Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014

Transkriptio

1 Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet erit. hyvän käsite ma Teoriat Kantilaisuus to Utilitarismi pe Hyve-etiikka ma Soveltava etiikka Lääkintäetiikka to Tekn. etiikka pe Talousetiikka ma Kirkkojen etiikka Katolilaisuus to Lut. / Ref. pe Ortodoksinen ma Kertaus PE HUOM: to ei ole luentokertaa

3 Yleistä kristillisestä etiikasta

4 Eettinen reflektio (filosofinen) Millaisia ihmisiä meidän tulisi olla Millaisia päämääriä tulisi asettaa Miten suhtaudutaan toimintaan mitä pitää tehdä mitä pitää jättää tekemättä Meilander, G. & Werpehowski, W. (ed.) (2007) Oxford Handbook of Theological Ethics

5 Kristillinen eettinen reflektio Ei vain kokemukseen tai järkeen perustuva Uskonnollisiin teksteihin pohjautuva Tietyssä kontekstissa tapahtuva uskonyhteisö (esim. room. kat.) tradition vaikutus tunnistaminen usein vaikeaa Meilander & Werpehowski

6 Kristillisen etiikan ongelmia Moraalisen velvoittavuuden vaade ihmisen kokemus järki Moraalifilosofian muutos ei-uskonnolliseksi uskonnollisten käsitteiden yhteensovittaminen ihmisen autonomiaan Euroopassa ennen 1600-l: onko kristinusko aitoa? 1600-l jälkeen: onko (mikään) usko totta? Herdt

7 Kristillisen etiikan nykyhaasteita Uskonnollisen etiikan uskonnollisuus Merkitys moniarvoisessa yhteiskunnassa Uskottavuus niille, jotka eivät ole kristittyjä Vaara: ei enää tunnistettavasti kristillistä Herdt

8 Kirkkojen etiikan tutkimus Tunnistetaan joku tietty uskonnollisen etiikan muoto mikä erottaa room. kat. etiikan muusta etiikasta Tutkitaan tietyn uskonperinteen eettistä ajattelua mitkä ovat room. kat. kirkon keskeiset etiikan teesit Arvioidaan kyseistä etiikkaa suhteessa muuhun mikä yhdistää tai erottaa room. kat. ajattelua muusta

9 Room. kat. kirkon etiikka

10 Yleistä roomalaiskatolisesta kirkosta 1.12 mrd maailman väestöstä suurin krist. kirkkokunta Merkittävä taloudellinen toimija Yhdysvallat: varallisuus 170 miljardia dollaria 630 sairaalaa (11 %), 6800 koulua (5 %), 1M työntekijää Poliittinen vaikuttaja (Vatikaani) YK:n pysyvä tarkkailijajäsen The Economist The Catholic Church in the America: Earthly Concerns Aug 18th

11 Room. kat. kirkko - alueet Wikipedia Distribution of Catholics

12 Pula henkilökunnasta Wikipedia

13 Opiskelijoiden määrä (USA) Alkuperäinen:

14 Etiikka

15 Yleistä room. kat. etiikasta Logiikka ohjaa intellektiä päämääränä totuus Etiikka ohjaa tahdon aktiviteetteja päämääränä hyvä Tahdon ohjaaminen = ihmisen ohjaaminen luonnollisen moraalilain merkitys

16 Luonnonlaki (lex naturalis) Vrt. Cicero: De re publica (54-51 ekr) Sisäsyntyisiä ideoita ei ole olemassa ihmisellä kyky päätellä ja kehittää kyky valita hyvän ja pahan välillä Yleiset periaatteet koskevat kaikkia (Rm 2:14) kyvyt ja taidot ovat Jumalalta => kuuluvat hänelle uskonnon ja etiikan välillä ei voi tehdä erotusta

17 Luonnollisen lain vaikutus Spontaani pyrkimys tietynlaiseen moraaliajatteluun yleiset käytännölliset periaatteet (käskyt ja kiellot) johtopäätös (väistämättä) Esim: aie valehdella tai puhua vastoin vakaumusta Omatunto: Valehtelu on väärin ja kiellettyä 1. Valehtelu on väärin 2. Mitä aiot sanoa on valehtelua 3. Siis: mitä aiot sanoa on kiellettyä

18 Luonnonlain seurauksia Toiminta omaatuntoa tai luonnollista moraalilakia vastaan on syntiä rikkomus jumalalista käskyä vastaan kapinaa itseään Jumalaa vastaan rangaistuksen aikaansaavaa Oikeutta ei voi erottaa etiikasta ja moraalista jokaiselle arvoisensa kohtelu (oikeusperiaate) älä murhaa (moraalikäsky) älä toimi epäoikeudenmukaisesti (oikeusperiaate) älä tee aviorikosta (moraalikäsky)

19 Tomistinen etiikka Tuomas Akvinolainen (1224/5-1274) Aristoteleen ajattelu sovellettuna katoliseen kirkkoon Luonnollisen lain etiikka: tee hyvää, vältä pahaa oikea käytännöllinen järki johtaa oikeaan toimintaan Moraalilaki osoittavat hyveelliset (vrt. teologiset hyveet) ymmärtäväiset rohkeat kohtuulliset oikeamieliset Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. STKS

20 Tomistinen etiikka yhteisössä Kaikkien jäsenten vastuu yhteishyvästä ihmisluonnon toteuttaminen yhteiskunnassa Jokaisen on saatava oma osansa (lat. suum quique) oikein laaditut lait asettavat oikeasuhtaisia taakkoja Oikeudenmukaisuus määrittyy aseman perusteella Päivänsalo

21 Tomistinen soveltava etiikka Anastaminen on väärin jo itsessään määrä lieventävä/raskauttava (pahuus kokonaisuutena) Hinnan määräytyminen: esineen todellinen arvo Tuomas A: tarpeenmukaisuus, kohtuullisuus, rakkaus Teologinen tieto täydentää maallista edellisessä: tuotteen tai palvelun oikea hinnoittelu Päivänsalo

22 Ilmoituksen huomioiminen Ihmisen järki jumalallisen vastineena kaikki varma tieteellinen tieto heijastaa Luojaansa Jumala ei voi käskeä uskomaan luonnonvastaista kaikkitietävyys tai totuudellisuus totuuden alkuperä Tieteen/uskon välillä ei todellista konfliktia

23 Room. kat. kirkon sosiaalieettinen opetus

24 Sosiaalietiikan yleisiä periaatteita Ensimmäinen tehtävä on palvella Jumalaa uskonnolliset velvollisuudet tulevat ensimmäisinä Velvollisuudet itseä kohtaan ei oman itsensä surmaa toimeentulon hankkiminen terveyden ylläpito kohtuullisuus, raittius

25 Sosiaalietiikan yleisiä periaatteita (jatkoa) Työntekovelvollisuus (vertaa edelliseen kalvoon) toimettomuus kaiken pahan alkuna ja juurena Velvollisuudet lähimmäistä kohtaan ihmiskunta yhtenäisenä yhteisönä Yksityinen omistusoikeus laaja yhteisomistus orjuutena

26 Erityisiä (soveltavia) periaatteita Suvunjatkaminen erit. päämääränä lajityypillinen ominaisuus lajin (tässä: ihmisen) hyväksi avioliitto välineenä ihmiskunnan hyvinvointiin Avioliitto jumalallisena säädöksenä avioliittona sakramenttina (Trento 1563) erilliset ohjeistukset avioliitosta avioliittoon kelpaamattomuus aviolliset velvollisuudet vapautus avioliitosta (ml. selibaatti)

27 Toiminta yhteisössä Valtio perheen jatkeena (perheiden yhteenliittymänä) ei koskaan syrjäytä perheitä Perheiden tarve elää turvallisuudessa oikea auktoriteetti saa oikeutuksensa Jumalalta Valtion tehtävä tukea perheitä kasvatuksessa koulutus on viime kädessä vanhempien tehtävä

28 Valtion erityistehtäviä Dignitatis Humanae (Vatikaani II, ) room. katolinen kirkko ei-poliittisena toimijana aiemmin: valtion tehtävä suojella (room. kat.) Kirkkoa Uskonnonvapauden korostaminen ihmisarvo ihmisoikeudet Millään valtiolla ei oikeutta määrätä uskonnosta

29 Kansainvälinen oikeus Luonnollisen oikeuden ylläpito vrt. kansainvälinen laki sopimusperusteisena Paavi välittäjänä ja/tai moraaliauktoriteettina kristittyjen kansojen ja valtioiden välisenä suhteessa muihin valtioihin ja uskontoihin Vatikaanin asema Kansainvälinen rikostuomioistuin (Haag)

30 Kirkon sosiaalietiikka Kirkon ensyklikat (kiertokirjeet) Rerum Novarum (1891) => Caritas in Veritate (2009) Vatikaani II kirkolliskokouksen dokumentit (1965) Gaudium et Spes (kirkosta nykymaailmassa) Dignitatis Humanae (uskonnonvapaudesta) Katolisen kirkon katekismuksen tiivistelmä (2005)

31 Huomioitavaa ensyklikoista Pyrkivät seuraamaan aiempia osin huomattaviakin painotuseroja ja/tai ristiriitoja Eivät pelkästään (paavin) kannanottoja eri aiheista osoittavat, että kaikki elämä kuuluu Jumalalle Aina laajempi syy kuin otsikossa kuvattu tarkoitus yht. k. toimintojen jatkuva irrottaminen kristinuskosta

32 Erot kirjeiden välillä (esim.) Rerum Novarum (1891) : Leo XIII sosialismi rikkoo perheyhteyden yhteiskunta rakentuu tietystä luokista rikkailla paternalistinen vastuu köyhemmistä kapitalistinen omistusoikeus on perusteltu Centesimus Annus (1991): Johannes Paavali II vapaudella/totuudella yhteys (sosialismissa ei ollut) kritisoi länsimaista kulutusyhteiskuntaa / kapitalismia kutsu rakkauden sivilisaatioon

33 Perheen rooli yht. k. kirjeissä Casti Connubii (1930) Pius XI avioliitto jumalallisena ja inhimillisenä instituutiona perhe valtiota pyhempi (mm. eugeniikan torjuminen) Humanae Vitae (1968) Paavali VI ihmisen + Jlan tahto: avioliitolla on yhteys hyveisiin syntyvyyden säännöstelyä ei voi perustella Evangelium Vitae (1995) Johannes Paavali II yksilön valinta elämän ja kuoleman kulttuurina

34 Christina Scuccia (DailyMail UK) /Nun-stuns-crowd-judges-Italys-The- Voice.html

35 Keskustelua Kirkon julkisuuskuvan merkitys etiikan opetukselle? Hyväksyvätkö ihmiset etiikan, jos hyväksyvät kirkon? Riittääkö positiivinen mielikuva?

36 Lähteet ja kirjallisuus Andersen, S. (2001) Theological Ethics, Moral Philosophy, and Natural Law. Ethical Theory and Moral Practice 4: Herdt, J. (2000) Religious Ethics: History, and the Rise of Modern Moral Philosophy. Journal of Religious Ethics 28: Meilander, G. & Werpehowski, W. (eds.) (2007) The Oxford Handbook of Theological Ethics. Päivänsalo, V. (2011) Maallinen oikeudenmukaisuus. The Catholic Encyclopedia: Ethics