 24:32) SY205A/Jaana Hallamaa

19 Uskonnollinen elämänmuoto Uskonnollinen elämänmuoto on kultin ja riittien tukemaa inhimillistä elämää muiden kanssa ja muiden yhteydessä. Kristillinen elämä on jumalanpalveluksen ja sakramenttien ylläpitämää ja pyhittämää elämää Kristuksessa. Kiitollisuus ja palvelu SY205A/Jaana Hallamaa

20 Mitä se on? Elämänmuoto/uskonto on ennen moraalia, vaikka moraali ei riipu mistään erityisestä elämänmuodosta/uskonnosta. Uskonnollisilla käsityksillä ja uskonnollisella elämänmuodolla on merkitystä moraalin kannalta näyttämönä, jolla ihminen elää elämänsä ja toimii suhteessa muihin. SY205A/Jaana Hallamaa

21 Synnintunnustuksen etiikka kristillisen moraalin erityislaatuna Kristityn elämä on elämistä Jumalan katseen alla. Perinteisesti Jumalan näkemäksi tuleminen on yhdistetty syyllisyyteen ja häpeään. (Gen. 3:8-10) Jumalan katse paljastaa mutta tekee eläväksi. Kristinuskoa pidetään syyllistävänä uskontona, mutta myös vakavasti otettu moraali paljastaa ihmisen syylliseksi. Ihmiselle on luontaista kieltää syyllisyytensä (Gen. 3:12-13), mutta narsistisessa kulttuurissa (ja pyhien yhteisössä) syyllisyyttä on erityisen vaikea hyväksyä. Jumalan katseen alla moraalinen syyllisyys paljastuu synniksi. SY205A/Jaana Hallamaa

22 Synnintunnustus Synnintunnustus on yksilöllinen ja yhteisöllinen tapahtuma. Synnintunnustuksessa tunnustetaan ajatukset, sanat, teot ja laiminlyönnit, tunnustaudutaan kollektiivisten ja universaalien ihmisyyden ehtojen (conditio humana) alaisiksi, kaikkinäkevä ja inhimillisen toimijan katse kohtaavat, subjektiivinen todellisuus murtuu, kun Jumalan, lähimmäisen ja tunnustajan näkökulmat leikkaavat toisensa (objektiivinen todellisuus), ihminen tunnistaa itsensä toiminnassaan ihmisen moraalisen toiminnan luonne ja hänen moraalinen tilansa paljastuvat. SY205A/Jaana Hallamaa

23 Kristillisen etiikan kiusaus: Pietarin virhepäätelmä Pietarin virhepäätelmä: Etiam si omnes, ego non, vaikka kaikki muut, minä en milloinkaan. Paljastuu usein nk. no true Scotsman virhepäätelmän yhteydessä Alkuperäinen yhteys Mt. 26:33 SY205A/Jaana Hallamaa

24 Synninpäästö Synnintunnustus ei merkitse syyllisyyden kieltämistä, vähättelemistä eikä turhentamista vaan tarkoittaa syyllisyyden tunnistamista, tunnustamista ja vahvistamista. Synninpäästö on vapauttava tuomio: ihminen päästetään synnin ansasta. Syntinen on nyt vapaa toimimaan lähimmäisen hyväksi Jumalan kasvojen alla. SY205A/Jaana Hallamaa

25 Hallamaa, Jaana Uskontunnustuksen etiikasta synnintunnustuksen etiikkaan. Minä uskon? Jumalausko 2010-luvulla. Synodaalikirja Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 110. Kirkon tutkimuskeskus, Tampere, SY205A/Jaana Hallamaa