Roomalaiskatolisen kirkon etiikka

Transkriptio

1 Roomalaiskatolisen kirkon etiikka YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta Yleistä kristillisestä etiikasta Eettinen reflektio (filosofinen) Millaisia ihmisiä meidän tulisi olla Millaisia päämääriä tulisi asettaa Miten suhtaudutaan toimintaan mitä pitää tehdä mitä pitää jättää tekemättä Meilander, G. & Werpehowski, W. (ed.) (2007) Oxford Handbook of Theological Ethics

2 Kristillinen eettinen reflektio Ei vain kokemukseen tai järkeen perustuva Uskonnollisiin teksteihin pohjautuva Tietyssä kontekstissa tapahtuva uskonyhteisö (esim. room. kat.) tradition vaikutus tunnistaminen usein vaikeaa Meilander& Werpehowski Kristillisen etiikan ongelmia Moraalisen velvoittavuuden vaade ihmisen kokemus järki Moraalifilosofian muutos ei-uskonnolliseksi uskonnollisten käsitteiden yhteensovittaminen ihmisen autonomiaan Euroopassa ennen 1600-l: onko kristinusko aitoa? 1600-l jälkeen: onko (mikään) usko totta? Herdt Moraaliauktoriteetin katoaminen Moraaliauktoriteetti hyveellisille (T. Akvinolainen 1200-l) valituille (J. Calvin 1500-l) Moraaliauktoriteetti kaikille pahoille rangaistuksena (J. Locke 1600-l) Moraaliauktoriteetti ihmisen sisäisenä (D. Hume, osin myös I. Kant 1700-l) Soveltaen Herdt, J. (2000) Religious Ethics: History, and the Rise of Modern Moral Philosophy. Journal of ReligiousEthics 28:

3 Seuraus auktoriteetin puutteesta Moderni moraalifilosofia jakautunut ja 1800-l Huolimatta jakautumisesta, tarve etsiä yhteisiä usk. väitelauseita yhteistä moraalisanastoa Sekularisoituminen kristinuskon muutos taustaoletuksesta perusteltavaksi Herdt Kristillisen etiikan nykyhaasteita Uskonnollisen etiikan uskonnollisuus Merkitys moniarvoisessa yhteiskunnassa Uskottavuus niille, jotka eivät ole kristittyjä Vaara: ei enää tunnistettavasti kristillistä Herdt Teologisen etiikan tutkimus Tunnistetaan joku tietty uskonnollisen etiikan muoto mikä erottaa room. kat. etiikan muusta etiikasta Tutkitaan tietyn uskonperinteen eettistä ajattelua mitkä ovat room. kat. kirkon keskeiset etiikan teesit Arvioidaan kyseistä etiikkaa suhteessa muuhun mikä yhdistää / erottaa room. kat. ajattelua omasta

4 Room. kat. kirkon etiikka Yleistä room. kat. etiikasta Logiikka ohjaa intellektiä päämääränä totuus Etiikka ohjaa tahdon aktiviteetteja päämääränä hyvä Tahdon ohjaaminen = ihmisen ohjaaminen perustuu tomismiin Tomistinen etiikka yksilöllä Tuomas Akvinolainen (1224/5-1274) Aristoteleen ajattelu sovellettuna kat. kirkkoon Luonnollisen lain etiikka: tee hyvää, vältä pahaa oikea käytännöllinen järki johtaa oikeaan toimintaan Moraalilaki osoittavat hyveelliset (vrt. teologiset hyveet) ymmärtäväiset rohkeat kohtuulliset oikeamieliset Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. STKS

5 Tomistinen etiikka yhteisössä Kaikkien jäsenten vastuu yhteishyvästä ihmisluonnon toteuttaminen yht. k:ssa Jokaisen on saatava oma osansa (suum quique) oikein laaditut lait asettavat oikeasuhtaisia taakkoja Oik. muk. määrittyy henkilön aseman perusteella Päivänsalo Tomistinen soveltava etiikka Anastaminen on väärin jo itsessään määrä lieventävä/raskauttava (pahuus kokonaisuutena) Hinnan määräytyminen: esineen tod. arvo Tuomas: tarpeenmukaisuus, kohtuullisuus, rakkaus Teologinen tieto täydentää maallista edellisessä: tuotteen/palvelun oikea hinnoittelu Päivänsalo Room. kat. etiikan reunaehdoista Yliluonnollinen ilmoitus ei yksin riitä, tarvitaan kokemusta filosofisia periaatteita Kristityn (moraali-)filosofin tehtävä huomioida ilmoitus negatiivisena normina luomakunnassa yliluonnollisena

6 Ilmoituksen huomioiminen Ihmisen intellekti jumalallisen vastineena kaikki varma tieteellinen tieto heijastaa Luojaansa Jumala ei voi käskeä uskomaan luonnonvastaista kaikkitietävyys / totuudellisuus totuuden alkuperä Em. seuraa: tieteen/uskon välillä ei konfliktia Rajoitukset etiikan metodeille Puhdas rationalismi Puhdas empirismi Positivismi Traditionalismi Fideismi Etiikan tarkoituksesta Onnen etsintä on ihmisluonnossa asetettu Luojan toimesta Täydellinen onni mahdottomuus tässä elämässä iankaikkinen elämä täydellisyytenä Ongelma: mistä tietää miten toimia (palvella Jlaa) maailmankaikkeudella on (ikuinen) järjestyksensä lex aeterna Dei => lex naturalis

7 Luonnonlaki (lex naturalis) Vrt. Cicero: De re publica (54-51 ekr) Sisäsyntyisiä ideoita ei ole olemassa ihmisellä kyky päätellä ja kehittää kyky valita hyvän ja pahan välillä Yleiset periaatteet koskevat kaikkia (Rm 2:14) kyvyt ja taidot ovat Jumalalta => kuuluvat hänelle uskonnon ja etiikan välillä ei voi tehdä erotusta Luonnollisen lain vaikutus Spoontaani pyrkimys tietynlaiseen moraaliajatteluun yleiset käyt. periaatteet (käskyt ja kiellot) johtopäätös (väistämättä) Esim: aie valehdella / puhua vastoin vakaumusta Omatunto: Valehtelu on väärin ja kiellettyä 1. Valehtelu on väärin 2. Mitä aiot sanoa on valehtelua 3. Siis: mitä aiot sanoa on kiellettyä Luonnonlain seurauksia Toiminta omaatuntoa / luonn. lakia vastaan on syntiä rikkomus jumalalista käskyä vastaan kapinaa itseään Jumalaa vastaan rangaistuksen aikaansaavaa Oikeutta ei voi erottaa etiikasta ja moraalista jokaiselle arvoisensa kohtelu (oikeusperiaate) älä murhaa (moraalikäsky) älä toimi epäoikeudenmukaisesti (oikeusperiaate) älä tee aviorikosta (moraalikäsky)

8 Room. kat. kirkon sosiaalieettinen opetus Sosiaalietiikan yleisiä periaatteita Ensimmäinen tehtävä on palvella Jumalaa uskonnolliset velvollisuudet tulevat ensimmäisinä Velvollisuudet itseä kohtaan ei oman itsensä surmaa toimeentulon hankkiminen terveyden ylläpito kohtuullisuus, raittius Sosiaalietiikan yleisiä periaatteita (jatk.) Työntekovelvollisuus (vrt. ed.) toimettomuus kaiken pahan alkuna ja juurena Velvollisuudet lähimmäistä kohtaan ihmiskunta yhtenäisenä yhteisönä Yksityinen omistusoikeus laaja yhteisomistus orjuutena

9 Erityisiä (soveltavia) periaatteita Suvunjatkaminen erit. päämääränä lajityypillinen ominaisuus lajin (tässä: ihmisen) hyväksi avioliitto välineenä ihmiskunnan hyvinvointiin Avioliitto jumalallisena säädöksenä avioliittona sakramenttina (Trento 1563) erilliset ohjeistukset avioliitosta avioliittoon kelpaamattomuus aviolliset velvollisuudet vapautus avioliitosta (ml. selibaatti) Toiminta yhteisössä Valtio perheen jatkeena / perheiden yhteenliittymänä ei koskaan syrjäytä perheitä Perheiden tarve elää turvallisuudessa oikea auktoriteetti saa oikeutuksensa Jumalalta ilmenee alamaisten omatunnoissa tottelevaisuutena Valtion tehtävä tukea perheitä kasvatuksessa koulutus on viime kädessä vanhempien tehtävä Valtion erityistehtäviä Dignitatis Humanae (Vatikaani II, ) room. katolinen kirkko ei-poliittisena toimijana aiemmin: valtion tehtävä suojella (room. kat.) Kirkkoa Uskonnonvapauden korostaminen ihmisarvo ihmisoikeudet Millään valtiolla ei oikeutta määrätä uskonnosta

10 Kansainvälinen oikeus Luonnollisen oikeuden ylläpito vrt. kv-laki sopimusperusteisena Paavi välittäjänä / moraaliauktoriteettina kristittyjen kansojen / valtioiden välisenä suhteessa muihin valtioihin / uskontoihin Vatikaanin asema kv-rikostuomioistuin (Haag) Kirkon sosiaalietiikka Kirkon ensyklikat (kiertokirjeet) Rerum Novarum (1891) => Caritas in Veritate (2009) Vatikaani II kirkolliskokouksen dokumentit (1965) Gaudium et Spes (kirkosta nykymaailmassa) Dignitatis Humanae (uskonnonvapaudesta) Katolisen kirkon katekismuksen tiivistelmä (2005) Huomioitavaa ensyklikoista Pyrkivät seuraamaan aiempia osin huomattaviakin painotuseroja / ristiriitoja Eivät pelkästään (paavin) kannanottoja eri aiheista osoittavat, että kaikki elämä kuuluu Jumalalle Aina laajempi syy kuin otsikossa kuvattu tarkoitus yht. k. toimintojen jatkuva irrottaminen kristinuskosta

11 Erot kirjeiden välillä (esim.) Rerum Novarum (1891) : Leo XIII sosialismi rikkoo perheyhteyden yht. k. rakentuu tietystä luokista rikkailla patenalistinen vastuu köyhemmistä kapitalistinen omistusoikeus on perusteltu Centesimus Annus (1991): Johannes Paavali II vapaudella/totuudella yhteys (sosialismissa ei ollut) kritisoi länsimaista kulutusyhteiskuntaa / kapitalismia kutsu rakkauden sivilisaatioon Perheen rooli yht. k. kirjeissä Casti Connubii (1930) Pius XI avioliitto jumalallisena ja inhimillisenä instituutiona perhe valtiota pyhempi (mm. eugeniikan torjuminen) Humanae Vitae (1968) Paavali VI ihmisen + Jlan tahto: avioliitolla on yhteys hyveisiin syntyvyyden säännöstelyä ei voi perustella Evangelium Vitae (1995) Johannes Paavali II yksilön valinta elämän ja kuoleman kulttuurina Lähteet ja kirjallisuus Andersen, S. (2001) Theological Ethics, Moral Philosophy, and Natural Law. Ethical Theory and Moral Practice 4: Herdt, J. (2000) Religious Ethics: History, and the Rise of Modern Moral Philosophy. Journal of Religious Ethics 28: Meilander, G. & Werpehowski, W. (eds.) (2007) The Oxford Handbook of Theological Ethics. Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. The Catholic Encyclopedia: Ethics