YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

Transkriptio

1 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka

2 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan keskeiset teoriat velvollisuusetiikka (kantilaisuus) seurausetiikka (utilitarismi) hyve-etiikka Tuntea filosofisen etiikan keskeisiä tutkimusalueita, kuten lääkintäetiikka tekniikan etiikka talousetiikka Ymmärtää teologisen etiikan näkökulmia eri pääkirkkojen eettiset näkökulmat (lut., ref., kat., ort.)

3 Ohjelma (ma, to, pe PII) Johdanto/ohjeet ma Käsitteet to Pe ei kertaa Teoriat Kantilaisuus ma Utilitarismi to Hyve-etiikka pe Soveltava etiikka Lääkintäetiikka ma 9.11 Tekn. etiikka to Talousetiikka pe Kirkkojen etiikka Katolinen / Ort. to Lut. / Ref. pe Kertaus PE HUOM: ma ja to ei ole luentokertaa

4 Tämän luennon tavoite Arvioida krist. teologian ja moraalifilosofian suhdetta Tutustua moraalin ja etiikan tutkimuksen alueisiin Ymmärtää etiikan tutkimuksen rooli yliopistolla

5 Muutos todellisuuskäsityksissä (alkuperäinen: Olli-Pekka Vainio) Scotus ( ): ihminen nimeää asiat (nominalismi) Luther ( ): järki ei arvioi todellisuutta oikein Descartes ( ): minä on varman tiedon lähde Kant ( ): ilmiömaailma (todellinen/tavoittamaton) Nietzsche ( ): hulluutta ylittää kokemusmaailma Derrida ( ): todellisuus & totuus vain määrittelyä Vainio, O-P: Kuinka Luther pilasi kristinuskon? Esitelmä Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksessa

6 Moraalin ja etiikan tutkimusalue

7 Moraalikeskustelun alue Moraalinen (lait tavat etiketti) hyvä, paha, oikea, väärä, velvollisuus, kielto, ym. abortti, eutanasia, itsemurha, seksuaalisuus, ym. Ei-moraalinen asia joka ei sis. normeja tai arvoja Epämoraalinen jonkin hyväksytyn moraalin vastainen Kirjavainen

8 Moraalin asema yhteiskunnassa Moraalin asema yhteiskunnassa on perustavanlaatuinen moraali lakien ja juridisen legitimiteetin yläpuolella Ellei näin olisi, monet universaalikäsitteet tyhjentyisivät puhe esim. ihmisoikeuksista olisi turhaa Moraali-instituutioon nojaavat oikeusjärjestys hallinto yksityinen käytös Kirjavainen

9 Kysymys moraalin perustasta: Raamattu vai ihmisjärki? Moraalin alkulähde: maailmassa / maailman ulkopuolella? Mitä minun pitää tehdä, hyvä opettaja, että perisin iankaikkisen elämän? Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. (Lk 18:18-19, Rk 32 mukaan) Näkemys luonnollisesta moraalilaista ihmisjärki määräävänä Aristoteles ( e.kr.) Raamattu + ihmisjärki yhdessä T. Akvinolainen ( /5) Luther ( )

10 Krist. teologia ja moraalifilosofia Kristinusko ei ole ensisijaisesti moraalioppi tietynlainen näkemys moraalista ja etiikasta Moraalifilosofit eivät usein huomioi em. seikkaa Celsus (suom. Kelsos, Todellinen oppi, 100-l jkr.) Krist. teologian ja moraalifilosofian hajanaisuus Kleemens Aleksandrialainen, Origenes, Augustinus Tuomas Akvinolainen Irwin, T. (2011) The Development of Ethics. Oxford U. Press. Vol

11 Vaikutuksen hajanaisuuden syitä Epäyhtenäinen antiikin kreikkalainen moraaliteoria Platon, Aristoteles, Sokrates Siirtymä juutalaisuuden ja kristillisen uskon välillä moraaliopetuksessa Krist. usko liittyy moraalifilosofiaan eri tavoin käsitteet: ihmisluonto, armo, pelastus, inkarnaatio käsitykset etiikasta: hyvyys, oik. muk., hyve, vapaus, Toora, evankeliumit, Paavalin kirj. eril. vaatimukset eri liittymäkohdat ns. sekulaariin etiikkaan Irwin (2011) Vol. 1.,

12 Tavallisen (sekulaarin) etiikan hyöty kristinuskolle kolme näkökulmaa Krist. usko yhtenevä kreikk. moraalifilosofian kanssa kristinusko täydellistää (Origenes, T. Akvinolainen) Kristinusko konfliktissa antiikin etiikan kanssa järjen päätelmillä etsitään kristillisen moraalin perustelut (Duns Scotus, William Ockham) Neutraali positio (Luther, osin) kristinusko ei tyhjenny vain etiikkaan tai ihmissuhteisiin Irwin (2011), Vol. 1,

13 Motivaatio moraaliseen toimintaan Moraali asetettu hyveellisille (Tuomas Akvinolainen, ) valituille (Jean Calvin, ) John Locke ( ): Pahojen on toteltava moraalivelvoite riippuu Jumalan rangaistusvallasta David Hume ( ): Jumalaa ei tarvita rakastavat vanhemmat yhteisöllinen tuki Herdt, J. (2000) Religious ethics, history, and the rise of modern moral philosophy. Journal of Religious Ethics 28 (2),

14 Haaste: ihmisen autonomia Moraalisen velvoittavuuden vaade ihmisen kokemus järki Moraalifilosofian muutos ei-uskonnolliseksi uskonnon sovittaminen tai yhdistäminen autonomiaan ennen 1600-l: onko usko aitoa? jälkeen: onko usko totta? Herdt

15 Ns. kadunmiehen etiikka: Autenttisuuden etiikka (C. Taylor) Charles Taylor: Autenttisuuden etiikka (suom. 1995) Meidän on saavutettava kyky kuunnella moraalitunteita, jotta voisimme olla aitoja ihmisiä Ihminen itsessään etiikan lähtökohta/moraalin mitta hyvyys löydetään omasta sisäisestä maailmasta Jokainen etsii ideaalinsa (tapa elää / olla ihminen) autenttisuuden idea täynnä sisäisiä jännitteitä, heikkouksia ja ristiriitaisuuksia (T. Wallenius) Taylor, C. (1992) The Ethics of Authenticity. Harvard U. Press. Lainaus suomeksi Wallenius, T. (1995) Charler Taylor: Autenttisuuden etiikka N & N 3,

16 Autenttisuuden etiikan oletuksia Eettinen pohdinta rakentaa moraali-identiteettiä kulttuurin viihteellistyminen, aika- ym. rajoitteet? Moraali-ideaali perustuu tai on alisteinen järjelle miksi luottamus järkeen? Järki filosofiassa toiseuden tai erilaisuuden palvelijana kun etsitään vaihtoehtoja krist. moraalille moraalisia tuomioita langettavana herrana mikäli krist. moraalikäsitys ei muutu Wallenius

17 Kirjallisuutta / muita lähteitä Irwin, T. ( ) The Development of Ethics. Vol. I-III. Oxford: Oxford University Press. Kirjavainen, H. (1996) Moraali, motivaatio ja sosiaalietiikka. Johdatus eräisiin motivaatioteoreettisen sosiaalietiikan keskeisiin ongelmiin. Pieksämäki: STKS Julkaisuja 199. Wright, G. H. von (2000) Hyvän muunnelmat (alkup. Varieties of Goodness, 1963) Otava: Keuruu