luvun teologiaa

Transkriptio

1 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen + tomistit tai Scotus + skotistit tai näiden yhdistelmiä via modernalla: edelliset + Ockham ym teologeja/filosofeja 93 William Ockham (k. 1347/9) fransiskaani Britanniasta opiskeli Oxfordissa, siirrettiin Lontooseen kunnioitettu aloittelija (venerabilis inceptor) = ei ollut teologian maisteri 1400-luvulla: via modernan kunnioitettu aloittaja lähetettiin Avignoniin harhaoppisuussyytösten vuoksi mukana kiistoissa köyhyydestä (omistivatko Kristus ja apostolit mitään?) pakeni Müncheniin 94

2 Teokset filosofiset teokset Summa logicae (Logiikan summa), Aristoteles-kommentaareja jne. teologiset teokset Sentenssikommentaarit, kirjoitukset ehtoollisesta, sekalaisia kysymyksiä poliittiset teokset paavin vallasta jne. 95 Konseptualismi filosofian painopiste logiikassa ja kieliteoriassa irtaantuminen realismista (esim. Akvinolainen) käsitteet keskeisessä asemassa (konseptualismi) käsite=ihmisyksilön mielen toiminto, jolla asia ymmärretään maailmassa on olemassa vain yksilösubstansseja (esim. yksittäiset ihmiset) yksilökvaliteetteja (esim. kiven valkoisuus) yleiskäsite (esim. ihmisyys) mielen toiminto, joka viittaa kaikkiin yksittäisiin ihmisiin 96

3 Ockhamin partaveitsi? ei tule olettaa useampia olioita kuin on välttämätöntä ontologinen säästäväisyysperiaate Ockhamilta itseltään ei löydy tällaista muotoilua hän ei myöskään ajattele, että olion olemassaolon olettamiseen tulisi olla välttämätön syy vain Jumala on välttämättä olemassa Ockham: minkään olemassaoloa ei tulisi olettaa ilman että on riittävää perustetta... itsestään selvänä totuutena aistihavainnon kautta Raamatusta 97 Usko ja tieto kritiikki Jumalan olemassaolon todistuksia vastaan ei täysin hylkää Jumalan ominaisuuksia, kolminaisuutta ym. ei voi kuitenkaan todistaa ilman ilmoitusta 98

4 Gregorius Riminiläinen (k. 1358) augustinolaiseremiittien sääntökunnan jäsen opiskeli ja opetti Pariisissa elämänsä lopulla sääntökunnan johtajana erinomainen Augustinuksen teosten tuntija 99 Kolminaisuusoppi 1300-luvulla vastareaktio Akvinolaisen, Bonaventuran ja Scotuksen tavalle lähestyä kolminaisuusoppia yksinkertaisuuden ja ykseyden korostus, erottelujen välttäminen kolminaisuuden mysteeriluonne korostuu käsitteellisen määrittelyn sijaan näkyy mm. Ockhamilla (esim. Scotuksen formaalidistinktion hylkääminen) 100

5 Persoonien erottaminen 1200-l teologia (+ Scotus): persoonat eroavat toisistaan ominaispiirteidensä kautta isänä oleminen, Poikana oleminen, synnyttäminen, lähettäminen jne. Gregorius: persoonat eivät eroa minkään ominaispiirteen kautta persoonat eroavat vain itsensä kautta ei mitään selitystä sille mikä erottaa persoonan toisesta persoonat ovat täysin yksinkertaisia, eivätkä koostu mistään ominaisuuksista kolminaisuudessa ei ole muita erotteluja kuin yhden olemuksen ja kolmen persoonan erot edes suhteet tai lähtemiset eivät erota (esim. Poika yhdestä, Henki kahdesta) 101 Fideismi Gregoriuksen kolminaisuusoppi esimerkkinä 1300-l fideismistä usko ensisijaista suhteessa järkeen ykseyden ja kolminaisuuden eroa ei pidä selittää rationaalisesti on vain uskottava ilmoituksen perusteella, että Jumala on yksi olemus kolmessa persoonassa, jotka ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki vastareaktiota Scotuksen ja muiden filosofiselle tyylille 102

6 Pierre d Ailly (k. 1420) Cambrain kardinaali sekulaariteologi, opetti Pariisissa oppilaana mm. Jean Gerson tärkeä henkilö Konstanzin kirkolliskokouksessa ( ), joka lopetti lännen kirkon hajaannuksen 103 Kolminaisuudesta seurasi pitkälti Ockhamia D Ailly: Gregoriuksen näkemys melkein harhaoppinen paluu Akvinolaiseen: persoonat eroavat sillä, että Isä ei kenestäkään, Poika yhdestä, Henki kahdesta Filioque tärkeä persoonien erottamisessa kehitti myös logiikan käyttöä kolminaisuusopissa 104

7 Kirkolliskokousten arvovalta kannatti konsiliarismia kirkolliskokoukset paavin yläpuolella mm. transsubstantiaatio (ehtoollisessa) ei filosofisesti välttämätön oppi filosofisesti yksinkertaisempaa olisi ajatella, että ehtoollisessa leivän ja viinin olemukset säilyvät eivätkä muutu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi perustuu vain kirkolliskokouksen arvovallalle fideistinen piirre, uskon ensisijaisuus 105 Gabriel Biel (k. 1495) via moderna -teologian professori Tübingenissä mukana myös devotio moderna -uudistusliikkeessä teoksia: Sentenssikommentaari, kommentaari ehtoollisrukoukseen, saarnoja Luther tunsi ja otti kantaa Bielin teologiaan 106

8 Teologian lähteitä Sentenssikommentaari lyhennelmä Ockhamista käyttää myös mm. Gregorius Riminiläistä, Pierre d Aillyä loppupuolella myös laajasti mm. Bonaventuraa ja Scotusta 107 Armo-oppia ihminen voi tuntea omantuntonsa avulla sen mikä on oikein Jumalan edessä tahto on vapaa hyvään tai pahaan moraalinen vastuu useimmiten tosin taipuvainen pahaan ihminen voi luonnostaan rakastaa Jumalaa hänen itsensä vuoksi (Scotukselta) = facere quod in se est ( tehdä se mitä voi ), tämä ihmiseltä vaaditaan Jumalan edessä näin tekevältä Jumala ei kiellä armoaan liittoajatuksen korostuminen: Jumalan asetus, lupaus, liitto 108