Luterilainen ja ortodoksinen etiikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luterilainen ja ortodoksinen etiikka"

Transkriptio

1 Luterilainen ja ortodoksinen etiikka YK10 Kirkollisen etiikan luento-osio SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta Kirkkojen etiikan luento-osio Roomalaiskatolisen kirkon etiikka (18.11.) Luterilainen etiikka (22.11) Ortodoksinen etiikka (22.11) Reformoitu etiikka: kts. Ryhmä-opetusmateriaali Luterilaisen etiikan synty Lut. alun perin kat. kirkon uudistusliike opetuksen elämän Kaikilla ihmisillä yht. päämäärä (telos) korkein hyvä eli Jumala Järjen tehtävä os. keinot em. päämäärään ei päämäärän tavoittelua ei toimivaa järkeä Raunio, A. (1999) Suurten kirkkokuntien sosiaalieettinen opetus. Teoksessa Rahan teologia ja Euroopan kirkot. PS Kustannus. YK10 materiaali

2 Myöhäiskeskiaika (1400-l alk.): muutos etiikassa Ei telosta, johon ihminen olisi luonnostaan kytketty radikaali muutos käsityksessä etiikasta Etiikan perusta? yht. päämäärä (teleologia) käskyjen noudattaminen (deontologia) Päämäärien asettamien yksilöiden itsensä toimesta murros yhteiskuntafilosofiassa Raunio, A. (1999) Suurten kirkkokuntien sosiaalieettinen opetus. Teoksessa Rahan teologia ja Euroopan kirkot. YK10 materiaali Immanuel Kant ( ) Ei kristillis-rationaalista moraaliperustaa, joka tulee uskonnosta metafysiikasta Moraalisen toiminnan keskiössä vain hyvä tahto hyvää itsessään hyvistä keskeisin Hyvä tahto ei riipu tunteista seurauksista Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. STKS Ongelmia Kantin teoriapohjassa Onko olemassa intuitio, mitkä ovat moraali-ideoita? Mikä on moraalilaki, joka ei ole luonnollinen laki? Miten moraaliperusta voi olla moraalissa itsessään? Mitä on itsekritiikki, joka takaa moraalin puhtauden Päivänsalo

3 Kristillinen etiikka M. Lutherilla: Autonominen etiikka? Kultaisen sääntö ja luonnollinen laki Herbet Olsson, Martin Schloemann, Jorma Laulaja Eettinen intuitionismi intuitiivinen käsitys moraalivaateista (iustitia) käyt. tilanne ja kohtuus (aequitas) Eettinen motivaatio luonnollinen ihminen: egoismi uskova: jumalakeskeisyys Knuuttila, S. (1998) Luterilainen teologinen etiikka. Teoksessa Järjen ja tunteen kerrostumat. STKS Krist. etiikka M. Lutherilla: Uskon etiikka? Erityinen krist. etiikka Ernst Troeltsch, Karl Holl, Johannes Heckel, Ernst Wolf Periaatteet uskoville ilmeneviä täydentää / tulkitsee luonnollisen lain etiikkaa Krist. etiikka liittyy kristologiaan luonnollisen moraalitajun ylittävä velvoite Knuuttila Moraalinen motivaatio (lut.) Krist. toiminnan erottaa motivaatio Kristityllä eri perusteet toiminnalleen Onko teko oikea, jos väärä motivaatio? kuka tahansa voi tehdä oikean teon Mikä erottaa krist. / ei krist. motivaation toisistaan lut: hyvän teon toteuttaa itse Jumala eri käsitys ihmisestä/teoista (vrt. sekulaari etiikka) Raunio, A. (2007) Järki, usko ja lähimmäisen hyvä

4 II MS lut. etiikan konkurssina Saksa luterilaisen teologian joht. maa 1900-l alussa luterilainen usko rakkauden tekoina Teologien tuki kansallisosialisteille Paul Althaus, Emanuel Hirsch, Otto Dibelius ym. Stuttgartin julistus (1945) syytämme itseämme siitä, ettemme todistaneet rohkeammin, rukoilleet useammin, uskoneet iloisemmin ja rakastaneet palavammin Lainaus ja suomennos Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus Luterilainen sosiaalietiikka Pelastus ja yhteiskunta (1972) hylätään jyrkkä maallinen - hengellinen -erottelu Sos. etiikan ala järjen alue, silti krist. toiminta heng. vanhurskauttamisella ja hyvillä teoilla yhteys Jotta uskonvanhurskauteen elimellisesti liittyvä sosiaalieettinen vastuu voisi toteutua, on julistuksen tuotava perustellusti ilmi kokonaisnäkemys siihen elämään, jonka Jumala on luonut ja lunastanut ja mikä eletään todeksi luomakunnassa (s. 18) Lainaus ja tulk. Päivänsalo Luterilainen sosiaalietiikka (jatk.) Kohti yhteistä hyvää (1999) Kultainen sääntö luterilaisen sosiaalietiikan keskiöön Talousliberalismin kritiikki kiinnepisteenä po. lähimmäisen hyvä Välittävä yhteisö (2010) Kirkon diakoninen ja yhteiskunnallinen tehtävä on toteuttaa lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta ja ympäristövastuuta kristillisen uskon mukaisesti. Kirkko muodostuu jäsenistään. Seurakuntien toimintaan ovat tervetulleita muutkin kuin jäsenet. Lainattu Päivänsalo 2011 mukaan

5 Ortodoksinen etiikka Ortodoksinen kirkko ja etiikka Erilliskirkkojen yhteenliittymä (n. 300 M) Kirkko oikean uskon ilmaisija (hengellisyys, luovuus, dogmaattisuus, liturgia) Etiikka ei järjestelmällinen oppirakennelma: moraali aktualisoituu parhaiten elämällä kirkon yhteydessä Kysymys kirkon moraaliauktoriteetista Metso, P. & Ryökäs, E. (toim.) (2005) Kirkkotiedon kirja Bysantti ( ) Kannanottoja (kirkkoisät, kanoniset kirjoitukset) vallan ja omaisuuden jakaminen yht. k. muutosten syyt ja seuraukset Keskiössä armeliaisuus, läh. rakkaus köyhien ja sorrettujen ihmisarvo Luostarilaitos, filantropia Kirkko järjestelmällisesti hyväntekeväisyydessä (1.) Kotiranta 1999: YK10 materiaali

6 Etiikan suuntaviivoja (ort.) Kristillinen etiikka eroaa filosofisista kristillien nöyryys vs. filosofinen elitismi Ominaista rakkaus ja armo filosofia: oik. muk. ja rehellisyys Etiikan perusta Raamattu (erit. UT) pyhä traditio kirkon tietoisuutena pyhien hyveellinen elämä mallina Sissonen, J. 2012, elektroninen aineisto Kolme tapaa kuvata ort. etiikkaa Hyvä tai paha yleisin, etsitään joku yksinkertainen perusperiaate Oikea tai väärä huomio toimintaan tai tekoihin => säännöt Sopiva tai sopimaton toteutuu ryhmissä Sissonen Hyvä (teologiassa) Jumala hyvänä ja hyvyytenä apofaattinen teologia: luodun maailman käsitys eri Ihminen Jumalan kuvana keskeistä persoonallisen Jumalan luomus Kirkko on todiste hyvän persoonallisesta luonteesta eettisestä elämästä (perustuu ed.) Sissonen

7 Hyvä (etiikassa) Luonnollisen lain ymmärrys Oikein eletty elämä tuottaa mielihyvää fyysistä ja psyykkistä nautintoa Tavoitteena saavuttaa theosis Harakas Laupeus Yksilön aktiivinen elämä perustana Teologinen hyve kristityn hyveellistä elämää ortodoksinen elämänkäsitys Vertaa room. kat: valtion tuen merkitys luterilainen: valtiovallan sosiaalinen vastuu Kotiranta Regimentit Maallista ja hengellistä ei voi erottaa aito ja oikea inhimillinen elämä Ei jyrkkää eroa filosofisen ja teologisen kielen välillä laupeuden hyve osana korkeinta hyvää Rakkaus lähimmäistä kohtaan tahdon yht.työ (synergeia) J. tahdon (energeia) kanssa Kotiranta, M. (1999) Ort. etiikka teoksessa Rahan teologia ja Euroopan kirkot (YK10 materiaali)

8 Oppi Jumalan valtakunnasta Valtakunta pelastustekona tietty käytös sisäinen asennoituminen Vaikutus sosiaalietiikkaan yhteisöllinen ulottuvuus eukaristia osoituksena Kolmiyhteinen Jumala ohjaavana Sissonen 2012, elektroninen aineisto Paha ja synti Pahuus = ei-olemista paha hyvän poissaolona Vapaiden olentojen valintojen seurausta yhteys Jumalaan katkennut Moraalikyvyt silti tallella mahd. ed. tehdä hyvää Harakas. S. (1983) Towards a Transfigured Life. The Theoria of Eastern Orthodox Ethics Ihmisen moraalikapasiteetti Taipumus moraalivalintoihin (Jumalan asettama) Taipumus kategorisoida eri tilanteita moraalisesti Kyky eettiseen itsemääräämisoikeuteen Harakas

9 Omatunto Hengellinen ja eettinen erottelukyky (diakrisis) Moraalinen elämä kolmijakona olla hyvä tehdä päätös hyvän puolesta tehdä hyvää Hyvyys ulkoista ilman Jumalan persoonallista kohtaamista sisäistä kokemusta Harakas 1983, Sissonen Luonnonlaki ort. etiikassa Erinomainen ilmaus dekalogissa minimitason etiikka yht. k:n toimintaa varten Evankelinen etiikka Vuorisaarna Lisäksi ilmenee kanonisessa oikeudessa eettisessä opetuksessa kirkon ohjauksessa Sissonen Eettinen ort. päätöksenteko Oikea (lait ja säädökset) Seuraukset (hyvän ja pahan) Aikomus (mitä aiotaan saada aikaan) Motiivit (mikä saattaa toimintaan) Tavat (valitaan menetelmät) Arvot (olemisen ulottuvuudet) Tilannearvio Päätöksenteko kirkollisena yhteistyöprosessina Harakas

10 Perhe-elämä Rakkauden mysteeri ikuinen yhteys Kristukseen Avioliitossa ei mahd. valita itse lapsettomuutta Avioero mahdollinen uskottomuus krooninen alkoholismi uskosta luopuminen (ort.) Basis of the Social Concept of the Russian Orthodox Church Erityiskysymykset Elämä alkaa hedelmöittymisestä munasolun tuhoaminen torjutaan Abortti ei-sallittuna (ml. lääkärit) pl. jos äidin henki vaarassa ja erit. jos muita lapsia Eutanasia laskelmoituna itsemurhana ei hautausta kristillisin menoin pl. mielenterveysongelmaiset Turunen, M. (toim.) (2010) Kirkot ja uskonnot itäisessä Euroopassa. Edita Erityiskysymykset (II) Sikiötutkimukset ei terveen / sairaan erottamista Kloonaaminen yksittäisten kudosten hyväksytään Hedelmöityshoidot pariskunnan omat sukusolut Turunen (toim.)

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 25.11.2014 1 Ohjelma (ma,

Lisätiedot

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 21.11.2014

Lisätiedot

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 19.11.2015

Lisätiedot

10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan

10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan 10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan YK10 Etiikan luennot SL 2016 Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen

Lisätiedot

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2015

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2015 Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 19.11.2015 1

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Eettisten ohjeiden tausta

Eettisten ohjeiden tausta Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA Luku 16 Ydinsisältö Saako valtiovalta rajoittaa kansalaisten mielipiteitä? Perustele. Totalitarismi Valtiojärjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014 Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 20.11.2014 1

Lisätiedot

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento

Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento YK10 Etiikan luennot SL 2016 Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja

Lisätiedot

Roomalaiskatolisen kirkon etiikka

Roomalaiskatolisen kirkon etiikka Roomalaiskatolisen kirkon etiikka YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 16.11.2013 1 Yleistä

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

YK10 V Luento Hyve-etiikka

YK10 V Luento Hyve-etiikka YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus ja suvaitsevaisuus Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus Suvaitsevaisuus Gnostilainen etiikka Hyvän ja pahan problematiikka Elämän tarkoituksen mysteeri Rakkaus Rakkauden nelijako (Platon): Storge

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Johdatus reformaation teologiaan

Johdatus reformaation teologiaan Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006 2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 6 Kantilainen seksuaalietiikka Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Immanuel Kant (1724-1806) Eli Köningsbergissä koko elämänsä Edusti velvollisuusetiikkaa eli deontologista etiikkaa

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

UE3 Ihmisen elämä ja etiikka

UE3 Ihmisen elämä ja etiikka UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Huomaathan, että valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan kurssiin kuuluu myös kristillisen opin esittely. Lue siis ylioppilaskirjoituksiin myös kurssin UE6 Luterilainen

Lisätiedot

Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen

Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen SY205A/Jaana Hallamaa www.helsinki.fi/yliopisto 17.11.2016 1 Katsaus D. S. Longin artikkeliin 1 Long rakentaa artikkelinsa

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos.

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Keitä kirkko vihkii? Luentopäivä 2017, STI Materiaalia 4: Piispa Vikströmin kirjan arviota (Eskola)

Keitä kirkko vihkii? Luentopäivä 2017, STI Materiaalia 4: Piispa Vikströmin kirjan arviota (Eskola) Keitä kirkko vihkii? Luentopäivä 2017, STI Materiaalia 4: Piispa Vikströmin kirjan arviota (Eskola) Kirkossa käytävä keskustelu samaa sukupuolta olevien avioliitosta on saanut vahvan puheenvuoron piispa

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen. Sielunhoidon soveltavat opinnot

Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen. Sielunhoidon soveltavat opinnot Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen Sielunhoidon soveltavat opinnot Opintojakson tavoitteet ja toteutus Opintojaksolla tarkastellaan asiakkaan ja potilaan kohtaamistilanteeseen liittyviä ihmiskäsityksiä

Lisätiedot

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari AVIOLIITTO kirkossamme tänään ja huomenna Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen 11.1.2017, POHTO-seminaari Avioliittoinstituution lyhyt historia keskiajalta nykyaikaan (Suomi osana Ruotsia, Venäjää

Lisätiedot

PAPIN AMMATTIETIIKKA. Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus:

PAPIN AMMATTIETIIKKA. Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Hyväksytty Suomen kirkon pappisliiton valtuustossa 24.-25.4.2001. Pappisliiton hallitus on valtuuston toimeksiannosta viimeistellyt tekstin 8.6.2001. PAPIN AMMATTIETIIKKA Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen

Lisätiedot

Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu

Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja Miksi Raamattua pitää tulkita? Voiko sitä lukea tulkitsematta? Jokainen tekstiä lukeva ihminen tulkitsee sitä elämänhistoriansa ja aikakautensa kautta.

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot