Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Transkriptio

1 Rousseau ja Kant YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta Etiikan teoria - luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) 2. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 3. Utilitarismi ja vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikka ( ei kertaa) Luentokertaus J-J Rousseau ( ) Huomattava filosofinen vaikutus Immanuel Kantiin Esim. yleistahto => päämäärien valtakunta (Kant) Negatiivinen näkemys filosofiasta yleensä omien intressien post-hoc rationalisointi tyrannian apologeetit modernin ihmisen vieraannuttaminen myötätunnosta Ei yhtenäistä moraalifilosofiaa Yhteiskuntasopimuksesta (1762) Emile (1762) Irwin 2011, Stanford E. Phil

2 Rousseau (jatkoa) Säveltäjä musiikkiteoreetikko Elämäkerrallisen kirjallisuuden edistäjä, lisäksi novelisti botanisti Tunteiden korostus romantiikka Stanford E. Phil Rousseau Rousseaun ajattelun teemoja Thomas Hobbesin vastustaminen ihminen luonnollisesti / luonnontilassaan hyvänä Ihmisen vapaus riippuvuussuhteiden maailmassa materiaalinen psykologinen Toisten mielipiteisiin perustuva itseymmärrys vapautta rapauttava yksilöllisyyden autenttisuuden tuhoava Stanford E. Phil Jean-Jacques Rousseau Vapauden puolustaminen Poliittinen keinovalikoima instituutiot, jotka tukevat yksilönvapautta ihminen itselleen hallitsijana Lasten kouluttaminen projektina autonomian tukeminen oman edun tavoittelun rajoittaminen

3 Käsitys moraalisuudesta Aito moraalisuus ei vain vaistoa, järjen sovellus ihmissuhteissa käytöksessä Omatunnon rooli oikeudenmukaisuuden rakastaminen, arvostaminen tahto toimia sen mukaisesti Omatunto perustuu järjen rationaaliseen toimintaan vinouma: alistaminen ja hyväksikäyttö Yleistahto Vaihtoehtoisia näkökulmia A. kansalaisten yhteiset demokraattiset päätökset TAI B. transsendenttinen yhteisintressien ilmentymä Lain täytyy syntyä kaikista soveltua kaikkiin ihmiset suosivat ei-kuormittavia ja puolueettomia lakeja Ihmisten tilanteen täytyy olla vastaavanlainen yhteisintressi puolueettomana Yleistahdon toiminnasta Yksilötaso itsekkäitä haluja sekä toiveita Kansalaisidentiteetin taso ihminen tahtoo lainsäädäntöä, joka takaa yhtäläiset vapaudet kaikille Kokonaisväestön taso (ongelmallinen) osana tiettyä yhteisöä / yhteiskuntaa samastuu toisten tahtoon (ts. intressinäkökulmiin)

4 Yleistahdon ilmenemisestä Pelkästään kontemplaatio ei vielä luo yleistahtoa pitää olla valmiutta tottelemaan Rousseau: hyvät lait luovat hyviä kansalaisia hyvät lait tahdotaan hyvien kansalaisten toimesta jotta legitiimejä, muodostettava edustuksellisesti Lainsäätäjän rooli manipulaatio Vapaus ja auktoriteetti Ihmiset pakotetaan olemaan vapaita (Yht.k.sop) ihminen syntyy vapaana, mutta kaikkialla kahleissa Suvereeni ja hallituksen erottaminen Suvereeni: edistää lakeja yleistahdon ilmentymänä hallitus soveltaa yksittäistapauksissa Valittu aristokratia poliittinen pessimismi Kansalaisuskonnosta Todellinen kristinusko ei hyödytä patriotismia solidaarisuutta Suvereeni ei voi valvoa yksityisiä uskomuksia pelastus vain omille => ei suvaita Jotka eivät hyväksy yhteisdogmeja, hävitettävä kuolemanrangaistus

5 Vaikutus myöhempään ajatteluun Poliittinen filosofia liberalismi kommunitarismi tasavaltalaisuus Autoritaarinen vaikutus (erit. Ranskan vallankumous) fasismi kommunismi Immanuel Kant ( ) Kantin ajattelusta yleisesti Empirismin ja rationalismin systematisoija protestanttisen etiikan kannalta keskeinen filosofi huomattavan monitulkintainen Vaikutusalueita (etiikan lisäksi) metafysiikka, epistemologia, poliittinen filosofia, estetiikka Pääteoksia Puhtaan järjen kritiikki (1781, 1787) Käytännöllisen järjen kritiikki (1788)

6 Kantin argumentointi Ihmisymmärrys yleisten luonnonlakien perusta rakentaa / järjestää kaiken kokemuksemme Ihmisjärjen ja moraalilain suhde usko Jumalaan vapaus kuolemattomuus Ihmisen autonomian merkitys tieteelliselle tiedolle moraalisuudelle uskonnolliselle uskolle Immanuel Kant / Stanford E. Phil Uskonnonfilosofia Käsiteltäviä teemoja Jumalan eksistenssi Jumalan attribuutit sielun kuolemattomuus pahan ongelma moraaliperiaatteiden suhde uskonnollisiin käytänteisiin Jumalan käsite suhteessa perustaviin filosofisiin periaatteisiin maailmanjärjestykseen Kant s Philosophyof Religion / Stanford E. Phil Uskonnonfilosofiassa keskeistä Moraalisuuden ja uskonnon välinen suhde moraalinen usko radikaali paha Uskonnon rooli kulttuurihistoriassa uskonto inhimillisenä luomuksena Jumalan käsite regulatiivisena (rajoittavana) vrt. Jumala maailman alkusyynä Kant s Philosophyof Religion / Stanford E. Phil

7 Kantin uskonnonfilosofian teemoja Voimakas reaktio pietismiä vastaan rituaalit julkinen uskonnonharjoitus Argumentit Jumalan puolesta (kahtalaisina) Jumalan olemassaolo rat. mahd. (ontologinen jlatod.) reaalimaailman asioista johd. (esim. kosmologinen) Kritiikki jumalatodistuksia vastaan ontologinen: olemassaolo ei ole predikaatti Jumala ja uskonto tarkemmin Kriittinen filosofia ( kopernikaaninen vallankumous ) ihmisjärjen taipumus systematisointiin Objektisuhteiden tavoittaminen aika-avaruudessa tieto kokemuksen ulkopuolisista asioista ongelmallista Ei teoreettisesti pitävää perustetta (Leibniz, Wolff) Jumalan olemassaololle itsenäiselle sielun olemassaololle kausaalisuhteesta alkusyyhyn Moraaliargumentti (Jumalasta) Korkeimman hyvän (KH) ajatus, suhde hyveellinen moraalielämä ihmisen onnellisuuskaipuun tyydyttyminen KH ihmisjärjen moraalisesti järk. käytöksen kohteena valitaan oikeat teot tai toiminnot kategorinen imperatiivi Korkein hyvä hyveen harmonisena suhteena sovellettavissa kaikkiin moraaliagentteihin Kant s Stanford E. Phil

8 Miksi olla moraalinen Kant Moraaliset teot oikeita siten kuin ne valitaan oikein tuotettu onnellisuus tai hyöty ei samoin merkityksellistä Käytännöllisen järjen asettama vaatimus korkein hyvä toiminnan kohteena (sis. onnellisuus) Esim. väärän valan vannominen itsensä pelastamiseksi oman elämän ja onnellisuuden menettäminen Kant s Stanford E. Phil Moraalisen toiminnan haasteista (Kant) Epävarmuus toiminnan seurauksista estää täyden moraalisen elämän edes koko elämän ponnistelu ei takaa pyhää tahtoa moraalitekojen kyvyttömyys tuottaa onnellisuutta Sielun kuolemattomuus moraalitäydellisyys tuonpuoleisessa Jumala takaa tämän kaikille Moraalinen usko korkein hyvä mahdollista saavuttaa Kant s / Stanford E Phil Moraalisen uskon sisällöstä Kolme apukysymystä mitä voin tietää mitä minun tulisi tehdä mitä voin toivoa Moraalisuudella itsellään ei tarvetta uskonnolle moraalisuus johtaa väistämättä uskontoon Vaade korkeimmasta hyvästä tahdon kohteena Kant s / Stanford E. Phil

9 Radikaali paha Filosofinen vastine perisynnille itseaiheutettu (jokaiselle) Aiheuttaa oman edun tavoittelua yleiset maksiimit jäävät taka-alalle Vaatii sydämen muutosta Kristus esimerkkinä vrt. klassinen ymmärrys sovituksesta Moraalinen kääntymys / krist.usk Jumalan toiminta suhteessa moraaliseen rappioon reformaatio: kysymys vanhurskauttamisesta / armosta Ihmisen vastuu moraalisesta pahasta irtautumisessa pelagiolaisuus Kant: Jumalan toiminta luonnon kausaalisuhteissa jumalallinen kaitselmus inkarnaatio ihmeet ja ilmoitus Eettinen kansanyhteisö Radikaalin paha vaikutus ihmiskuntaan yhteisölliset olosuhteet kulttuurihistoria Ihmisen taipumus ensisijaistaa oma itsensä miten puuttua toisten vapauksiin Moraalin metafysiikka (1797): universaali oikea Mikä tahansa teko on oikea, jos se voidaan yhteen sovittaa kaikkien vapauden kanssa universaalin lain avulla

10 Eettisen k-yhteisön implikaatiot Jumalan valtakunta maan päällä, yhdistää 1. Kantin käsityksen uskonnosta 2. yhteisöllisten suhteiden filosofisen analyysin Ulkoinen rauha edellytyksenä eettiselle yhteisölle moraaliharmonia vapaiden yksilöiden sisällä/välillä Kysymys ihmislajin lopullisesta päämäärästä A. ajallisena saavutuksena B. tuonpuoleisessa C. ideaalina Kant s / Stanford E. Phil Ihmiskunnan päämäärä? Kantin näkemys ihmiskunnan moraalitäyttymyksestä johdatus historia Järjen uskonto ja historiallinen liike kohti päämäärää puhdas luonnollinen uskonto ei riitä => ilmoitus Ilmoituksen rooli: suostua järjen uskontoon autenttinen usko seurauksena ilmoitusta ei enää tarvita Organisoidun uskonnon kritiikki Uskonto karhunpalveluksena Jumalalle ulkoiset rituaalit taikausko hierarkkinen kirkkojärjestys Ihminen pyrkii miellyttämään Jumalaa estää tietoisen moraaliperiaatteiden tottelemisen Apofaattisuus: ihmisjärjen oikea teoreettinen käyttö, muuten antropomorfisuus ei-jumalallisen jumalallistaminen

11 Kantin vaikutus uskonnonfilosofiaan Keskeisiä teemoja ennen Kantia (ml. varhainen Kant) rationaalinen psykologia kosmologia rationaalinen teologia Ilmoituspohjainen filosofinen teologia apologiana Kant: irrallaan teologiasta / jumalallisesta ilmoituksesta uskonto inhimillisenä ilmiönä (antropologia) Argumentit Jumalasta ja sielusta Kant: filosofinen inkoherenssi The Influence of Kant s Philosophyof Religion Kantin vaikutus uskonnonfilosofiaan (jatkoa) Rajoitukset opetuksille synnistä ja pelastuksesta Kant: autenttinen merkitys, vaikutus ihmisten moraaliseen vapauteen ihmislajin moraaliseen kohtaloon Yleinen näkemys: Kant riisuu uskonnon moraaliksi vapautus dogmaattisesta ja ritualistisesta uskonnosta Merkittävä vaikutus protestanttiseen teologiaan uskonnon asettaminen ei-tiedolliselle alueelle The Influence of Kant s Philosophyof Religion / Stanford E. Phil Lähteitä/apuvälineitä Baggini, J & Fosl, P: Etiikan pikkujättiläinen. N&N Suositellaan luentojen tueksi tarvittaessa. sivustolla myös eetikkojen esittelyjä YK10 Apumatti-sivuston materiaali (viime vuodelta)