10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan

Transkriptio

1 10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan YK10 Etiikan luennot SL 2016 Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo globaali teologia, maailmankuvat ja aatevirtaukset (ma)

2 Ohjelma Lista mahdollisista tenttikysymyksistä kurssin blogissa (1) Johdanto/ohjeet ma (2) Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus to 3.11 Teoriat (3) Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite pe (4) Kantilaisuus ma (5) Utilitarismi, hyve-etiikka alkaa to Soveltava etiikka (6) Hyve-etiikka loppuun ma (7) Lääkintäetiikka ja tekniikan etiikka to Kirkkojen etiikka / uskonto ja etiikka (8) Talousetiikka pe (9) Katolinen ja reformoitu etiikka to (10) Luterilainen etiikka, näkökulma uskontoon ja etiikkaan Kertaus PE Paikalle (PII) jo n. klo 12.05, jotta klo rauhallista aloittaa Poistua saa aikaisintaan klo

3 [Reformoitu etiikka jatkuu ] Etiikka ja laki Jumalan laki teologisena todellisuutena (Geneve 1500-l) 1-5 Mooseksen kirjat Kristuksen herruuden etiikka laki ja vuorisaarna (esim. omaisuuden jakaminen) henkilökohtainen moraalivelvoite (kaikille) Kurinalainen elämä Jumalan kunniaksi ahkeruus säästäväisyys Pokki & Saarinen 2005, Raunio

4 Kalvinistinen sosiaalietiikka Usko hyvinvointia lisäävänä 1800-l kirkollinen sos. työ Skotlannissa (Glasgow) Valtion ja yhteiskunnalla ei roolia auttamistyössä srk: ihmiset kristityiksi => kyky huolehtia itsestä Sosiaalityön moraalinen perustelu laissez-faire ( antaa mennä ) kapitalismi Raunio

5 Reformoitu kristillisyys Amerikassa Kuten muissakin kristinuskon suuntauksissa, reformoidun kristillisyyden liberaaleissa suuntauksissa omaksuttu runsaasti tulkinnanvapauksia Raamattu Pyhän Hengen inspiroima erehtymätön auktoritatiivinen Ongelma: kenellä auktoriteetti tulkita Raamattua kristillinen usko tekojen ja toiminnan kautta yleinen armo ( common grace ) pelastava armo ( saving grace ) Saarinen & Pokki

6 Luterilainen etiikka [alkaa ]

7 Luterilainen etiikka: teemoja Pyyteellinen tai pyyteetön rakkaus ihmistoiminnassa Lakikäsitys ja luonnollisen moraalilain asema Uskon ja toiminnan välinen suhde Raunio

8 Luterilaisen etiikan tarkastelua Luterilainen teologia ja etiikka perustuvat Raamattuun ja tunnustuskirjoihin Näitä pidetty kuitenkin yhtenevinä luonnollisen moraalilain kanssa Eettistä aines Raamatussa yleiset periaatteet käskyt tai säännöt kertomuksia (sis. moraali-eettisiä opetuksia) Ei etiikan teoriaa eettinen toiminta, eettiset teot Raunio 2007; Päivänsalo

9 Luterilaisen etiikan synty Luterilaisuus alun perin katolisen kirkon uudistusliike Opetuksen ja elämän Kaikilla ihmisillä yht. päämäärä (kreik. telos) Myöhäiskeskiajan voluntaristit eivät pitäneet korkeimpaan hyvään (Jumalaa) suuntautumista enää yksinomaan luonnollisena käskyjen noudattaminen (velvollisuusetiikka) nousuun päämäärien asettamien yksilöiden itsensä toimesta murros yhteiskuntafilosofiassa Raunio 1999; Päivänsalo

10 Keskiajan maailmankäsitys Scala naturae Jumala enkeliolennot ihmiset kuninkaat aristokraatit työläiset eläimet kasvit metallit, mineraalit Kuva: Wikipedia Commons / Didacus Valades, Rhetorica Christiana (1579)

11 Etiikka Lutherin teologiassa Ei yhtenäistä etiikan esitystä teoreettisella tavalla kysymys luomistyön hallinnasta (Confession, 1528) Kolme hierarkiaa tai järjestystä (vrt. 2 regimenttiä) pappeus kirkko (ecclesia) avioliitto koti (oeconomia) johtajuus valtio (politia) Edelliset tärkeämpiä etiikassa kuin 2-regimenttioppi koti/valtio eivät aina maallinen tai kirkko hengellinen Saarinen, R. (2005) Ethics in Luther s Theology: The Three Orders. Moral Philosophy on the Threshold of Modernity. The New Synthese Historical Library, Vol. 57,

12 Kristillinen etiikka M. Lutherilla: Luonnollisen järjen etiikka? Kultainen sääntö ja luonnollinen laki Herbert Olsson, Martin Schloemann, Jorma Laulaja Eettinen intuitionismi intuitiivinen käsitys moraalivaateista (iustitia) käytännöllinen tilanne ja kohtuus (aequitas) Eettinen motivaatio luonnollinen ihminen: egoismi uskova: jumalakeskeisyys, kristuskeskeisyys Knuuttila

13 Moraalinen motivaatio Ihminen pelastuu yksin uskosta, silti vaatimuksia - ihmisten jatkuva valvominen - Raamatun, katekismuksen ym. opettaminen (Sana/Kristus vaikuttaa ) Kristillisen toiminnan erottaa motivaatio kristityllä eri perusteet toiminnalleen Onko teko oikea, jos väärä motivaatio? kuka tahansa voi tehdä oikean teon Mikä erottaa kristillisen motivaation muusta luterilainen: hyvän teon toteuttaa itse Jumala eri käsitys ihmisestä/teoista (vertaa sekulaari etiikka) Raunio

14 II maailmansota luterilaisen etiikan konkurssina Saksa luterilaisen teologian johtava maa luterilainen usko rakkauden tekoina Teologien tuki kansallissosialisteille Paul Althaus, Emanuel Hirsch, Otto Dibelius ym. Stuttgartin julistus (1945) syytämme itseämme siitä, ettemme todistaneet rohkeammin, rukoilleet useammin, uskoneet iloisemmin ja rakastaneet palavammin Lainaus ja suomennos Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. STKSJ

15 Luterilainen sosiaalietiikka Pelastus ja yhteiskunta (Vikström et al. 1972) hylätään jyrkkä maallinen - hengellinen -erottelu Sosiaalietiikan ala järjen alaa, kristinusko hengellistä vanhurskauttamisella ja hyvillä teoilla yhteys Jotta uskonvanhurskauteen elimellisesti liittyvä sosiaalieettinen vastuu voisi toteutua, on julistuksen tuotava perustellusti ilmi kokonaisnäkemys siihen elämään, jonka Jumala on luonut ja lunastanut ja mikä eletään todeksi luomakunnassa (Vikström et al.) Lainaus ja tulk. Päivänsalo

16 Luterilainen sosiaalietiikka (jatkoa) Kohti yhteistä hyvää (1999) Kultainen sääntö luterilaisen sosiaalietiikan keskiöön Talousliberalismin kritiikki Kiinnepisteenä pitää olla lähimmäisen hyvä Välittävä yhteisö (2010) Kirkon diakoninen ja yhteiskunnallinen tehtävä on toteuttaa lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta ja ympäristövastuuta kristillisen uskon mukaisesti. Kirkko muodostuu jäsenistään. Seurakuntien toimintaan ovat tervetulleita muutkin kuin jäsenet. Lainattu Päivänsalo 2011 mukaan

17 Näkökulma uskontoon ja etiikkaan Hans Küng (s. 1928) (Wikimedia) Ei ole maailmanrauhaa ilman uskontojen välillä vallitsevaa rauhaa. Küng (useissa kirjoituksessa)

18 Uskonnot sivuuttava aikalaisanalyysi on riittämätön. Küng 1990, 67 Uskonto on taiteen ja oikeuden tavoin [--] universaali ilmiö. Küng 1990, 67

19 Küng Johdanto Sveitsistä Roomaan ja Tübingeniin Väitöskirja (Sorbonne 1957) käsitteli Barthia. Johannes XXIII nimesi hänet Vatikaanin II:n teologiseksi konsultiksi 1962; sensuuriin liberaalien käsitystensä tähden Enimmäkseen Tübingenissä Globaalin etiikan hankkeen kärkihahmo Läpimurto Uskontojen maailmanparlamentissa Chicagossa v. 1993

20 Maailma tarvitsee maailmanetiikkaa Modernismi ei sellaisenaan kanna Ei maailmanrauhaa ilman rauhaa uskontojen välillä Uskonnollisten ja uskonnottomien globaali etiikka Totuudellisuus ja humaani ekumeeninen itsekriittisyys Ei rauhaa uskontojen välillä ilman uskontodialogia On tutkittava uskontojen perusteita. Lisää tieteellistä, kirkollista ja maallikkojen dialogia Yhteiskunnallisia vaikuttajia mukaan

21 Vastuu, politiikka, talous juuret uskonnoissa keskusteluun! Vastuut ihmisoikeuksien puitteissa esim. Ihmisyyden kunnioittaminen, väkivallattomuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvoinen kumppanuus Kultainen & hopeinen sääntö (yhdessä) Weltethos für Weltpolitik und Weltwirtschaft (1997) Reaalipolitiikan ei-utopistinen kritiikki; vastaavan tasapainon haku talousetiikassa. Christentum: Wesen und Geschichte (1994)

22 Parhaat kiitokset matkaseurasta! Kertaus PE Paikalle (PII) jo n. klo 12.05, jotta klo rauhallista aloittaa