Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)"

Transkriptio

1 Rousseau ja Kant YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta Etiikan teoria - luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) 2. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 3. Utilitarismi ja vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikka ( ei kertaa) Luentokertaus J-J Rousseau ( ) Huomattava filosofinen vaikutus Immanuel Kantiin Esim. yleistahto => päämäärien valtakunta (Kant) Negatiivinen näkemys filosofiasta yleensä omien intressien post-hoc rationalisointi tyrannian apologeetit modernin ihmisen vieraannuttaminen myötätunnosta Ei yhtenäistä moraalifilosofiaa Yhteiskuntasopimuksesta (1762) Emile (1762) Irwin 2011, Stanford E. Phil

2 Rousseau (jatkoa) Säveltäjä musiikkiteoreetikko Elämäkerrallisen kirjallisuuden edistäjä, lisäksi novelisti botanisti Tunteiden korostus romantiikka Stanford E. Phil Rousseau Rousseaun ajattelun teemoja Thomas Hobbesin vastustaminen ihminen luonnollisesti / luonnontilassaan hyvänä Ihmisen vapaus riippuvuussuhteiden maailmassa materiaalinen psykologinen Toisten mielipiteisiin perustuva itseymmärrys vapautta rapauttava yksilöllisyyden autenttisuuden tuhoava Stanford E. Phil Jean-Jacques Rousseau Vapauden puolustaminen Poliittinen keinovalikoima instituutiot, jotka tukevat yksilönvapautta ihminen itselleen hallitsijana Lasten kouluttaminen projektina autonomian tukeminen oman edun tavoittelun rajoittaminen

3 Käsitys moraalisuudesta Aito moraalisuus ei vain vaistoa, järjen sovellus ihmissuhteissa käytöksessä Omatunnon rooli oikeudenmukaisuuden rakastaminen, arvostaminen tahto toimia sen mukaisesti Omatunto perustuu järjen rationaaliseen toimintaan vinouma: alistaminen ja hyväksikäyttö Yleistahto Vaihtoehtoisia näkökulmia A. kansalaisten yhteiset demokraattiset päätökset TAI B. transsendenttinen yhteisintressien ilmentymä Lain täytyy syntyä kaikista soveltua kaikkiin ihmiset suosivat ei-kuormittavia ja puolueettomia lakeja Ihmisten tilanteen täytyy olla vastaavanlainen yhteisintressi puolueettomana Yleistahdon toiminnasta Yksilötaso itsekkäitä haluja sekä toiveita Kansalaisidentiteetin taso ihminen tahtoo lainsäädäntöä, joka takaa yhtäläiset vapaudet kaikille Kokonaisväestön taso (ongelmallinen) osana tiettyä yhteisöä / yhteiskuntaa samastuu toisten tahtoon (ts. intressinäkökulmiin)

4 Yleistahdon ilmenemisestä Pelkästään kontemplaatio ei vielä luo yleistahtoa pitää olla valmiutta tottelemaan Rousseau: hyvät lait luovat hyviä kansalaisia hyvät lait tahdotaan hyvien kansalaisten toimesta jotta legitiimejä, muodostettava edustuksellisesti Lainsäätäjän rooli manipulaatio Vapaus ja auktoriteetti Ihmiset pakotetaan olemaan vapaita (Yht.k.sop) ihminen syntyy vapaana, mutta kaikkialla kahleissa Suvereeni ja hallituksen erottaminen Suvereeni: edistää lakeja yleistahdon ilmentymänä hallitus soveltaa yksittäistapauksissa Valittu aristokratia poliittinen pessimismi Kansalaisuskonnosta Todellinen kristinusko ei hyödytä patriotismia solidaarisuutta Suvereeni ei voi valvoa yksityisiä uskomuksia pelastus vain omille => ei suvaita Jotka eivät hyväksy yhteisdogmeja, hävitettävä kuolemanrangaistus

5 Vaikutus myöhempään ajatteluun Poliittinen filosofia liberalismi kommunitarismi tasavaltalaisuus Autoritaarinen vaikutus (erit. Ranskan vallankumous) fasismi kommunismi Immanuel Kant ( ) Kantin ajattelusta yleisesti Empirismin ja rationalismin systematisoija protestanttisen etiikan kannalta keskeinen filosofi huomattavan monitulkintainen Vaikutusalueita (etiikan lisäksi) metafysiikka, epistemologia, poliittinen filosofia, estetiikka Pääteoksia Puhtaan järjen kritiikki (1781, 1787) Käytännöllisen järjen kritiikki (1788)

6 Kantin argumentointi Ihmisymmärrys yleisten luonnonlakien perusta rakentaa / järjestää kaiken kokemuksemme Ihmisjärjen ja moraalilain suhde usko Jumalaan vapaus kuolemattomuus Ihmisen autonomian merkitys tieteelliselle tiedolle moraalisuudelle uskonnolliselle uskolle Immanuel Kant / Stanford E. Phil Uskonnonfilosofia Käsiteltäviä teemoja Jumalan eksistenssi Jumalan attribuutit sielun kuolemattomuus pahan ongelma moraaliperiaatteiden suhde uskonnollisiin käytänteisiin Jumalan käsite suhteessa perustaviin filosofisiin periaatteisiin maailmanjärjestykseen Kant s Philosophyof Religion / Stanford E. Phil Uskonnonfilosofiassa keskeistä Moraalisuuden ja uskonnon välinen suhde moraalinen usko radikaali paha Uskonnon rooli kulttuurihistoriassa uskonto inhimillisenä luomuksena Jumalan käsite regulatiivisena (rajoittavana) vrt. Jumala maailman alkusyynä Kant s Philosophyof Religion / Stanford E. Phil

7 Kantin uskonnonfilosofian teemoja Voimakas reaktio pietismiä vastaan rituaalit julkinen uskonnonharjoitus Argumentit Jumalan puolesta (kahtalaisina) Jumalan olemassaolo rat. mahd. (ontologinen jlatod.) reaalimaailman asioista johd. (esim. kosmologinen) Kritiikki jumalatodistuksia vastaan ontologinen: olemassaolo ei ole predikaatti Jumala ja uskonto tarkemmin Kriittinen filosofia ( kopernikaaninen vallankumous ) ihmisjärjen taipumus systematisointiin Objektisuhteiden tavoittaminen aika-avaruudessa tieto kokemuksen ulkopuolisista asioista ongelmallista Ei teoreettisesti pitävää perustetta (Leibniz, Wolff) Jumalan olemassaololle itsenäiselle sielun olemassaololle kausaalisuhteesta alkusyyhyn Moraaliargumentti (Jumalasta) Korkeimman hyvän (KH) ajatus, suhde hyveellinen moraalielämä ihmisen onnellisuuskaipuun tyydyttyminen KH ihmisjärjen moraalisesti järk. käytöksen kohteena valitaan oikeat teot tai toiminnot kategorinen imperatiivi Korkein hyvä hyveen harmonisena suhteena sovellettavissa kaikkiin moraaliagentteihin Kant s Stanford E. Phil

8 Miksi olla moraalinen Kant Moraaliset teot oikeita siten kuin ne valitaan oikein tuotettu onnellisuus tai hyöty ei samoin merkityksellistä Käytännöllisen järjen asettama vaatimus korkein hyvä toiminnan kohteena (sis. onnellisuus) Esim. väärän valan vannominen itsensä pelastamiseksi oman elämän ja onnellisuuden menettäminen Kant s Stanford E. Phil Moraalisen toiminnan haasteista (Kant) Epävarmuus toiminnan seurauksista estää täyden moraalisen elämän edes koko elämän ponnistelu ei takaa pyhää tahtoa moraalitekojen kyvyttömyys tuottaa onnellisuutta Sielun kuolemattomuus moraalitäydellisyys tuonpuoleisessa Jumala takaa tämän kaikille Moraalinen usko korkein hyvä mahdollista saavuttaa Kant s / Stanford E Phil Moraalisen uskon sisällöstä Kolme apukysymystä mitä voin tietää mitä minun tulisi tehdä mitä voin toivoa Moraalisuudella itsellään ei tarvetta uskonnolle moraalisuus johtaa väistämättä uskontoon Vaade korkeimmasta hyvästä tahdon kohteena Kant s / Stanford E. Phil

9 Radikaali paha Filosofinen vastine perisynnille itseaiheutettu (jokaiselle) Aiheuttaa oman edun tavoittelua yleiset maksiimit jäävät taka-alalle Vaatii sydämen muutosta Kristus esimerkkinä vrt. klassinen ymmärrys sovituksesta Moraalinen kääntymys / krist.usk Jumalan toiminta suhteessa moraaliseen rappioon reformaatio: kysymys vanhurskauttamisesta / armosta Ihmisen vastuu moraalisesta pahasta irtautumisessa pelagiolaisuus Kant: Jumalan toiminta luonnon kausaalisuhteissa jumalallinen kaitselmus inkarnaatio ihmeet ja ilmoitus Eettinen kansanyhteisö Radikaalin paha vaikutus ihmiskuntaan yhteisölliset olosuhteet kulttuurihistoria Ihmisen taipumus ensisijaistaa oma itsensä miten puuttua toisten vapauksiin Moraalin metafysiikka (1797): universaali oikea Mikä tahansa teko on oikea, jos se voidaan yhteen sovittaa kaikkien vapauden kanssa universaalin lain avulla

10 Eettisen k-yhteisön implikaatiot Jumalan valtakunta maan päällä, yhdistää 1. Kantin käsityksen uskonnosta 2. yhteisöllisten suhteiden filosofisen analyysin Ulkoinen rauha edellytyksenä eettiselle yhteisölle moraaliharmonia vapaiden yksilöiden sisällä/välillä Kysymys ihmislajin lopullisesta päämäärästä A. ajallisena saavutuksena B. tuonpuoleisessa C. ideaalina Kant s / Stanford E. Phil Ihmiskunnan päämäärä? Kantin näkemys ihmiskunnan moraalitäyttymyksestä johdatus historia Järjen uskonto ja historiallinen liike kohti päämäärää puhdas luonnollinen uskonto ei riitä => ilmoitus Ilmoituksen rooli: suostua järjen uskontoon autenttinen usko seurauksena ilmoitusta ei enää tarvita Organisoidun uskonnon kritiikki Uskonto karhunpalveluksena Jumalalle ulkoiset rituaalit taikausko hierarkkinen kirkkojärjestys Ihminen pyrkii miellyttämään Jumalaa estää tietoisen moraaliperiaatteiden tottelemisen Apofaattisuus: ihmisjärjen oikea teoreettinen käyttö, muuten antropomorfisuus ei-jumalallisen jumalallistaminen

11 Kantin vaikutus uskonnonfilosofiaan Keskeisiä teemoja ennen Kantia (ml. varhainen Kant) rationaalinen psykologia kosmologia rationaalinen teologia Ilmoituspohjainen filosofinen teologia apologiana Kant: irrallaan teologiasta / jumalallisesta ilmoituksesta uskonto inhimillisenä ilmiönä (antropologia) Argumentit Jumalasta ja sielusta Kant: filosofinen inkoherenssi The Influence of Kant s Philosophyof Religion Kantin vaikutus uskonnonfilosofiaan (jatkoa) Rajoitukset opetuksille synnistä ja pelastuksesta Kant: autenttinen merkitys, vaikutus ihmisten moraaliseen vapauteen ihmislajin moraaliseen kohtaloon Yleinen näkemys: Kant riisuu uskonnon moraaliksi vapautus dogmaattisesta ja ritualistisesta uskonnosta Merkittävä vaikutus protestanttiseen teologiaan uskonnon asettaminen ei-tiedolliselle alueelle The Influence of Kant s Philosophyof Religion / Stanford E. Phil Lähteitä/apuvälineitä Baggini, J & Fosl, P: Etiikan pikkujättiläinen. N&N Suositellaan luentojen tueksi tarvittaessa. sivustolla myös eetikkojen esittelyjä YK10 Apumatti-sivuston materiaali (viime vuodelta)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) Saksalaiset eetikot YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 13.11.2013 1 Osion luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Utilitarismi ja vaihtoehdot

Utilitarismi ja vaihtoehdot Utilitarismi ja vaihtoehdot YK10 Etiikan luennot SL 2013 II opetusperiodi TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 15.11.2013 1 Etiikan teoriaosion

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen

Lisätiedot

Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015

Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 5.11.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)

Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Brittiläiset moralistit

Brittiläiset moralistit Brittiläiset moralistit YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 7.11.2013 1 Luentojärjestys (etiikan teoriat) 1. Johdanto: Kristillinen

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

Luonnonoikeus - ajattelu

Luonnonoikeus - ajattelu Luonnonoikeus - ajattelu YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 6.11.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Kuka mitä hä? Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikkö Tohtorikoulutettava Väitöskirja: Filosofinen seksuaalietiikka

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

YK10 V Luento Hyve-etiikka

YK10 V Luento Hyve-etiikka YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

YK10 Filosofia ja etiikka

YK10 Filosofia ja etiikka YK10 Filosofia ja etiikka Etiikan luennot SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 30.10.2013 1 Luennon kulku Yleiset käytänteet Krist.

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 6 Kantilainen seksuaalietiikka Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Immanuel Kant (1724-1806) Eli Köningsbergissä koko elämänsä Edusti velvollisuusetiikkaa eli deontologista etiikkaa

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos.

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

Filosofia 1. Peruskalvot

Filosofia 1. Peruskalvot Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Aloitetaan tarinalla

Aloitetaan tarinalla Aloitetaan tarinalla 1 Sisältö Esittelyt Luennoitsija Osallistujat Kurssin suorittaminen, arvostelu ja käytännönasiat Kurssin oppimistavoitteet Akateemiset tavoitteet ja muut tavoitteet Näkökulma Mitä

Lisätiedot

Aloitetaan tarinalla

Aloitetaan tarinalla Aloitetaan tarinalla Sisältö Esittelyt Luennoitsija Osallistujat Kurssin suorittaminen, arvostelu ja käytännönasiat Kurssin oppimistavoitteet Akateemiset tavoitteet ja muut tavoitteet Näkökulma Mitä on

Lisätiedot

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 25.11.2014 1 Ohjelma (ma,

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

ISBN Nimi Alv Hinta

ISBN Nimi Alv Hinta Hinnat ovat 1.1.2017 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,

Lisätiedot

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha? Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Luento VII. Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)

Luento VII. Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Luento VII Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor

Lisätiedot

a) Objektiivisuus: tieteellinen tieto on riippumaton tutkijan subjektiivisista mielipiteistä.

a) Objektiivisuus: tieteellinen tieto on riippumaton tutkijan subjektiivisista mielipiteistä. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 3 6. TIETEENFILOSOFIA o Tieteenfilosofia tarkastelee tieteen ja tieteellisen tutkimuksen luonteeseen liittyviä filosofisia kysymyksiä. o Mitä tiede on? (a) Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka Luterilainen ja ortodoksinen etiikka YK10 Kirkollisen etiikan luento-osio SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 20.11.2013 1 Kirkkojen

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka Aristoteles 384-322 eaa Tieteiden erottelu (a) teoreettiset tieteet = ihmisen tekemisestä ja toiminnasta riippumattoman todellisuuden muuttumattomat piirteet päämääränä intellektuaalinen täydellistyminen;

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

FI2 Filosofinen etiikka

FI2 Filosofinen etiikka FI2 Filosofinen etiikka 1. Mitä etiikka tutkii? A. Etiikan luonne ja käsitteet B. Filosofisen etiikan historiaa C. Yksilön moraalinen kehitys 2. Seurausetiikka 3. Velvollisuusetiikka 4. Hyve-etiikka 5.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

FYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro

FYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2017-2018 L1-L2 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia ja ympäristö

Lisätiedot

FYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro

FYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2017-2018 L1-L2 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia ja ympäristö

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot