JÄRKI JA MORAALI VARHAISMODERNISSA LUONNONOIKEUSTEORIASSA
|
|
- Eeva-Liisa Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JÄRKI JA MORAALI VARHAISMODERNISSA LUONNONOIKEUSTEORIASSA Ihminen on tunnetusti rationaalinen eli ajatteleva eläin. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Jos tarkastelemme filosofian historian eri ajanjaksoina tarjottuja vastauksia, huomaamme pian että vastaukset tähän kysymykseen ovat vaihdelleet hyvinkin jyrkästi. Tämä koskee ehkä erityisen voimakkaasti käsityksiä siitä, mikä järjen luonne ja tehtävä on moraalisen tai poliittisen käytöksen alueella. Tässä esitelmässä keskityn varhaisen modernin aikakauden järkeä ja moraalia koskeviin käsityksiin. Esittelen erityisesti niin sanotun modernin luonnonoikeusteorian 1600-luvulla puolustamaa kuvaa järjestä moraalitieteen perustana ja moraalisen toiminnan osatekijänä. Kaksi esitelmäni kannalta keskeisintä yksittäistä ajattelijaa ovat Samuel Pufendorf ja Thomas Hobbes. Esitelmäni historiallinen väite on lyhykäisyydessään, että varhaismodernissa filosofiassa yleistyi käsitys järjestä joka poikkeaa vahvasti klassisesta. Tuodakseni esille tämän modernin järkikäsityksen erityispiirteitä, vertaan sitä joihinkin antiikin ja keskiajan filosofiassa yleisiin järkeä koskeviin käsityksiin, joista modernissa filosofiassa luovuttiin. Modernilla käsityksellä järjestä on piirteitä joilla on pitkälle meneviä seuraamuksia moraalifilosofiassa. Esitelmäni filosofina ambitiona on tehdä joitain alustavia huomioita näistä piirteistä. Tulen toisin sanoen pohtimaan minkälaisia filosofisia implikaatioita Pufendorfin puolustamalla modernilla käsityksellä järjestä oli moraalifilosofian kannalta. I Vaikka modernia luonnonoikeusperinnettä on tutkittu Suomessa jo pitkään (erityisesti on mainittava Jussi Tenkun, Simo Knuuttilan ja Kari Saastamoisen tutkimukset), lienee tässä hyödyllistä kerrata hieman perusasioita. Tänään sana luonnonoikeus tuo monille mieleen joko Tuomas Akvinolaisen perinnön katolisessa ajattelussa, tai joogaajien mobilisoitumiseen poliittisena liikkeenä 1
2 (esimerkkinä natural law party Englannissa ja Yhdysvalloissa ja Luonnonlain puolue Suomessa). Modernilla luonnonoikeusteorialla puolestaan tarkoitetaan sitä poliittisen filosofian ja moraalifilosofian paradigmaa joka 1600-luvulla ja 1700-luvulla valtasi protestanttisen Euroopan yliopistot. Aluksi keskeinen viitepiste oli hollantilaisen juristin Hugo Grotiuksen teos De jure belli ac pacis, joka ilmestyi Pariisissa Luonnonoikeuteen liittyvä opetus, jota annettiin sekä oikeustieteellisissä tiedekunnissa että filosofian laitoksilla, perustui Grotiuksen kirjan läpikäyntiin ja kommentointiin. Näin myös maamme ensimmäisessä yliopistossa Turun Akatemiassa, eli nykyisessä Helsingin yliopistossa, jossa jo 1640-luvulla luennoitiin luonnonoikeudesta Grotiukseen pohjaten ja 1673 julkaistiin Ruotsissa Lundin yliopistossa Pufendorfin kaksi luonnonoikeudellista pääteosta, jotka nousivat uuden protestanttisen luonnonoikeusteorian suureksi synteesiksi. Pufendorfin luonnonoikeudellisista pääteoksista tuli sadaksi vuodeksi eteenpäin yliopistojen peruslukemistoa, ja ne kuuluivat Grotiuksen pääteoksen ohella väitöskirjojen viitatuimpiin lähteisiin Pohjoismaissa. Grotiuksen ja Pufendorfin lisäksi modernin luonnonoikeusperinteen keskeisinä edustajina pidetään yleisesti Thomas Hobbesia, jonka huomautukset koskien luonnollisia moraalisia lakeja ja koskien valtiota vaikuttivat Pufendorfiin merkittävästi, sekä John Lockea, jonka poliittinen teoria osittain nojaa Pufendorfilaiseen luonnonoikeusteoriaan. Mutta mitä tämä protestanttisen Euroopan yliopistot vallannut perinne sitten oikein piti sisällään? Sana luonnonoikeus vie helposti ajatukset luonnollisiin oikeuksiin. Ja toki sekä Grotius että Hobbes myös puhuvat ihmisen luonnollisista oikeuksista. Oikeuksia enemmän huomiota saavat kuitenkin velvollisuudet ja luonnonlait. Hobbes ja Pufendorf näkevät luonnonlait sellaisina sääntöinä, joita ihmisten on noudatettava jotta mikään edes kohtalaisen stabiili poliittinen yhteisö olisi mahdollinen. Lähtökohtana oli havainto, että ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia ajautumaan keskinäisiin konflikteihin. Samalla ihminen on kuitenkin riippuvainen toisten ihmisten avusta. Jotta riitaisat ihmiset kykenisivät elää yhteisössä rauhanomaisesti, on heidän omaksuttava joitain yhteisiä pelisääntöjä, eli luonnonlait. Tavallaan luonnonlait siis ovat ne 2
3 minimisäännöt, joita ilman ihmiset eivät kykenisi elämään rauhassa keskenään. Hobbesin yhdeksäntoista luonnonlain luettelo alkaa perustavalla säännöllä jonka mukaan jokaisen on pyrittävä rauhaan niin paljon kuin voi; Pufendorfilla perustava luonnonlaki on että jokainen tavoittelee sosiaalisuutta, mikä tarkoittaa että jokainen edistää rauhanomaista yhteiselämää. Näistä ensimmäisistä periaatteista Hobbes ja Pufendorf johtavat muita luonnonlakeja, jotka palvelevat rauhanomaisen yhteiskunnan ylläpitämistä. Hobbes mainitsee luonnonlain asettamiksi velvollisuuksiksi muun muassa (2) sopimusten solmimisen rauhan takaamiseksi sekä (3) sopimusten noudattamisen, ja neljäntenä Hobbes mainitsee kiitollisuuden (4). Jolleivät ihmiset pyri noudattamaan sopimuksiaan, ei yhteiskunta voi pysyä pystyssä. Ilmeisesti sama pätee kiitollisuuteen. Jos ihmiset eivät ole valmiita antamaan toisilleen tunnustusta hyvistä teoista, seuraa tästä nopeasti ristiriitoja ja avointa väkivaltaa: yhteiskuntajärjestys järkkyy. Olennaista modernissa luonnonoikeusperinteessä on se, että luonnonlait, kuten myös valtion säätämät lait, mielletään puhtaasti maallisella tavalla yhteiskuntarauhan takeiksi. Poliittisen teorian puolella sekä Hobbes että etenkin Pufendorf korostavat että valtion tehtävät ovat puhtaasti maallisia: valtion on huolehdittava siitä, että yleinen järjestys yhteiskunnassa säilyy. Valtiolla ei sinänsä ole ideologista tai kasvattavaa tehtävää. Pufendorfin mukaan valtion ei myöskään tulisi liian innokkaasti sotkeutua kansalaisten uskonnolliseen elämään: tämä jääköön heidän yksityisasiakseen. Julkinen järjenkäyttö koskee vain täysin maallista hengissä säilymistä, ei eettistä täydellistymistä. Vastaavasti myös luonnonlait liittyvät vain ulkoiseen turvallisuuteen. Pufendorf tiedostaa poikkeavansa tässä keskiajalla perinteiseksi tulleesta tavasta käsitellä luonnonlakeja. Tarkastelkaamme nyt hieman yksityiskohtaisemmin, miten Pufendorf ymmärtää suhteensa tuohon perinteeseen. Pufendorf hyväksyy joitain sen yleisimpiä muotoiluja, todeten esimerkiksi että luonnonlait on johdettava ihmisen järjestä. Hän käsittää kuitenkin sen tavan, jolla järki tuottaa tämän moraalia koskevan tiedon, varsin toisella tavalla kuin keskiaikaiset edeltäjänsä. 3
4 II Pufendorfin mukaan voidaan erottaa kaksi pääasiallista moraalifilosofian lajia. Ensimmäinen näistä muistuttaa kuvauksen perusteella jonkinlaista klassista käsitystä, ehkä jonkin sortin Aristotelismia. Siinä eettisen pohdinnan kysymyksenä on se, mikä on hyvää tai hyödyllistä ihmiselle itselleen / / suhteessa hyvään elämään. (De jure naturae I.2 4). Avainsana tässä on hyvä elämä. Pufendorfin mukaan ihmisillä on kovin erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä. Ihmiset ovat kovin erilaisia ja tulevat omaksuneiksi kovin erilaisia käsityksiä siitä, mitä onnelliseen ihmiselämään kuuluu. Niinpä kysymys hyvästä elämästä on erittäin huono lähtökohta järjen pohdinnalle koskien moraalia. Niinpä meidän on valittava se toinen käsitys moraalitiedon luonteesta, eli luonnonoikeudellinen. Järki ei pysty tuottamaan luotettavaa tietoa hyvästä elämästä mutta kyllä luonnonlaeista. Seisahtukaamme hieman pohtimaan näitä Pufendorfin huomautuksia. Aristoteleen Nikomakhoksen etiikan ensimmäisessä kirjan luvussa seitsemän (I.7) etsitään tunnetusti ihmisen erityistä tehtävää (ergon). Ihminen pyrkii luonnostaan onnistumaan ihmisenä eli tulemaan onnelliseksi, mutta ymmärtääksemme mitä erityisesti ihmisenä onnistuminen tarkoittaa, on meidän tarkasteltava ihmisen luontoa ja tehtävää. Keskeisin ero muihin eläimiin on ihmisen rationaalisuus. Aristoteleen mukaan ihmisen tehtävä on siksi toteuttaa rationaalisuutta elämässään, niin käytöksen osalta kuin ajattelunkin. Eräässä mielessä voisi sanoa että ihmisen määritelmä rationaalisena eläimenä on Aristoteelisessa perinteessä vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta. Ihmisen elämän tarkoituksena on onnistuminen rationaalisena oliona. Keskiaikaisessa Aristotelismissa tämä ns. ergon-argumentti sai varsin keskeisen aseman, ja esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen luonnonoikeusteorian voi katsoa nojaavan siihen. Tähän argumenttiin sisältyy joukko oletuksia järjestä ja sen käyttökelpoisuudesta moraalin alueella. Ihmisen oletetaan kykenevän järkensä avulla oivaltamaan, minkälainen elämä on rationaaliselle eläimelle sopivaa. Hobbes ja Pufendorf hylkäävät tämän kuvan moraalifilosofiasta. Hobbesin mukaan ihmiset kutsuvat hyväksi sitä, 4
5 mitä sattuvat himojensa ajamina tavoittelemaan. Myös Pufendorf korostaa, että ihmiset eri aikoina tavoittelevat kovin erilaisia asioita, ja että se mikä yhden mielestä on hyvää on toiselle kauhistus. Keskustelun looginen päätepiste löytyy hieman myöhemmin John Locken teoksesta An Essay concerning human understanding. Myös Locke korostaa miten ihmiset tavoittelevat kovin erilaisia päämääriä ja omaksuvat erilaisia käsityksiä siitä, mistä inhimillinen onnellisuus koostuu tai miten sen voi saavuttaa. Niinpä minusta oli varsin turhaa tutkia, kuten entisajan filosofit tekivät, koostuuko summum bonum (ylin hyvä) rikkaudesta, vai ruumiillisesta nautinnosta, vai hyveestä, vai kontemplaatiosta: he olisivat yhtä hyvin voineet kiistellä siitä, löytyykö paras maku omenista, luumuista vai pähkinöistä, ja jakautua vastaustensa perusteella lahkoiksi. 1 Pufendorf hylkää Aristoteleen ergon-argumentin ja koko sille perustuvan käsityksen etiikasta. Järki ei voi tuottaa luotettavaa tietoa hyvästä elämästä, eikä luonnonlakeja voi siksi myöskään ymmärtää ohjeina kohti hyvää elämää. Tähän analyysiin myötävaikutti epäilemättä Pufendorfin ja muiden luonnonoikeusteoreetikkojen aikalaisanalyysi. Grotius, Hobbes ja Pufendorf joutuivat kaikki kokemaan uskonsotien ja niiden jälkimaininkien seuraamuksia elämässään. Grotiuksen kohdalla nämä seuraamukset olivat koitua kohtalokkaiksi. Hollantilainen Grotius puolusti valtion virkamiehenä kalvinistisesta enemmistökirkosta erkaantuneiden ns. arminiuslaisten oikeuksia, pyrkien estämään enemmistökalvinisteja rankaisemasta arministeja kerettiläisyydestä ankarin keinoin. Lopulta Grotiuksen esimies Oldenbarnevelt mestattiin ja Grotius itse joutui sananmukaisesti linnaan (Loevesteinin linnaan) nauttimaan elinkautista. Hänen vaimonsa Maria von Regersburg pelasti Grotiuksen kahden vuoden vankeuden jälkeen, ja pian Grotiuksen pääteos De jure belli ac pacis (Sodan ja rauhan oikeudesta) julkaistiin Pariisissa. Kirjassa tehtiin hyvin selväksi että valta kuuluu valtiossa maallisille hallitsijoille, ja että kirkolla ei ole omaa oikeutta tuomita kirkosta eroavia rangaistuksiin. 1 Hence it was, I think, that the philosophers of old did in vain inquire, whether summum bonum consisted in riches, or bodily delights, or virtue, or contemplation: and they might have as reasonably disputed, whether the best relish were to be found in apples, plums, or nuts, and have divided themselves into sects upon it. (Essay II.21 55). 5
6 Grotius myös huomauttaa ikään kuin sivumennen, etteivät ihmisten erilaiset ihanteet hyvästä elämästä ole luonnonoikeusteorian kannalta olennaisia. Ihmisillä on monenlaisia käsityksiä hyvästä elämästä, erilaisia elämäntyylejä ja traditioita. Jokainen tulkoon autuaaksi omalla tavallaan. Universaaliuteen pyrkivä luonnonoikeusteoria pyrkii vain tarjoamaan ne neutraalit ja yleiset raamit, joiden puitteissa ihmiset saavat ihanteitansa tavoitella. Tällainen erottelu universaalin moraalitieteen eli luonnonoikeuden ja tradition määräämien arvoperinteiden ja elämänihanteiden välillä oli keskeisellä sijalla sekä Grotuiksen että muiden modernien luonnonoikeusteoreetikkojen ajattelussa. Uskonsotien jälkimainingeissa vaikutti monien mielestä selvältä, ettei ihmisten pyrkimys ylimpään hyvään tai onnelliseen elämään ole heitä yhdistävä tekijä. Eri kristityt lahkot näyttäytyivät koulukuntina jotka jokainen väittivät omaavansa sen ainoan todellisen onnen reseptin, ainoan tien taivaaseen. Lahkojen keskinäiset sodat osoittivat, ettei pyrkimys onneen ja hyvään elämään ole niinkään ihmisiä yhdistävä, vaan pikemminkin konflikteja aiheuttava taipumus. Jotta ihmiset kykenisivät elämään rauhassa keskenään, olisi vedettävä jotain yleisiä rajoja sille, mitä ihminen onneen pyrkiessään saa muille tehdä. Jotta ylipäätään voisimme säilyä hengissä, tarvitsemme rauhanomaista yhteiskuntaa. Ja niinpä tarvitsemme yhteiskunnallisia normeja jotka ihmiset itse asettavat rajoittamaan toimintaansa juuri yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Järki ei siis modernien luonnonoikeusajattelijoiden mukaan pysty varmuudella ratkaisemaan kysymystä siitä, millaista hyvä elämä on ja miten se voidaan toteuttaa. Sen sijaan järki voi osoittaa, mitä sääntöjä meidän on minimissään kunnioitettava, jotta voisimme säilyä hengissä. Tällainen tieto on Pufendorfin mukaan niin varmalla perustalla, että siitä voidaan johtaa aitoja demonstraatioita jotka voivat tuottaa jykevän tieteen. (De jure naturae I.2 6). Pufendorf siis uskoo että järki voi tuottaa moraalia koskevaa tietoa. Hän uskoo myös että tämä tieto voi olla luonteeltaan varmaa ja tieteellistä. Luonnonoikeusteoriasta voi tulla moraalitiede (scientia moralis). 6
7 Saavuttaakseen tämän tieteellisen tiedon tason on luonnonoikeudessa jätettävä syrjään merkittävä osa sellaisia kysymyksiä joiden kimpussa klassinen moraalifilosofia kamppaili. Eettiset kysymykset koskien hyvää elämää ovat nyt rationaalisen keskustelun tuolla puolen. Pufendorfin moraalitiede on tässä suhteessa perin samankaltaista kuin Hobbesin. Myös Hobbes korostaa Leviathanissa miten luonnonlakeja koskeva tieto muodostaa koko todellisen moraalifilosofian kentän, eli mitään muuta moraalia koskevaa tietoa ei varsinaisesti olekaan. Ja niitä [eli luonnonlakeja] koskeva Tiede on se tosi ja ainoa Moraalifilosofia. (Leviathan 15 in fine). Pufendorfin puolustama järkikäsitys on siis suppeampi kuin klassinen, tai paremminkin: Pufendorfin teoriassa järjellä voidaan saada moraalia koskevaa tietoa aiempaa suppeammalta alueelta. Tämä rationaalisen moraalia koskevan tiedon suppeus liittyy toiseen modernin Pufendorfilaisen järjen piirteeseen, jota nyt siirrymme tarkastelemaan. III Hobbesin ja Pufendorfin moraalipsykologiassa oletetaan hieman yksinkertaistaen että ihminen on eräänlainen rationaalinen egoisti. Järki on kyky arvioida niitä keinoja, joita yksilö tarvitsee saavuttaakseen päämääränsä. Yksilöillä on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä onnesta, eivätkä he kykene näissä asioissa saavuttamaan mitään rationaalista konsensusta. Ainoa pyrkimys joka yhdistää kaikkia ihmisiä (ja muitakin eläimiä) on pyrkimys säilyä hengissä. Niinpä egoistit voivat saavuttaa rationaalisen konsensuksen koskien sellaisia asioita jotka edistävät tai haittaavat heidän kaikkien hengissä säilymistä. Mistään muista asioista me emme sitten rationaalista konsensusta voikaan saavuttaa. Tämä tarkoittaa samalla että järki tuottaa tietoa moraalisista normeista vain keinoina, ja ensisijaisesti keinoina rationaalisen egoistin omiin päämääriin. Esimerkiksi stoalaisessa etiikassa annetaan varsin toisenlainen kuva järjestä moraalia koskevan tiedon lähteenä. Syntyessään ihmiselle on stoalaisten mukaan ominaista etenkin pyrkimys oman hengen säilyttämiseen. Kasvaessaan ihminen kuitenkin oppii, elämänkokemuksen myötä, ettei oma 7
8 etu ole maailmassa aina tärkein asia. Ihminen oppii arvostamaan ensin oman perheen etujen tavoittelua, sitten oman yhteisön, ja lopulta koko ihmiskunnan. Samalla ihminen kypsyessään oppii joitain keskeisiä erotteluja kuten erottelun oikean ja väärän välillä. Järkeväksi voimme sanoa ihmistä joka on kypsynyt siinä määrin että hän ymmärtää (itsestään selvästi), ettei hän voi pyrkiä omaan etuunsa muiden ihmisten kustannuksella. Tässä järkeväksi ei siis sanota ihmistä joka osaa kalkyloida oman etunsa, vaan sellaista joka ymmärtää ettei omaa etuaan saa tavoitella muiden kustannuksella. Samantyyppinen piirre löytyy myös Aristoteelisesta etiikasta. Aristoteleen mukaan ihminen oppii yleensä kasvatuksen ja kokemuksen myötä asettamaan asiat oikeaan arvojärjestykseen. Järkeväksi kypsynyt ihminen ymmärtää hyvin että hyvä ihminen on oikeudenmukainen. Itse asiassa mikään järkevä moraalia koskeva pohdinta ei Aristoteleen mukaan ole mahdollista ennen kuin tällaiset perusasiat on opittu, ja ne ovat sellaisia oivalluksia jotka ihmiset saavuttavat elämänkokemuksen kautta, eivät kirjoja lukemalla. Siksi Aristoteles sanookin Nikomakhoksen etiikassa, ettei etiikkaa pidä opettaa nuorille ihmisille. Etiikkaa voi hyödyllisesti pohtia vain sellaiset ihmiset kuten me täällä joilla on jo jonkin verran elämänkokemusta ja tämän tuomaa viisautta. Me olemme ehtineet kokemuksen kautta viisastua. Olemme erehtyneet ja oppineet erehdyksistämme. Aristoteles uskoo että kaikki me järkeviksi kypsyneet kykenemme näkemään että oikeudenmukaisuus on itseisarvo, että järkevä ihminen on myös hyvä ystävä, ja niin edelleen. Kun sanon että sinä olet järkevä ihminen, tarkoitan että sinä pyrit toimimaan oikeudenmukaisesti, ja olemaan ystävillesi hyvä ystävä. Järki antaa siis klassisen mallin perusteella konkreettisesti ymmärrystä siitä, mitä asioita ihmisen tulee tavoitella. Järjellä on kyky arvioida päämääriä, nähdä että oikeudenmukaisuus on tavoiteltavaa, kuten myös rohkeus sekä sellaiset kvaliteetit jotka tekevät ihmisestä ystävilleen hyvän ystävän. Järkeväksi kypsyneellä ihmisellä järki antaa paljon oivallusta koskien päämääriä jotka ovat tavoittelemisen arvoisia sinällään. Tämä tietysti näkyy myös ergon argumentissa, jossa järki näkee mitä asioita rationaalisen eläimen kuuluu luontonsa perusteella tavoitella. Moderni käsitys järjestä on tähän 8
9 verrattuna selvästi instrumentaalinen. Tai paremminkin: modernissa kuvassa järki voi tuottaa tietoa siitä, millä tavalla moraalilait ovat keinoja kohti jotain muuta, mutta järki ei voi sanoa että joku teko on itsessään hyvä tai huono (ks. Pufendorf, De jure naturae I.2 6). Aiemmin mainitsemani modernin järkikäsityksen kapea-alaisuus liittyy sekin tähän järjen instrumentaaliseen luonteeseen, joka nähdäkseni on modernin järkikäsityksen perustavimpia piirteitä. Järki voi tuottaa tietoa moraalisista normeista vain siinä määrin kuin nämä ovat välineitä kohti hengissä säilymistä: järki ei siis voi sanoa mitään tekojen tai periaatteiden arvokkuudesta sinänsä. Tämä pätee myös hyveisiin. Seisahtukaamme hetkeksi hyveiden kohdalle. Aristoteleen keskustelu hyveistä kuvastaa Pufendorfin mukaan lähinnä paikallisia ihanteita. Siksi se ei voi tuottaa universaalia moraalia koskevaa tietoa. Se ilmentää enimmäkseen yhden satunnaisen yhteisön arvostuksia. Tällaiset huomautukset voisivat helposti johtaa lukijan ajattelemaan että Pufendorf ja Hobbes kokonaan luopuivat hyve-etiikasta. Muun muassa Alasdair Macintyre onkin tuotannossaan antanut ymmärtää, että modernilla aikakaudella luovuttiin hyve-etiikasta. Tämä on kuitenkin liioittelua. Pufendorf ja Hobbes eivät varsinaisesti luovu hyveistä, vaan antavat vain hyveitä koskevalle keskustelulle uudet, ei-aristoteliset raamit. Hobbesin mukaan hyveistä on kirjoitettu paljon ilman että on huomattu mikä on se rationaalinen perusta jonka vuoksi hyveenmukaista käytöstä perustellusti kehutaan. Nyt Hobbes on valmis paljastamaan sen meille: hyveellinen käytös on luonteeltaan sellaista käytöstä joka edistää yhteiskuntarauhaa ja joka sen kautta tuottaa meille kaikille neutraalia hyötyä eli turvaa henkikultaamme (Leviathan 15). Pufendorf määrittelee samassa hengessä: [S]ellaiset mielen taipumukset ovat hyveitä, jotka saavat ihmisen toimimaan omaa sekä yhteiskunnan säilymistä edistävällä tavalla; sellaiset taipumukset taas ovat paheita jotka saavat ihmiset toimimaan tavalla joka johtaa heidän omaan sekä yhteiskunnan tuhoon. (De jure naturae I.4 6). Hobbesin ja Pufendorfin käsityksen perusteella se todellinen järkisyy, miksi kehumme ihmistä joka on luonteeltaan avulias, ei ole 9
10 avuliaisuus itsessään, vaan sen yleiset hyödylliset seuraamukset. Vastaavasti henkilö, joka on oikeudenmukainen, ansaitsee kehuja siksi, että hänen oikeudenmukainen toimintansa ylläpitää rauhanomaista yhteiselämää. Vastaavasti voimme oikeudenmukaisuudesta tietää järkiperustein vain sen, että jos kakkua ei jaeta tasan, seuraa tilanteesta helposti riitaa. Niinpä järki kehottaa tavoittelemaan oikeudenmukaisuutta, ei siksi että se olisi itsessään hyvä asia, vaan vain siksi että se edistää yhteiskuntarauhaa. Mitään itseisarvoja järki ei kykene meille paljastamaan. Onko edellä sanottuun sääntöön kuitenkin yksi paradoksaalinen ja merkittävä poikkeus? Järki pystyy Pufendorfin mukaan tuottamaan tietoa moraalin alueella vain keinoista hyötyyn eli viime kädessä hengissä säilymiseen. Onko tämä päämäärä sitten kaiken moraalisen varsinainen perusta, onko se itseisarvoinen päämäärä? Tarkoittaako Pufendorf, että ihmisen järki kykenee oivaltamaan ainakin yhden itseisarvoisen päämäärän, eli ihmisen hengissä säilymisen? Ei välttämättä. Jopa pyrkimys säilymään hengissä voidaan (itse asiassa varsin luontevasti) ymmärtää keinoksi pikemminkin kuin päämääräksi sinänsä. Jos minä kuolen, en kykene tyydyttämään maallisia mielihalujani. Hengissä säilyminen on siis välttämätön ehto elämästä nauttimiselle ja halujensa tyydyttämiselle täällä (olivatpa halut mitä hyvänsä). Hengissä säilyminen ei ole universaali arvo tai kaikkien omaksuma päämäärä sinänsä, vaan elämäkin on tavallaan vain keino. Jos et elä, et voi tyydyttää mielihalujasi. Juuri siksi hengissä säilyminen onkin kaikkien rationaalisten egoistien yhteisesti hyväksymä päämäärä, juuri siksi se on tavallaan neutraali. Jos Hobbesia ja Pufendorfia tulkitsee näin, ja minusta se on hyvinkin perusteltua, ei järki heidän mukaansa voi tuottaa tietoa yhdestäkään päämäärästä, vaan vain keinoista. Niinpä se, mitä järki voi sanoa moraalista, koskee vain sitä millä tavalla moraalisäännöt tai hyveet ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä, miten ne tuottavat hengissä säilymistä eli turvaa. Järki ymmärtää moraalisääntöjen instrumentaalisen arvon, mutta ei niiden itseisarvoa. On aika päättää tämä alustava analyysi varhaismodernin luonnonoikeusteorian järkeä koskevista käsityksistä. Pufendorfin ja Hobbesin 10
11 kuvauksissa järki näyttäytyy varsin kapea-alaisen moraalia koskevan tiedon tuottajana. Järki ei voi tuottaa tietoa elämänihanteista tai hyvästä elämästä, se ei voi paljastaa elämän tarkoitusta. Sen sijaan järki kykenee laskelmoimaan mitä keinoja käyttäen ihminen kykenisi tehokkaimmin takaamaan hengissä säilymisensä, ja sen kautta mahdollisuutensa tavoitella niitä erilaisia päämääriä joita ihminen himojensa ajamana sattuu elämässään tavoittelemaan. Ihminen on rationaalinen eläin tarkoittaa siksi Pufendorfin ja Hobbesin modernissa kuvassa vain sitä, että ihminen on eläin joka kykenee laskelmoimaan ja tavoittelemaan omaa etuaan suunnitelmallisesti. Järki, sanoo Hobbes, on kyky laskea, ja se tekee ihmisestä muita eläimiä paremman vain yhdessä määrätyssä suhteessa; se tekee nimittäin ihmisestä kykeneväisen laskelmoimaan mahdollisten tekojensa seuraamukset etukäteen (Leviathan I.6). Sama väite löytyy myös Pufendorfilta. Järki on kyky jonka perusteella ihminen kykenee taitavammin suunnittelemaan tekonsa ja valitsemaan tehokkaimman keinon saavuttaa päämääränsä (De jure naturae I.2 6). IV Ennen kuin lopetan esitelmäni, haluan nostaa esille yhden mielestäni keskeisen piirteen Pufendorfin puolustamassa modernissa käsityksessä järjestä. Pufendorfin mukaan ihminen on egoisti, ja järki on kyky edistää omaa etua suunnitelmallisesti. Niinpä rationaalinen eläin kykenee muodostamaan itselleen universaalisia hyötyperiaatteita. Valistunut egoisti tajuaa muun muassa että on hänen omien etujensa mukaista ylläpitää uskollisuuden normia ystävyyden osalta. Vaikuttaisi kuitenkin luontevalta sanoa, että tämän ymmärtäminen on eri asia kuin uskollisuuden ymmärtäminen ystävän velvollisuudeksi. Puhtaasti instrumentalistisen järkeilyn perusteella ei vaikuttaisi olevan mahdollista perustella sellaisia moraalisesti normatiivisia väitteitä kuin ystävälle tulee olla uskollinen tai todellinen ystävä on ystävälleen uskollinen. Tällaiset moraalisesti normatiiviset väitteet tuovat mukanaan ajatuksen moraalisesta pitämisestä (ought) tai velvollisuudesta. Pufendorfin oma käsitys moraalisen normatiivisuuden luonteesta ja perustasta ei ole kauhean yllättävä. Pufendorfin mukaan jokainen ihminen on 11
12 luonnostaan tietoinen Jumalan olemassaolosta. Jumalan idea puolestaan on erityisluontoinen: se on ajatus oliosta, jonka käskyt ovat itsestään selvästi moraalisella tavalla velvoittavia. Se jolla on idea Jumalasta jota ei ole velvollisuus totella, hänellä ei oikeastaan ole ideaa Jumalasta lainkaan. Ilman tätä ajatusta Jumalasta joka käskee meitä pyrkimään säilymään lajina, ihminen voisi ymmärtää luonnonlait vain hyötyperiaatteina. Mitään moraalista velvollisuutta ei olisi olemassa. Niinpä kaikki moraalisesti normatiiviset väitteet saavat Pufendorfin teoriassa normatiiviseksi lähtöpremissikseen lauseen: on olemassa Jumala, joka tahtoo että teemme näin. Pufendorfin oma teoria moraalisen normatiivisuuden luonteesta ei ehkä tänään herätä suunnattomia riemunkiljahduksia. Hänen käsityksessään moraalisen normatiivisuuden luonteesta on kenties myös jotain epäilyttävää. Samalla Pufendorf tarjoaa meille mielestäni hyödyllisen ajatuksen, esittäessään ettei järki sellaisena kuin hän sen ymmärtää voi tarjota perustaa moraalisesti normatiivisille väitteille. Pufendorfin teorian keskeisin popularisoija 1700-luvulla oli ranskalaissyntyinen Jean Barbeyrac. Barbeyrac selventää Pufendorfin kantaa vastatessaan saksalaisen filosofin Leibnizin Pufendorfkritiikkiin. Järki, huomauttaa Barbeyrac, antaa meille paljon sellaista tietoa joka voi motivoida meitä toimimaan tietyllä tavalla. Myönnän, sanoo Barbeyrac että jos asiaa miettii oikein, tulee vakuuttuneeksi että oma intressimme, kun kaikki on laskettu mukaan, vaatii meitä noudattamaan järjen antamia ohjeita. Mutta eikö jokaisen ole sallittua luopua omasta edustaan, niin kauan kuin mikään muu ei tätä estä? Ihminen joka ei käyttäydy maksimaalisesti omaa hyötyä tuottavalla tavalla ei ehkä käyttäydy ihan järkevästi, mutta miksi hänen käytöksensä olisi tuomittavaa? (Ecrits, p. 221). Pufendorfin mukaan moraalisille vaateille on olennaista että me tunnemme että meidän pitäisi tai tulisi noudattaa niitä, riippumatta siitä miten vahvat motiivit meillä on tehdä niin. Koen esimerkiksi että minun tulee auttaa ystävääni sellaisessakin tilanteessa jossa ei ole mahdollista että minä hyötyisin siitä itse. Jos en auta ystävääni, koen että minä ansaitsen tulla haukutuksi tai jopa rangaistuksi. Juuri tämä ansaitseminen on nähdäkseni olennaisin kohta. Pufendorfin mukaan rationaalinen egoismi ei kykene selittämään tätä 12
13 moraalisen kehun tai rangaistuksen ansaitsemista. Vastaavasti järki ei kykene selittämään sitä, millä tavalla tunnen että minun pitää noudattaa moraalilakia tai esimerkiksi olla uskollinen ystävä. Tässä Pufendorf on epäilemättä aivan oikeassa. Pufendorfin huomio liittyy tavallaan myös siihen, mitä kutsutaan Humen laiksi tai Humen giljotiiniksi. Pufendorfilaisittain ymmärrettynä järki kykenee tuottamaan monenlaista faktatietoa. On esimerkiksi fakta, ettei ihmiskunta säily ilman pelisääntöjä. Järki ei kuitenkaan kykene johtamaan tällaisista faktoista mitään normatiivisia johtopäätöksiä, ellei sillä ole jokin normatiivinen premissi lähtökohtanaan. Toisella tavalla muotoiltuna Pufendorf törmää tässä ongelmaa jota Kant tematisoi erotellessaan hypoteettiset ja kategoriset imperatiivit toisistaan. Pufendorfilaisittain ymmärrettynä järki kykenee tuottamaan vain hypoteettisia imperatiiveja. Se kykenee vain toteamaan, että jos toimit näin, seuraukset ovat nämä. Se kykenee esimerkiksi osoittamaan, että jos sopimusten sitovuuden normista luovutaan, tulee ihmisillä suuria vaikeuksia elää yhdessä. Tällä on tietysti seuraamuksia yksilön oman turvallisuuden kannalta. Sekä Pufendorf että Kant korostavat kuitenkin, ettei näistä havainnoista seuraa mitään moraalista johtopäätöstä. Näistä ei seuraa mitään väitettä että minulla on moraalinen velvollisuus pitää solmimani sopimukset. Pufendorfilainen ja Hobbesin puolustama moderni käsitys järjestä synnytti uudenlaisen kuvan moraalisesta toiminnasta ja moraalipsykologiasta. Tämä uusi käsitys on tavalla tai toisella olennainen koko modernin yhteiskuntatieteen ja ihmiskäsityksen kentässä. Uuden käsityksen mukaan rationaalinen eläin on olennaisesti homo oeconomicus, omien etujensa suunnitelmallinen tavoittelija. Historiallisesti katsoen tämän uuden kuvan puolustaminen liittyi uskonsotien jälkeiseen aikaan sekä koettuun tarpeeseen luoda selkeämmin maallinen ja uskonnollisesti neutraali teoria ihmisestä moraalisena ja poliittisena toimijana. Tämä uusi ihmiskuva muodostaa myös sen teoreettisen pohjan jolle modernit teoriat valtiosta ja laajemminkin moderni moraalifilosofia rakennettiin. Samalla tämä moderni kuva järjestä synnytti tiettyjä jännitteitä moraalifilosofiassa. Keskeisin näistä liittyy siihen 13
14 millä tavalla moraaliin tuntuu liittyvän jotain sellaista pakottavaa tai sellaisella tavalla toimimaan vaativaa, jota rationalistinen egoismi ei kykene selittämään. Elizabeth Anscombe piti vuonna 1958 ilmestyneessä artikkelissaan ( Modern Moral Philosophy Philosophy 1958) moraalisen pitämisen ( ought ) ongelmaa jopa niin perustavana ja modernin filosofian oletusten perusteella ratkeamattomana, että koko moderni moraalifilosofi tulisi tähän vedoten lakkauttaa. Pääasiallinen syy ongelman ratkeamattomuuteen oli Anscomben mielestä modernin filosofian kykenemättömyys tuottaa mitään uskottavaa moraalipsykologiaa. En päätä tätä esitelmää sanomalla että Anscombe oli oikeassa. Sen sijaan pidän hänen huomautustaan kyllä arvokkaana ja kiinnostavana. Tässä esitelmässä olen ehdottanut että uuden ajan alun moraalipsykologia ja etenkin se uusi tapa jolla järki ymmärrettiin, asetti moraalifilosofian uudenlaisten haasteiden eteen. Olen ehdottanut että Pufendorfin ja Hobbesin puolustama instrumentalistinen käsitys järjestä oli keskeinen osa sekä poliittisen filosofian että moraalifilosofian kentän uutta jäsennystä. Tämän uuden jäsennyksen myötä moraalifilosofian kentästä tippuivat pois monet perinteiset moraalifilosofian teemat samalla kun muun muassa kysymys moraalisen normatiivisuuden luonteesta ja perustasta nousi modernin järkikäsityksen tuottamien jännitteiden ansiosta yhdeksi moraalifilosofian ydinkysymyksistä. 14
Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotLuento VII. Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento VII Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotImmanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä
Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim
LisätiedotMistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi
Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotNäkökulmia aiheeseen :
Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki
Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki Petteri Niemi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Sosiaalialan palvelujen priorisoinnin mallit ja etiikka -tutkimusprojektin
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotLuento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )
Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:
LisätiedotLuonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä
Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä Petter Korkman [Luento sosiologian laitoksen luentosarjassa Luonto ja kulttuuri 1700-luvun yhteiskuntafilosofiassa, pidetty 16.3.2004. Oheistekstinä
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotLuonnonoikeus - ajattelu
Luonnonoikeus - ajattelu YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 6.11.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotSuomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen
Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotSitoutumisen etiikasta
Sitoutumisen etiikasta Pieni Kuningas Jay C. I. Suomenkielinen versio www.littlekingjci.com Auta meitä kertomaan meidän pieni tarina niin monella kielellä kuin mahdollista. Käännä ystävällisesti tämä teksti
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotIX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET
IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET SÄÄNTÖSUUNNITELMA Sääntösuunnitelman tarkoituksena on saada säännöistä ja seurauksista selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat lapselle. Se toimii sopimuksena ja muistuttaa
LisätiedotMyönteinen vuorovaikutus työelämässä
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotMärsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä
Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotRAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15
RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotRotary Matti Piispanen
Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotHyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia
Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
Lisätiedot