Luterilainen ja ortodoksinen etiikka

Transkriptio

1 Luterilainen ja ortodoksinen etiikka YK10 Kirkollisen etiikan luento-osio SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta Kirkkojen etiikan luento-osio Roomalaiskatolisen kirkon etiikka (18.11.) Luterilainen etiikka (22.11) Ortodoksinen etiikka (22.11) Reformoitu etiikka: kts. Ryhmä-opetusmateriaali Luterilaisen etiikan synty Lut. alun perin kat. kirkon uudistusliike opetuksen elämän Kaikilla ihmisillä yht. päämäärä (telos) korkein hyvä eli Jumala Järjen tehtävä os. keinot em. päämäärään ei päämäärän tavoittelua ei toimivaa järkeä Raunio, A. (1999) Suurten kirkkokuntien sosiaalieettinen opetus. Teoksessa Rahan teologia ja Euroopan kirkot. PS Kustannus. YK10 materiaali

2 Myöhäiskeskiaika (1400-l alk.): muutos etiikassa Ei telosta, johon ihminen olisi luonnostaan kytketty radikaali muutos käsityksessä etiikasta Etiikan perusta? yht. päämäärä (teleologia) käskyjen noudattaminen (deontologia) Päämäärien asettamien yksilöiden itsensä toimesta murros yhteiskuntafilosofiassa Raunio, A. (1999) Suurten kirkkokuntien sosiaalieettinen opetus. Teoksessa Rahan teologia ja Euroopan kirkot. YK10 materiaali Immanuel Kant ( ) Ei kristillis-rationaalista moraaliperustaa, joka tulee uskonnosta metafysiikasta Moraalisen toiminnan keskiössä vain hyvä tahto hyvää itsessään hyvistä keskeisin Hyvä tahto ei riipu tunteista seurauksista Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. STKS Ongelmia Kantin teoriapohjassa Onko olemassa intuitio, mitkä ovat moraali-ideoita? Mikä on moraalilaki, joka ei ole luonnollinen laki? Miten moraaliperusta voi olla moraalissa itsessään? Mitä on itsekritiikki, joka takaa moraalin puhtauden Päivänsalo

3 Kristillinen etiikka M. Lutherilla: Autonominen etiikka? Kultaisen sääntö ja luonnollinen laki Herbet Olsson, Martin Schloemann, Jorma Laulaja Eettinen intuitionismi intuitiivinen käsitys moraalivaateista (iustitia) käyt. tilanne ja kohtuus (aequitas) Eettinen motivaatio luonnollinen ihminen: egoismi uskova: jumalakeskeisyys Knuuttila, S. (1998) Luterilainen teologinen etiikka. Teoksessa Järjen ja tunteen kerrostumat. STKS Krist. etiikka M. Lutherilla: Uskon etiikka? Erityinen krist. etiikka Ernst Troeltsch, Karl Holl, Johannes Heckel, Ernst Wolf Periaatteet uskoville ilmeneviä täydentää / tulkitsee luonnollisen lain etiikkaa Krist. etiikka liittyy kristologiaan luonnollisen moraalitajun ylittävä velvoite Knuuttila Moraalinen motivaatio (lut.) Krist. toiminnan erottaa motivaatio Kristityllä eri perusteet toiminnalleen Onko teko oikea, jos väärä motivaatio? kuka tahansa voi tehdä oikean teon Mikä erottaa krist. / ei krist. motivaation toisistaan lut: hyvän teon toteuttaa itse Jumala eri käsitys ihmisestä/teoista (vrt. sekulaari etiikka) Raunio, A. (2007) Järki, usko ja lähimmäisen hyvä

4 II MS lut. etiikan konkurssina Saksa luterilaisen teologian joht. maa 1900-l alussa luterilainen usko rakkauden tekoina Teologien tuki kansallisosialisteille Paul Althaus, Emanuel Hirsch, Otto Dibelius ym. Stuttgartin julistus (1945) syytämme itseämme siitä, ettemme todistaneet rohkeammin, rukoilleet useammin, uskoneet iloisemmin ja rakastaneet palavammin Lainaus ja suomennos Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus Luterilainen sosiaalietiikka Pelastus ja yhteiskunta (1972) hylätään jyrkkä maallinen - hengellinen -erottelu Sos. etiikan ala järjen alue, silti krist. toiminta heng. vanhurskauttamisella ja hyvillä teoilla yhteys Jotta uskonvanhurskauteen elimellisesti liittyvä sosiaalieettinen vastuu voisi toteutua, on julistuksen tuotava perustellusti ilmi kokonaisnäkemys siihen elämään, jonka Jumala on luonut ja lunastanut ja mikä eletään todeksi luomakunnassa (s. 18) Lainaus ja tulk. Päivänsalo Luterilainen sosiaalietiikka (jatk.) Kohti yhteistä hyvää (1999) Kultainen sääntö luterilaisen sosiaalietiikan keskiöön Talousliberalismin kritiikki kiinnepisteenä po. lähimmäisen hyvä Välittävä yhteisö (2010) Kirkon diakoninen ja yhteiskunnallinen tehtävä on toteuttaa lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta ja ympäristövastuuta kristillisen uskon mukaisesti. Kirkko muodostuu jäsenistään. Seurakuntien toimintaan ovat tervetulleita muutkin kuin jäsenet. Lainattu Päivänsalo 2011 mukaan

5 Ortodoksinen etiikka Ortodoksinen kirkko ja etiikka Erilliskirkkojen yhteenliittymä (n. 300 M) Kirkko oikean uskon ilmaisija (hengellisyys, luovuus, dogmaattisuus, liturgia) Etiikka ei järjestelmällinen oppirakennelma: moraali aktualisoituu parhaiten elämällä kirkon yhteydessä Kysymys kirkon moraaliauktoriteetista Metso, P. & Ryökäs, E. (toim.) (2005) Kirkkotiedon kirja Bysantti ( ) Kannanottoja (kirkkoisät, kanoniset kirjoitukset) vallan ja omaisuuden jakaminen yht. k. muutosten syyt ja seuraukset Keskiössä armeliaisuus, läh. rakkaus köyhien ja sorrettujen ihmisarvo Luostarilaitos, filantropia Kirkko järjestelmällisesti hyväntekeväisyydessä (1.) Kotiranta 1999: YK10 materiaali

6 Etiikan suuntaviivoja (ort.) Kristillinen etiikka eroaa filosofisista kristillien nöyryys vs. filosofinen elitismi Ominaista rakkaus ja armo filosofia: oik. muk. ja rehellisyys Etiikan perusta Raamattu (erit. UT) pyhä traditio kirkon tietoisuutena pyhien hyveellinen elämä mallina Sissonen, J. 2012, elektroninen aineisto Kolme tapaa kuvata ort. etiikkaa Hyvä tai paha yleisin, etsitään joku yksinkertainen perusperiaate Oikea tai väärä huomio toimintaan tai tekoihin => säännöt Sopiva tai sopimaton toteutuu ryhmissä Sissonen Hyvä (teologiassa) Jumala hyvänä ja hyvyytenä apofaattinen teologia: luodun maailman käsitys eri Ihminen Jumalan kuvana keskeistä persoonallisen Jumalan luomus Kirkko on todiste hyvän persoonallisesta luonteesta eettisestä elämästä (perustuu ed.) Sissonen

7 Hyvä (etiikassa) Luonnollisen lain ymmärrys Oikein eletty elämä tuottaa mielihyvää fyysistä ja psyykkistä nautintoa Tavoitteena saavuttaa theosis Harakas Laupeus Yksilön aktiivinen elämä perustana Teologinen hyve kristityn hyveellistä elämää ortodoksinen elämänkäsitys Vertaa room. kat: valtion tuen merkitys luterilainen: valtiovallan sosiaalinen vastuu Kotiranta Regimentit Maallista ja hengellistä ei voi erottaa aito ja oikea inhimillinen elämä Ei jyrkkää eroa filosofisen ja teologisen kielen välillä laupeuden hyve osana korkeinta hyvää Rakkaus lähimmäistä kohtaan tahdon yht.työ (synergeia) J. tahdon (energeia) kanssa Kotiranta, M. (1999) Ort. etiikka teoksessa Rahan teologia ja Euroopan kirkot (YK10 materiaali)

8 Oppi Jumalan valtakunnasta Valtakunta pelastustekona tietty käytös sisäinen asennoituminen Vaikutus sosiaalietiikkaan yhteisöllinen ulottuvuus eukaristia osoituksena Kolmiyhteinen Jumala ohjaavana Sissonen 2012, elektroninen aineisto Paha ja synti Pahuus = ei-olemista paha hyvän poissaolona Vapaiden olentojen valintojen seurausta yhteys Jumalaan katkennut Moraalikyvyt silti tallella mahd. ed. tehdä hyvää Harakas. S. (1983) Towards a Transfigured Life. The Theoria of Eastern Orthodox Ethics Ihmisen moraalikapasiteetti Taipumus moraalivalintoihin (Jumalan asettama) Taipumus kategorisoida eri tilanteita moraalisesti Kyky eettiseen itsemääräämisoikeuteen Harakas

9 Omatunto Hengellinen ja eettinen erottelukyky (diakrisis) Moraalinen elämä kolmijakona olla hyvä tehdä päätös hyvän puolesta tehdä hyvää Hyvyys ulkoista ilman Jumalan persoonallista kohtaamista sisäistä kokemusta Harakas 1983, Sissonen Luonnonlaki ort. etiikassa Erinomainen ilmaus dekalogissa minimitason etiikka yht. k:n toimintaa varten Evankelinen etiikka Vuorisaarna Lisäksi ilmenee kanonisessa oikeudessa eettisessä opetuksessa kirkon ohjauksessa Sissonen Eettinen ort. päätöksenteko Oikea (lait ja säädökset) Seuraukset (hyvän ja pahan) Aikomus (mitä aiotaan saada aikaan) Motiivit (mikä saattaa toimintaan) Tavat (valitaan menetelmät) Arvot (olemisen ulottuvuudet) Tilannearvio Päätöksenteko kirkollisena yhteistyöprosessina Harakas

10 Perhe-elämä Rakkauden mysteeri ikuinen yhteys Kristukseen Avioliitossa ei mahd. valita itse lapsettomuutta Avioero mahdollinen uskottomuus krooninen alkoholismi uskosta luopuminen (ort.) Basis of the Social Concept of the Russian Orthodox Church Erityiskysymykset Elämä alkaa hedelmöittymisestä munasolun tuhoaminen torjutaan Abortti ei-sallittuna (ml. lääkärit) pl. jos äidin henki vaarassa ja erit. jos muita lapsia Eutanasia laskelmoituna itsemurhana ei hautausta kristillisin menoin pl. mielenterveysongelmaiset Turunen, M. (toim.) (2010) Kirkot ja uskonnot itäisessä Euroopassa. Edita Erityiskysymykset (II) Sikiötutkimukset ei terveen / sairaan erottamista Kloonaaminen yksittäisten kudosten hyväksytään Hedelmöityshoidot pariskunnan omat sukusolut Turunen (toim.)