YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

Transkriptio

1 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Johdanto/ohjeet ma Käsitteet to Pe ei kertaa Teoriat Kantilaisuus ma Utilitarismi to Hyve-etiikka pe Soveltava etiikka Lääkintäetiikka ma 9.11 Tekn. etiikka to Talousetiikka pe Kirkkojen etiikka Ma ei kertaa Katolinen / Ort. to Lut. / Ref. pe Kertaus PE HUOM: ma ja to ei ole luentokertaa

3 Ensi kerraksi ma Kirjoita max. 1 s teksti, kertoen omin sanoin mitä on velvollisuusetiikka seurausetiikka hyve-etiikka Times New Roman 12 pt tai vast. (1,5 riviväli) merkitään lähteet esim. alaviittein (HUOM: ei Wikipedia) Palautus ma klo luennolla tänne PII

4 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan keskeiset teoriat velvollisuusetiikka (kantilaisuus) seurausetiikka (utilitarismi) hyve-etiikka Tuntea filosofisen etiikan keskeisiä tutkimusalueita, kuten lääkintäetiikka tekniikan etiikka talousetiikka Ymmärtää teologisen etiikan näkökulmia eri pääkirkkojen eettiset näkökulmat (lut., ref., kat., ort.)

5 Etiikan teorioiden päämäärä Platon ( e. Kr.) onnellinen elämä: Oikeudenmukaisuuden harjoitus Aristoteles ( e. Kr.) filosofinen etiikka kuuluu käytännöllisiin tieteisiin pohditaan jokapäiväistä elämää (πρᾶξις eli praksis) Aristoteles jatkoi Platonin aloittamaa työtä älyllisten kykyjen tutkimus (järjestelmällisesti) päämääränä kehittää hyveitä hyvää elämää varten Pietarinen, J. & Poutanen, S. (1998) Etiikan teorioita,

6 Ongelma: Etiikan teoreettisuus Ei aina suoria toimintaohjeita, vaikeita ymmärtää Platon, Aristoteles, Spinoza, Kant, Hegel Platon: oikeudenmukaisuuden perusta puhtaissa muodoissa (ideoissa) Spinoza ( ) monimutkainen metafyysinen rakennelma maailmasta Pietarinen & Poutanen

7 Spinoza: Etiikka (kirj ) 1. Jumalasta 2. Tajunnan luonteesta 3. Affektien alkuperästä ja luonteesta 4. Inhimillisestä orjuudesta eli ihmisen affekteista 5. Ymmärryksen voimasta eli inhimillisestä vapaudesta Spinoza, B. (1677) Ethica ordine geometrico demonstrata. Suom. Vesa Oittinen Helsinki_Gaudeamus

8 Kysymys: Mistä motivaatio moraaliseen toimintaan Moraali asetettu hyveellisille (Tuomas Akvinolainen, ) valituille (Jean Calvin, ) John Locke ( ): Pahojen on toteltava moraalivelvoite riippuu Jumalan rangaistusvallasta David Hume ( ): Jumalaa ei tarvita rakastavat vanhemmat yhteisöllinen tuki Herdt, J. (2000) Religious history, ethics, and the rise of modern moral philosophy. Journal of Religious Ethics 28 (2),

9 Haaste: ihmisen autonomia Moraalisen velvoittavuuden vaade ihmisen kokemus järki Moraalifilosofian muutos ei-uskonnolliseksi uskonnon sovittaminen tai yhdistäminen autonomiaan ennen 1600-l: onko usko aitoa? jälkeen: onko usko totta? Herdt

10 Ns. kadunmiehen etiikka: Autenttisuuden etiikka (C. Taylor) Charles Taylor (s. 1931) Meidän on saavutettava kyky kuunnella moraalitunteita, jotta voisimme olla aitoja ihmisiä Ihminen itsessään etiikan lähtökohta/moraalin mitta hyvyys löydetään omasta sisäisestä maailmasta Jokainen etsii ideaalinsa (tapa elää / olla ihminen) autenttisuuden idea täynnä sisäisiä jännitteitä, heikkouksia ja ristiriitaisuuksia (T. Wallenius) Taylor 1992/1995, lainaus Wallenius, T. (1995) N & N

11 Autenttisuuden etiikan oletuksia Eettinen pohdinta rakentaa moraali-identiteettiä kulttuurin viihteellistyminen, aika- ym. rajoitteet? Moraali-ideaali perustuu tai on alisteinen järjelle miksi luottamus järkeen? Järki filosofiassa toiseuden tai erilaisuuden palvelijana vai niille moraalisia tuomioita langettavana herrana (kuten usein filosofian historiassa tapahtunut) Wallenius

12 Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto

13 Etiikan tutkimus yliopistolla

14 Akateeminen etiikka Yhteisöllisen käyttäytymisen tutkimusalue psykologia sosiologia (erit. moraalisosiologia) Mitkä ohjeet tai teot ovat yleistettävissä? kulttuurisidonnaisuus vaikutusarviointi Deskriptiivinen (eli kuvaileva) etiikka käytänteet ja uskomukset (ja niiden syntyhistoria) mahdolliset eri ratkaisuvaihtoehdot Loukola eettinen-tutkimus.pdf

15 Metaetiikka Normatiivinen: hyvä ja/tai oikea eri yhteyksissä tilannekohtainen toiminta elämän päämäärien valinta mitä minun tulisi tehdä Metaetiikka metodit kielet logiikka oikeuttaminen sisältäen erilaiset lähtökohdat ja roolit Olli Loukola 2011/

16 Teologinen etiikka Instituutioiden tai ihmisten moraaliarvostelmat ja ohjeistot, joilla on uskonnollisia vaikuttimia Kiinnostus etiikan historiaa kohtaan Elizabeth Anscombe: Modern Moral Philosophy (1958) Alasdair MacIntyre: After Virtue (1981) Charles Taylor: Sources of the Self (1989) Stanley Hauerwas: Historialla ei ole arvoa krist. etiikalle

17 Sosiaalietiikka Yhteiskuntafilosofia yhteisökäsitteiden analyysi tai käsitys yhteiskunnallisesta todellisuudesta Yhteiskuntatiede teorioita yhteiskunnallisesta todellisuudesta (esim. moraalisosiologia) Yhteiskuntapolitiikka yhteiskunnan normiohjaus Sosiaalietiikka normien ja päämäärien (arvojen) asettaminen tai analyysi Kirjavainen, H. (1996) Moraali, motivaatio, yhteiskunta. STKS Julkaisuja 199,

18 Uskonnollisen etiikan murros Moderni moraalifilosofia jakautunut ja 1800-l Huolimatta jakautumisesta tarve etsiä yhteisiä uskonnollisia väitelauseita yhteistä moraalisanastoa Sekularisoituminen (maallistuminen) kristinuskon muutos taustaoletuksesta perusteltavaksi auktoriteetin katoaminen Herdt

19 Postmoderni etiikka: Kierkegaard ( ) ja Nietzsche ( ) Soren Kierkegaard: etiikka monimerkityksellisenä tietty elämänalue, jonka uskonto ylittää elämänalue, joka säilyy myös uskonnollisessa elämässä Friedrich Nietzsche: krist. etiikka orjamoraalina ei hyvää tai pahaa eikä totta tai väärää, sen sijaan parempi ja huonompi ylempi ja alempi Stanford Encyclopedia of Philosophy: Kierkegaard s Ethics Eyer, R. (2000) / John T. Pless

20 Eettinen reflektio (yleinen) Millaisia ihmisiä meidän tulisi olla Millaisia päämääriä tulisi asettaa Miten suhtaudutaan toimintaan mitä pitää tehdä mitä pitää jättää tekemättä Meilander, G. & Werpehovski, W. (ed.) (2007) Oxford Handbook of Theological Ethics. Oxford: Oxford U. Press

21 Kristillinen eettinen reflektio Ei vain kokemukseen tai järkeen perustuva Uskonnollisiin teksteihin pohjautuva Tietyssä kontekstissa tapahtuva uskonyhteisö (elävien) traditio (kuolleiden) Meilander & Werpehowski

22 Tulkintatapoja akateemisessa teologisen etiikan tutkimuksessa Kristillinen etiikka objektiivista (yksilöriippumatonta) Oikean tai väärän eettiset standardit yleisinhimillisiä Teologisen etiikan suositukset eivät välttämättä seuraa ilmoituksesta Moraaliset ongelmat nousevat yhteiskunnallisesta todellisuudesta Kirjavainen

23 Seuraus em. tulkintatavoista Teologisen etiikan tutkimus trivialisoituu moraaliongelmat käsitellään muualla poliittiset yhteisöt, lainsäädäntökoneisto muut yksityiset toimijat (etenkin media) Roolimallien merkitys etiikassa (esim. Sokrates) haetaan muualta kuin kirkosta kristillinen elämä ei (välttämättä) esikuvallista Kirjavainen