12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat"

Transkriptio

1 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset Calvin: Institutio christianae religionis 199 Yhtäläisyydet ja erot toisinaan, esim. Augburgin valtiopäivillä korostettiin yhtäläisyyksiä 1500-luvulla useita yrityksiä sovintoon eri osapuolten välillä opilliset erot usein perustuivat syvästi hengellisiin vakaumuksiin esim. protestantit: lakihurskauden vastustus, katoliset: ei pyhien ja sakramenttien halveksintaa 200

2 Raamattu ja traditio Raamattu opillisen keskustelun perustana Trento: Evankeliumi...pelastavan ja kaikkinaisen totuuden sekä kaiken moraalin lähteenä. Synodi näkee tämän totuuden ja tämän moraalin sisältyvän sekä Pyhiin kirjoituksiin että kirjoittamattomiin traditioihin, jotka apostolit vastaanottivat itsensä Kristuksen suusta tai jotka samat apostolit Pyhän Hengen sanelemina ovat antaneet eteenpäin kuin kädestä käteen ja jotka ovat saapuneet meille asti. protestantit: sola Scriptura 201 Kolminaisuusoppi vain vähän erimielisyyksiä paitsi antitrinitaariset liikkeet (esim. Miguel Serveto) protestantismissa korostui kolminaisuuden ekonominen puoli esim. Luther: Luoja, Lunastaja, Pyhittäjä 202

3 Kristologia Jumala ja ihminen pelastuksen perusta luterilaiset: Kristuksen ihmisyyden kaikkialla läsnäolo reformoitu: Kristuksen ihmisyys rajoitetumpi kuin jumaluus 203 Vanhurskauttamisoppi Jumalan armosta, ei ihmisluonnon kyvyistä Trento:...vanhurskauttaminen, joka ei ole pelkkää syntien anteeksiantamista vaan sen lisäksi myös sisäisen ihmisen pyhittämistä ja uudistamista vapaaehtoisesti vastaanotetun armon ja muiden lahjojen kautta. protestantit: sola fide, ei ihmisessä syntyvän uudistuksen perusteella 204

4 Näkyvä ja näkymätön kirkko Kristuksen ruumis ja näkyvä organisaatio sekoittuneena maailmassa (donatolaiskiistat) protestantit: todellinen kirkko on näkymätön luterilaiset: ei platoninen ideaaliyhteisö, näkyviä seurakuntia kirkon tunnusmerkit: sana ja sakramentit kastajaliike: tosiuskovien erottautunut yhteisö 205 Paavius ja virat katoliset: paavi kirkon pää jumalallisen oikeuden perusteella Pietarilla Jumalan valtakunnan avaimet protestantit: ehkä vain inhimillisen oikeuden perusteella katoliset: vanhan liiton uhripappeus jatkuu protestantit: Kristuksen uhri lopettanut uhripappeuden uskovien yhteinen pappeus usein myös erityinen sanan ja sakramenttien virka 206

5 Sakramenteista yleisesti katoliset: 7 sakramenttia protestantit: kaste, ehtoollinen (rippi?) sakramentit ja vanhurskauttamisoppi ihmisen teot ja usko 207 Kaste kaste välttämätön kiistat lapsikasteesta sola Scriptura 208

6 Ehtoollinen ja messu Kristuksen uhrikuolema ehtoollisen perustana katoliset: ehtoollinen sovitusuhrina Kristuksen uhri protestantit: Kristuksen ainutkertainen uhri Kristuksen ruumiillinen vain hengellinen läsnäolo? 209 Maria ja muut pyhät Augsburgin tunnustuksen kumoamus: Viimeisessä, 21. artiklassa he myöntävät, että meidän tulee muistaa pyhiä seurataksemme heidän uskoaan ja hyviä tekojaan, mutta että pyhiä ei tule huutaa avuksi. On hämmästyttävää, että ruhtinaat ja kaupungit ovat antaneet tämän harhan levitä alueillaan, sillä kristillinen kirkko on tuominnut sen useaan kertaan. 210

7 Askeesi ja liturgia uskoon liittyvät hyvät teot katoliset: Jumalalle tehtyjä lupauksia (esim. naimattomuus) ei saa rikkoa protestantit: Raamatun vastaiset lupaukset ovat mitättömiä hyvissä teoissa tulee vallita vapaus valita luterilaiset: jumalanpalvelustavoissa tulee vallita vapaus adiaforakiista reformoidut: ei-raamatullisten tapojen poistaminen (esim. kuvat) 211 Kristitty ja esivalta maallinen ja hengellinen valta protestantit: kirkon valta hengellistä Luther: Jumalan kaksi hallintavaltaa Sveitsin reformaatio: maallisen ja hengellisen vallan yhdistäminen 212

8 Keskiajan ja reformaation teologia aineopinnoissa SY217 Keskiajan teologia (2. periodissa, Toivo Holopainen) SY221 Luterilaisen reformaation teologia (2. periodissa) SY224 Reformaation tunnustukset -verkkokurssi (helmikuu ja toukokuu) Ks. myös Moodle: Ekumenia ja reformaation teologia 213 Esimerkkikysymyksiä A. Luennot Vastaa toiseen seuraavista: 1. Kerro Lutherin suhteesta keskiajan teologiaan. 2. Kerro kastajaliikkeen teologiasta. B. Günther Gassmann & Scott Hendrix, Johdatus luterilaiseen tunnustukseen Vastaa toiseen seuraavista: 3. Kerro luterilaisten tunnustuskirjojen synnystä. 4. Mitä luterilaiset tunnustuskirjat opettavat kirkon olemuksesta? 214

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu

Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu 1 Johanneksen evankeliumin selitys 49 Joh. 17:6-26 Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu Edellisellä kerralla tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä pääsimme aloitimme Jeesuksen jäähyväisrukouksen selityksen.

Lisätiedot

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi? UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten

Lisätiedot

10. Luterilaisia oppikiistoja

10. Luterilaisia oppikiistoja 10. Luterilaisia oppikiistoja Kiista kuvista Andreas Bodenstein (Karlstadt), Lutherin työtoveri yhdessä skolastiikan kritiikissä, esim. Leipzigin disputaatio Johann Eckiä vastaan 1520 vaihteeseen asti

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi-

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi- 1/6 Ryttylä 04.09.2009 Matti Väisänen PASTORI HANNU PEKKA SAMUEL MIKKOSEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kajaanissa 06.09.2009 Kristuksessa rakas veljemme, Hannu Mikkonen, hänen perheensä ja läsnä oleva seurakunta,

Lisätiedot

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,

Lisätiedot

Johdatus reformaation teologiaan

Johdatus reformaation teologiaan Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/

Lisätiedot

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen Johdanto Kolme vuotta Sambiassa opetti käytännössä sen, että luterilainen kirkko ei maailmanlaajuisesti arvioituna ole yksi

Lisätiedot

PASTORI JYRKI KULLERVO ANTTISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa

PASTORI JYRKI KULLERVO ANTTISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa 1/8 Ryttylä 19.5.2009 Matti Väisänen PASTORI JYRKI KULLERVO ANTTISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa 24.05.2009 Kristuksessa rakas veljemme Jyrki Anttinen ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä Efesolaiskirjeen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA Hannu Juntunen TT, FM KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA Edilex 2012 Lyhyempi kirjoitus Julkaistu 12.10.2012 www.edilex.fi/teema/kirkko-oikeus Sisällys 1 Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

LUOKITUS EKSEGETIIKKA

LUOKITUS EKSEGETIIKKA 1 LUOKITUS I EKSEGETIIKKA I-Aa Raamattu. Tekstit. Alkukielet. I-Ab Raamattu.Tekstit. Erikieliset I-Ac Raamattu. Synopsit. Konkordanssit I-Ad Raamatun Kieliopit. Kielten sanakirjat I-Ae Raamattu. Hakemistot.

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa?

Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa? Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa? Esikoislestadiolaisen herätysliikkeen lähetysmiehet Suomessa ovat päättäneet alkaa valmistella sakramenttien

Lisätiedot

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle

Lisätiedot

Uskon peruskysymykset

Uskon peruskysymykset STI, luentosarja kevät 2002 Uskon peruskysymykset Pekka Huhtinen, TT RAAMATTU OHJEENA JA ONGELMANA 1. Johdanto Raamatun asemaa kristillisen kirkon opin ja elämän ehdottomana ohjeena ja auktoriteettina

Lisätiedot

Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa

Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa Viime kesän kirkollisen keskustelun kuumentuessa Iltalehdessä oli 11.7.2013

Lisätiedot

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 21.11.2014

Lisätiedot

Kirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari

Kirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari Kirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari 23.4.2018 Seurakunnan juuret Sanan seurakunta alkuperäinen merkitys oli viitata kristittyjen joukkoon, joka kokoontui palvelemaan Jumalaa,

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Kristuksen kirkon ykseys

Kristuksen kirkon ykseys 1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

Kenen puolella olet? Johdanto. 1. Tämän sunnuntain evankeliumi kysyy meiltä, kenen puolella olemme? Suomessa on ollut. Joh. 8:46-59.

Kenen puolella olet? Johdanto. 1. Tämän sunnuntain evankeliumi kysyy meiltä, kenen puolella olemme? Suomessa on ollut. Joh. 8:46-59. 1 Luther- kirkko, Jyväskylä 8.3.2015 Pauli Selkee Kenen puolella olet? Joh. 8:46-59. Johdanto Tänään tahdon nostaa evankeliumista esille kaksi kohtaa. Näitä pohdin yhdessä teidän kanssanne. Ensimmäiseksi,

Lisätiedot

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja

Lisätiedot

Papin ydinosaaminen

Papin ydinosaaminen Papin ydinosaaminen 14.6.2010 Ammatin kuvaus Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Uskon peruskysymykset

Uskon peruskysymykset STI, luentosarja kevät 2002 Uskon peruskysymykset Pekka Huhtinen, TT OPPI PELASTUMISESTA JA AIKAMME PELASTUSKÄSITYKSET 1. Johdanto Raamatun sisältö on sanoma pelastuksesta. Pelastuksen teema kulkee läpi

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 19.11.2015

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Tavoite ja näkökulma

1 Johdanto. 1.1 Tavoite ja näkökulma Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org

Lisätiedot

ELÄMÄN TÄRKEIN ASIA. Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan

ELÄMÄN TÄRKEIN ASIA. Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan 1 Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko 16.7. 2017 - sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan ELÄMÄN TÄRKEIN ASIA 1. Elämän tärkein asia Mikä on sinun elämäsi tärkein asia? Ihmisen

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI. Pekka Leino

KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI. Pekka Leino KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI Pekka Leino 1 Kirkko-oikeuden tärkeä kysymys Mihin kirkko-oikeus viime kädessä voidaan perustaa, mistä kirkon oikeus on johdettavissa? Kirkko on sekä uskonyhteisö että

Lisätiedot

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP

tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.

Lisätiedot

Johdatus opin historiaan

Johdatus opin historiaan Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

Johdatus opin historiaan

Johdatus opin historiaan Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org

Lisätiedot

Iltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot

Iltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot syksy 2018 Jaksosuunnitelma Apostolien teot Apostolien teot - Iltaraamattukoulun runko Kerta Aihe Jaejakso Kysymykset Ajatus lyhyesti 1 Johdanto Luukas 1:1-4 Apostolien tekojen kirjan luonne ja merkitys

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ

KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ Arno Alajoki Dogmatiikan pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2017 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos

Lisätiedot

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin

Lisätiedot

Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä

Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä 1 Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä SUOMEN EV.LUT. KIRKKO Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2013 Työryhmä: kehitysvammatyön

Lisätiedot

SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA?

SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA? STI, luentosarja kevät 2002 Uskon peruskysymykset Pekka Huhtinen, TT SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA? 1 Johdanto Luterilaisen kirkon kannalta sakramenttiopilla on syvästi kirkkoa profiloiva

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhteyteen

Vastakkainasettelusta yhteyteen Pohjoismaiden piispainkokouksen paimenkirje Vastakkainasettelusta yhteyteen Vuonna 2017 koittaa sellaisen tapahtuman merkkivuosi, jolla oli suuria seurauksia kristinuskolle ennen kaikkea Euroopassa. Vuonna

Lisätiedot

Johdatus opin historiaan

Johdatus opin historiaan Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org

Lisätiedot

Kristuksen kirkastuminen

Kristuksen kirkastuminen 1 Kristuksen kirkastuminen (Saarna 3.8. 2014, Luther- talo. Tampere.) Johdanto Työasiat rasittavat, perheasiat mietityttävät, sairaudet ahdistavat ja Jumalakin tuntuu olevan kaukana. Kuulostaako tutulta?

Lisätiedot

Juha Pihkala, emerituspiispa, dogmatiikan dosentti. Lausunto

Juha Pihkala, emerituspiispa, dogmatiikan dosentti. Lausunto Juha Pihkala, emerituspiispa, dogmatiikan dosentti Lausunto esikoislestadiolaisten Jällivaarassa vuonna 2013 pitämien joulukokousten Suomea koskevan lähetyskirjeen kehotuksesta ottaa sakramentit yhteisön

Lisätiedot

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor

Lisätiedot

Kuka on kirkon oikea jäsen?

Kuka on kirkon oikea jäsen? 1 Piispa Seppo Häkkinen Luento Perustan teologisilla opintopäivillä 5.1.2010 Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa Kuka on kirkon oikea jäsen? Kuka on kirkon oikea jäsen? Kysymykseen on äkkiseltään aika

Lisätiedot

Juuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen.

Juuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen. 1 Roomalaiskirjeen selitys 13 Room. 6:1 6 Savonlinnan Tuomiokirkko, 30.1.2013 Kaste ja uusi elämä Olemme käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjettä ja päässeet luvun 5 loppuun. Luvuissa 1 5 Paavali on esittänyt

Lisätiedot

Hengellinen kasvu mistä ravintoa?

Hengellinen kasvu mistä ravintoa? Hengellinen kasvu mistä ravintoa? Mitä kohti kasvetaan? Kasvu kohti Kristuksen kaltaisuutta. Kristitty on Kristuksen seuraaja, Kristuksen kannattaja ja ihailija (vrt. nuorten idolit). Jeesus osoitti omalla

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa.

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa. Raamattutunti 8.9.2009 VALA Vala on meille arkipäivässä vähän outo asia. Tuskin me kovin usein vannomme mitään valoja. Avioliiton solmimisesta käytetään joskus sitä nimeä, että he vannoivat toisilleen

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät

7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät 7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät merkittävä ekumeeninen yhdistymisprosessi Suomessa taustalla kansainvälinen kehitys + perinpohjainen teologinen työskentely käytännön vaikutuksia kirkkojen elämään:

Lisätiedot

MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU

MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU Paavit ja piispat myivät aneita, joilla sai anteeksi syntien hyvitystyöt. Munkki Martti Luther kauhistui aneiden myyntiä. Luther hakkasi aneita

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa

Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa 1 Tulevaisuuden kirkko -teoksen julkistamisseminaari 21.10.2014 Lähetyskirkossa LUTERILAISEN TEOLOGIAN ANTI MAAILMANLÄHETYKSELLE Simo Peura Ilo uudesta Minulle on suuri ilo ja kunnia avata yhteinen seminaarimme,

Lisätiedot

Kohti ehtoollista koskevien oppituomioiden kumoamista?

Kohti ehtoollista koskevien oppituomioiden kumoamista? 1 Kohti ehtoollista koskevien oppituomioiden kumoamista? Esitelmä Kohti kasvavaa yhteyttä -seminaarissa 9.1.2019 Jari Jolkkonen, Kuopion hiippakunnan piispa Tasan 20 vuotta sitten hyväksytty Yhteinen julistus

Lisätiedot

Pappislupaus mitä se on? Puheenvuoro papiston päivillä 1.10.2014 Simo Peura. Rakastatko sinä minua?

Pappislupaus mitä se on? Puheenvuoro papiston päivillä 1.10.2014 Simo Peura. Rakastatko sinä minua? 1 Pappislupaus mitä se on? Puheenvuoro papiston päivillä 1.10.2014 Simo Peura Rakastatko sinä minua? Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari

Lisätiedot

Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta

Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta JOUKO KIISKI 17.10.2018 Taustaa Suomessa on viime vuosikymmenten aikana kiinnitetty huomiota eri vähemmistöjen oikeuksiin.

Lisätiedot

JUMALAN MAALLINEN JA HENGELLINEN HALLINTA EVANKELISLUTERILAINEN REGIMENTTIOPPI. 1.1. Regimenttiopin lähtökohdat

JUMALAN MAALLINEN JA HENGELLINEN HALLINTA EVANKELISLUTERILAINEN REGIMENTTIOPPI. 1.1. Regimenttiopin lähtökohdat JUMALAN MAALLINEN JA HENGELLINEN HALLINTA EVANKELISLUTERILAINEN REGIMENTTIOPPI Pastori Teemu Haataja 1. Kaksi regimenttiä 1.1. Regimenttiopin lähtökohdat Termi regimentti on johdettu latinankielen verbistä

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa?

Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa? Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa? Lainsäädäntömme ja hyvinvointimme nousevat kirkkomme opetuksesta Suomessa kirkko on vaikuttanut, opettanut ja kouluttanut 850

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen. Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä Luento 7

Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen. Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä Luento 7 Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä 26.2.2009 Luento 7 ! Oliko hajaannuksessa kyse henkilökemiasta, teologiasta vai toiminnan painopisteistä!

Lisätiedot

Eettisten ohjeiden tausta

Eettisten ohjeiden tausta Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo

KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kalajoen rovastikunta 18.5.2015 KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää

Lisätiedot

Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento

Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento YK10 Etiikan luennot SL 2016 Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja

Lisätiedot