FILO. Kokeeseen valmentautuminen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo"

Transkriptio

1 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on vaikea antaa, mutta kun osaat eri osa-alueiden perusasiat hyvin, pääset pitkälle. Panosta siis aluksi perusnimiin ja -ismeihin. Jos haluat ottaa varman päälle, oppikirjasta ja vihosta pitää lukea kaikki. Joskus on kysytty fenomenologiasta, joskus Sartresta, pari kertaa Wittgensteinista, joskus Epikuroksesta ties mistä seuraavalla kerralla. Muutaman historiallisesti keskeisen filosofin perusnäkemykset on syytä osata. Näitä ovat ainakin Sokrates, Platon, Aristoteles, Descartes, Locke, Hume ja Kant. Hieman tuoreemmista nimistä esiin nousevat muun muassa Marx, Hegel, Nietzsche, Wittgenstein, Sartre Näitä riittää. Tärkeää on asioiden ymmärtäminen, ei ulkoa opettelu. Filosofian kysymyksissä tehtävänanto kuuluukin usein: pohdi, arvioi, perustele, vertaa. Kysymyksillä mitataan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista filosofista ajattelua. Alkuperäisteosten lukemisesta ei ole juurikaan hyötyä ylioppilaskirjoituksissa. Hyödyllisempää on lukea jotain kokoomateosta, esim. filosofian historiaa tai eri oppikirjoja. Vanhoihin yo-kysymyksiin kannattaa ehdottomasti tutustua! Ne löytyvät netistä sieltä kohta filosofia ja ainereaali. Kysymysten yhteydessä on myös tietoa siitä, millaisia vastauksia kysymyksellä haetaan.

2 2 Mitä filosofia on? - Filosofian määritelmiä (filosofia alkaa ihmettelystä, on viisauden rakastamista, kaikkien tieteiden äiti, tieteen kielen looginen syntaksi ) ja filosofian osa-alueet - Filosofisen ajattelun erityispiirteet: kyseenalaistaminen, käsitteiden määrittely ja selventäminen, käsitysten johdonmukainen perusteleminen (problematisointi, eksplikointi, argumentointi) Metafysiikka 1. Monismi: olemassaolo perustuu yhteen substanssiin - materialismi - antiikin atomioppi (Demokritos) - mekanistinen materialismi (kausaalinen, deterministinen) vs. moderni fysikalismi (esim. kvanttifysiikan indeterminismi) - emergentti materialismi ( kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ) - dialektinen materialismi (Marx) - idealismi - objektiivinen idealismi (Platon, Hegel) - subjektiivinen idealismi (Berkeley) 2. Dualismi: olemassaolo perustuu kahteen substanssiin - substansseina yleensä aine ja henki (ruumis ja sielu): Descartes - Karteesiolaisen dualismin ongelmana kahden erilaisen substanssin vuorovaikutus (mind-body-ongelma) 3. Pluralismi: on olemassa useampi substanssi - antiikissa tuli, vesi, ilma, maa - Leibnizin monadit 4. Realismi vs. idealismi (antirealismi) - Metafyysisen realismin mukaan todellisuus on olemassa itsessään havainnoista riippumatta - Metafyysisen idealismin (tai antirealismin) mukaan tiedostava subjekti luo ainakin osan todellisuudesta - Kantin kaksi maailmaa: ilmiöt ja oliot sinänsä 5. Lisäksi - vapaa tahto, determinismi, indeterminismi - kausaalinen ja teleologinen selittäminen - metafysiikan kritiikki (Hume, looginen empirismi) - jumalatodistuksia

3 3 Tietoteoria 1. Klassinen tiedonmääritelmä: tieto on tosi ja hyvin perusteltu uskomus (Platon) - suhtautumistapoja tietoon: skeptisismi, relativismi, kriittisyys, dogmaattisuus 2. Rationalismi: järki tiedon lähteenä (Platon, Descartesin systemaattisen epäilyn menetelmä) 3. Empirismi: tieto syntyy havainnoista (Locken tabula rasa, Hume) 4. Kantin tietoteoria: empirismin ja rationalismin synteesi - Havainnonmuodot, ymmärryksen kategoriat, apriorinen ja aposteriorinen tieto, analyyttinen ja synteettinen tieto 5. Totuusteoriat - Korrespondenssiteoria - Koherenssiteoria - Pragmatistinen totuusteoria 6. Realismi vs. idealismi (antirealismi) - Tietoteoreettinen realismi: voimme saada todenmukaista tietoa maailmasta sellaisena kuin se on - Tietoteoreettinen idealismi: maailmasta saatava tieto on ainakin osittain riippuvaista tiedostavasta subjektista (esim. Kant) 7. Tieteenfilosofia - Tiede ennen kaikkea menetelmä hankkia luotettavaa tietoa, ei niinkään tiedon kokoelma - Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä (tieteen kriteerit) - Tieteellisten teorioiden luonne - Tieteellinen realismi: tiede on paras keino hankkia totuutta vastaavaa tietoa maailmasta - Instrumentalismi: tieteelliset teoriat jäsentävät todellisuutta, mutta eivät välttämättä kuvaa todellisuutta sellaisena kuin se on; tieteen arvo on sen toimivuudessa - Tieteiden jaottelu ja tieteen tutkimusmenetelmät - Tieteen kehitys (Kuhn: tieteelliset vallankumoukset)

4 4 Etiikka 1. Mitä moraali on? - Moraaliarvostelmien erityispiirteet (mm. velvoittavuus, universaalisuus) - Moraalin suhde tapoihin ja lakeihin - Egoismi ja altruismi - Arvot (itseisarvot ja välinearvot) - Relativismi 2. Etiikan osa-alueet - Normatiivinen etiikka antaa ja perustelee moraalisääntöjä - Metaetiikka tutkii moraalin olemusta ja määrittelee moraalisia käsitteitä - Deskriptiivinen (eli kuvaileva) etiikka on moraalin empiiristä tutkimusta 3. Normatiivisen etiikan teorioita - Hyve-etiikka Huomattavin edustaja Aristoteles Hyve on opittavissa oleva, hyvä luonteenpiirre (kardinaalihyveet: oikeudenmukaisuus, rohkeus, viisaus ja kohtuullisuus) Hyvän elämän määrittely (myös esim. epikurolaisuus, stoalaisuus) - Seurausetiikka Utilitarismi: mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle Jeremy Bentham: hedonistinen utilitarismi (mielihyvän määrä ratkaisee) John Stuart Mill: laadullinen utilitarismi (mielihyvän laatu on otettava huomioon) - Deontologinen etiikka käsittelee velvollisuuksia ja oikeuksia Kantin velvollisuusetiikka: kategorinen imperatiivi (universalisointi ja ihmisarvon kunnioitus) oikeuksia painottava etiikka tyypillistä liberalistisille ajattelijoille (ihmisoikeudet) 4. Metaetiikka - Humen giljotiini: No ought from is, tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja - Suhtautumistapoja moraaliin ja arvoihin: objektivismi, subjektivismi, relativismi - Moraalin olemus: realismi, naturalismi, supernaturalismi, antirealismi - Moraalisen tiedon ongelma: emotivismi, kognitivismi

5 5 Yhteiskuntafilosofia 1. Peruskäsitteet: oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo, oikeudet - Oikeudenmukaisen yhteiskunnan määrittely yhteiskuntafilosofian perustehtävänä - Lähtökohtien tai mahdollisuuksien tasa-arvo, lopputuloksen tasa-arvo - Negatiivinen ja positiivinen vapaus (tai oikeus) - Kansalaisen ja yhteiskunnan suhde (oikeudet, velvollisuudet) 2. Yhteiskuntafilosofian teorioita - Platonin ja Aristoteleen käsitykset hyvästä yhteiskunnasta - Luonnontila ja yhteiskuntasopimus (Hobbes, Locke, Rousseau) - Marx: alarakenne (talous) määrää ylärakenteen (ideologiat, arvot, moraali) - Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria - Liberalismi, konservatismi, sosialismi, anarkismi - yhteiskuntautopiat ja -dystopiat 3. Yhteiskunnallinen valta - Vallan muotoja ja lajeja - Vallan oikeuttaminen ja oikeudenmukainen jakaantuminen - Millin vahinkoperiaate vs. paternalismi - Laki ja rankaisuvalta Edellä mainittujen lisäksi kannattaa tutustua nykyajan filosofian suuntauksiin (fenomenologia, analyyttinen filosofia, hermeneutiikka, looginen empirismi, pragmatismi). Samoin logiikan ja hyvän argumentaation perusasiat tulee hallita. Vastausohjeita Ennen kuin lähdet vastaamaan filosofian kysymyksiin, analysoi tehtävänanto tarkasti. Mitä oikein kysytään ja miten sitä pyydetään käsittelemään (vertaa, arvioi pohdi ym.)? Usein tehtäviin on ujutettu useampi kysymys, ja niistä kaikkiin on vastattava. Vastauksen pitää lähteä filosofiselta teoriapohjalta. Pelkät omat mielipiteet eivät tee filosofista vastausta. Filosofiset teoriat, ismit ja filosofien näkemykset ovat hyvän vastauksen perusta. Esimerkiksi Utilitarismin mukaan meidän tulisi... tai Humen mukaan kaiken tiedon pitää perustua...

6 6 Sujuva käsitteiden ja teorioiden käyttö todistaa asianhallinnasta ja kypsyydestä, mutta vältä itsetarkoituksellista namedroppingia ja erikoisterminologiaa (varsinkin jos et ole täysin varma käsitteistä). Huomioi myös, että käsiteltävän asian kannalta epäolennaisten näkemysten, teorioiden ja filosofien esittely vähentää pisteitä. Vastauksessa tulee esitellä ongelmaa eri näkökulmista ja liittää se johonkin filosofiseen traditioon: Kysymys on tyypillinen metafysiikalle Oma, perusteltu näkökulma ryydittää usein vastausta huippupisteisiin, mutta tällöin kyseessä ei varsinaisesti ole oma mielipide, vaan arvio käsiteltyjen teorioiden soveltuvuudesta tehtävän ongelmaan. Kyseessä on siis osittain filosofisten tietojen esittely, osittain aito pohdiskelu. Hyvät esimerkit ja vastaesimerkit osoittavat, että asia on ymmärretty. Oma näkemys pitää ilmaista, jos sitä suoraan kysytään. Vältä kuitenkin julistamista ja yksipuolisuutta! Sen sijaan perustele asiasi monipuolisesti, vaikka et asettuisikaan kannattamaan esittämiäsi käsityksiä. Neutraali tyyli vaikuttaa uskottavammalta kuin poleeminen ote. Ole erityisen varovainen huumorin ja varsinkin ironian sekä sarkasmin viljelyssä! Varminta olisi jättää huumorinkukka kokonaan poimimatta. Filosofia perustuu kysymisen taitoon, mutta vältä silti kysymyksiin nojaavaa kirjoitustyyliä. Älä ainakaan esitä kovin monta kysymystä peräperää, ellet yritä niihin esseessäsi vastata. Retorinen kysymys tyylikeinona on eri asia kuin varsinaisten vastausta vaativien kysymysten esittäminen! Yleisesti ottaen essee on vastausmuoto, jossa pitäisi päätyä jonkinlaiseen lopputulokseen. Filosofiassa lopputulos voi toki olla myös se, että yhtä ainoaa perusteltua ratkaisua ei löydy, mutta tämäkin on silloin hyvä mainita suoraan eikä jättää lukijan pääteltäväksi. Esseen tulee muistuttaa tyyliltään äidinkielen ainetta: kappalejaot, selkeää kerrontaa ja asiat jäsenneltyinä. Pitkä pötkö kaikkea teemaan liittyvää osoittaa, että asiaa ei ole oikein ymmärretty. Selkeästi ajateltu on selkeästi kirjoitettu.

7 7 Kypsän vastauksen tuntomerkit - Alussa selvitetään, mitä kysymyksessä esiintyvillä käsitteillä tarkoitetaan. - Kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen. - Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita. Kiitettävä pistemäärä (5-6 p.) saadaan yleensä 2-5 sivun vastauksella. - Aihetta pohditaan monipuolisesti eri näkökulmista. - Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi. - Asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen. - Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. - Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. - Erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Filosofian ainereaali Kysymyksiä on kaikkiaan kymmenen, joista vastataan kuuteen. Kysymykset jakaantuvat kursseittain seuraavasti (HUOM. jako on ohjeellinen, käytännössä jako on liukuva.): Kysymys Kurssi Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofinen etiikka Tiedon ja todellisuuden filosofia Yhteiskuntafilosofia Jokerikysymyksiä (myös oppiainerajat ylittäviä) Kysymystyypit 1. Normaalit esseetehtävät. (Kaksi jokeritehtävää, jotka arvostellaan 0-9.) 2. Tehtävä, jossa on alakohtia, joista jokaiseen vastataan lyhyellä esseellä. 3. Aineistotehtävä: yhden tekstiaineiston pohjalta 1-2 tehtävää. 4. Dilemma. Esimerkki dilemmasta: Autojono ajaa ylinopeutta ja saa peräänsä poliisin, joka mittaa tutkalla jonon viimeisen auton ajavan 20 km/h yli sallitun nopeuden. Poliisi pysäyttää viimeisen auton ja sakottaa kuljettajaa, mutta jonon muut autot saavat jatkaa matkaansa rauhassa. Arvioi poliisin toimintaa moraalin ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vinkki vastauksen suunnitteluun: selvitä ensin itsellesi, mikä tekee tästä dilemman.

8 8 Muuta - Mukana voi olla 1-4 oppiainerajat ylittävää kysymystä. Jos muiden oppiaineiden tietojen käyttämistä edellytetään, osoita niin myös tekeväsi ( Psykologiassa behaviorismin mukaan..., Evoluutioteoria korostaa sopeutumista... ). - Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä voidaan edellyttää myös muiden kuin tutkintoaineiden näkökulmaa (musiikki, kuvataide, liikunta). - Tehtävien vaikeustaso vaihtelee. - a, b, c- tai a ja b -kohdat sisältävä tehtävä, pisteytys 0-2, 0-3 / kohta. HUOM: näihin on ehdottomasti vastattava kohta kohdalta, selvästi toisistaan erotelluilla vastauksilla kuhunkin kysymykseen (merkitse vastauksesi eri osat käyttäen kysymyksen kirjaimia). - Muista ehdottomasti käsitellä vastuksessasi aineistoa/sitaattia/kuvia, jos kysymys sitä edellyttää. Sitaatteihin/kuviin kannattaa viitata silloinkin, kun ne ovat lähinnä "inspiroimassa ajattelua" (mutta niihin ei kannata silloin hirttäytyä). - Kysymykset on laadittu vähintään puoli vuotta sitten, mutta niissä saattaa olla ennakoitu parhaillaan ajankohtaisia teemoja (esim. teemavuodet kuten "Lajien synty 150 vuotta & Darwin 200 vuotta", UNESCOn "Kansainvälinen tähtitieteen vuosi"). Tärppien kalasteluun ei silti kannata liiemmin ruutiaan polttaa. Ajankohtaisen keskustelun tunteminen on joka tapauksessa eduksi (varsinkin yhteiskuntafilosofian kysymyksissä). Hyvin yleinen luonnehdinta arviointikriteereistä 1 p. = ymmärtää mitä kysytään 2 p. = joitakin irrallisia faktoja/ajatuksia 3 p. = vastaa kysyttyyn 4-5 p. = erilaisia näkökulmia, hyviä esimerkkejä 6 p. = tyyliä ja rakennetta Internet Lukion filosofian oppikirjat Lukion filosofian www-sivusto FILO-W3 w3

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet 6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan

- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan FILOSOFIA 2 Kurssirunko/ CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki/LYLL Etiikka Mitä moraalisuus on? MIKSI kysymykset: - Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan motiivit, toiminnan kuvaaminen,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii

Lisätiedot

FI2 Filosofinen etiikka

FI2 Filosofinen etiikka FI2 Filosofinen etiikka 1. Mitä etiikka tutkii? A. Etiikan luonne ja käsitteet B. Filosofisen etiikan historiaa C. Yksilön moraalinen kehitys 2. Seurausetiikka 3. Velvollisuusetiikka 4. Hyve-etiikka 5.

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

Filosofia 1. Peruskalvot

Filosofia 1. Peruskalvot Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Kasvatuksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat ja päämäärät

Kasvatuksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat ja päämäärät Kasvatuksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat ja päämäärät Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) [HUOM: dioja korjattu 2017 OPS:n mukaiseksi] Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Lyhyet kurssikuvaukset

Lyhyet kurssikuvaukset Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit Tieteen etiikka 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2009 Ilpo Halonen, KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen, Timo, Arvojen yhteiskunta - erään taistelun kuvaus, WSOY, Porvoo - Helsinki - Juva 1994. Clarkeburn,

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit TIETEEN ETIIKKA 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT I. FM Kaisa Heinlahti

YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT I. FM Kaisa Heinlahti YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT I FM Kaisa Heinlahti YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT Aiheet: Luento-opiskelu ja muistiinpanojen tekeminen Tenttiin lukeminen ja sen vaiheet OPISKELIJA OUTIN VALMISTAUTUMINEN TENTTIIN

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Lukuvuosi 2011 12 / päiv. 19.4.2011. Filosofia

Lukuvuosi 2011 12 / päiv. 19.4.2011. Filosofia Filosofia Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perusopinnot ja aineopintoja (yhteensä 65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja

Lisätiedot

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op 1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 4.11.2008 FM Jussi Tuovinen Moraalin ja etiikan lähde? Egoismia vai altruismia? Luontoa vai kulttuuria? Absoluuttista vai suhteellista? Yksilöllistä vai yhteisöllistä? Egoismin ja altruismin

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

FILOSOFIAN KOE 11.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

FILOSOFIAN KOE 11.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ FILOSOFIAN KOE 11.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

FILOSOFIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

FILOSOFIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ FILOSOFIAN KOE 30.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet. Filosofian kokeessa käsitellään koko todellisuutta, sen monimuotoista

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo

Lisätiedot

FILOSOFIAN KERTAUSSETTI

FILOSOFIAN KERTAUSSETTI FILOSOFIAN KERTAUSSETTI Filosofia on kyselyä, ihmettelyä ja asioiden katsomista uusista näkökulmista vanhin tiede, kaikkien tieteiden äiti, josta muut tieteet ovat erkaantuneet järkiperäistä ajattelua

Lisätiedot

Luentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45

Luentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45 MAANTIETEEN HISTORIA JA FILOSOFIA 2008 HISTORY AND FILOSOPHY OF GEOGRAPHY 2008 Tohtorikoulutettava Regis Rouge-Oikarinen & Professori Miska Luoto 20 (!) innokasta opiskelijaa 1 Kurssin rakenne luennot

Lisätiedot

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995.

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tiedekunta Filosofian valintakoe 1.6.2006 klo 11-15 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään.

Lisätiedot

Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen

Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Mikä on totuus? - Pontius Pilatus Filosofiset totuusteoriat: Totuus tässä: ominaisuus (suhde) on tosi -

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Brittiläiset moralistit

Brittiläiset moralistit Brittiläiset moralistit YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 7.11.2013 1 Luentojärjestys (etiikan teoriat) 1. Johdanto: Kristillinen

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma

Lisätiedot

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi Vuosituhannen vaihtuessa ILKKA NIINILUOTO Sokrateen vaatimus»» merkitsi antiikin filosofian kääntymistä luonnosta ihmiseen. Tämän jälkeen filosofiassa on esitetty lukuisa joukko ihmiskäsityksiä, jotka

Lisätiedot

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.)

1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.) TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta FILOSOFIAN VALINTAKOE 2007 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään. Kirjoita

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Kuka mitä hä? Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikkö Tohtorikoulutettava Väitöskirja: Filosofinen seksuaalietiikka

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Lyhyet kurssikuvaukset

Lyhyet kurssikuvaukset Filosofia Pakolliset 1-2, syventävät 3-4, soveltavat 5- Kurssi 1 suoritetaan ensimmäisenä. Sen jälkeen muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa. FI7-kurssin pohjaksi edellytetään kurssin 4 suoritusta.

Lisätiedot

Tapio Ahokallio. Filosofia Prima Nova. Opettajan aineisto

Tapio Ahokallio. Filosofia Prima Nova. Opettajan aineisto Tapio Ahokallio Filosofia Prima Nova Opettajan aineisto Kirjapaja 2006 ISBN 951-607-276-3 Tapio Ahokallio ja Kirjapaja Oy Helsinki 2006 taitto ja graafinen suunnittelu Tarja Lamberg, Macset Oy ISBN 951-607-276-3

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

SotePeda 24/7 hanke. #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1

SotePeda 24/7 hanke.   #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1 SotePeda 24/7 hanke http://sotepeda247.fi/ #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1 SotePeda 24/7 2018-2020 Yhteistyössä 24 suomalaista korkeakoulua ja laaja

Lisätiedot

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot