Brittiläiset moralistit

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Brittiläiset moralistit"

Maija-Liisa Järvinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Brittiläiset moralistit YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta Luentojärjestys (etiikan teoriat) 1. Johdanto: Kristillinen etiikka ja moraalifilosofia 2. Kreikk. eettinen ajattelu (Sokrates, Platon, A.) 3. Krist. etiikka (Augustinus, Akvinolainen) 4. Ref. ja skolastiikka (Scotus, Ockham, Luther) 5. Luonnonoikeus (Grotius, Hobbes, Pufendorf) 6. Brittiläiset moralistit (Hutcheson, Butler, Hume) 7. Kantilainen etiikka (Rousseau, Kant) 8. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 9. Utilitarismi ja vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Luentosisältö Brittiläiset moralistit yleistä Muutokset moraalifilosofiassa (1600-I ja 1700-l) Butler, Hutcheson, Hume

2 Terminologiaa: Moralisti filosofiassa Oikean teon tapauskohtainen tutkimus Oikean teon yleinen määrittely Vrt. yleinen filosofinen kiinnostus etiikkaan Collins Dictionary: Definition of Moralist Yleistä brittiläisestä moralismista Epäyhtenäinen traditio (n ) Englanti, Skotlanti, Wales, Irlanti Hobbesin tuottamat ajatukset sentimentalistit vs. rationalistit Kysymys moraalin autonomiasta itsenäinen metafyysinen normatiivinen riippuvainen Irwin 2011, Vol II, Keskeisiä näkemyseroja Epistemologia sentimentalistit vs. rationalistit Metafysiikka realistit vs. anti-realistit voluntaristit vs. naturalistit Normatiivinen etiikka konsekventialistit vs. ei-konsekventialistit Irwin

3 Voluntarismin merkitys Teologinen voluntarismi (perinteinen näkemys) W. Paley (1785): Moral and Political Philosophy Moraalinen hyvyys riippuvainen Jumalan tahdosta erillinen: kyseenalaistaa Jumalan kaikkivaltiuden Vrt: hyvyys voidaan löytää järjellä tai moraaliaistilla ihminen langenneena ja tarve armoon? Irwin 2011, Voluntarismi 1600-luvulla Näkemys jumalallisesta laista potentia ordinata potentia absoluta Vaikutus politiikkaan kuninkaan suhde lakeihin Luonnollisen lain ja järjen suhde voluntarismissa vetoaminen ilmoitukseen Irwin 2011, Anti-skolastiikka TA: naturalismin puolustus 1. tietyt teot sopivia ihmisluonnolle 2. tapahtuvat irrallaan jumalallisesta säätämyksestä => luonnossa on asioita irrallaan Jumalasta Aristotelisen metafysiikan kritiikki tieteenvastaisuus (Descartes, Locke) Jumalasta riippumattomat agentit (Boyle) epäjumalanpalvonta Irwin 2011,

4 Muutos moraalifilosofiassa 1200-l: Aristotelinen näkemys luonnosta perustana väitteet luonnonlaista hyväksyttävissä 1600-l: Aristotelismi painolastina edes voluntarismin vastustajat eivät puolusta A:n näkemys rationaalisten agenttien toiminnasta luonnonlain avulla rationalistit eivät yhdistä eettisiä periaatteita ja teleologiaa Irwin 2011, Rationalismi vs. oikeaoppisuus Krist. uskon sitominen moraaliopetukseen rationaalisena, ei-dogmaattisena rat. järjen tav. uskon mysteerien rooli? Minimalistinen kristinusko: areiolaisuus poikkeus: Butler Naturalismi moralismin suhteen => skeptismi? näkökulmia voluntarismin puolesta ja vastaan Irwin 2011, Voluntarismi ja egoisimi Egoistinen näkemys motivaatiosta vs. altruistinen voluntaristit: egoismi naturalismi: altruismi Kvietismin vaikutus entusiasmin rooli egoismi vaihtoehtona contra: Shaftesbury, Maxwell, Butler Irwin 2011,

5 Näkökulmia Sympatia egoismi kohtaan voluntarismi Naturalismi sisäsyntyinen moraali Jumalan käsky teoretisointi miksi totella moraalistandardi => naturalismi Jumala asettaa intressin Irwin 2011, Joseph Butler ( ) Anglikaanipiispa (Durham) apologisti moralisti Keskeisiä teoksia Fifteen Sermons (1726) Analogy of Religion (1736) Keskeisiä teemoja luonnollinen teologia deismin kanssa keskustelu Stanford E. Phil Engl. deismi 1700-l: 5 artiklaa Usko jumaluuden olemassaoloon Velvollisuus kunnioittaa kyseistä jumaluutta Palvonnan yhdistäminen käytännön moraaliin Velvoite katua syntiä ja hylätä synti Jumalan kompensaatio tässä/tulevassa maailmassa Int. E. Phil. Deism, English

6 Hobbesin (k. 1679) vaikutus Supranaturalismin hylkääminen matematiikka luonnontieteet Eri uskonnot inhimillisinä tuotoksina ihmeet tietämättömien kuvitelmina Deismin filosofisia vaikuttajia Spinoza: Tractatus theologico-politicus (1670) Bayle: Dictionnaire (1695-7) Int. E. Phil: English deism Muutokset teologiassa Newton ja Boyle mekanistinen metafysiikka yhdistyy teologiaan Locke: Letters on Toleration ( ) vain rationaalinen ja universaalisti käsitettävä ilmoitus on todellista John Toland: Christianity not Mysterious (1696) ilmoitus ei saa olla ristiriidassa järjen kanssa ilmoitus ei totuuden perusta, vaan tietämisen tapa Int.E. Phi. Deism, English Butler: Moraalifilosofia ei edellytä uskonnollista sitoumusta Moraalisen tutkimuksen metodi abstraktit vuorovaikutussuhteet argumentaatio tosiasioista paheiden ja hyveiden määräytyminen ihmisluonnosta? Mahd. toimintatapa voi olla moraalisesti velvoittava riittävä varmuus verrattuna toimimattomuuteen vaihtoehtoiseen toimintatapaan Joseph Butler s Moral Philosophy(Stanford Encyclopedia of Philosophy)

7 Butlerin käsitys ihmisluonnosta Tietyt vaistot ja toimintaperiaatteet halut tiettyihin mielihyviin hyväntahtoisuus (lat. benevolentia) itserakkaus omatunto Moraalifilosofian harjoittaminen etsii edellisten yhdistämistä halut perustelut motivaatiot Butler / Stanford E. Phil Argumentaatio käytännössä Moraalitarkkailussa usein monta periaatetta itserakkaus ja tunteet + motivaatio tai oikeutus Versio Locken tietoteoriasta moraalifilosofiassa periaatteet, motivaatiot, tunteet => toiminnot => arv. joko hyviksi tai pahoiksi (moitittaviksi) Moraliteetti luonnon ohjaamana stoalaisuus Stanford E. Phil. Joseph Butler s Butlerin 3 luonnon ilmiasua A. Luonto (L1) spesifit periaate tai elementti joka yhd. motivaatiot Luonto (L2) relationaaliset periaatteista voimakkaimmat (esim. viha) Luonto (L3) relationaaliset ja rationaaliset ylivertaiset (lait, auktoriteetit ylitse muiden) yhdistää muut teleologiseen järjestelmään Butler s Moral Phil. Stanford E Phil

8 Butlerin ilmiasut ja analogiat Periaatteiden luonnollinen hierarkkisuus analogiat: kello, perustuslaki, puu, kone Kello ihmissysteemi, jolla on päämäärähakuinen toiminta Perustuslaki (L3, myös L1 ja L2 havainto-tosiasioina) jotkut periaatteet alistuvat luonnostaan toisille hallitseva periaate on auktoriteetti Puu ja kone osat eivät keskenään oikeassa suhteessa L2 asettuvat L3:a vastaan => epäluonnollista Butler s / Stanford Moral Phil Francis Hutcheson ( ) Skotlantilais-irlantilainen filosofi loogikko, tietoteoreetikko Ihmiset voivat saavuttaa moraalitietoa (hyvästä/pahasta) ei edell. Jumalan tuntemista Teoksia Inquiry into the Original of Our Ideas of Beauty and Virtue (1725) An Essay on the Nature and Conduct of the Passions and Affections, with Illustrations (1728) System of Moral Philosophy (1755) Encyclopedia Britannica Hutchesonin eettinen teoria Viiden ulkoisen aistin lisäksi on myös sisäisiä kauneuden / estetiikan taju moraalitaju kunniantaju naurettavuuden taju Moraalitaju kaikkein tärkein osoittaa oikean toiminnan suunnan kriteeri: edistääkö ihmiskunnan hyvää => utilitarismi (JB) Encyclopedia Britannica

9 David Hume ( ) Viimeinen suuri brittiläinen empiristi historioitsija esseisti Keskeisiä teoksia Treatise on Human Nature ( ) Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä (alkup. 1748) Dialogues concerning Natural Religion (1779) Keskeisiä teemoja skeptisismi David Hume / Stanford E. Phil Humen ajattelun taustaa K: Kuinka ihmiset tulevat tietoisiksi eri moraaliasioista hyvä ja paha oikea ja väärä velvollisuus 1700-l eettiset teoriat: em. asiat ovat löydettävissä järjellä (Hobbes, Locke) ilmoituksella (Filmer) omatunnolla tai itsereflektiolla (Butler) moraaliaistilla (Shaftesbury, Hutcheson) David Hume liittyy nimenomaan tähän ajattelumalliin Stanford E. Phil. Hume s Moral Phil Humen etiikan teesit 1. Järki yksin ei voi motivoida tahtoa tunteiden orja 2. Moraalierottelut eivät ole johdettavissa järjestä 3. Moraalierottelut johdetaan moraalisista tunteista hyväksyntä (arvostus, ylistys) hylkääminen (syytös / moite) 4. Osa paheista ja hyvistä on keinotekoisia esim. oikeudenmukaisuus Hume s Moral PhilosophyStanford E. Phil

10 Hume: Moraal. rat. torjuminen Moraaliset erottelut eivät seuraa järkeä tunteiden merkitys ja rooli Episteemisen teesin kiistäminen (hyvä / paha löyd.) kunnollinen / kausaalinen selittäminen epäonnistuu vastaavuudet, ristiriitaisuudet, laatuerot, kvantitatiiviset Järki yksin ei voi motivoida ihmistä toimintaan teon järkevyys ei tee teosta hyvää teon järjettömyys / järjenvastaisuus ei tee teosta pahaa Hume s Moral Philosophy/ Stanford E. Phil Tosiasioiden ja arvojen suhde Moraalisessa rationalismissa premissit liitetty sanalla on siirrytään epäselvästi lopputulokseen pitäisi jälkimmäinen ilmaisee uutta vuorovaikutussuhdetta Esim. R. M. Hare: arvoja ei voi johtaa tosiasioista Humen laki : mikään faktuaalinen väite ei arvottava Hume ei tarkasti ottaen sano näin Tulkinta: moraalitieto ei demonstratiivista eettiset arvostelmat voivat silti olla päteviä / mahdollisia Hume s Moral Philosophy(Stanford E. Phil) Keskustelua

Samankaltaiset tiedostot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan