Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi"

Transkriptio

1 Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus

2 Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät harjoita uskontoa säännöllisesti Uskonnollisesti tietämättömiä Harvoilla vahvasti uskonnollinen kotitausta Useimmat miehiä Useimmat vuotiaita Useimmilla kehno työ

3 Esitelmärunko Fundamentalismi-käsitteen taustaa Fundamentalismin piirteitä Fundamentalismi ja väkivalta Joitakin väärinkäsityksiä Fundamentalismin suhde yhteiskuntaan Uskonnollinen terrorismi Uskonnon maailmanlaajuinen polarisoituminen

4 Fundamentalismin käsite Tausta Yhdysvaltain itärannikon protestanttisessa teologiassa The Fundamentals ( ) Daytonin apinaoikeudenkäynti luvulla laajennettiin koskemaan kaikkien uskontojen äärisuuntauksia Käsitteen ongelmallisuudesta huolimatta ilmiö, johon sillä tutkimuksessa viitataan, on todellinen

5 Fundamentalismin määritelmä Fundamentalismi on taistelevaa uskonnollisuutta, jossa tosiuskoviksi itsensä määrittävät pyrkivät pysäyttämään uskonnollisen identiteetin rapautumisen, lujittamaan yhteisön rajoja sekä luomaan vaihtoehtoja sekulaareille instituutioille ja elämäntavoille. G.A. Almond, R.S. Appleby & E. Sivan: Strong Religion (2003)

6 Fundamentalismiprojekti Martin E. Marty & R. Scott Appleby johtivat Tuotti viisi paksua nidettä akateemista tutkimusta

7 Fundamentalismin ideologiset piirteet 1. Reaktiivisuus uskonnon marginalisoitumiseen 2. Selektiivisyys 3. Moraalinen dualismi 4. Absolutismi ja erehtymättömyyden korostus 5. Millennialismi ja messianismi

8 Fundamentalismin organisatoriset piirteet 1. Valittujen jäsenyys 2. Jyrkät rajat 3. Autoritäärisyys 4. Käyttäytymisvaatimukset

9 Fundamentalismin uskonnollinen järjestelmä Erehtymättömyys Millennialismi Autoritaarisuus UHKA Moraalinen dualismi Käyttäytymisvaatimukset Jyrkät rajat Valittujen jäsenyys V A L I K O I N T I Matt. Mark. Luuk. Joh. Ap.t. Room. 1.Kor. 2.Kor. Ga. Ef. Fil. Kol. 1.Tess. 2.Tess. 1.Tim. 2.Tim. Tit. Filem. Hepr. Jaak. 1.Piet. 1.Joh. 2.Joh. 3.Joh. Juud. Ilm.

10 Väärinkäsityksiä Fundamentalismi on välttämättä väkivaltaista. Fundamentalismi ei ole aidosti uskonnollinen ilmiö. Fundamentalismi on uskontoa aidoimmillaan.

11 Fundamentalistiset strategiat Maailman kieltävä Maailman luova Maailman muuttava Maailman valloittava

12 Uskonnollinen terrorismi Julkisia väkivallantekoja, joille uskonto on tarjonnut motiivin, oikeutuksen, organisaation ja maailmankuvan. Lisääntyneet merkittävästi 1980-luvulta lähtien. Pikemminkin symbolisia viestejä kuin osa poliittista strategiaa. Pyrkimys intensiivisyyteen ja näyttävyyteen.

13 Mark Juergensmeyer Taustalla kaksi tekijää: Yhtäältä yhteiskunnallisia tekijöitä kuten globalisaatio, poliittiset konfliktit, sekulaarin auktoriteetin kriisi. Toisaalta uskonnollinen ajattelu itsessään: kosminen myytti hyvän ja pahan taistelusta (vihollisten demonisointi), sekä uhrin, uhraamisen, puhtauden, pyhyyden ja marttyyriuden kuvastot ja narratiivit.

14 Uskonnollista väkivaltaa synnyttävät olosuhteet Jokin konkreettinen taistelu nähdään perustavien arvojen ja identiteettien puolustamisena jonka tappiota on mahdotonta hyväksyä on toivotonta ja epätoivoista

15 Väkivaltaan johtava polku 1. Havainto siitä, että maailma on poissa sijoiltaan. 2. Tavanomaisten ratkaisumallien pois sulkeminen. 3. Ongelma kehystetään uskonnolliseksi: kosminen hyvän ja pahan taistelu. 4. Symboliset teot, jotka demonstroivat konfliktin syvyyttä ja tekijöiden voimaa. julkiset ja näyttävät väkivallanteot

16 Uskonnon polarisoituminen Liberaalit Pyhän tekstin kontekstuaalinen merkitys Inhimillinen tieto Jumalasta rajallista ja vajavaista Tiedon ja uskon ero Usko henkilökohtainen ja yksilöllinen asia Hedelmistään puu tunnetaan Fundamentalistit Pyhän tekstin välittömästi hahmottuva merkitys Ilmoituksessa välittyy täydellinen ja virheetön tieto Jumalasta Usko on tietoa Usko yhteisöllinen ja julkinen asia Päämäärä pyhittää keinot

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa

ERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa Mystiikka ERILAISIA USKOMISIA Monta tapaa uskoa Mystiikka on uskonnon harjoittamisen muoto, jota on kaikissa uskonnoissa. Sen tavoitteena on saavuttaa suora kosketus siihen viimeiseen, absoluuttiseen todellisuuteen,

Lisätiedot

Päivän eväät. PIENI RAAMAtUNLUkUOPAS

Päivän eväät. PIENI RAAMAtUNLUkUOPAS Päivän eväät PIENI RAAMAtUNLUkUOPAS Päivän eväät O h j a u s t a s a n a n m i e t i s k e l y y n Päivän eväät on lukuohjelma, jossa Raamatun lukeminen ankkuroituu vanhaan rukouksen perinteeseen. Raa

Lisätiedot

Miten tehdään paha ihminen?

Miten tehdään paha ihminen? Miten tehdään paha ihminen? Lauma Ihminen on laumaeläin ja sen aivot toimivat siihen sopivalla tavalla Reviiri Ihminen innokkaasti puolustaa reviiriään Voima osoittaa lisääntymiskykyisimmän yksilön Nuoruus

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, oppilaan lukutehtävät

Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, oppilaan lukutehtävät Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, oppilaan lukutehtävät Uskonto 250 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Suomi Mielipiteet ja oikaisut ovat tervetulleita. Lähetä ne sekä huomaamasi

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu

Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja Miksi Raamattua pitää tulkita? Voiko sitä lukea tulkitsematta? Jokainen tekstiä lukeva ihminen tulkitsee sitä elämänhistoriansa ja aikakautensa kautta.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet 5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Tuomas Martikainen 11/12/2014 1 Sisältö Uskontodialogi Uskonnollinen muutos Suomessa Uskontodialogin vaiheet Suomessa Uskonto ja paikalliset verkostot Q & A http://kultainensaanto.files.wordpress.com/2010/09/dsc018831.jpg

Lisätiedot

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN Yhteyden ilta 2.10.2012 Tapani Talikainen Lähtökohtia illan opetukseen Sielujemme vihollinen pyrkii hävittämään Israelin ja uuden liiton seurakunnan Hyökkäys tapahtuu

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI PYHÄN HENGEN HEDELMÄ Liite: opetuskokonaisuuteen armolahjat seurakunnan rakentumiseksi Markku Tenhunen OPETUKSEN TAVOITTEET Oppilas ymmärtää Pyhän Hengen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

SOTA TAIVAAN VALTAKUNNAN JA PIMEYDEN VALTAKUNNAN VÄLILLÄ ON KOKO AJAN SOTATILA

SOTA TAIVAAN VALTAKUNNAN JA PIMEYDEN VALTAKUNNAN VÄLILLÄ ON KOKO AJAN SOTATILA SOTA TAIVAAN VALTAKUNNAN JA PIMEYDEN VALTAKUNNAN VÄLILLÄ ON KOKO AJAN SOTATILA Jumalan Valtakunta Pimeyden Valtakunta Tarkoitus: tuhota saatanan työt sota APT 2: 37-38 Jumalan Valtakunta Pimeyden Valtakunta

Lisätiedot

Islam ja Euroopan kohtaaminen

Islam ja Euroopan kohtaaminen Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,

Lisätiedot

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI OPPITUNTI I Pyhä Henki persoona Markku Tenhunen 1 LUPAUS PYHÄSTÄ HENGESTÄ Joh.14:15-26 Apt. 1:7-9 RAAMATULLINEN POHJA Apt.2:1-21 Ef.1:11-14 Apt.10:38 Joh.16:7-14

Lisätiedot

Iankaikkinen perhe, oppilaan lukutehtävät

Iankaikkinen perhe, oppilaan lukutehtävät Iankaikkinen perhe, oppilaan lukutehtävät Uskonto 200 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Suomi Mielipiteet ja oikaisut ovat tervetulleita. Lähetä ne sekä huomaamasi virheet osoitteeseen

Lisätiedot

Sipoon Betania seurakunta 2015 Raili Tanskanen

Sipoon Betania seurakunta 2015 Raili Tanskanen JUMALAN LIITTO IHMISEN PELASTAMISEKSI - osa 1 Liiton keskeinen merkitys Jumalan pelastussuunnitelmassa Jumalan erityissuhde pelastussuunnitelmansa toteuttamiseksi valitsemiinsa ihmisiin perustuu liittoon

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha? Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

PERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN

PERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN JOHDANTO USKONTOON USKONTO ILMIÖNÄ Koska uskontoa on vaikea määritellä, tyydytään usein siihen, että mainitaan uskonnon kolme keskeisintä piirrettä: 1. Uskontoon liittyy käsitys YLILUONNOLLISESTA. Uskontoon

Lisätiedot

OMATUNTO. synnynnäinen sielun tuomari, poliisi Jumalan sanalla viritettynä erottaa hyvän ja pahan vaikuttaa ratkaisuihimme

OMATUNTO. synnynnäinen sielun tuomari, poliisi Jumalan sanalla viritettynä erottaa hyvän ja pahan vaikuttaa ratkaisuihimme OMATUNTO synnynnäinen sielun tuomari, poliisi Jumalan sanalla viritettynä erottaa hyvän ja pahan vaikuttaa ratkaisuihimme 1 Omatunto näyttää ihmisen Jumalan tahdon valossa. tuomitsee tai armahtaa ennen

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Marraskuu 2013 ADVENTTIAIKA

Marraskuu 2013 ADVENTTIAIKA Marraskuu 2013 ADVENTTIAIKA 30 viol. lauantai, illalla Adventtiajan ensimmäinen jakso alkaa. Iltamessu ja I vesper seuraavasta sunnuntaista Joulukuu 2013 1 viol. ADVENTIN 1. SUNNUNTAI (I) Credo. Adventin

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä 13.10.2017 1 Instituutiot, rakenteet ja korruptio Ilmari Larjavaara, VTT, Itä-Suomen Yliopisto 13.10.2017 2 Siellä on vain ihmisiä Yhteiskuntajärjestykset romahtaneet Yksilö muun edellä Henkilövaltio,

Lisätiedot

Voiko Raamattuun luottaa

Voiko Raamattuun luottaa Voiko Raamattuun luottaa Johdanto Käytän tässä opetuksessani paljon edesmenneen tohtori Uuras Saarnivaan kirjaa kyseisestä aiheesta. Otan alkuun lainauksen tästä kirjasta. Saarnivaara kirjoittaa: 1700-

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Anabaptistit 1500-luvulla opillisin syin Uusateistit 2000-luvulla moraalisin syin

Anabaptistit 1500-luvulla opillisin syin Uusateistit 2000-luvulla moraalisin syin Anabaptistit 1500-luvulla opillisin syin Uusateistit 2000-luvulla moraalisin syin kaste on vain taikauskon ryvettämä sosiaalinen riitti Evankelis-luterilainen kirkko toimii instituutiona moraalittomasti

Lisätiedot

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI OPPITUNTI II Armolahjat Markku Tenhunen OPETUKSEN TAVOITTEET Oppilas ymmärtää, mitä Pyhän Hengen lahjat ovat, ja että ne ovat olennaisia palvelutehtävässä.

Lisätiedot

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

Tammikuu valk. keskiviikko, PYHÄN JUMALANSYNNYTTÄJÄN MARIAN JUHLAPÄIVÄ, juhlapyhä

Tammikuu valk. keskiviikko, PYHÄN JUMALANSYNNYTTÄJÄN MARIAN JUHLAPÄIVÄ, juhlapyhä Tammikuu 2014 1 valk. keskiviikko, PYHÄN JUMALANSYNNYTTÄJÄN MARIAN JUHLAPÄIVÄ, juhlapyhä Gloria. Credo. Neitsyt Marian prefaatio (et te in maternitate). I euk. rukouksessa joulun Communicantes. 1L 4. Moos.

Lisätiedot

TOIMIVAN USKONELÄMÄN RAKENTAMINEN

TOIMIVAN USKONELÄMÄN RAKENTAMINEN 1 T TOIMIVAN USKONELÄMÄN RAKENTAMINEN oimivan uskonelämän rakentaminen -raamattukurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija syvälle Jumalan Sanan totuuteen. Toivomme, että tämä kurssi auttaisi niitä,

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela

AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

Perusta, jolle rakennamme

Perusta, jolle rakennamme Perusta, jolle rakennamme Asko Matikan opetus Lapualla 1.11.2006 Kunnon perusta on tarpeen Mökki rakennettu savimaalle 59 vuotta sitten Salaojaputkista huolimatta mökin alle päässyt vettä, ja maa on routinut

Lisätiedot

LEHTIMAJANJUHLA SUKKOT

LEHTIMAJANJUHLA SUKKOT Marita Rautio LEHTIMAJANJUHLA SUKKOT Kutsu viettämään juhlaa Israelille: 3. Moos. 23:33-43, 4. Moos. 29: 12 39, 5. Moos. 16:13-15 Kaikille kansoille: Sak. 14: 16 19 Viimeinen kolmesta syysjuhlasta ja Herran

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn Risto Uro STKS symposiumi 11.11.08 Rituaalit ja uskontojen synty: kaksi näkökulmaa Rituaalikäytännöt vaikuttaneet pyhiin kertomuksiin uskonnon synnystä Rituaalit

Lisätiedot

Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä

Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä Sosiaalietiikan päivä Metsätalo, Helsingin yliopisto, 17.10.2012 Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä Esimerkkitapaus uskonnon ja oikeudenmukaisuusajattelun leikkausalueesta Ville

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet 5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

Lihan teot ja Hengen hedelmät

Lihan teot ja Hengen hedelmät Lihan teot ja Hengen hedelmät 18.10.2009 19.Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, 20.epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat,

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Suomen Vineyardkirkon toiminnalla on neljä kulmakiveä, jotka määrittävät seurakuntien elämää: toiminnan painopisteet, arvot, DNA ja uskontunnustus.

Suomen Vineyardkirkon toiminnalla on neljä kulmakiveä, jotka määrittävät seurakuntien elämää: toiminnan painopisteet, arvot, DNA ja uskontunnustus. VINEYARDIN KULMAKIVET Suomen Vineyardkirkon toiminnalla on neljä kulmakiveä, jotka määrittävät seurakuntien elämää: toiminnan painopisteet, arvot, DNA ja uskontunnustus. Toiminnan painopisteet Painopisteet,

Lisätiedot

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen

Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid2. Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvo0elupäivät 21. 22.9.2017, Kuopion

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Synnyttääkö islam terroristeja?

Synnyttääkö islam terroristeja? Iustitia 15 (2002) 49 53 Synnyttääkö islam terroristeja? Samalla kuin lännen ja islamin maailman välillä vallitsee reaalipoliittinen rauha, niiden välillä on myös syvä ja syvällinen kulttuureita erottava

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto 13.4.2011 http://www.youtube.com/watch?v=10n3ywl _q48&feature=related Sisäinen vs. ulkoinen voiko enää erottaa? Mainekriisi (kirkko, Kesko, hiihtoliitto)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Pelastus 1: Ihmisen turmeltuneisuus

Pelastus 1: Ihmisen turmeltuneisuus Roomalaiskirje Kristinuskon tiivistelmä Kirjoittaja: Paavali Milloin kirjoitettu: N. vuoden 57 ja 58 tienoilla Mitä aikaa käsittelee: Osittain Israelin nykyistä tilaa, mutta vielä enemmän antaa ajatonta

Lisätiedot

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

CoCare yhteistyö hoivassa

CoCare yhteistyö hoivassa CoCare yhteistyö hoivassa Merkitysjärjestelmät, mahdollisuudet, haasteet 2014 2018 Projektin johtaja: prof. Anne Birgitta Pessi Rahoittaja: Suomen Akatemia Millaisessa Suomessa elämme? Arvomme! Suomalaiset

Lisätiedot

ISBN Nimi Alv Hinta

ISBN Nimi Alv Hinta Hinnat ovat 1.1.2017 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2835 USKONNOLLINEN MONIMUOTOISUUS 2008: SUOMEN AINEIS- TO QUESTIONNAIRE: FSD2835 RELIGIOUS DIVERSITY 2008: FINNISH DATA

KYSELYLOMAKE: FSD2835 USKONNOLLINEN MONIMUOTOISUUS 2008: SUOMEN AINEIS- TO QUESTIONNAIRE: FSD2835 RELIGIOUS DIVERSITY 2008: FINNISH DATA KYSELYLOMAKE: FSD2835 USKONNOLLINEN MONIMUOTOISUUS 2008: SUOMEN AINEIS- TO QUESTIONNAIRE: FSD2835 RELIGIOUS DIVERSITY 2008: FINNISH DATA Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen Heikki Pekkarinen marraskuussa 2008 Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen 1. äänite Daavid ja Salomo Room. 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu,

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot