Filosofia 1. Peruskalvot

Transkriptio

1 Filosofia 1 Peruskalvot 1

2 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian osa-alueet Metafysiikka: mitä oleva on? Tietoteoria: mitä on totuus? Etiikka: mitä on hyvyys? Erityisalojen filosofiat (yhteiskuntafilosofia, estetiikka ) Teoreettinen käytännöllinen filosofia Filosofia 1 Pekka Linna 2

3 Ontologia (oppi olemassaolosta) Filosofian alku kosmologiaa miten maailmankaikkeus toimii Jumalat Alkuaineet Tavoitteena johdonmukainen selitys ilmiöille Luonnonfilosofit Thales Demokritos: atomiteoria Kreikkalaisen filosofian klassinen kausi ( l ekr.) Sokrates Platon Aristoteles Pohja länsimaiselle filosofiselle ajattelulle! Filosofia 1 Pekka Linna 3

4 Sokrates ( ekr.) Ns. sokraattinen menetelmä: keskustelu, käsiteanalyysi Sisäinen ääni eli omatunto ohjaa ihmistä oikeaan Kun tietää, voi toimia oikein Olen viisain, koska tiedän, että en tiedä mitään Arvosteli valtaapitäviä ja epäili Jumalien olemassaoloa tuomittiin kuolemaan Filosofia 1 Pekka Linna 4

5 Platon ( ekr.) Sokrateen oppilas Perusti filosofikoulun, Platonin akatemian Ideaoppi Aistihavainnot heijastusta todellisesta maailmasta aistihavainnot muuttuvat ja tuhoutuvat, ideat ikuisia luolavertaus Ihmisellä kuolematon sielu Ajattelu pää Tahto rintakehä Vietit lantio Vain järki kuolematonta Ideaoppi näkyy nykytieteissäkin, esim. matematiikassa Filosofia 1 Pekka Linna 5

6 Aristoteles I ( ekr.) Aleksanteri Suuren opettaja Käsitteet ajattelun perusta Määriteltävä tarkasti Yksilö- ja lajikäsitteet Musti suomenpystykorva koira nisäkäs eliö olio Peruskäsitteet kategoriat (kirja s.31-32) Substanssi =olio Kvantiteetti =määrä Kvaliteetti =laatu Relaatio =suhde Paikka Aika Tila Aktiivisuus Passiivisuus Filosofia 1 Pekka Linna 6

7 Aristoteles II Filosofian menetelmät Induktio: yksityisestä yleiseen (ei varma) Deduktio: yleisestä yksityiseen Tieteen menetelmä deduktio Olevainen muodostuu materiasta (aine) ja formasta (muoto) Neljä vaikuttavaa syytä Aineellinen syy (puu) Muodollinen syy (patsaan idea) Vaikuttava syy (kuvanveistäjä) Päämääräsyy (patsas) Jumala ensimmäinen liikuttaja Teleologisuus => kaikella päämäärä Esikuva nykyaikaiselle tieteenteolle Filosofia 1 Pekka Linna 7

8 Etiikka (antiikin Kreikka) Platon Filosofijohtoinen ihannevaltio - parhaat hallitkoon Hyveet: viisaus, urhoollisuus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus Hyve tietoa opittavissa Aristoteles Hyve kultainen keskitie Tärkein hyve järki Hedonistit Elämän päämäärä nautinto => onnellisus Epikurolaiset Tieto ja ymmärrys johtavat onnellisuuteen Tavoitteena mielenrauha Kyynikot Tahdonlujuus auttaa onnellisuuteen Stoalaisuus Ihmiset tasa-arvoisia Kohtalonusko eli fatalismi Skeptikot Epäile kaikkea varmaa tietoa ei ole Filosofia 1 Pekka Linna 8

9 Etiikkaa nykypäivään Vanha- ja keskiaika Kristinusko valta-asemaan Jumalan laista etiikan ja moraalin perusta Jumalan tahto = luonnonoikeus Järjen tilalle Jumalan tahdon noudattaminen Kristillisten ihanteiden ja realiteettien ristiriita Kristinusko ei alun perin politiikkaa Yhteisomistus luostarielämä Saavutuksia: Ihmisrakkaus, avuliaisuus, lempeys ihanteiksi -> yhteiskunnalliset vaikutukset Uskonpuhdistus (1500-luku) Hengellinen erotetaan maallisesta Etiikassa ohjenuorana järki ja Raamattuun sidottu omatunto Työnteon arvostus Filosofia 1 Pekka Linna 9

10 Etiikkaa edelleen Spinoza (1600-l) Järki ja oikeudenmukaisuus ihanteina Päämääränä Jumalan tiedostaminen Valistus (1700-l) Ihminen perimmältään hyvä Hume: etiikan pohjana tunteet, sympatia Rousseau: yksityisomistus pahan alku -> yhteinen etu yksityisen edelle Valtio kuuluu kansalle -> demokratia Vallankumous ja kasvatus Kant: käytännöllinen järki Etiikka ja moraali ihmisestä riippumattomia Sääntöjen yleisyys Hyvän tahtominen teon ainoa peruste Schopenhauer: säälietiikka Älä loukkaa ketään vaan auta kaikkia voimiesi mukaan Filosofia 1 Pekka Linna 10

11 Etiikkaa Utilitarismi hyötyetiikka mahdollisimman monien mahdollisimman suuri onni John Stuart Mill: Ihmiskunnan menestys Sovelletaan demokratioissa 1900-luvun kysymyksiä Globalisaatio konfliktit YK:n ihmisoikeuksien julistus: luonnonoikeus Tiede ja etiikka esim. biotekniikka John Rawlsin yhteiskuntasopimusteoria Filosofia 1 Pekka Linna 11

12 Keskiajan filosofiaa Länsimaisen kulttuurin taustalla antiikin Kreikan ja Rooman, kristinuskon ja germaanien kulttuurit keskiajan katolinen yhtenäiskulttuuri Teologiasta filosofiaa ->skolastiikkaa Merkittäviä keskiajan filosofeja ja teologeja Augustinus Tuomas Akvinolainen Mestari Eckhart Filosofia 1 Pekka Linna 12

13 Tuomas Akvinolainen Tiedon kohteena objektiivinen todellisuus Aistimaailma tuonpuoleinen maailma Uskon ja järjen totuudet täydentävät toisiaan Jumalan olemassaolo todistettavissa järjellä Viis todistusta Jumalan olemassaolon puolesta Ensimmäinen liikuttaja Ensimmäinen vaikuttava syy Välttämätön olento Arvojärjestys Järjellinen maailmanjärjestäjä Ruumis materiaa, sielu tekee sen eläväksi Sielu kuolematon Tuomas yhdisti Platonin ja Aristoteleen ajatuksen sielun kuolemattomuudesta kristilliseen ylösnousemususkoon Filosofia 1 Pekka Linna 13

14 Niccolo Machiavellin poliittinen ihminen Valtio ei ollut riippuvainen kirkosta eikä valta Jumalalta saatua Pesäero keskiajan käsitykseen Pääteos Ruhtinas Ruhtinaalla oikeus käyttää tarvittavia keinoja järjestyksen ja moraalin ylläpitämiseen, myös moraalittomia ->machiavellismi Toinen teos Discorsi (keskusteluja) Kansallisuusaatteelle perustuva valtioihanne, demokratia -> uuden ajan keskeinen valtioihanne Filosofia 1 Pekka Linna 14

15 Uuden ajan yhteiskuntafilosofiaa Thomas Hobbes (1600-l) Ihminen on ihmiselle susi Valtio välttämätön suojelemaan ihmistä Yhteiskuntasopimus: valta annetaan hallitukselle, johdossa kuningas Hobbesin ajatukset uuden ajan kansallisvaltioiden synnyn taustalla Yksinvaltius Taiteessa barokki Uskonnossa puhdasoppisuus John Locke (1600-l) Ihmisellä luonnonoikeuteen perustuvia oikeuksia: elämä, vapaus, omistusoikeus Hallituksen tehtävä huolehtia oikeuksien toteutumisesta Ihanteena uskonnonvapaus Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus (1776) Filosofia 1 Pekka Linna 15

16 Uuden ajan yhteiskuntafilosofiaa Jean-Jacques Rousseau (1700-l) paluu luontoon Sivistys ja omistaminen pilannut ihmiset -> rikkaus, köyhyys ja valta Yhteiskuntasopimus: kansa antanut vallan, joten kansalla on oikeus muuttaa sopimusta Valtio kansan palvelija Kansanäänestys Pieni kaupunkivaltio, tasavalta ihanteena Locken ja Rousseaun ajatukset ovat vaikuttaneet monien valtioiden itsenäistymiseen, vallankumoukseen ja mm. YK:n ihmisoikeusjulistukseen Muita aatevirtauksia Anarkismi Naisten oikeudet -> feminismi Totalitarismit (Neuvostoliitto, Saksa) Liberalismi Filosofia 1 Pekka Linna 16

17 Rene Descartes (1600-l) Cogito, ergo sum Ajattelen siis olen Onko olemassa ehdottoman varmaa tietoa? 1. Totuuden oltava ilmeinen 2. Ongelma hajotettava osiinsa 3. Yksinkertaisesta monimutkaiseen 4. Kaikki näkökohdat huomioitava perustotuudet, joiden avulla päästään kohti varmaa tietoa Metodinen epäily: kaikkea on epäiltävä Deduktio: totuus johdetaan toisesta totuudesta Täydellinen olio => Jumala Ihmisen havainnot luotettavia, koska Jumala ei voi johtaa harhaan Perussubstannit henki ja aine Filosofia 1 Pekka Linna 17

18 Valistusajan filosofiaa Filosofian historiassa kysymys tiedon luonteesta keskeinen Empirismi: kokemus ja aistihavainnot tiedon perusta Rationalismi: järki ja sen käyttö tiedon lähteenä Empirismi korostuu valistusajalla (1700-l) => Luonnontieteiden nousu Valistusajattelu korostaa Ihmisoikeuksia kansan itsemääräämisoikeutta tieteellistä tutkimusta Järkeä Filosofian historiassa empirismin ja rationalismin ristiriita keskeinen Filosofia 1 Pekka Linna 18

19 David Humen empirismi Tieteen pitää perustua kokemukseen ja havaintoihin Kokemussisältö muodostuu Havainnosta: aistivaikutelmat + muisti + ajattelu =tuolin idea => Havainnot eivät pysyviä Kausaliteetin kritiikki: ihminen ei voi havaita syy-seuraus suhteita Vain matematiikassa varmaa tietoa Humen giljotiini: siitä mitä on ei voi päätellä miten pitäisi olla Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja etiikkaa Filosofia 1 Pekka Linna 19

20 Immanuel Kant Yhdisti empirismin ja rationalismin Voimme tietää a priori eli ilman kokemusta vain mitä siihen sisällytämme (aika, avaruus) Kokemusten ja havaintojen kautta a posteriori olemme tekemisissä vain havaintojen kanssa Kantin kategoriat Kvantiteetti (yksi, moni, kaikki) Kvaliteetti (realiteetti, negaatio, limitaatio) Relaatio (olio-ominaisuus, syy-seuraus, vuorovaikutus) Modaliteetti (mahdollinen-mahdoton, oleminenei-oleminen, välttämättömyyssattumanvaraisuus) Luonnonlait eivät luonnossa, vaan ihmisen ymmärryksessä Kausaliteetti ymmärryksen yksi kategoria Filosofia 1 Pekka Linna 20

21 Kant Metafysiikka? Kantin etiikka Etiikan tulee olla autonomista, ihmisen järkeen perustuvaa Kategoriset imperatiivit etiikan perussääntöinä 1. Toimi niin, että tahtosi maksiimi voisi tulla kaikkina aikoina yleiseksi lainsäädännöksi 2. Älä koskaan käytä ihmisyyttä itsessäsi tai toisissa ihmisissä pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä => Teot arvioitava näiden periaatteiden perusteella Ihmisellä tahdonvapaus Jumalan olemassaolo eettisen toiminnan välttämättömänä edellytyksenä Filosofia 1 Pekka Linna 21

22 1800-luvun kehitysfilosofiaa Biologian, historian ja luonnontietieteiden kehitys => kehitysoptimismi Darwin: evoluutioteoria Hegel: maailma ja ihminen jatkuvan kehityksen alainen Dialektinen kaava: teesi, antiteesi, synteesi Aatteet kehityksen voimina Kehitys positiivista: edistystä ja kulkua kohti vapautta Maailmansodat romuttivat kehitysoptimismia Muita ongelmia: saastuminen, luonnonkatastrofit Toteutuuko paratiisi sittenkään? => Elämä ei ennustettavaa Filosofia 1 Pekka Linna 22

23 Karl Marxin kommunismi Max omaksui kehitysajatuksen Hegeliltä Teesi = vallitseva tilanne Antiteesi = olemassa oleva ristiriita Synteesi = muutos Yhteiskunnan taloudelliset olosuhteet muutosvoimina: useimpiin talousjärjestelmiin kätkeytyy epäkohtia Vallitsevan järjestelmän epäkohdat johtavat vallankumoukseen ja uuteen luokattomaan yhteiskuntaan Tuotantotavat Primitiivinen kommunismi Orjayhteiskunta Feodalismi Kapitalismi Kommunismi (tavoite, synteesi) Filosofia 1 Pekka Linna 23

24 Marx.. Uskontokritiikki Uskonto kansan oopiumia Uskonto syntyy yhteiskunnallisesta kurjuudesta => toivo paremmasta tuonpuoleisessa Kapitalismissa uskonnolla estettiin kansaa näkemästä kurjuutta => vieraantuminen todellisuudesta Kommunistisessa yhteiskunnassa uskonto tarpeettomana vähitellen häviää Filosofia 1 Pekka Linna 24

25 Friedrich Nietzschen yliihminen Ihmiselämä perustui tahtomiseen, tahtominen elämää ylläpitävä voima Ihanteena taisteleva sankari (olemassaolon-, vallan-, ja voitontahto) vrt. Darwin Ihmisen päämäärä itsensä kehittäminen ja ylittäminen Kehityksen päämääränä voimakas yksilö, yli-ihminen Korkein arvo elämä: tarkoituksena luoda yhä parempia yksilöitä vaikka sodan, väkivallan ja rajoitusten keinoin Toimi kansallissosialismin, fasismin ja jopa kommunismin kasvualustoina => II maailmansota (ehkä eräs taustatekijä) Tiivistelmään tulee vielä jatkoa myöhemmin! Filosofia 1 Pekka Linna 25