YK10 Filosofia ja etiikka

Transkriptio

1 YK10 Filosofia ja etiikka Etiikan luennot SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta Luennon kulku Yleiset käytänteet Krist. etiikan ja moraalifilosofian suhteesta Luterilainen teologinen etiikka Ryhmät (jaettava materiaali) Käsiteanalyysi ke Oikeudenmukaisuus ke (ryhmätyömateriaalit) Rangaistusteoriat ke Ihmisyys ke (kirkkojen etiikka materiaalit) Kirkkojen etiikka ke

2 TES-oppiaineen opetusala Etiikan teoriat ja moraalinen käytös / arviointi teol. et: kristinuskoon sis. moraaliset standardit Etiikan historia (alk. antiikista ja kristinuskon alusta) aristotelinen hyvetraditio augustinolainen tahdon teoria skolastiikan ja reformaation teoriat (oikeasta/väärästä) Sosiaalietiikka (ml. soveltava etiikka) bioetiikka, lääkintäetiikka, talousetiikka Systemaattinen teologian os. / Tutkimus ja opetus Etiikan luentojen tavoitteet Arvioida filosofista etiikkaa historiallis-kriittisesti Tuntea fil. etiikan keskeinen teorianmuodostus Ymmärtää teologisen etiikan näkökulmia Etiikan keskeisiä teemoja Tutkimusaiheet ihmishyvä / -arvo, oikeudenmukaisuus Hyveet Relativismi, subjektivismi, realismi Tahto, vapaus ja vastuu

3 Etiikan luentojen aikataulutus Antiikki-valistus (ma) (to) (pe) (ma) 7.11 (to) (pe) Kant-Rawls (ma) (to) (pe) Kirkkojen etiikka (ma) (pe) Huom: S3 aud Yleiset etiikan luennot 1. Johdanto: Kristillinen etiikka ja moraalifilosofia 2. Kreikk. eettinen ajattelu (Sokrates, Platon, A.) 3. Krist. etiikka (Augustinus, Akvinolainen) 4. Ref. ja skolastiikka (Scotus, Ockham, Luther) 5. Luonnonoikeus (Grotius, Hobbes, Pufendorf) 6. Brittiläiset moralistit (Hutcheson, Butler, Hume) 7. Kantilainen etiikka (Rousseau, Kant) 8. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 9. Utilitarismi ja vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikan osion luennot 1. Katolisen kirkon etiikka (ma ) 2. Lut. / ref. ja ort. etiikka (huom. pe 22.11) Luentokertaus ma

4 Luentokertaus (ma ) Kolme essee - kysymystä, joista valitaan kaksi Vähintään toiseen on vastattava hyväksytysti Hylätty luentosuoritus => korvaava kirjatentti Kysyttävää? Krist. teologian, etiikan ja moraalifilosofian suhteesta

5 Krist. teologia ja moraalifilosofia Kristinusko ei ole ensisijaisesti moraalioppi tietynlainen näkemys moraalista / etiikasta Moraalifilosofit eivät usein huomioi em. seikkaa Origeneksen platonilainen opp. Celsus (100-l jkr.) Krist. teologian ja moraalifilosofian hajanaisuus Kleemens Aleksandrialainen, Origenes, Augustinus Tuomas Akvinolainen Irwin, T. (2011) Vol Vaikutuksen hajanaisuuden syitä Epäyhtenäinen antiikin kreikk. moraaliteoria Siirtymä juut. ja krist. uskon moraaliopetuksessa Krist. usko liittyy moraalifilosofiaan eri tavoin käsitteet: ihmisluonto, armo, pelastus, inkarnaatio käsitykset etiikasta: hyvyys, oik. muk., hyve, vapaus, Toora, evankeliumit, Paavalin kirj. eril. vaatimukset eri liittymäkohdat ns. sekulaariin etiikkaan Vol Sekul. etiikan hyöty krist. uskolle 3 näkökulmaa Krist. usko yhtenevä kreikk. moraalifilosofian kanssa kristinusko täydellistää (Origenes, T. Akvinolainen) Krist. usko konfliktissa kreikk. etiikan kanssa krist. moraalia tav. järjen päätelmillä (Scotus, Ockham) Neutraali positio (Luther, osin) kristinusko ei tyhjenny etiikkaan / ihmissuhteisiin Vol. 1,

6 VT: käskyt / etiikka Moraalia ymmärretään / selitetään myös järkeilyllä usein ei viitt. lakiin (esim. Sananlaskut, Saarnaaja tmv.) Väärät valinnat => maallisia seurauksia esim. laiskuus, ylivelkaantuminen, väärä seura ym. Oikein toimiva pääsee tod. näk. oik. päämäärään ongelma: miksi näin ei aina tapahdu (Job, Saarnaaja) Vol. 1, UT: evank. / etiikka Moraalivaatimukset = yliluonnollisia vaatimuksia palkkio/seuraamus (esim. Lk 6: 20-5, Jaak. 2: 14 ym.) Palkkiot eivät päämääriä itsessään seurauksia päämäärän pyrkimisestä Kysymys moraalin, lain ja synnin suhteesta pakanat: väärä tieto / toiminta (Room. 1: 18-32) juutalaiset: asenne / suhtautuminen (Room. 3: 9-20) Vol 1., Luonnollinen moraalilaki / Rttu VT: muukalaiset tunnustavat juutal. lain viisauden Filon Aleksandrialainen (Abraham) UT: pakanat tunnistavat moraalilain Paavali: ovat itse itselleen laki (Room. 2: 14-15) UT: kaikki tunnistavat hyvän moraalisen käytöksen kyky riippumaton uskonnosta (Fil. 4:5, 1 Piet. 3: 13) Vol. 1,

7 Perfektionismi (UT) Usk. käskyjen parempi noudattaminen (Mt. 5:20) lisäksi: korkeampi moraali (vrt. laupias samarialainen) Ei aina ns. kultaista keskitietä Vuorisaarna (Mt. 5-7) Hyveet eivät toimi keskinäisessä suhteessa toiminta vaatii usein äärimmäisyyttä Vol. 1, Moraalilaki ja synti (UT) Täysi hyveellinen elämä mahdotonta (vrt. antiikki) moraalilaki ei ole itsessään merkityksellinen Lähimmäisenrakkaus täyttää lain 2 tavalla, joko 1. rakkaudessa on eräänlainen minimitaso 2. kaikkia on rakastettava maksimaalisesti Kysymys: mikä tulkitaan lähimmäisenrakkaudeksi? irrallaan dogmatiikasta UT:n etiikka ei ymmärrettävä Vol. 1, Luterilainen teologinen etiikka

8 Luterilainen teologinen etiikka Usk. yhteisön opettama etiikka Usk. yhteisön piirissä tapahtuva teorianmuodostus Usk. yhteisön eettinen opetus ja tiet. tutkimus Knuuttila, S. (1998) Luterilainen teologinen etiikka. Järjen ja tunteen kerrostumat, STKSJ Teol. realismi vs. non-realismi Teol. realismi usk. väitelauseet tosia kuvauksia teistisestä Jumalasta argumentatiivinen vahva heikko ei-argumentatiivinen Teol. non-realismi usk. väitelauseilla ei ole puhtaan tiedollista roolia Argumentatiivinen teol. realismi Vahva argumentatiivinen muoto (esim. tomismi) usk. kieli ilm. teol. maailmankatsomuksen (teol. mk) rat. argumentit voivat vakuuttaa järkevän ihmisen Heikko argumentatiivinen muoto teol. realismi metafyysisenä yhtä hyvä kuin vaihtoehdot idealismi, materialismi usk. valinnat korostetun eksistentialistisia

9 Ei-argumentat. teol. realismi Teol. maailmankatsomus ei vuorovaikutusta ei-teistisen argumentaation kanssa Teol. maailmankatsomus muodostuu yliluonnollisesti esim. reformoitu usk. fil. (A. Plantinga) Erilainen käsitys rationaalisuudesta teistit ei-teistit Teol. non-realismi Usk. kieli ei korreloi metafyysisen teol. mk:n kanssa Jumala ei ihmisestä erillinen / yliluonnollinen Usk. kieli emotivistista / subjektiivista materiaalia uskovan itseymmärrykselle / kokemukselle Usk. kielen luonnetta ei yleisesti ymmärretä näin ts. ei olla vakuuttuneita, että teol. mk pääosin epätosi Usk. kielen sisältö Metafyysiset väitelauseet, jotka eivät perustu tod. Erit. ilmoitukseen sis. (indikatiiviset) väitelauseet Normilauseet (ilmoitus / ei-ilmoitus) Muut ns. ei-indikatiiviset (esim. pyynnöt, ylistykset)

10 Usk. normilauseet ja indikatiivit Usk. normilauseet usein kulttia / heng. elämää kosk. luonteeltaan ei-moraalisia (teknisiä tai hypoteettisia) Eksklusiivinen (ilmoituspohjainen) käsitys varsinaista etiikkaa on vain krist. etiikka Luonnollisen moraalilain näkökulma teol. mk:n sis. etiikka ihmisen luonnostaan tunnistama Kristillisen etiikan ja teol. mk:n suhde -yhteenvetoa Krist. etiikka erityislaatuisena Jumala vaatii moraalia ( Divine command ) -etiikka Krist. etiikka ei-erityislaatuisena teol. maailmankats. sis. usk. motivaation toiminnalle teol. maailmankatsomus antaa etiikalle viitekehyksen teol. mk. muuttaa eettisiä tilannearvioita / tulkintoja Kysymys moraalin autonomiasta luterilaisuudessa luonnollisen lain etiikka vs. nk. uskon etiikka Lut. luonnollisen lain etiikka Kultainen sääntö ohjaa ihmissydäntä mm. Herbert Olsson, Lauri Haikola, Jorma Laulaja Eettinen intuitionismi intuitiivinen käsitys moraalivaatimuksista eett. tilanteessa järkeillään (kohtuullisuusnäkökulmasta) Kristillinen usko taustavaikuttimena uskova ihminen altruistinen / Jumala-keskeinen ei-uskova egoistinen

11 Luterilainen uskon etiikka Erit. kristillinen etiikka esim. Ernst Troeltsch, Johannes Heckel Periaatteet uskoville itsestään selviä / tiedossa luonnollisen moraalilain etiikka ei yksin riitä krist. Krist. etiikka sis. agapistisen velvoitteen perusteluna kristologia Ristiriita kahden mallin välillä Kansallissosialismi ja lut. etiikka (esim. Paul Althaus) vrt. Karl Barth: Kristuksen herruus - etiikka LML:n teologinen komissio (Evian 1970) krist.etiikka ei olennaisesti poikkea luonn. järkietiikasta silti: krist. kutsuttu suurempaan vanhurskauteen (Mt 5:20) Vaikeus yhdistää molemmat näkökulmat käytännössä mahdotonta yritetty toistuvasti Kolme esimerkkiä Martin Honecker Sozialethik zwischen Tradition und Vernuft (1977) Heinz Eduard Tödt Perspektiven theologischer Ethik (1988) Trutz Rendtorff Ethik. Grundelemente, Methodologie und Konkretionen einer ethischen Theologie I-II (1980-1)

12 Ei erityistä uskonnollista moraalia (Honecker) Yhteiskunnallinen moraalikonsensus perusarvot oikeudet normit Luterilainen oppi: tulkinta, miten suhtautuaa moraaliinstituutioon laki => synnintunto => armon ikävöinti / rakkauden kok. rakkauden rooli motivaattorina ei uusia moraaliohjeita, normeja tmv Kristologinen ilm. etiikka (Tödt) Nyky-yhteiskunnassa ei moraalista yksimielisyyttä tarvitaan eskatologista uskoa Hyvä = Jumalan valtakunnan toteuttamista edistävä kristityt yhtä samoja asioita arvossa pitävien kanssa kristillinen etiikka ei ajatonta moraaliopetusta situaatioeettinen eskatologinen agapismi (Knuuttila) Etiikka tulkintana (Rendtorff) Etiikka teoriaa elämään sisältyvistä velvollisuuksista teologia tietyn elämänalueen tulkintaa Velvoitteet tietoisuudelle kolmenlaisena elämä annettuna (das Gegebensein des Lebens) ihminen sos. roolissa (das Geben des Lebens) oleminen mahd. valintoihin (die Reflexivität des Lebens) Ei erityistä kristillistä moraalinormistoa teol. mk:n eskatologinen tulkinta luo eettisen profiilin

13 Huomautuksia (S. Knuuttila) Luonnollinen järki perustelee, miksi olla moraalinen rationaalisten toimijoiden on viisasta pitää yllä moraaliinstituutiota Lut. oppi Jumalasta hyvien tekojen subjektina etiikka voi arvioida vain ihmistekoja (Scotus) Erityisten kristillisten moraaliperiaatteiden implikaatiot esim. politiikka Lähteitä Irwin, T. (2011) The Development of Ethics. A Historical and Critical Study. Vol. I-III. Oxford University Press. Knuuttila, S. (1998) Luterilainen teologinen etiikka. Teoksessa Järjen ja tunteen kerrostumat. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja