Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)

Transkriptio

1 Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf ( ) De iure naturae et gentium (Luonnon ja kansakuntien laeista) (1672); De officio hominis et civis iuxta legem naturalem (Ihmisen ja kansalaisen velvollisuuksista luonnonlain mukaan) (1673) A. Uusi kansainvälisen oikeuden teoria ajatus suvereenien valtioiden yhteisöstä, joita sitoo ja joiden suhteita sääntelee joukko yhteisiä ja universaalisti valideja sääntöjä B. Uusi moraalin tiede eli luonnonlakidoktriini kaikki moraalin määräykset palautuvat luonnonlakiin, jonka mukaan jokaisella on oikeus itsesäilytykseen luonnonlaki on löydettävissä ihmisluonteen aktuaalisista piirteistä, ei niinkään sen toivottavista ideaalisista piirteistä

2 Normatiivisia vaateita ei ole johdettu fyysisestä luonnosta tai tutkimalla asioiden luontoa, ne eivät liity luonnontieteiden tutkimiin faktoihin, eivätkä ne ole peräisin ihmiskunnan kultaiselta ajalta tai luonnontilasta Luonnonlait ovat normatiivisia lakeja (so. rationaalisesti ohjaavia ja velvoittavia), koska ne ovat meille sopivia ja velvoittavia, ja koska ne ovat tosia niiden velvoittavuus ei siis synny jonkin korkeamman tahdon tai voiman määräyksestä Luonnonlait ovat luonnollisia, koska ne eivät ole positiivisia lakeja, vaan priorisia suhteessa yhteiskunnan yksilöiden tai ryhmien päätöksiin, sopimuksiin tai tapoihin > ne mahdollistavat positiivisten käytösstandardien ja lakien kriitiikin Luonnonlait ovat objektiivisia Luonnonoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille heidän luonteensa vuoksi ja positiivisesta laista riippumatta modernin ihmisoikeusajattelun edeltäjä Luonnonlakien perimmäisenä selityksenä on transsendentti, luova, jumalallinen olemismuoto, merkitys tai arvo Luonnonlait tähtäävät yksilöllisen ja yhteisöllisen inhimillisen elämän kukoistukseen Luonnonlakiteoriat kritisoivat eettistä skeptisismiä, moraalinen dogmatismia ja konventionalismia/ relativismia

3 Yhteiskuntasopimusteoriat Thomas Hobbes ( ) The Elements of Law (1640), De cive (1642), Leviathan (1651) Leviathan (1651): ihmisten perustava motiivi on oma säilyminen > halu saada valtaa ja välttää kuolema Vapaus ja tasa-arvoisuus: erot ihmisten välillä eivät ole huomattavat siten, jos kaksi ihmistä haluaa samaa asiaa, josta he molemmat eivät voi nauttia, heistä tulee vihollisia; ja pyrkiessään päämääriinsä he pyrkivät tuhoamaan tai alistamaan toisensa. Kaikkien sota kaikkia vastaan: kun ihmiset elävät ilman yleistä valtaa, joka pitää heidät pelossa, he elävät tilassa, jota kutsutaan sodaksi, ja tällainen sota on kaikkien sota kaikkia vastaan. Käsityksille oikeasta ja väärästä, oikeudenmukaisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta ei ole tilaa. Missä ei ole julkista valtaa, ei ole lakia, missä ei ole lakia, ei ole epäoikeudenmukaisuutta. Tunteet, jotka ajavat ihmisiä rauhaan ovat kuolemanpelko, halu tehdä asioita, jotka ovat välttämättömiä ja toivo, että uutteruudella niitä olisi jatkuvasti tarjolla.

4 Järki ja luonnonlait järki ehdottaa sopivia rauhansopimusartikloja, joihin ihmiset voivat perustaa sopimuksen Luonnonoikeus (the right of nature) on se vapaus, joka jokaisella on käyttää omaa valtaansa niin kuin haluaa oman luontonsa eli elämänsä säilyttämiseksi. Luonnonlaki (the law of nature) on määräys tai yleinen sääntö, joka on löydettävissä järjellä ja jonka mukaan on kiellettyä tehdä mitään, mikä on elämässä tuhoavaa tai mitä voidaan käyttää keinona tuhoamiseen. Kolme tärkeintä luonnonlakia 1. jokaisen tulisi pyrkiä rauhaan 2. ihmisen tulee olla halukas luopumaan luonnonoikeudestaan kaikkiin asioihin 3. tehdyt sopimukset tulee pitää Sopimusten tae ilman miekkaa sopimukset ovat pelkkiä sanoja, eivätkä kykene antamaan ihmiselle minkäänlaista turvaa Miekan antaa alkuperäinen sopimus, jonka kautta ihmiset siirtävät valtansa yhteiselle vallalle eli suvereenille > mahtava Leviatan, maallinen jumala, jolle olemme kuolemattoman Jumalan alapuolella velkaa rauhamme ja puolustuksemme Arviointia Ovatko ihmisen luonto ja motiivit sellaisia kuten Hobbes väittää? Alkuperäissopimuksen käsitte on sisäisesti ristiriitainen: täytyisi ensin olla käytänteitä, joiden mukaan sopimuksia tehdään Hobbes ei kykene antamaan auktoriteetin hyväksymiselle muuta selitystä kuin sanktioiden pelon Moraaliteoriaa ei voi erottaa ihmisen luonteen teoriasta Hobbesin ahistoriallinen näkemys ihmisen muuttumattomasta ja ajattomasta luonteesta Suurin ongelma on, ettei Hobbes näe sitä, että ideaalit ovat olennainen osa sosiaalista ja moraalista elämää ja muutosta?

5 John Locke ( ) Two Treatises of Government 1690 Justifioi ensimmäisenä valtion vallan rajoittamisen ja muotoili liberalistiset periaatteet Luonnontila ja -lait: Luonnontila on myös tasa-arvoisuuden tila, jossa kaikki valta ja oikeudenkäyttö on vastavuoroista, kenelläkään ei ole enempää kuin toisella Rauhan, hyvän tahdon sekä molemminpuolisen avunannon ja huolenpidon tila, jossa ihmiset elävät perheissään, vakinaisen järjestyksen vallitessa Luonnontilaa hallitsee luonnonlaki, joka velvoittaa jokaista koska kaikki ovat tasa-arvoisia ja riippumattomia, kenenkään ei tulisi loukata toisen elämää, terveyttä, vapautta tai omaisuutta Luonnonlaki on moraalilaki täydessä merkityksessä, järjen kautta tunnettavissa ja universaalisti sitova Lockelainen luonnontila ei siis ole presosiaalinen eikä premoraalinen kuten Hobbesilla Tärkein luonnonoikeus on oikeus omaan itseensä > oikeus omiin voimavaroihinsa ja työhönsä > oikeus työn tuloksiin eli näin syntyvään omaisuuteen rajoitukset: (1) ihminen käyttää tai ei ainakaan tuhlaa näin hankkimaansa, ja (2) yhtä paljon ja yhtä hyvää jää jäljelle muille Omistuksen turva on se tarve, joka ylipäänsä saa ihmiset solmimaan yhteiskuntasopimuksen

6 Rankaisuoikeus luonnonlain toimeenpanovalta tässä tilassa on annettu ihmisten käsiin. Jokaisella on oikeus rankaista lainrikkojaa siinä määrin kuin se saattaa estää rikkomuksen. Jokaisella on oikeus valvoa luonnonlakien noudattamista, koska (1) jokaisella on oikeus itsesuojeluun ja (2) jokaisella on velvollisuus suojella ihmiselämää Ongelmia: ihmiset ovat tietämättömiä oikeasta laista, ennakkoluulojensa ja oman tulkintansa hämärtämiä, tai vailla riittävää valtaa Yhteiskuntasopimus Edellisten lähtöoletusten seurauksena tarvitaan siis: 1. julkinen, yleinen ja tasapuolinen lakijärjestelmä 2. puolueeton tuomari, jolla on auktoriteetti määrittää lainrikkomukset ja sopivat korvaus- ja rankaisutoimet 3. julkinen valta, joka luotettavalla tavalla valvoo lakeja panemalla toimeen tuomarin päätökset Nämä tarpeet johtavat ihmiset liittymään poliittiseen yhteiskuntaan ja siten yhteiskunnat ovat perusluonteeltaan vapaiden yksilöiden suostumuksen tuloksia = individualismi Arviointia Locke väittää, että yhteiskunnan päämääränä on yhteinen etu; kuitenkin yksilöiden perustava motiivi yhteiskuntaan liittymiselle on omistusoikeuden turvaaminen > ristiriita: usein yhteinen hyvä turvataan parhaiten puuttumalla omistusoikeuteen? Mitä merkitsevät omaisuuden hankinnan rajoitukset ( työn sekoittaminen tai yhtä paljon ja yhtä hyvää jää )?