JÄRKI JA MORAALI VARHAISMODERNISSA LUONNONOIKEUSTEORIASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRKI JA MORAALI VARHAISMODERNISSA LUONNONOIKEUSTEORIASSA"

Transkriptio

1 JÄRKI JA MORAALI VARHAISMODERNISSA LUONNONOIKEUSTEORIASSA Ihminen on tunnetusti rationaalinen eli ajatteleva eläin. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Jos tarkastelemme filosofian historian eri ajanjaksoina tarjottuja vastauksia, huomaamme pian että vastaukset tähän kysymykseen ovat vaihdelleet hyvinkin jyrkästi. Tämä koskee ehkä erityisen voimakkaasti käsityksiä siitä, mikä järjen luonne ja tehtävä on moraalisen tai poliittisen käytöksen alueella. Tässä esitelmässä keskityn varhaisen modernin aikakauden järkeä ja moraalia koskeviin käsityksiin. Esittelen erityisesti niin sanotun modernin luonnonoikeusteorian 1600-luvulla puolustamaa kuvaa järjestä moraalitieteen perustana ja moraalisen toiminnan osatekijänä. Kaksi esitelmäni kannalta keskeisintä yksittäistä ajattelijaa ovat Samuel Pufendorf ja Thomas Hobbes. Esitelmäni historiallinen väite on lyhykäisyydessään, että varhaismodernissa filosofiassa yleistyi käsitys järjestä joka poikkeaa vahvasti klassisesta. Tuodakseni esille tämän modernin järkikäsityksen erityispiirteitä, vertaan sitä joihinkin antiikin ja keskiajan filosofiassa yleisiin järkeä koskeviin käsityksiin, joista modernissa filosofiassa luovuttiin. Modernilla käsityksellä järjestä on piirteitä joilla on pitkälle meneviä seuraamuksia moraalifilosofiassa. Esitelmäni filosofina ambitiona on tehdä joitain alustavia huomioita näistä piirteistä. Tulen toisin sanoen pohtimaan minkälaisia filosofisia implikaatioita Pufendorfin puolustamalla modernilla käsityksellä järjestä oli moraalifilosofian kannalta. I Vaikka modernia luonnonoikeusperinnettä on tutkittu Suomessa jo pitkään (erityisesti on mainittava Jussi Tenkun, Simo Knuuttilan ja Kari Saastamoisen tutkimukset), lienee tässä hyödyllistä kerrata hieman perusasioita. Tänään sana luonnonoikeus tuo monille mieleen joko Tuomas Akvinolaisen perinnön katolisessa ajattelussa, tai joogaajien mobilisoitumiseen poliittisena liikkeenä 1

2 (esimerkkinä natural law party Englannissa ja Yhdysvalloissa ja Luonnonlain puolue Suomessa). Modernilla luonnonoikeusteorialla puolestaan tarkoitetaan sitä poliittisen filosofian ja moraalifilosofian paradigmaa joka 1600-luvulla ja 1700-luvulla valtasi protestanttisen Euroopan yliopistot. Aluksi keskeinen viitepiste oli hollantilaisen juristin Hugo Grotiuksen teos De jure belli ac pacis, joka ilmestyi Pariisissa Luonnonoikeuteen liittyvä opetus, jota annettiin sekä oikeustieteellisissä tiedekunnissa että filosofian laitoksilla, perustui Grotiuksen kirjan läpikäyntiin ja kommentointiin. Näin myös maamme ensimmäisessä yliopistossa Turun Akatemiassa, eli nykyisessä Helsingin yliopistossa, jossa jo 1640-luvulla luennoitiin luonnonoikeudesta Grotiukseen pohjaten ja 1673 julkaistiin Ruotsissa Lundin yliopistossa Pufendorfin kaksi luonnonoikeudellista pääteosta, jotka nousivat uuden protestanttisen luonnonoikeusteorian suureksi synteesiksi. Pufendorfin luonnonoikeudellisista pääteoksista tuli sadaksi vuodeksi eteenpäin yliopistojen peruslukemistoa, ja ne kuuluivat Grotiuksen pääteoksen ohella väitöskirjojen viitatuimpiin lähteisiin Pohjoismaissa. Grotiuksen ja Pufendorfin lisäksi modernin luonnonoikeusperinteen keskeisinä edustajina pidetään yleisesti Thomas Hobbesia, jonka huomautukset koskien luonnollisia moraalisia lakeja ja koskien valtiota vaikuttivat Pufendorfiin merkittävästi, sekä John Lockea, jonka poliittinen teoria osittain nojaa Pufendorfilaiseen luonnonoikeusteoriaan. Mutta mitä tämä protestanttisen Euroopan yliopistot vallannut perinne sitten oikein piti sisällään? Sana luonnonoikeus vie helposti ajatukset luonnollisiin oikeuksiin. Ja toki sekä Grotius että Hobbes myös puhuvat ihmisen luonnollisista oikeuksista. Oikeuksia enemmän huomiota saavat kuitenkin velvollisuudet ja luonnonlait. Hobbes ja Pufendorf näkevät luonnonlait sellaisina sääntöinä, joita ihmisten on noudatettava jotta mikään edes kohtalaisen stabiili poliittinen yhteisö olisi mahdollinen. Lähtökohtana oli havainto, että ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia ajautumaan keskinäisiin konflikteihin. Samalla ihminen on kuitenkin riippuvainen toisten ihmisten avusta. Jotta riitaisat ihmiset kykenisivät elää yhteisössä rauhanomaisesti, on heidän omaksuttava joitain yhteisiä pelisääntöjä, eli luonnonlait. Tavallaan luonnonlait siis ovat ne 2

3 minimisäännöt, joita ilman ihmiset eivät kykenisi elämään rauhassa keskenään. Hobbesin yhdeksäntoista luonnonlain luettelo alkaa perustavalla säännöllä jonka mukaan jokaisen on pyrittävä rauhaan niin paljon kuin voi; Pufendorfilla perustava luonnonlaki on että jokainen tavoittelee sosiaalisuutta, mikä tarkoittaa että jokainen edistää rauhanomaista yhteiselämää. Näistä ensimmäisistä periaatteista Hobbes ja Pufendorf johtavat muita luonnonlakeja, jotka palvelevat rauhanomaisen yhteiskunnan ylläpitämistä. Hobbes mainitsee luonnonlain asettamiksi velvollisuuksiksi muun muassa (2) sopimusten solmimisen rauhan takaamiseksi sekä (3) sopimusten noudattamisen, ja neljäntenä Hobbes mainitsee kiitollisuuden (4). Jolleivät ihmiset pyri noudattamaan sopimuksiaan, ei yhteiskunta voi pysyä pystyssä. Ilmeisesti sama pätee kiitollisuuteen. Jos ihmiset eivät ole valmiita antamaan toisilleen tunnustusta hyvistä teoista, seuraa tästä nopeasti ristiriitoja ja avointa väkivaltaa: yhteiskuntajärjestys järkkyy. Olennaista modernissa luonnonoikeusperinteessä on se, että luonnonlait, kuten myös valtion säätämät lait, mielletään puhtaasti maallisella tavalla yhteiskuntarauhan takeiksi. Poliittisen teorian puolella sekä Hobbes että etenkin Pufendorf korostavat että valtion tehtävät ovat puhtaasti maallisia: valtion on huolehdittava siitä, että yleinen järjestys yhteiskunnassa säilyy. Valtiolla ei sinänsä ole ideologista tai kasvattavaa tehtävää. Pufendorfin mukaan valtion ei myöskään tulisi liian innokkaasti sotkeutua kansalaisten uskonnolliseen elämään: tämä jääköön heidän yksityisasiakseen. Julkinen järjenkäyttö koskee vain täysin maallista hengissä säilymistä, ei eettistä täydellistymistä. Vastaavasti myös luonnonlait liittyvät vain ulkoiseen turvallisuuteen. Pufendorf tiedostaa poikkeavansa tässä keskiajalla perinteiseksi tulleesta tavasta käsitellä luonnonlakeja. Tarkastelkaamme nyt hieman yksityiskohtaisemmin, miten Pufendorf ymmärtää suhteensa tuohon perinteeseen. Pufendorf hyväksyy joitain sen yleisimpiä muotoiluja, todeten esimerkiksi että luonnonlait on johdettava ihmisen järjestä. Hän käsittää kuitenkin sen tavan, jolla järki tuottaa tämän moraalia koskevan tiedon, varsin toisella tavalla kuin keskiaikaiset edeltäjänsä. 3

4 II Pufendorfin mukaan voidaan erottaa kaksi pääasiallista moraalifilosofian lajia. Ensimmäinen näistä muistuttaa kuvauksen perusteella jonkinlaista klassista käsitystä, ehkä jonkin sortin Aristotelismia. Siinä eettisen pohdinnan kysymyksenä on se, mikä on hyvää tai hyödyllistä ihmiselle itselleen / / suhteessa hyvään elämään. (De jure naturae I.2 4). Avainsana tässä on hyvä elämä. Pufendorfin mukaan ihmisillä on kovin erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä. Ihmiset ovat kovin erilaisia ja tulevat omaksuneiksi kovin erilaisia käsityksiä siitä, mitä onnelliseen ihmiselämään kuuluu. Niinpä kysymys hyvästä elämästä on erittäin huono lähtökohta järjen pohdinnalle koskien moraalia. Niinpä meidän on valittava se toinen käsitys moraalitiedon luonteesta, eli luonnonoikeudellinen. Järki ei pysty tuottamaan luotettavaa tietoa hyvästä elämästä mutta kyllä luonnonlaeista. Seisahtukaamme hieman pohtimaan näitä Pufendorfin huomautuksia. Aristoteleen Nikomakhoksen etiikan ensimmäisessä kirjan luvussa seitsemän (I.7) etsitään tunnetusti ihmisen erityistä tehtävää (ergon). Ihminen pyrkii luonnostaan onnistumaan ihmisenä eli tulemaan onnelliseksi, mutta ymmärtääksemme mitä erityisesti ihmisenä onnistuminen tarkoittaa, on meidän tarkasteltava ihmisen luontoa ja tehtävää. Keskeisin ero muihin eläimiin on ihmisen rationaalisuus. Aristoteleen mukaan ihmisen tehtävä on siksi toteuttaa rationaalisuutta elämässään, niin käytöksen osalta kuin ajattelunkin. Eräässä mielessä voisi sanoa että ihmisen määritelmä rationaalisena eläimenä on Aristoteelisessa perinteessä vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta. Ihmisen elämän tarkoituksena on onnistuminen rationaalisena oliona. Keskiaikaisessa Aristotelismissa tämä ns. ergon-argumentti sai varsin keskeisen aseman, ja esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen luonnonoikeusteorian voi katsoa nojaavan siihen. Tähän argumenttiin sisältyy joukko oletuksia järjestä ja sen käyttökelpoisuudesta moraalin alueella. Ihmisen oletetaan kykenevän järkensä avulla oivaltamaan, minkälainen elämä on rationaaliselle eläimelle sopivaa. Hobbes ja Pufendorf hylkäävät tämän kuvan moraalifilosofiasta. Hobbesin mukaan ihmiset kutsuvat hyväksi sitä, 4

5 mitä sattuvat himojensa ajamina tavoittelemaan. Myös Pufendorf korostaa, että ihmiset eri aikoina tavoittelevat kovin erilaisia asioita, ja että se mikä yhden mielestä on hyvää on toiselle kauhistus. Keskustelun looginen päätepiste löytyy hieman myöhemmin John Locken teoksesta An Essay concerning human understanding. Myös Locke korostaa miten ihmiset tavoittelevat kovin erilaisia päämääriä ja omaksuvat erilaisia käsityksiä siitä, mistä inhimillinen onnellisuus koostuu tai miten sen voi saavuttaa. Niinpä minusta oli varsin turhaa tutkia, kuten entisajan filosofit tekivät, koostuuko summum bonum (ylin hyvä) rikkaudesta, vai ruumiillisesta nautinnosta, vai hyveestä, vai kontemplaatiosta: he olisivat yhtä hyvin voineet kiistellä siitä, löytyykö paras maku omenista, luumuista vai pähkinöistä, ja jakautua vastaustensa perusteella lahkoiksi. 1 Pufendorf hylkää Aristoteleen ergon-argumentin ja koko sille perustuvan käsityksen etiikasta. Järki ei voi tuottaa luotettavaa tietoa hyvästä elämästä, eikä luonnonlakeja voi siksi myöskään ymmärtää ohjeina kohti hyvää elämää. Tähän analyysiin myötävaikutti epäilemättä Pufendorfin ja muiden luonnonoikeusteoreetikkojen aikalaisanalyysi. Grotius, Hobbes ja Pufendorf joutuivat kaikki kokemaan uskonsotien ja niiden jälkimaininkien seuraamuksia elämässään. Grotiuksen kohdalla nämä seuraamukset olivat koitua kohtalokkaiksi. Hollantilainen Grotius puolusti valtion virkamiehenä kalvinistisesta enemmistökirkosta erkaantuneiden ns. arminiuslaisten oikeuksia, pyrkien estämään enemmistökalvinisteja rankaisemasta arministeja kerettiläisyydestä ankarin keinoin. Lopulta Grotiuksen esimies Oldenbarnevelt mestattiin ja Grotius itse joutui sananmukaisesti linnaan (Loevesteinin linnaan) nauttimaan elinkautista. Hänen vaimonsa Maria von Regersburg pelasti Grotiuksen kahden vuoden vankeuden jälkeen, ja pian Grotiuksen pääteos De jure belli ac pacis (Sodan ja rauhan oikeudesta) julkaistiin Pariisissa. Kirjassa tehtiin hyvin selväksi että valta kuuluu valtiossa maallisille hallitsijoille, ja että kirkolla ei ole omaa oikeutta tuomita kirkosta eroavia rangaistuksiin. 1 Hence it was, I think, that the philosophers of old did in vain inquire, whether summum bonum consisted in riches, or bodily delights, or virtue, or contemplation: and they might have as reasonably disputed, whether the best relish were to be found in apples, plums, or nuts, and have divided themselves into sects upon it. (Essay II.21 55). 5

6 Grotius myös huomauttaa ikään kuin sivumennen, etteivät ihmisten erilaiset ihanteet hyvästä elämästä ole luonnonoikeusteorian kannalta olennaisia. Ihmisillä on monenlaisia käsityksiä hyvästä elämästä, erilaisia elämäntyylejä ja traditioita. Jokainen tulkoon autuaaksi omalla tavallaan. Universaaliuteen pyrkivä luonnonoikeusteoria pyrkii vain tarjoamaan ne neutraalit ja yleiset raamit, joiden puitteissa ihmiset saavat ihanteitansa tavoitella. Tällainen erottelu universaalin moraalitieteen eli luonnonoikeuden ja tradition määräämien arvoperinteiden ja elämänihanteiden välillä oli keskeisellä sijalla sekä Grotuiksen että muiden modernien luonnonoikeusteoreetikkojen ajattelussa. Uskonsotien jälkimainingeissa vaikutti monien mielestä selvältä, ettei ihmisten pyrkimys ylimpään hyvään tai onnelliseen elämään ole heitä yhdistävä tekijä. Eri kristityt lahkot näyttäytyivät koulukuntina jotka jokainen väittivät omaavansa sen ainoan todellisen onnen reseptin, ainoan tien taivaaseen. Lahkojen keskinäiset sodat osoittivat, ettei pyrkimys onneen ja hyvään elämään ole niinkään ihmisiä yhdistävä, vaan pikemminkin konflikteja aiheuttava taipumus. Jotta ihmiset kykenisivät elämään rauhassa keskenään, olisi vedettävä jotain yleisiä rajoja sille, mitä ihminen onneen pyrkiessään saa muille tehdä. Jotta ylipäätään voisimme säilyä hengissä, tarvitsemme rauhanomaista yhteiskuntaa. Ja niinpä tarvitsemme yhteiskunnallisia normeja jotka ihmiset itse asettavat rajoittamaan toimintaansa juuri yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Järki ei siis modernien luonnonoikeusajattelijoiden mukaan pysty varmuudella ratkaisemaan kysymystä siitä, millaista hyvä elämä on ja miten se voidaan toteuttaa. Sen sijaan järki voi osoittaa, mitä sääntöjä meidän on minimissään kunnioitettava, jotta voisimme säilyä hengissä. Tällainen tieto on Pufendorfin mukaan niin varmalla perustalla, että siitä voidaan johtaa aitoja demonstraatioita jotka voivat tuottaa jykevän tieteen. (De jure naturae I.2 6). Pufendorf siis uskoo että järki voi tuottaa moraalia koskevaa tietoa. Hän uskoo myös että tämä tieto voi olla luonteeltaan varmaa ja tieteellistä. Luonnonoikeusteoriasta voi tulla moraalitiede (scientia moralis). 6

7 Saavuttaakseen tämän tieteellisen tiedon tason on luonnonoikeudessa jätettävä syrjään merkittävä osa sellaisia kysymyksiä joiden kimpussa klassinen moraalifilosofia kamppaili. Eettiset kysymykset koskien hyvää elämää ovat nyt rationaalisen keskustelun tuolla puolen. Pufendorfin moraalitiede on tässä suhteessa perin samankaltaista kuin Hobbesin. Myös Hobbes korostaa Leviathanissa miten luonnonlakeja koskeva tieto muodostaa koko todellisen moraalifilosofian kentän, eli mitään muuta moraalia koskevaa tietoa ei varsinaisesti olekaan. Ja niitä [eli luonnonlakeja] koskeva Tiede on se tosi ja ainoa Moraalifilosofia. (Leviathan 15 in fine). Pufendorfin puolustama järkikäsitys on siis suppeampi kuin klassinen, tai paremminkin: Pufendorfin teoriassa järjellä voidaan saada moraalia koskevaa tietoa aiempaa suppeammalta alueelta. Tämä rationaalisen moraalia koskevan tiedon suppeus liittyy toiseen modernin Pufendorfilaisen järjen piirteeseen, jota nyt siirrymme tarkastelemaan. III Hobbesin ja Pufendorfin moraalipsykologiassa oletetaan hieman yksinkertaistaen että ihminen on eräänlainen rationaalinen egoisti. Järki on kyky arvioida niitä keinoja, joita yksilö tarvitsee saavuttaakseen päämääränsä. Yksilöillä on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä onnesta, eivätkä he kykene näissä asioissa saavuttamaan mitään rationaalista konsensusta. Ainoa pyrkimys joka yhdistää kaikkia ihmisiä (ja muitakin eläimiä) on pyrkimys säilyä hengissä. Niinpä egoistit voivat saavuttaa rationaalisen konsensuksen koskien sellaisia asioita jotka edistävät tai haittaavat heidän kaikkien hengissä säilymistä. Mistään muista asioista me emme sitten rationaalista konsensusta voikaan saavuttaa. Tämä tarkoittaa samalla että järki tuottaa tietoa moraalisista normeista vain keinoina, ja ensisijaisesti keinoina rationaalisen egoistin omiin päämääriin. Esimerkiksi stoalaisessa etiikassa annetaan varsin toisenlainen kuva järjestä moraalia koskevan tiedon lähteenä. Syntyessään ihmiselle on stoalaisten mukaan ominaista etenkin pyrkimys oman hengen säilyttämiseen. Kasvaessaan ihminen kuitenkin oppii, elämänkokemuksen myötä, ettei oma 7

8 etu ole maailmassa aina tärkein asia. Ihminen oppii arvostamaan ensin oman perheen etujen tavoittelua, sitten oman yhteisön, ja lopulta koko ihmiskunnan. Samalla ihminen kypsyessään oppii joitain keskeisiä erotteluja kuten erottelun oikean ja väärän välillä. Järkeväksi voimme sanoa ihmistä joka on kypsynyt siinä määrin että hän ymmärtää (itsestään selvästi), ettei hän voi pyrkiä omaan etuunsa muiden ihmisten kustannuksella. Tässä järkeväksi ei siis sanota ihmistä joka osaa kalkyloida oman etunsa, vaan sellaista joka ymmärtää ettei omaa etuaan saa tavoitella muiden kustannuksella. Samantyyppinen piirre löytyy myös Aristoteelisesta etiikasta. Aristoteleen mukaan ihminen oppii yleensä kasvatuksen ja kokemuksen myötä asettamaan asiat oikeaan arvojärjestykseen. Järkeväksi kypsynyt ihminen ymmärtää hyvin että hyvä ihminen on oikeudenmukainen. Itse asiassa mikään järkevä moraalia koskeva pohdinta ei Aristoteleen mukaan ole mahdollista ennen kuin tällaiset perusasiat on opittu, ja ne ovat sellaisia oivalluksia jotka ihmiset saavuttavat elämänkokemuksen kautta, eivät kirjoja lukemalla. Siksi Aristoteles sanookin Nikomakhoksen etiikassa, ettei etiikkaa pidä opettaa nuorille ihmisille. Etiikkaa voi hyödyllisesti pohtia vain sellaiset ihmiset kuten me täällä joilla on jo jonkin verran elämänkokemusta ja tämän tuomaa viisautta. Me olemme ehtineet kokemuksen kautta viisastua. Olemme erehtyneet ja oppineet erehdyksistämme. Aristoteles uskoo että kaikki me järkeviksi kypsyneet kykenemme näkemään että oikeudenmukaisuus on itseisarvo, että järkevä ihminen on myös hyvä ystävä, ja niin edelleen. Kun sanon että sinä olet järkevä ihminen, tarkoitan että sinä pyrit toimimaan oikeudenmukaisesti, ja olemaan ystävillesi hyvä ystävä. Järki antaa siis klassisen mallin perusteella konkreettisesti ymmärrystä siitä, mitä asioita ihmisen tulee tavoitella. Järjellä on kyky arvioida päämääriä, nähdä että oikeudenmukaisuus on tavoiteltavaa, kuten myös rohkeus sekä sellaiset kvaliteetit jotka tekevät ihmisestä ystävilleen hyvän ystävän. Järkeväksi kypsyneellä ihmisellä järki antaa paljon oivallusta koskien päämääriä jotka ovat tavoittelemisen arvoisia sinällään. Tämä tietysti näkyy myös ergon argumentissa, jossa järki näkee mitä asioita rationaalisen eläimen kuuluu luontonsa perusteella tavoitella. Moderni käsitys järjestä on tähän 8

9 verrattuna selvästi instrumentaalinen. Tai paremminkin: modernissa kuvassa järki voi tuottaa tietoa siitä, millä tavalla moraalilait ovat keinoja kohti jotain muuta, mutta järki ei voi sanoa että joku teko on itsessään hyvä tai huono (ks. Pufendorf, De jure naturae I.2 6). Aiemmin mainitsemani modernin järkikäsityksen kapea-alaisuus liittyy sekin tähän järjen instrumentaaliseen luonteeseen, joka nähdäkseni on modernin järkikäsityksen perustavimpia piirteitä. Järki voi tuottaa tietoa moraalisista normeista vain siinä määrin kuin nämä ovat välineitä kohti hengissä säilymistä: järki ei siis voi sanoa mitään tekojen tai periaatteiden arvokkuudesta sinänsä. Tämä pätee myös hyveisiin. Seisahtukaamme hetkeksi hyveiden kohdalle. Aristoteleen keskustelu hyveistä kuvastaa Pufendorfin mukaan lähinnä paikallisia ihanteita. Siksi se ei voi tuottaa universaalia moraalia koskevaa tietoa. Se ilmentää enimmäkseen yhden satunnaisen yhteisön arvostuksia. Tällaiset huomautukset voisivat helposti johtaa lukijan ajattelemaan että Pufendorf ja Hobbes kokonaan luopuivat hyve-etiikasta. Muun muassa Alasdair Macintyre onkin tuotannossaan antanut ymmärtää, että modernilla aikakaudella luovuttiin hyve-etiikasta. Tämä on kuitenkin liioittelua. Pufendorf ja Hobbes eivät varsinaisesti luovu hyveistä, vaan antavat vain hyveitä koskevalle keskustelulle uudet, ei-aristoteliset raamit. Hobbesin mukaan hyveistä on kirjoitettu paljon ilman että on huomattu mikä on se rationaalinen perusta jonka vuoksi hyveenmukaista käytöstä perustellusti kehutaan. Nyt Hobbes on valmis paljastamaan sen meille: hyveellinen käytös on luonteeltaan sellaista käytöstä joka edistää yhteiskuntarauhaa ja joka sen kautta tuottaa meille kaikille neutraalia hyötyä eli turvaa henkikultaamme (Leviathan 15). Pufendorf määrittelee samassa hengessä: [S]ellaiset mielen taipumukset ovat hyveitä, jotka saavat ihmisen toimimaan omaa sekä yhteiskunnan säilymistä edistävällä tavalla; sellaiset taipumukset taas ovat paheita jotka saavat ihmiset toimimaan tavalla joka johtaa heidän omaan sekä yhteiskunnan tuhoon. (De jure naturae I.4 6). Hobbesin ja Pufendorfin käsityksen perusteella se todellinen järkisyy, miksi kehumme ihmistä joka on luonteeltaan avulias, ei ole 9

10 avuliaisuus itsessään, vaan sen yleiset hyödylliset seuraamukset. Vastaavasti henkilö, joka on oikeudenmukainen, ansaitsee kehuja siksi, että hänen oikeudenmukainen toimintansa ylläpitää rauhanomaista yhteiselämää. Vastaavasti voimme oikeudenmukaisuudesta tietää järkiperustein vain sen, että jos kakkua ei jaeta tasan, seuraa tilanteesta helposti riitaa. Niinpä järki kehottaa tavoittelemaan oikeudenmukaisuutta, ei siksi että se olisi itsessään hyvä asia, vaan vain siksi että se edistää yhteiskuntarauhaa. Mitään itseisarvoja järki ei kykene meille paljastamaan. Onko edellä sanottuun sääntöön kuitenkin yksi paradoksaalinen ja merkittävä poikkeus? Järki pystyy Pufendorfin mukaan tuottamaan tietoa moraalin alueella vain keinoista hyötyyn eli viime kädessä hengissä säilymiseen. Onko tämä päämäärä sitten kaiken moraalisen varsinainen perusta, onko se itseisarvoinen päämäärä? Tarkoittaako Pufendorf, että ihmisen järki kykenee oivaltamaan ainakin yhden itseisarvoisen päämäärän, eli ihmisen hengissä säilymisen? Ei välttämättä. Jopa pyrkimys säilymään hengissä voidaan (itse asiassa varsin luontevasti) ymmärtää keinoksi pikemminkin kuin päämääräksi sinänsä. Jos minä kuolen, en kykene tyydyttämään maallisia mielihalujani. Hengissä säilyminen on siis välttämätön ehto elämästä nauttimiselle ja halujensa tyydyttämiselle täällä (olivatpa halut mitä hyvänsä). Hengissä säilyminen ei ole universaali arvo tai kaikkien omaksuma päämäärä sinänsä, vaan elämäkin on tavallaan vain keino. Jos et elä, et voi tyydyttää mielihalujasi. Juuri siksi hengissä säilyminen onkin kaikkien rationaalisten egoistien yhteisesti hyväksymä päämäärä, juuri siksi se on tavallaan neutraali. Jos Hobbesia ja Pufendorfia tulkitsee näin, ja minusta se on hyvinkin perusteltua, ei järki heidän mukaansa voi tuottaa tietoa yhdestäkään päämäärästä, vaan vain keinoista. Niinpä se, mitä järki voi sanoa moraalista, koskee vain sitä millä tavalla moraalisäännöt tai hyveet ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä, miten ne tuottavat hengissä säilymistä eli turvaa. Järki ymmärtää moraalisääntöjen instrumentaalisen arvon, mutta ei niiden itseisarvoa. On aika päättää tämä alustava analyysi varhaismodernin luonnonoikeusteorian järkeä koskevista käsityksistä. Pufendorfin ja Hobbesin 10

11 kuvauksissa järki näyttäytyy varsin kapea-alaisen moraalia koskevan tiedon tuottajana. Järki ei voi tuottaa tietoa elämänihanteista tai hyvästä elämästä, se ei voi paljastaa elämän tarkoitusta. Sen sijaan järki kykenee laskelmoimaan mitä keinoja käyttäen ihminen kykenisi tehokkaimmin takaamaan hengissä säilymisensä, ja sen kautta mahdollisuutensa tavoitella niitä erilaisia päämääriä joita ihminen himojensa ajamana sattuu elämässään tavoittelemaan. Ihminen on rationaalinen eläin tarkoittaa siksi Pufendorfin ja Hobbesin modernissa kuvassa vain sitä, että ihminen on eläin joka kykenee laskelmoimaan ja tavoittelemaan omaa etuaan suunnitelmallisesti. Järki, sanoo Hobbes, on kyky laskea, ja se tekee ihmisestä muita eläimiä paremman vain yhdessä määrätyssä suhteessa; se tekee nimittäin ihmisestä kykeneväisen laskelmoimaan mahdollisten tekojensa seuraamukset etukäteen (Leviathan I.6). Sama väite löytyy myös Pufendorfilta. Järki on kyky jonka perusteella ihminen kykenee taitavammin suunnittelemaan tekonsa ja valitsemaan tehokkaimman keinon saavuttaa päämääränsä (De jure naturae I.2 6). IV Ennen kuin lopetan esitelmäni, haluan nostaa esille yhden mielestäni keskeisen piirteen Pufendorfin puolustamassa modernissa käsityksessä järjestä. Pufendorfin mukaan ihminen on egoisti, ja järki on kyky edistää omaa etua suunnitelmallisesti. Niinpä rationaalinen eläin kykenee muodostamaan itselleen universaalisia hyötyperiaatteita. Valistunut egoisti tajuaa muun muassa että on hänen omien etujensa mukaista ylläpitää uskollisuuden normia ystävyyden osalta. Vaikuttaisi kuitenkin luontevalta sanoa, että tämän ymmärtäminen on eri asia kuin uskollisuuden ymmärtäminen ystävän velvollisuudeksi. Puhtaasti instrumentalistisen järkeilyn perusteella ei vaikuttaisi olevan mahdollista perustella sellaisia moraalisesti normatiivisia väitteitä kuin ystävälle tulee olla uskollinen tai todellinen ystävä on ystävälleen uskollinen. Tällaiset moraalisesti normatiiviset väitteet tuovat mukanaan ajatuksen moraalisesta pitämisestä (ought) tai velvollisuudesta. Pufendorfin oma käsitys moraalisen normatiivisuuden luonteesta ja perustasta ei ole kauhean yllättävä. Pufendorfin mukaan jokainen ihminen on 11

12 luonnostaan tietoinen Jumalan olemassaolosta. Jumalan idea puolestaan on erityisluontoinen: se on ajatus oliosta, jonka käskyt ovat itsestään selvästi moraalisella tavalla velvoittavia. Se jolla on idea Jumalasta jota ei ole velvollisuus totella, hänellä ei oikeastaan ole ideaa Jumalasta lainkaan. Ilman tätä ajatusta Jumalasta joka käskee meitä pyrkimään säilymään lajina, ihminen voisi ymmärtää luonnonlait vain hyötyperiaatteina. Mitään moraalista velvollisuutta ei olisi olemassa. Niinpä kaikki moraalisesti normatiiviset väitteet saavat Pufendorfin teoriassa normatiiviseksi lähtöpremissikseen lauseen: on olemassa Jumala, joka tahtoo että teemme näin. Pufendorfin oma teoria moraalisen normatiivisuuden luonteesta ei ehkä tänään herätä suunnattomia riemunkiljahduksia. Hänen käsityksessään moraalisen normatiivisuuden luonteesta on kenties myös jotain epäilyttävää. Samalla Pufendorf tarjoaa meille mielestäni hyödyllisen ajatuksen, esittäessään ettei järki sellaisena kuin hän sen ymmärtää voi tarjota perustaa moraalisesti normatiivisille väitteille. Pufendorfin teorian keskeisin popularisoija 1700-luvulla oli ranskalaissyntyinen Jean Barbeyrac. Barbeyrac selventää Pufendorfin kantaa vastatessaan saksalaisen filosofin Leibnizin Pufendorfkritiikkiin. Järki, huomauttaa Barbeyrac, antaa meille paljon sellaista tietoa joka voi motivoida meitä toimimaan tietyllä tavalla. Myönnän, sanoo Barbeyrac että jos asiaa miettii oikein, tulee vakuuttuneeksi että oma intressimme, kun kaikki on laskettu mukaan, vaatii meitä noudattamaan järjen antamia ohjeita. Mutta eikö jokaisen ole sallittua luopua omasta edustaan, niin kauan kuin mikään muu ei tätä estä? Ihminen joka ei käyttäydy maksimaalisesti omaa hyötyä tuottavalla tavalla ei ehkä käyttäydy ihan järkevästi, mutta miksi hänen käytöksensä olisi tuomittavaa? (Ecrits, p. 221). Pufendorfin mukaan moraalisille vaateille on olennaista että me tunnemme että meidän pitäisi tai tulisi noudattaa niitä, riippumatta siitä miten vahvat motiivit meillä on tehdä niin. Koen esimerkiksi että minun tulee auttaa ystävääni sellaisessakin tilanteessa jossa ei ole mahdollista että minä hyötyisin siitä itse. Jos en auta ystävääni, koen että minä ansaitsen tulla haukutuksi tai jopa rangaistuksi. Juuri tämä ansaitseminen on nähdäkseni olennaisin kohta. Pufendorfin mukaan rationaalinen egoismi ei kykene selittämään tätä 12

13 moraalisen kehun tai rangaistuksen ansaitsemista. Vastaavasti järki ei kykene selittämään sitä, millä tavalla tunnen että minun pitää noudattaa moraalilakia tai esimerkiksi olla uskollinen ystävä. Tässä Pufendorf on epäilemättä aivan oikeassa. Pufendorfin huomio liittyy tavallaan myös siihen, mitä kutsutaan Humen laiksi tai Humen giljotiiniksi. Pufendorfilaisittain ymmärrettynä järki kykenee tuottamaan monenlaista faktatietoa. On esimerkiksi fakta, ettei ihmiskunta säily ilman pelisääntöjä. Järki ei kuitenkaan kykene johtamaan tällaisista faktoista mitään normatiivisia johtopäätöksiä, ellei sillä ole jokin normatiivinen premissi lähtökohtanaan. Toisella tavalla muotoiltuna Pufendorf törmää tässä ongelmaa jota Kant tematisoi erotellessaan hypoteettiset ja kategoriset imperatiivit toisistaan. Pufendorfilaisittain ymmärrettynä järki kykenee tuottamaan vain hypoteettisia imperatiiveja. Se kykenee vain toteamaan, että jos toimit näin, seuraukset ovat nämä. Se kykenee esimerkiksi osoittamaan, että jos sopimusten sitovuuden normista luovutaan, tulee ihmisillä suuria vaikeuksia elää yhdessä. Tällä on tietysti seuraamuksia yksilön oman turvallisuuden kannalta. Sekä Pufendorf että Kant korostavat kuitenkin, ettei näistä havainnoista seuraa mitään moraalista johtopäätöstä. Näistä ei seuraa mitään väitettä että minulla on moraalinen velvollisuus pitää solmimani sopimukset. Pufendorfilainen ja Hobbesin puolustama moderni käsitys järjestä synnytti uudenlaisen kuvan moraalisesta toiminnasta ja moraalipsykologiasta. Tämä uusi käsitys on tavalla tai toisella olennainen koko modernin yhteiskuntatieteen ja ihmiskäsityksen kentässä. Uuden käsityksen mukaan rationaalinen eläin on olennaisesti homo oeconomicus, omien etujensa suunnitelmallinen tavoittelija. Historiallisesti katsoen tämän uuden kuvan puolustaminen liittyi uskonsotien jälkeiseen aikaan sekä koettuun tarpeeseen luoda selkeämmin maallinen ja uskonnollisesti neutraali teoria ihmisestä moraalisena ja poliittisena toimijana. Tämä uusi ihmiskuva muodostaa myös sen teoreettisen pohjan jolle modernit teoriat valtiosta ja laajemminkin moderni moraalifilosofia rakennettiin. Samalla tämä moderni kuva järjestä synnytti tiettyjä jännitteitä moraalifilosofiassa. Keskeisin näistä liittyy siihen 13

14 millä tavalla moraaliin tuntuu liittyvän jotain sellaista pakottavaa tai sellaisella tavalla toimimaan vaativaa, jota rationalistinen egoismi ei kykene selittämään. Elizabeth Anscombe piti vuonna 1958 ilmestyneessä artikkelissaan ( Modern Moral Philosophy Philosophy 1958) moraalisen pitämisen ( ought ) ongelmaa jopa niin perustavana ja modernin filosofian oletusten perusteella ratkeamattomana, että koko moderni moraalifilosofi tulisi tähän vedoten lakkauttaa. Pääasiallinen syy ongelman ratkeamattomuuteen oli Anscomben mielestä modernin filosofian kykenemättömyys tuottaa mitään uskottavaa moraalipsykologiaa. En päätä tätä esitelmää sanomalla että Anscombe oli oikeassa. Sen sijaan pidän hänen huomautustaan kyllä arvokkaana ja kiinnostavana. Tässä esitelmässä olen ehdottanut että uuden ajan alun moraalipsykologia ja etenkin se uusi tapa jolla järki ymmärrettiin, asetti moraalifilosofian uudenlaisten haasteiden eteen. Olen ehdottanut että Pufendorfin ja Hobbesin puolustama instrumentalistinen käsitys järjestä oli keskeinen osa sekä poliittisen filosofian että moraalifilosofian kentän uutta jäsennystä. Tämän uuden jäsennyksen myötä moraalifilosofian kentästä tippuivat pois monet perinteiset moraalifilosofian teemat samalla kun muun muassa kysymys moraalisen normatiivisuuden luonteesta ja perustasta nousi modernin järkikäsityksen tuottamien jännitteiden ansiosta yhdeksi moraalifilosofian ydinkysymyksistä. 14

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä

Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä Petter Korkman [Luento sosiologian laitoksen luentosarjassa Luonto ja kulttuuri 1700-luvun yhteiskuntafilosofiassa, pidetty 16.3.2004. Oheistekstinä

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

ESSEE 1: Moderni ihmiskuva moraalin näkökannalta

ESSEE 1: Moderni ihmiskuva moraalin näkökannalta ESSEE 1: Moderni ihmiskuva moraalin näkökannalta Johdanto Informaationverkostojen tutkinto-ohjelmassa meitä pyritään opettamaan katsomaan asioita monelta eri kannalta ja riisumaan mustavalkoisuuden verhot.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus Millin utilitarismi Englantilainen filosofi ja taloustieteilijä John Stuart Mill (1806-1873) oli aikakautensa kuuluisimpia yhteiskunnallisia ajattelijoita. Hänen lapsuuttaan ei voi millään mittapuulla

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Valtio ja sen lait modernissa luonnonoikeusperinteessä

Valtio ja sen lait modernissa luonnonoikeusperinteessä Valtio ja sen lait modernissa luonnonoikeusperinteessä Petter Korkman [Tämä artikkeli on ilmestynyt teoksessa J. Tontti, K. Mäkelä, H. Gylling: Filosofien Oikeus I, Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Julkaisuja,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut AVA U K S E T Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut PAULI NIEMELÄ Etiikka eli moraalifilosofia tutkii moraalia, tässä tapauksessa hyvinvointivaltion palvelujen moraalia. Miten hyvinvointivaltion palvelut

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Konferenssiesitelmä ja miten se tehdään. Saija Isomaa & Arja Nurmi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

Konferenssiesitelmä ja miten se tehdään. Saija Isomaa & Arja Nurmi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Konferenssiesitelmä ja miten se tehdään Saija Isomaa & Arja Nurmi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Akateeminen esitelmä tiedeyhteisössä Saija Isomaa Saija.Isomaa@uta.fi

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Omaisuuden turmelevasta vaikutuksesta. tutkielma omaisuuskäsitteen asemasta, luonteesta ja merkityksestä Jean-Jacques Rousseaun varhaistuotannossa

Omaisuuden turmelevasta vaikutuksesta. tutkielma omaisuuskäsitteen asemasta, luonteesta ja merkityksestä Jean-Jacques Rousseaun varhaistuotannossa Omaisuuden turmelevasta vaikutuksesta tutkielma omaisuuskäsitteen asemasta, luonteesta ja merkityksestä Jean-Jacques Rousseaun varhaistuotannossa MISHA LINDVALL Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

VIISAUS, FILOSOFIA JA

VIISAUS, FILOSOFIA JA VIISAUS, FILOSOFIA JA ANKARA TIEDE Länsimaiden tähänastiset viisaat: Sokrates, Hegel ja Kojéve juha.himanka@helsinki.fi VIISAUS ANTIIKIN FILOSOFIASSA Alexandre Kojéve (1902 1968): Tajusin, että Kreikassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 13.10.2015 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot