YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

Transkriptio

1 YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet erit. hyvän käsite ma Teoriat Kantilaisuus to Utilitarismi pe Hyve-etiikka ma Soveltava etiikka Lääkintäetiikka to Tekn. etiikka pe Talousetiikka ma Kirkkojen etiikka Katolilaisuus to Lut. / Ref. pe Ortodoksinen ma Kertaus PE HUOM: to ei ole luentokertaa

3 Esityksen kulku Yleistä ortodoksisesta teologiasta ja etiikasta Moraaliauktoriteetti käsitteenä ja sisältönä Venäjän ortodoksinen kirkko ja kirkon yht. k. opetus Onko Venäjän ort. kirkko moraaliauktoriteetti (?)

4 Yleistä ortodoksisesta etiikasta

5 Ortodoksinen kirkko ja etiikka Erilliskirkkojen yhteenliittymä (n. 300 M) Kirkko oikean uskon ilmaisija (hengellisyys, luovuus, dogmaattisuus, liturgia) Etiikka ei järjestelmällinen oppirakennelma: moraali aktualisoituu parhaiten elämällä kirkon yhteydessä Kysymys kirkon moraaliauktoriteetista Metso & Ryökäs (toim.) (2005) Kirkkotiedon kirja

6 Bysantti ( ) Kannanottoja (kirkkoisät, kanoniset kirjoitukset) vallan ja omaisuuden jakaminen yhteiskunnallisten muutosten syyt ja seuraukset Keskiössä armeliaisuus, läh. rakkaus köyhien ja sorrettujen ihmisarvo Luostarilaitos, filantropia Kirkko järjestelmällisesti hyväntekeväisyydessä (1.) Kotiranta

7 Etiikan suuntaviivoja (ortodoksinen) Kristillinen etiikka eroaa filosofisista kristillinen nöyryys vastaan filosofinen elitismi Ominaista rakkaus ja armo filosofia: oikeudenmukaisuus ja rehellisyys Etiikan perusta Raamattu (erityisesti Uusi Testamentti) pyhä traditio kirkon tietoisuutena pyhien hyveellinen elämä mallina Sissonen, R. Vain opetuskäyttöön tarkoitettu elektroninen aineisto, lähde:

8 Kolme tapaa kuvata ortodoksista etiikkaa Hyvä tai paha yleisin, etsitään joku yksinkertainen perusperiaate Oikea tai väärä huomio toimintaan tai tekoihin => säännöt Sopiva tai sopimaton toteutuu ryhmissä Sissonen, online

9 Hyvä (teologiassa) Jumala hyvänä ja hyvyytenä apofaattinen teologia: luodun maailman käsitys eri Ihminen Jumalan kuvana keskeistä persoonallisen Jumalan luomus Kirkko on todiste hyvän persoonallisesta luonteesta eettisestä elämästä (perustuu edelliseen) Sissonen, online

10 Hyvä (etiikassa) Luonnollisen lain ymmärrys Oikein eletty elämä tuottaa mielihyvää fyysistä ja psyykkistä nautintoa Tavoitteena saavuttaa theosis Harakas

11 Laupeus Yksilön aktiivinen elämä perustana Teologinen hyve kristityn hyveellistä elämää ortodoksinen elämänkäsitys Vrt. roomalaiskatolinen: valtion tuen merkitys luterilainen: valtiovallan sosiaalinen vastuu Kotiranta, M. (1999) Elämä laupeudessa. Teoksessa Hallamaa, J. (toim.) Rahan teologia ja Euroopan kirkot

12 Regimentit Maallista ja hengellistä ei voi erottaa aito ja oikea inhimillinen elämä Ei jyrkkää eroa filosofisen ja teologisen kielen välillä laupeuden hyve osana korkeinta hyvää Rakkaus lähimmäistä kohtaan tahdon yhteistyö (synergeia) jumalallisen tahdon (energeia) kanssa Kotiranta

13 Oppi Jumalan valtakunnasta Valtakunta pelastustekona tietty käytös sisäinen asennoituminen Vaikutus sosiaalietiikkaan yhteisöllinen ulottuvuus eukaristia osoituksena Kolmiyhteinen Jumala ohjaavana Sissonen, online

14 Paha ja synti Pahuus = ei-olemista paha hyvän poissaolona Vapaiden olentojen valintojen seurausta yhteys Jumalaan katkennut Moraalikyvyt silti tallella mahdollisuus edelleen tehdä hyvää Harakas, S. (1983) Towards Transfigured Life

15 Ihmisen moraalikapasiteetti Taipumus moraalivalintoihin (Jumalan asettama) Taipumus kategorisoida eri tilanteita moraalisesti Kyky eettiseen itsemääräämisoikeuteen Harakas

16 Omatunto Hengellinen ja eettinen erottelukyky (diakrisis) Moraalinen elämä kolmijakona olla hyvä tehdä päätös hyvän puolesta tehdä hyvää Hyvyys ulkoista ilman Jumalan persoonallista kohtaamista sisäistä kokemusta Harakas 1983, Sissonen, online

17 Luonnonlaki ortodoksisessa etiikassa Erinomainen ilmaus dekalogissa (10 käskyä) minimitason etiikka yhteiskunnan toimintaa varten Evankelinen etiikka Vuorisaarna Lisäksi ilmenee kanonisessa oikeudessa eettisessä opetuksessa kirkon ohjauksessa Sissonen, online

18 Eettinen ort. päätöksenteko Oikea (lait ja säädökset) Seuraukset (hyvän ja pahan) Aikomus (mitä aiotaan saada aikaan) Motiivit (mikä saattaa toimintaan) Tavat (valitaan menetelmät) Arvot (olemisen ulottuvuudet) Tilannearvio Päätöksenteko kirkollisena yhteistyöprosessina Harakas

19 Kysymys moraaliauktoriteetista

20 Kysymys auktoriteetista (A) A haluaa, että y:n hyvää edistetään sen itsensä vuoksi ellei y tee p, y:n hyvää ei edistetä siis A:n on saatava y tekemään p Normiauktoriteetin (A:n) päämäärä on siten aina normin vastaanottajan - todellinen tai kuviteltu - hyvä Vastaanottaja voi toimia useista syistä välttääkseen rangaistuksen A:lta tai muilta miellyttääkseen A:a saavuttaakseen A:n aseman Von Wright, H. (1963/2001) Hyvän muunnelmat (Varieties of Goodness)

21 Mikä on A eli auktoriteetti? Auktoriteetti on moraalisen tiedon välittäjä (oikeasta / hyvästä) yht.k. tai moraalisten velvoitteiden suorittamisen valvoja yhteishyvään pääsemiseksi tarvittavien keinojen valitsija Auktoriteetti ei ole vallan tai voiman käyttäjä varsinainen syy A. ei olemassaolollaan vielä vaikuta anarkistinen Von Wright 1963/

22 Auktoriteetin käsite Georg Henrik von Wright (1963) agentti, joka saattaa määräykset voimaan käskee, sallii tai estää A. on normatiivisen toiminnan lähde A. on jonkun toimesta oikeutettu antamaan normeja Oikeutus voi vaihdella lääkäri onnettomuustilanteessa ideologiset (karismaattiset) johtajat opettaja koululuokassa Von Wright 1963/

23 Auktoriteetin terminologiaa A. on auktoriteetti A. on asiantuntija tai ekspertti jollain tietyllä erikoisalueella A:lla on auktoriteettia yksi tai useammat antavat A:n ohjeistaa itseään A. on auktoriteettiasemassa virka, valta tai positio edellyttää muilta A:n normiohjausta Kirjavainen, H. (1996) Moraali, motivaatio, yhteiskunta

24 Historiallinen näkemys A:n hyväksyttävyydestä Platonistinen näkemys perustuu A:n hierarkkisuuteen A. on moraalisesti oikeutettu vain jos se edistää ihmisen todellista hyvää - sellaisena luonteeltaan pysyvää Hyvän tietäviä on yhteisössä rajallinen määrä filosofit, poliitikot (hallitsija), profeetat A. on käytännössä holhooja Kirjavainen

25 Auktoriteetin muutos uudella ajalla Legitimiteetti (paternalistiselta) poliittiselta A:lta horjui 1600-l valistusfilosofia 1700-l vallankumoukset Auktoriteetti poliittisilta toimijoilta markkinavoimille maatalouden uudistukset teollistuminen talousteorian muutokset Markkinavoimien epäonnistumiset tarve autonomiselle auktoriteetille Sennett

26 Sopimusteoreettinen näkemys Sopimusteoreettinen näkemys tekee auktoriteetista muutoksenalaisen A. syntyy sopijaosapuolten suostumisesta ilman suostumista auktoriteettiin ei auktoriteettisuhde synny Auktoriteetti annetaan väliaikaisesti A:lle ja A. on riippuvainen hyväksynnästä Kirjavainen

27 Platonistinen ja sopimusteorian vertailua Platonistinen tukeutuu luonnolliseen moraalilakiin auktoriteetin asema on eräässä mielessä annettu Oikeuspositivismi: moraali irrallaan oikeudesta A:n pätevyys riippuu yksinomaan sovituista normeista Ero oikeusjärjestykseen: moraalia ei voi säätää moraalinen oikeutus tulee toimimalla moraalisesti oikein Kirjavainen

28 Näkökulmia auktoriteettiin (A) Todellinen (Huxley Uusi uljas maailma, Orwell 1984) ilman kontrollia ei todellista auktoriteettia auktoriteetti on ulkoinen voima, joka kohdataan Auktoriteetti illuusiona (Dostojevskin Suurinkvisiittori) A:n tulee tehdä ihmiselle se, mitä ihminen ei voi tehdä itselleen auktoriteetti itse asiassa vapauttaa ihmisen mikä tahansa illuusio, joka ylläpitää A:ta, on legitiimi Sennett, R. (1981) Authority

29 Ortodoksisen kirkon rooli Venäjällä

30 Venäjän ortodoksinen kirkko M jäsentä mongolivalta ( ) kommunismi ( ) Bysanttilainen näkemys sinfoniasta harmonia, yksimielisyys, yhteys valtioon syvä kunnioitus monarkiaa kohtaan Kasvava kiinnostus eettisiä kysymyksiä kohtaan Turunen, M. (toim.) (2010) Kirkot ja uskonnot itäisessä Euroopassa

31 Kirkon ja valtion suhde Venäjällä Jälleenrakennus 1990-l verohelpotuksia, etuoikeuksia valtiolta (väliaikaisia) lahjoituksia mm. Gazprom, Lukoil Vahva asema joukkoviestimissä kulttuurissa Pyrkimys hankkia etuoikeutettu uskonnollinen asema Turunen (toim.)

32 Venäläisten näkemys kirkosta 80 % ilmoittaa olevansa ortodoksi (kastettu) noin puolet pitää itseään uskovaisena murto-osa harjoittaa uskontoa Juhlapyhiin liittyvä uskonnollisuus Tammikuun 7. Pääsiäinen Osin myös kritiikkiä ja/tai epäluottamusta kirkkoon Turunen (toim.)

33 Kirkon näkemys uskonnon asemasta Uskonnon muutos julkisesta yksityiseksi YK:n ihmisoikeuksien julistus Jumalan rakkauden vaikutus etiikkaan ylittää ihmisen omatunnon luonnollinen moraalitajun Vaikutteita katolisen kirkon ohjeistuksesta pyrkimys moraaliauktoriteettiin Turunen (toim.)

34 Perhe-elämä Rakkauden mysteeri ikuinen yhteys Kristukseen Avioliitossa ei mahd. valita itse lapsettomuutta Avioero mahdollinen uskottomuus krooninen alkoholismi uskosta luopuminen (ortodoksisesta) Basis of the Social Concept of the Russian Orthodox Church

35 Erityiskysymykset Elämä alkaa hedelmöittymisestä munasolun tuhoaminen torjutaan Abortti ei-sallittuna (ml. lääkärit) pl. jos äidin henki vaarassa ja erityisesti jos muita lapsia Eutanasia laskelmoituna itsemurhana ei hautausta kristillisin menoin pois lukien mielenterveysongelmaiset Turunen (toim.)

36 Erityiskysymykset (II) Sikiötutkimukset ei terveen tai sairaan erottamista Kloonaaminen vain yksittäisten kudosten hyväksytään Hedelmöityshoidot pariskunnan omat sukusolut Turunen (toim.)