Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014

Transkriptio

1 Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet erit. hyvän käsite ma Teoriat Kantilaisuus to Utilitarismi pe Hyve-etiikka ma Soveltava etiikka Lääkintäetiikka to Tekn. etiikka pe Talousetiikka ma Kirkkojen etiikka Katolilaisuus to Lut. / Ref. pe Ortodoksinen ma Kertaus PE HUOM: to ei ole luentokertaa

3 Esityksen kulku Reformoitu teologia ja etiikka Luterilainen etiikka Luterilainen sosiaalietiikka

4 Reformoitu teologia

5 Reformoidut kirkot (n. 750 kpl) Euroopan reformaatio luterilaisuus Englannin valtionkirkko reformoidut kirkot Reformoidun haaran keskeisiä toimijoita Ulrich Zwingli ( ) Kalvinismi: Jean Calvin ( ) Radikaali reformaatio (esim. anabaptistit) Saarinen & Pokki

6 Reformoidut kirkot ja niiden levinneisyys (n. 80 miljoonaa) Alkuperäinen: Koulut.tampere.fi

7 Reformoidun ja luterilaisen teologian eroja Käsitys ehtoollisesta Kristus ehtoollisessa läsnä jotenkin hengellisellä tavalla Käsitys ennaltamääräämisestä (predestinaatio) kiistanalainen myös kalvinismin sisällä Kristuksen lihaksituleminen logos äärellisen ulkopuolella (extracalvinisticum) Saarinen & Pokki

8 Reformoidun etiikan muodostus Ei johdonmukaista eettistä teorian muodostusta Erilliset kirkolliskokoukset muodostavat kantoja Yliopistoissa harjoitettava teol. etiikan tutkimus Raunio

9 Reformoitu teologia ja etiikka Kristillinen ja raamatullinen eettinen ajattelu Ihmisen moraalitaju heikentyneenä yhteiskunnallinen elämä yhteisöelämä Luonnollisen lain vähäinen korostaminen Jean Calvin eniten Raunio

10 Calvinin todellisuuskäsitys Jumalan kunnian ja majesteetin korostus Luther: luomakunta Jumalan rakkauden välittäjä Jumala luo tyhjästä aineksen => pysyvä rakenne poikkeus: ihmissielu olemuksellisesti henkiolento Jumala luo sielun jatkuvasti tyhjästä (vertaa Platon) Ruumis sielulle rasite, krist. ruumis ongelmallinen Jumalan kuva vain henkisessä sielussa maallinen ja hengellinen erillistä Raunio

11 Calvin: ihmisen asema Alkuperäisestä Jumalan kuvasta osa jäänyt käsityöt, tiede, taide sosiaalisuus ihminen on suuntautunut yhteisöllisesti Ajatteleva henki ei tavoita hengellistä viisautta aavistus Jumalasta (ei oikeaa tietoa) sielu heijastaa Jumalan viisautta jatkuva luominen => ihminen jatkuvasti Jumalan varassa Raunio

12 Calvin: käsitys valtiosta Valtion tehtävä Jumalan kunnioittamisen edistäminen epäjumalanpalveluksen estäminen Jumalan tahto ja maallinen oik. muk. eivät kohtaa maallisten lakien ja perusteluiden oltava tiedossa tilaa kohtuudelle (keskeistä) kultaisen säännön soveltaminen lakien tulkinnassa Raunio

13 Reformoitu liittoteologia Jumalan ja ihmisen suhde keskinäisenä sopimisena Kyvyttömyys kristilliseen moraaliin hallituksen oltava kristillinen (Pyhän Hengen ohjaama) Luonnollinen moraalilaki ohjaa yhteisöä osittain ihmisten pyrkimys turvata oma olemassaolonsa oman hyvän edistäminen kysymys altruismista ja egoismista Raunio

14 Altruismi ja egoismi Altruismi toisen hyvän edistämistä ilman oman edun turvaamista tai oman hyvän lisäämistä elämän laadun parantamisessa usein keskeinen puhdas: vastikkeeton, ei palkkiota arvostusta vastapalveluksia Egoismi oman edun maksimointi puhdas: ei edes kiinnostusta yhteishyvään periaatteessa altruismille vastakkainen Raunio

15 Vaikutus brittiläiseen yhteiskuntafilosofiaan Thomas Hobbes 1600-l: egoismi ihmisluonnossa ihmiset luonnostaan itsekkäitä kilpailu ja aggressio kuuluu ihmisluontoon oman edun tavoittelun rajat on pakko sopia Altruismi altruismi aina oman hyvän etsintää täysi egoismi johtaisi sotatilaan toisen hyvän pyyteetöntä edistämistä ei ole Raunio

16 Vaikutus yleiseen valtiokäsitykseen Valtio omaa etuaan ajavien yhteinen sopimus yksilöiden oikeudet turvallisuus Kirkon/uskon ohjausta ei aina haluta (Hobbes, Grotius) ratkaisu: yksilöt luovuttavat vallan maalliselle auktoriteetille Erityisen raamatullisen etiikan korostus moraali ilman uskoa: krist. etiikka lävistää yhteiskunnan luonnollinen moraali toimii osittain yhteiskunnassa on eri osa-alueita Raunio

17 Kalvinistinen etiikka

18 Etiikan keskeiset lähtökohdat Calvin: Institutio (1536, 1559) opillinen teos eettis-käytännöllinen Lain myönteinen rooli (vrt. Skotlantilainen tunnustus) Raamatun sana kaste ja ehtoollinen kirkkokurin noudattaminen Saarinen & Pokki

19 Uskon ja etiikan yhteenliittymä Käsitys etiikasta kristityn ja kirkon tuntomerkkinä ero filosofisen etiikan ja teologisen etiikan välillä Ulkoisen käytöksen rooli (syllogismus practicus) nk. menestyksen teologia Myöhemmin talousteoriassa Max Weber (1904) pääoma kaupankäynnissä saavutetut voitot siunauksena Saarinen & Pokki

20 Etiikka ja laki Jumalan laki teologisena todellisuutena (Geneve 1500-l) 1-5 Mooseksen kirjat Kristuksen herruuden etiikka laki ja vuorisaarna (esim. omaisuuden jakaminen) henkilökohtainen moraalivelvoite (kaikille) Kurinalainen elämä Jumalan kunniaksi ahkeruus säästäväisyys Pokki & Saarinen 2005, Raunio

21 Kalvinistinen sosiaalietiikka Usko hyvinvointia lisäävänä 1800-l kirkollinen sos. työ Skotlannissa (Glasgow) Valtion ja yhteiskunnalla ei roolia auttamistyössä srk: ihmiset kristityiksi => kyky huolehtia itsestä Sosiaalityön moraalinen perustelu laissez-faire ( antaa mennä ) kapitalismi Raunio

22 Reformoitu kristillisyys Amerikassa Raamattu Pyhän Hengen inspiroima erehtymätön auktoritatiivinen Ongelma: kenellä auktoriteetti tulkita Raamattua kristillinen usko tekojen ja toiminnan kautta yleinen armo ( common grace ) pelastava armo ( saving grace ) Saarinen & Pokki

23 Luterilainen etiikka

24 Luterilainen etiikka: teemoja Pyyteellinen tai pyyteetön rakkaus ihmistoiminnassa Lakikäsitys ja luonnollisen moraalilain asema Uskon ja toiminnan välinen suhde Raunio

25 Luterilaisen etiikan tarkastelua Luterilainen teologia ja etiikka perustuvat Raamattuun Tunnustuskirjoihin Eettistä aines Raamatussa yleiset periaatteet käskyt tai säännöt kertomuksia (sis. moraali-eettisiä opetuksia) Ei etiikan teoriaa eettinen toiminta eettiset teot Raunio

26 Luterilaisen etiikan synty Luterilaisuus alun perin katolisen kirkon uudistusliike opetuksen elämän Kaikilla ihmisillä yht. päämäärä (kreik. telos) korkein hyvä eli Jumala Järjen tehtävä osoittaa keinot päämäärään ei päämäärän tavoittelua => ei toimivaa järkeä Raunio

27 Myöhäiskeskiaika (1400-l alk.): muutos etiikassa Ei telosta, johon ihminen olisi luonnostaan kytketty radikaali muutos käsityksessä etiikasta Kysymys etiikan perustasta yhteinen päämäärä (teleologia) käskyjen noudattaminen (velvollisuusetiikka) Päämäärien asettamien yksilöiden itsensä toimesta murros yhteiskuntafilosofiassa Raunio

28 Etiikka Lutherin teologiassa Ei yhtenäistä etiikan esitystä teoreettisella tavalla kysymys luomistyön hallinnasta (Confession, 1528) Kolme hierarkiaa tai järjestystä luomisen hallinnassa pappeus kirkko (ecclesia) avioliitto koti (oeconomia) johtajuus valtio (politia) Edelliset tärkeämpiä etiikassa kuin 2-regimenttioppi koti/valtio eivät aina maallinen tai kirkko hengellinen Saarinen, R. (2005) Ethics in Luther s Theology: The Three Orders

29 Kristillinen etiikka M. Lutherilla: Luonnollisen järjen etiikka? Kultaisen sääntö ja luonnollinen laki Herbet Olsson, Martin Schloemann, Jorma Laulaja Eettinen intuitionismi intuitiivinen käsitys moraalivaateista (iustitia) käytännöllinen tilanne ja kohtuus (aequitas) Eettinen motivaatio luonnollinen ihminen: egoismi uskova: jumalakeskeisyys Knuuttila

30 Krist. etiikka M. Lutherilla: Uskon etiikka? Erityinen krist. etiikka Ernst Troeltsch, Karl Holl, Johannes Heckel, Ernst Wolf Periaatteet uskoville ilmeneviä täydentää ja tulkitsee luonnollisen lain etiikkaa Krist. etiikka liittyy kristologiaan luonnollisen moraalitajun ylittävä velvoite Knuuttila

31 Moraalinen motivaatio Krist. toiminnan erottaa motivaatio kristityllä eri perusteet toiminnalleen Onko teko oikea, jos väärä motivaatio? kuka tahansa voi tehdä oikean teon Mikä erottaa kristillisen motivaation muusta luterilainen: hyvän teon toteuttaa itse Jumala eri käsitys ihmisestä/teoista (vertaa sekulaari etiikka) Raunio

32 Ristiriita luterilaisessa etiikassa Oikea usko => oikea elämä (Jumala täyttää käskyt) seuraus: messussa käynti väheni, kirkkokuri katosi Kirkolle maksetut maksut vähenivät radikaalisti kirkkojärjestys: vaadittava ihmisiä toimimaan oikein Ihminen pelastuu yksin uskosta, silti vaatimuksia ihmisten jatkuva valvominen katekismuksen ym. opettaminen Arffman, K. (2012) Luterilaisen reformaation vaikutus moraaliin

33 II maailmansota luterilaisen etiikan konkurssina Saksa luterilaisen teologian johtava maa luterilainen usko rakkauden tekoina Teologien tuki kansallissosialisteille Paul Althaus, Emanuel Hirsch, Otto Dibelius ym. Stuttgartin julistus (1945) syytämme itseämme siitä, ettemme todistaneet rohkeammin, rukoilleet useammin, uskoneet iloisemmin ja rakastaneet palavammin Lainaus ja suomennos Päivänsalo

34 Luterilainen sosiaalietiikka Pelastus ja yhteiskunta (1972) hylätään jyrkkä maallinen - hengellinen -erottelu Sosiaalietiikan ala järjen alaa, kristinusko hengellistä vanhurskauttamisella ja hyvillä teoilla yhteys Jotta uskonvanhurskauteen elimellisesti liittyvä sosiaalieettinen vastuu voisi toteutua, on julistuksen tuotava perustellusti ilmi kokonaisnäkemys siihen elämään, jonka Jumala on luonut ja lunastanut ja mikä eletään todeksi luomakunnassa (s. 18) Lainaus ja tulk. Päivänsalo

35 Luterilainen sosiaalietiikka (jatkoa) Kohti yhteistä hyvää (1999) Kultainen sääntö luterilaisen sosiaalietiikan keskiöön Talousliberalismin kritiikki kiinnepisteenä pitää olla lähimmäisen hyvä Välittävä yhteisö (2010) Kirkon diakoninen ja yhteiskunnallinen tehtävä on toteuttaa lähimmäisenrakkautta, oikeudenmukaisuutta ja ympäristövastuuta kristillisen uskon mukaisesti. Kirkko muodostuu jäsenistään. Seurakuntien toimintaan ovat tervetulleita muutkin kuin jäsenet. Lainattu Päivänsalo 2011 mukaan

36 Keskustelua