PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet"

Transkriptio

1 Osa

2 1 (23) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet Luonnosversio

3 2 (23) SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TEKNINEN ESITTÄVÄ Mallinnustarkkuus ja mallin eheys Esittävän havainnollistamisen käyttötapauksia HANKEEN ERI VAIHEISSA Lähtötietomalli Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Esi- ja yleissuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Tie-, rata- ja rakennussuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Rakentaminen Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Ylläpito Liite 1 Liite-esimerkki... 23

4 3 (23) 1 YLEISTÄ Havainnollistaminen on yksi tietomallien käyttötarkoitus, jota käytetään erityisesti suunnitteluprosessin aikana. Havainnollistamista käytetään eri ratkaisujen analysointiin ja vertailuun. Havainnollistaminen voidaan jakaa kahteen osaan; tekninen havainnollistaminen ja esittävä havainnollistaminen. Teknisellä havainnollistamisella tarkoitetaan tietomallien visuaalista ulkoasua, jonka avulla mallin eri rakenneosat voidaan erottaa silmämääräisesti toisistaan. Teknisessä havainnollistamisessa esimerkiksi värit kuvaavat erilaisia järjestelmiä todellisten materiaalien sijasta. Teknisen havainnollistamisen laatuvaatimukset ovat esittävää havainnollistamista alemmat. Tekninen havainnollistaminen toimii kommunikaatiovälineenä suunnitteluryhmälle, tilaajalle, hankkeen johdolle ja työmaalle. Esittävä havainnollistaminen sisältää suunnittelijan näkemyksen hankkeesta ja sen suunnitteluratkaisuista ja on usein valokuvamainen. Esittävää havainnollistamista tehdään esimerkiksi hankkeiden yleisötilaisuuksiin ja median käyttöön ja sen laatuvaatimukset ovat usein hyvin korkealla. Tämä ohje ei ota kantaa esittävän havainnollistamisen laatuvaatimuksiin, niihin liittyvien tehtävien laajuus ja tarkkuus määritellään erikseen hankkeen tarjouksessa ja sopimuksessa. Tietomallintaminen tuottaa kolmiulotteista tietosisältöä havainnollistamisen lähtökohdaksi. Kuva 1.1 tekninen havainnollistaminen Kuva 1.2 esittävä havainnollistaminen

5 4 (23) 2 TEKNINEN Teknisellä havainnollistamisella tarkoitetaan tietomallien rakennusosien, objektien ja tasojen visuaalista ulkoasua. Lähtökohtaisesti inframallien mallinnusosat voidaan tunnistaa geometrisen muodon perusteella. Tämän lisäksi muita havainnollistamistapoja ovat väri, läpinäkyvyys, värin kylläisyys/tummuus, rasteri, ominaisuustieto, taso, objektikoodi sekä symboliikka (numerot, kirjaimet, merkit). On tavoitteen mukaista, että inframalleista voidaan erottaa visuaalisesti toisistaan: kohdealueen nykytila suunniteltu tilanne ja sen eri rakenneosat purettavat kohteet toteutunut tilanne, sekä epävarma tieto. Teknisessä havainnollistamisessa eri järjestelmiä ja rakennusosia (mallinnusosia) kuvataan niille määrätyillä väreillä. Näin havaitsijan on helppo tunnistaa heti mistä mallinnusosasta on kyse, onko se nykyinen, suunniteltu vai jo toteutettu. Tässä ohjeessa on kuvattu värisävyt, joita käytetään eri mallinnusosien pintojen esitystapana inframalleissa (mikäli tarkempaa ohjeistusta ei ole). Teknisen havainnollistamisen tavoitteena on auttaa saamaan kokonaiskuva hankkeesta ja luomaan yhtenäinen toimintamalli eri hankkeiden ja toimijoiden välillä. Tietosisältö ja sen esitystapa (geometrinen muoto) määräytyvät ensisijaisesti muiden ohjeiden perusteella, kuten Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje ja tulevat ohjeet: 4: Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet, 5: Rakennemallit; Järjestelmät, 6: Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat (www.infrabim.fi ) Inframalleissa käytetään suunnitelma- ja toteumatiedon osalta havainnollisuuden vuoksi voimakkaita ja tunnistettavia värejä. Nykytilaa kuvaavat kohteet kuvataan mallinnusosion mukaisilla, mutta vaaleammilla värisävyillä. Havainnollistamisessa käytettävät värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1. Taulukossa kuvatut värit on esitystapa pinnoille. Kaikki taiteviivat ovat väriltään punaisia. Mallinnusosion lisäksi väliaikaiset rakenteet, purettavat kohteet, toteumatieto, liittyvät hankkeet sekä epävarma tieto esitetään omalla, tunnistettavalla värisävyllä. Teknisessä havainnollistamisessa eri järjestelmiä ja rakennusosia (mallinnusosia) kuvataan niille määrätyillä väreillä. Käytettävät värit on esitetty taulukossa 2.1. Ohje Suunnitelma- ja toteumatiedon osalta käytetään voimakkaita ja kirkkaita värejä. Nykytilaa kuvaavat kohteet kuvataan mallinnusosion mukaisilla, mutta vaaleammilla värisävyillä.

6 5 (23) Väliaikaiset rakenteet, purettavat kohteet sekä toteumatieto esitetään omalla, tunnistettavalla värisävyllä. Käytettävät värisävyt on esitetty taulukossa 2.1. Epävarma tieto on havainnollistettava tietomallissa. Ohje Epävarma tieto voidaan esittää mallissa läpinäkyvyydellä. Ohje Kaikki taiteviivat ovat väriltään punaisia. Esimerkki Esimerkiksi vesijohto esitetään tietomallissa sinisellä (3100, Vesihuollon järjestelmät, Vesijohto, Suunniteltu, Väri: vaaleansininen). Jos vesijohdon korkotieto tai muu tarkkuustieto on epävarma, esitetään se sinisellä värisävyllä ja epävarmaa tietoa asetetaan merkitsemään värisävyn läpinäkyvyys 50 %. Vastaavasti olemassa oleva vesijohto esitetään lähtötietomallissa vaaleansinisellä. Mallinnusosan geometrinen muoto sekä tarkentavat meta- ja ominaisuustiedot määritetään muiden ohjeiden perusteella. Kuva 2.1 Kuvassa olevan kadun suunnitellut hulevesijohdot on esitetty vihreällä. Olemassa olevat hulevesijohdot on esitetty vaalealla vihreällä ja purettavat johdot violetin sävyllä. Läpinäkyvyydellä on esitetty johdon korko- tai tarkkuustason epävarmuutta.

7 6 (23) Kuva 2.2 tekninen havainnollistaminen värein Kuva 2.3 tekninen havainnollistaminen harmaan sävyillä

8 7 (23) Taulukko 2.1 Infran yhdistelmämallissa käytettävät mallinnusosien värit Littera Selite Tarkenne Nykytila Väri Suunniteltu 1000 Maa- pohja ja kalliorakenteet vaaleanharmaa harmaa 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat vaaleanharmaa harmaa 1200 Pilantuneet maat ja rakenteet vaaleanharmaa harmaa 1300 Perustusrakenteet vaaleanharmaa harmaa 1400 Pohjarakenteet vaaleanharmaa harmaa 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet vaaleanharmaa harmaa 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot vaaleanharmaa harmaa 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit vaaleanharmaa harmaa 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt vaaleanharmaa harmaa 2000 Päällys- ja pintarakenteet vaaleanruskea ruskea Päällysrakenteen osat ja radan 2100 alusrakennekerrokset vaaleanpunainen punainen 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset harmaa musta 2300 Kasvillisuusrakenteet vaaleanvihreä vihreä 2400 Ratojen päällysrakenteet vaaleanruskea ruskea 3100 Vesihuollon järjestelmät Vesijohto vaaleansininen sininen 3100 Vesihuollon järjestelmät Sadevesi vaaleanvihreä vihreä 3100 Vesihuollon järjestelmät Jätevesi vaaleanpunainen punainen Turvallisuus, rakenteet ja 3200 opastusjärjestelmät harmaa musta 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Sähköjohdot ja -kaapelit vaaleankeltainen keltainen 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Tietoliikennekaapelit vaaleanvihreä vihreä 3400 Lämmön ja kaasunsiirtojärjestelmät vaalea magenta magenta 4000 Rakennustekniset rakennusosat Sillat, taitorakenteet, rakennukset vaaleansinen sininen Taiteviivat - punainen Väliaikaiset rakenteet - vaaleanpunainen Purettavat kohteet - violetti Toteuma (AsBuilt) - oranssi Epävarma tieto Korkotieto tai muu tarkkuustaso epävarma. Tilavaraus tai keskeneräinen suunnitelmatieto. Esim. Läpinäkyvyys 50% Esim. Läpinäkyvyys 50%

9 8 (23) 3 ESITTÄVÄ Esittävä havainnollistaminen on monimutkaisten ja teknisten lähtötietojen havainnollistamista katselijalle helposti ymmärrettävässä muodossa. Tavoitteena on hyödyntää havainnollistavaa kuva- ja videomateriaalia kommunikoinnin, ymmärtämisen, näkemisen ja asioiden selventämisen apuvälineenä. (Junnonen 2009) Esittävän havainnollistamisen tavoitteena on havainnollistaa kohde mahdollisimman todenmukaisena. Etenkin virtuaalimalli-tekniikka on luotettava tapa, sillä se perustuu tarkasti käytettävissä olevaan tietoon eikä vääristä olemassa olevia tai suunniteltuja rakenteita. Se myös mahdollistaa kohteen vapaan tarkastelun eri puolilta, jolloin myös hankkeen negatiiviset puolet tulevat esiin ja havainnollistaminen on neutraalia ja luotettavaa. Kuva 3.1 Esittävän havainnollistamisen tavoitteena on havainnollistaa kohde mahdollisimman todenmukaisena. Aivan kuten tekninen havainnollistaminen, esittävä havainnollistaminen perustuu tietokoneen avulla luotuun 3D-geometriaan, jonka lisäksi kohteelle määritetään materiaalien ja valaistuksen avulla myös oikeanlainen ulkonäkö. Materiaalien perusominaisuudet ovat väri, läpinäkyvyys, heijastavuus ja kiiltävyys. Oikeat luonnonmateriaalit ovat harvoin tasaisia väripintoja ja niiden tekstuurit määritellään visualisointiohjelmissa rasterikuvatiedostojen avulla. Nämä kuvatiedostot voivat olla esimerkiksi valokuvia materiaalien pinnoista, kuten rakennuksen julkisivusta. Myös valaistus pitää määrittää, jotta mallista näkyisi jotain katselijan silmiin. Yleensä infrahankkeiden havainnollistamismalleissa valaistus on melko yksinkertainen yhdistelmä hajavaloa ja auringon valoa. Kun mallin geometria, materiaalit ja valaistus ovat kunnossa, voidaan siitä tehdä havainnekuvia tai animaatioita.

10 9 (23) Kuva 3.2 Tunnelin käyttäjille tehty opetusvideo miten ongelmatilanteissa toimitaan. Esittävän havainnollistamisen pohjana on suotavaa käyttää suunnittelijan tuottamaa tietomallia. Tietomallit kuitenkin vaativat lisätöitä, jotta niistä saadaan korkeatasoisia esittäviä havainnollistamismalleja. Pelkästään esittävää havainnollistamista varten tehdyssä mallissa ei välttämättä ole muodon ja pintamateriaalitietojen lisäksi muuta tietosisältöä. Esittävä havainnollistaminen onkin kustannustehokkainta, mikäli mallinnus on osa suunnittelua. Kuva 3.3 Esittävässä havainnollistamisessa myös valaistus pitää määrittää, jotta mallista näkyisi jotain katselijan silmiin.

11 10 (23) 3.1 Mallinnustarkkuus ja mallin eheys Esittävän havainnollistamisen yksi tärkeimmistä tavoitteista on asioiden ymmärtäminen. Tämän takia esittävän havainnollistamisen ei aina tarvitse olla täysin realistinen vaan joskus rakenteita voidaan esittää myös luonnosmaisina. Esimerkiksi infrahankkeissa ei välttämättä ole tarpeen havainnollistaa rakennuksien ulkonäköä tarkasti, vaan ne voidaan havainnollistaa esimerkiksi harmaina massoina. Esittävän havainnollistamisen ei kuitenkaan ole tarkoitus vääristää totuutta vaan havainnollistaa kohde mahdollisimman todenmukaisesti. Kuva 3.4 Esittävän havainnollistamisen ei aina tarvitse olla täysin realistinen vaan joskus rakenteita voidaan esittää myös luonnosmaisina. 3.2 Esittävän havainnollistamisen käyttötapauksia Nykyaikaisessa infran suunnittelussa korostuvat yhä enemmän vuorovaikutus ja kommunikointi kun suunnitteluhankkeessa on mukana eri taustan omaavia asiantuntijoita, päättäjiä, virkamiehiä ja kansalaisia. Kaikkien osapuolien tulisi ymmärtää samalla tavalla se, mitä ollaan tekemässä, jotta toteutettavat ratkaisut olisivat hyviä ja toimivia. Esimerkiksi henkilö voi periaatteen vuoksi vastustaa jotain asiaa, jos hän ei sitä ymmärrä. Esittävä havainnollistaminen on tavalliselle ihmiselle melkein ainoa tapa saada oikeanlainen kuva suunnitellusta kohteesta. Harva ihminen ymmärtää tai osaa tulkita oikein teknisiä piirustuksia tai teknisesti havainnollistettua tietomallia. Esittävä havainnollistaminen antaa oikeanlaisen ja helposti ymmärrettävän kuvan kohteesta.

12 11 (23) Esittävä havainnollistaminen sopii myös hyvin hankkeiden markkinointiin, sillä se on näyttävää ja myyvää. Esittävän havainnollistamisen lopputuotteita, kuten havainnekuvia tai animaatioesityksiä voidaan esittää eri medioissa ja tapahtumissa. Sen avulla luodaan myös hankkeelle imagoa ja mielikuvia. Lisäksi esittävän havainnollistamisen avulla voidaan varmistaa hankeen tavoitteiden toteutuminen muun muassa ympäristöön sopimisen, turvallisuuden ja estetiikan osalta. Kuva 3.5 Teknistä tai esittävää havainnollistamista voidaan käyttää erilaisten simulointien pohjana. 4 HANKEEN ERI VAIHEISSA Havainnollistamisen keskeisiä etuja ovat: Eri suunnitelmavaihtoehtojen vertailun ja analysoinnin helpottuminen Eri osapuolten vuorovaikutuksen lisääminen Suunnitelman laadun optimointi Päätöksenteon helpottuminen Ristiriitojen ja/tai epäjatkuvuuskohtien havaitseminen On tavoitteen mukaista, että suunnitelman sisällölliset ratkaisut kuvataan tietomalleissa yhdenvertaisesti eri toimijoiden ja hankkeiden välillä. Tällöin mallin ulkoasu ei määritä sisällön laatua. Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeäsi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun

13 12 (23) johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisella voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia. 4.1 Lähtötietomalli Tekninen havainnollistaminen Lähtötietomalli koostetaan kerätystä lähtöaineistoista, kuten maastomallista, maaperämallista, rakenteista ja järjestelmistä sekä kartta ja paikkatietoaineistosta (InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli). Lähtötietomalli toimii pohjana myöhempien vaiheiden suunnitelmille ja sitä täydennetään hankkeen edetessä esimerkiksi tarkentavilla mittauksilla. Erityisesti kaupunkialueella tapahtuvissa infrarakentamisen hankkeissa alueilla sijaitsee paljon yhdyskuntateknisiä laitteita ja perusrakenteita, kuten vesi-, viemäri-, tietoliikenne-, energiansiirto- ja katuverkkoon liittyviä laitteita, jotka tulee esittää lähtötietomallissa. Maanpinnan yläpuoliset rakenteet voidaan helposti kartoittaa maastomittauksilla, mutta tarkkuustasoltaan epävarmaksi muodostuvat yleensä maanpinnan alapuoliset rakenteet ja laitteet. Lähtötietomallissa teknisen havainnollistamisen tavoitteena on pystyä visuaalisesti erottamaan tarkka ja epätarkka tietosisältö. Lähtötietomallissa epävarma tieto on visuaalisesti erotettava tarkasta tietosisällöstä. Teknisessä havainnollistamisessa käytettävät värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1. Ohje Lähtötietomallin värisävyinä käytetään suunnitelmatietoa vaaleampia värejä, jotta myöhemmässä vaiheessa voidaan helposti erottaa nykyiset rakenteet suunnitelma-aineistosta. Ohje Epävarma lähtötieto esitetään asettamalla tekniikkalajin mukainen värisävy 50 % läpinäkyvyydellä. Kuva 4.1 Lähtötietomallissa johtojen ja kaapeleiden epävarma korkotieto on esitetty läpinäkyvyydellä.

14 13 (23) Esittävä havainnollistaminen Lähtötietomalli vaiheessa myös esittävää havainnollistamista varten kerätään olemassa olevaa lähtötietoa ja inventoidaan kohteen ympäristöä esim. valo- tai videokuvaamalla. Näitä myöhemmin mm. havainnollistamismallissa käytettäviä tietoja voidaan visualisoinnin lisäksi hyödyntää esim. arkkitehtisuunnittelussa. Inventoitavia materiaaleja kerätään yleisimmin kaupunkiympäristöissä uloimmilta pinnoilta kuten katujen pintamateriaaleja, kasvillisuutta, rakennusten julkisivuja, liikennemerkkejä, yms. Maanalaisia tai muuten näkymättömiin jääviä pintoja ei yleensä esittävässä havainnollistamisessa käytetä. Lähtötietomalli vaiheessa on suositeltavaa kerätä lähtötietona valo- tai videokuva aineisto digitaalisena mahdollisimman tarkalla resoluutiolla jotta myöhemmin mm. havainnollistamismalliin lisättävät realistiset materiaalit voidaan jalostaa tarpeen vaatimaan optimaaliseen tarkkuuteen eikä lopputuotteen visuaalinen laatu poikkea tavoitellusta. Ohje Lähtötietomallissa realistisen näköisten materiaalien tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Kuva 4.1 Lähtötietomalli vaiheessa inventoidusta valokuva-aineistosta on tehty esittävää havainnollistamista teksturoimalla rakennukset, kadun pinta ja kasvillisuus. 4.2 Esi- ja yleissuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Esi- ja yleissuunnitelmavaiheessa eri tekniikkalajimallit kootaan mallien teknisen laadunvarmistusprosessin jälkeen yhdistelmämalliksi. Yhdistelmämallin pohjana toimii hankkeen lähtötietomalli. Inframallien

15 14 (23) tarkkuustaso, tietosisältö ja sen esitystapa (geometrinen muoto) määräytyvät ensisijaisesti muiden ohjeiden perusteella. Esisuunnitteluvaiheessa tutkitaan hankkeen tarvetta sekä arvioidaan eri vaihtoehtoja maakuntaja yleiskaavatasolla. Yleissuunnitteluvaiheen tavoitteena on havainnollistaa miten suunnitelma sopii olemassa olevaan ympäristöön. Lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia sekä kustannuksia. Esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa teknisen havainnollistamisen tavoitteena on olemassa olevan tiedon visualisointi, mahdolliset nykyisten rakenteiden siirtotarpeet, hanketason yhteensovittaminen sekä esitettyjen ratkaisujen hyväksyttäminen. Kuva 4.2 Kuva tähän? Teknisessä havainnollistamisessa käytettävät värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1. Myös purettaville rakenteille on esitetty oma, tunnistettava värisävy Esittävä havainnollistaminen Esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa teknisen havainnollistamisen lisäksi myös esittävä havainnollistaminen on tärkeää. Esittävä havainnollistaminen konkretisoi ja auttaa ymmärtämään suunnitelmaratkaisut, helpottaa viestintää ja vuorovaikutusta sekä mahdollistaa päätöksenteon lähes realistisen visualisoinnin perusteella. Niitä hyödynnetään jo lähes poikkeuksetta kaikissa suurissa Infrahankkeissa esittely- ja asukastilaisuuksissa sekä mediaviestinnässä. Ajantasainen tekniikkalajeista koostettu yhdistelmämalli toimii myös esittävän havainnollistamisen lähtötietona. Geometriasta hyödynnetään visualisointi tuotoksessa vain näkyvät uloimmat pinnat ja niiden väri ja tasorakennetta hyödynnetään realistisempien materiaalien määrittelyssä, ns. Havainnollistamismalli sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todellisuutta vastaavan. Ohje Visuaalinen tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu hanke- ja tilaajakohtaisista laatuvaatimuksista. Yleisesti esi- ja yleissuunnitteluvaiheen esittävän havainnollistamisen sisältö on yleispiirteisesti määriteltyä ja lopputuote kuvaa todellisuutta suuntaa-antavasti. Ohje Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulisi olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia.

16 15 (23) Kuva 4.5 Tampereen Rantaväylän Lyhyt tunneli vaihtoehto Kuva 4.6 Tampereen Rantaväylän Pitkä tunneli vaihtoehto Kuva 4.7 Tampereen Rantaväylän Pinta vaihtoehto

17 16 (23) 4.3 Tie-, rata- ja rakennussuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Edellisten suunnitelmavaiheiden mallit sekä täydennetty lähtötietomalli toimivat tie- rata- ja rakennussuunnittelun lähtöaineistona. Inframallien tarkkuustaso, tietosisältö ja sen esitystapa (geometrinen muoto) määräytyvät ensisijaisesti muiden ohjeiden perusteella. Detaljisuunnittelussa keskitytään teknisiin ratkaisuihin ja rakennettavuuden varmistamiseen. Tie- rata- ja rakennussuunnitelmavaiheessa havainnollistamisen tavoitteena on tukea rakenteiden yhteensovittamista, hankkeen suunnitteluprosessin ohjausta sekä suunnittelutiimin johtamista. On tavoitteen mukaista, että inframalleissa voidaan detaljisuunnittelussa visuaalisesti erottaa nykytila suunnitelmasta, osoittaa epävarma tieto, väliaikaiset ja purettavat rakenteet sekä hankkeeseen mahdollisesti liittyvät muut hankkeet. Eri tekniikkalajien yhteensovittaminen tapahtuu objektien geometrisen muodon perusteella, jossa havainnollistaminen ja tiedon visualisointi tukee osaltaan eri suunnitelmavaihtoehtojen vertailua ja analysointia. Eri rakenneosat kuvataan niille määrätyin värein. Infran yhdistelmämallissa käytetään Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisia mallinnusosien värejä, jotka on kuvattu taulukossa 2.1. Nykytila erotetaan suunnitellusta Epävarma tieto esitetään läpinäkyvyydellä Väliaikaiset rakenteet esitetään yhdistelmämallissa vaaleanpunaisella värisävyllä. Purettavat rakenteet esitetään yhdistelmämallissa violetilla värisävyllä. Kuvia tähän Esittävä havainnollistaminen Tie-, rata- ja rakennussuunnitteluvaiheessa edellisten suunnitteluvaiheiden mallinnuksia ja niistä mahdollisesti tuotettuja visualisointeja hyödynnetään lähtöaineistona. Uusi tarkempi suunnitteluvaihe asettaa kuitenkin esittävälle havainnollistamiselle suuremmat laatuvaatimukset ja sisältöä kuvataan detaljitasolla huomattavissa määrin tarkemmin. Aivan kuten esi- ja yleissuunnitteluvaiheessakin teknisen havainnollistamisen lisäksi myös esittävä havainnollistaminen on tärkeää. Esittävä havainnollistaminen

18 17 (23) konkretisoi ja auttaa ymmärtämään suunnitelmaratkaisut, helpottaa vuorovaikutusta sekä mahdollistaa päätöksenteon lähes realistisen visualisoinnin perusteella. Ajantasainen tekniikkalajeista koostettu yhdistelmämalli toimii myös esittävän havainnollistamisen lähtötietona. Geometriasta hyödynnetään visualisointi tuotoksessa vain näkyvät uloimmat pinnat ja niiden väri ja tasorakennetta hyödynnetään realistisempien materiaalien määrittelyssä, ns. Havainnollistamismalli sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todellisuutta vastaavan. Esittävän havainnollistamisen käyttötarkoituksia tie-, rata- ja rakennussuunnitteluvaiheessa ovat esimerkiksi suunnittelun aikana asukastilaisuuksissa esitettävät Virtuaalimallit, hankkeiden markkinointiaineiston kuva- ja animaatiotuotokset, vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailu, erityyppiset simuloinnit kuten 4d- ja 5d- sekä tilavarauksiin ja liikenteeseen liittyvät simuloinnit. Ohje Visuaalinen tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu hanke- ja tilaajakohtaisista laatuvaatimuksista. Yleisesti tie- rata- ja rakennussuunnitelmavaiheessa esittävän havainnollistamisen sisältö on detaljitasolla tarkemmin määriteltyä ja lopputuote kuvaa mahdollisimman paljon todellisuutta vastaavaa. Ohje Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulisi olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia. Kuva 4.8 Detaljisuunnittelussa keskitytään teknisiin ratkaisuihin.

19 18 (23) 4.4 Rakentaminen Tekninen havainnollistaminen Detaljisuunnittelun inframallit toimivat rakentamisen lähtöaineistona ja tuotannon ohjauksen tukena (sis. koneohjausmallit). Rakennusvaiheen aikana rakennussuunnittelussa luotu malli päivitetään vastaamaan rakennusaikaisia muutoksia. Päivitettyä mallia kutsutaan toteumamalliksi, joka myöhemmin luovutetaan ylläpidon käyttöön. Suunnitelmavaiheen inframalleja voidaan edelleen hyödyntää rakentamisen työturvallisuuden tukena, hankkeiden kokonaiskuvan hahmottamisessa ja työmaan perehdytyksissä sekä tarvittavien analyysien ja simulointien pohjana. Rakentamisen aikana havainnollistamista voidaan käyttää hankkeen etenemisen visuaaliseen seurantaan sekä toteumavertailuun, jolloin on tavoitteen mukaista että malleista voidaan erottaa nykytilan lisäksi suunnitelman mukaiset ja toteutuneet rakenneosat. Infran yhdistelmämallissa käytetään Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisia mallinnusosien värejä, jotka on kuvattu taulukossa 2.1. Toteutuneet rakenneosat havainnollistetaan mallissa oranssilla värisävyllä. Kuva 4.9 Toteutuneet rakenneosat havainnollistetaan toteumamallissa omalla, tunnistettavalla värisävyllä

20 19 (23) Esittävä havainnollistaminen Rakentamisen aikana esittävä havainnollistaminen on tärkeää ja sitä hyödynnetään mm. pelastusviranomaisten käyttämissä koulutusmateriaaleissa sekä työmaan aikaisten liikennejärjestelyiden ja valmistuvan kohteen käyttöönottoon liittyvissä opastusvideoissa tai infotauluissa. Esittävä havainnollistaminen konkretisoi ja auttaa ymmärtämään rakennettavan kohteen muutoksia lähitulevaisuudessa, helpottaa vuorovaikutusta sekä mahdollistaa päätöksenteon lähes realistisen visualisoinnin perusteella. Kuva 4.10 Rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyitä on visualisoitu tunnelin käyttöönottovideossa. Kuva 4.11 Rakentamisen aikana tehty tunnelin käyttöön liittyvä video.

21 20 (23) Ohje Visuaalinen tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu hanke- ja tilaajakohtaisista laatuvaatimuksista. Yleisesti rakentamisen aikana esittävän havainnollistamisen sisältö on detaljitasolla tarkasti määriteltyä ja lopputuote kuvaa mahdollisimman paljon todellisuutta vastaavaa. Ohje Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulisi olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia. 4.5 Ylläpito Rakentamisen aikana toteumatiedolla täsmennetyt inframallit siirtyvät ylläpidon käyttöön. Infran ylläpitomalleja voidaan hyödyntää esimerkiksi huoltokirjasovelluksissa teknisten tietojen, dokumenttien, kunnossapidon eri tehtävien ja huoltohistorian hallintaan sekä seuraavien hankkeiden lähtötietomalleina. Ylläpitomallit toimivat nykytilan 3D tietovarastoina käyttöönoton ja ylläpidon tarpeisiin. Ylläpitomalleissa teknistä ja esittävää havainnollistamista voidaan käyttää käyttöönottokoulutuksen, testauksen, viestinnän ja viranomaistoiminnan tukena. Ylläpitomallit kuvaavat kohteen nykytilan tietosisältöä. Ylläpitomallien katselutoimintojen avulla voidaan esimerkiksi paikallistaa piilossa olevia huolto- ja korjausrakennuskohteita, kuten maanalaisia järjestelmiä. Kuva 4.12 Länsimetromallia on täsmennetty rakentamisen aikana toteumatiedolla.

22 21 (23) Rakentamisen aikana toteumatiedolle käytetty oma, tunnistettava värisävy muunnetaan kuvaamaan nykytilan mallinnusosia, joiden värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1. Kuva 4.13 Toteutuneet rakenneosat havainnollistetaan toteumamallissa omalla, tunnistettavalla värisävyllä.

23 22 (23) Lähdeluettelo 1 Junnonen, Juha-Matti (toim.) Tietotekniikkaa hyödyntävä infrasuunnittelu. Helsinki. Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy. 2 Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Kustannuspaikka. Kustantaja 3 Verkkodokumentin nimi. Viittauspäivämäärä. URL, URN tai verkko-osoite 4

24 23 (23) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä LIITE 1 LIITE-ESIMERKKI Luonnosversio

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 1 (26) Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 10 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen (yhdistelmämalli) Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Uudet tietosisällöt infrarakentajille RT tietoväylässä. Koneyrittäjien Maarakennuspäivä. Sirpa Väisänen,

Uudet tietosisällöt infrarakentajille RT tietoväylässä. Koneyrittäjien Maarakennuspäivä. Sirpa Väisänen, Uudet tietosisällöt infrarakentajille RT tietoväylässä Koneyrittäjien Maarakennuspäivä Sirpa Väisänen, 7.4.2017 1 Rakennustiedon toiminta Rakennustietosäätiö RTS > Rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.6 Työpajojen 2013 2014 mukaiset päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy, 1.8.2014 Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston

Lisätiedot

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.4 Työpajan 7, 26.8.2013, päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston tarpeet: Yhtenäinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE 4.12.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 4.12.2014 Jari Niskanen Ohjeluonnos 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Infrahankkeen

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 5 5.3.2014 Pöyry Finland Oy / Aki Leislahti, Ilkka Puustinen, Harri Sivonen, Markus Lakanen, 1 (16) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

Infra-nimikkeistöjärjestelmä Jouko Kankainen Professori, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jouko.kankainen@hut.

Infra-nimikkeistöjärjestelmä Jouko Kankainen Professori, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jouko.kankainen@hut. Jouko Kankainen Professori, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jouko.kankainen@hut.fi Jani Kemppainen Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jani.kemppainen@hut.fi

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 4 INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA ENNEN RA- KENNUS 28.4.2014 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 Ilkka Romo, Projektin tavoite Kansallinen tuotemallintamiseen perustuva tiedonhallintatapa, joka liittää yhteen suunnittelussa, tuotevalmistuksessa,

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006.

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Hulevesiviemärin rakentamisen uudet laatuvaatimukset -InfraRYL 2006 Reijo Järvinen 30.10.2009 Sisältö Mikä on InfraRYL Rakennusosanimikkeistö Määrämittausohje Tekniset

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 28.4.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

Laskelman kustannukset yhteensä: 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja

Laskelman kustannukset yhteensä: 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeisin muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: Kustannusindeksi:

Lisätiedot

1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt

1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: 2 Konsultit > Ramboll Oy Karhunmäki_2017_alue_Juoksupolku_vesih uolto Investointi Lauri Jauhiainen Vastuuhenkilö:

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin

Lisätiedot

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS 3.4.2013 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä Kauppakadun rakennussuunnittelu Kemi Ohjausryhmä 6.11.2015 Suunnittelutilanne Tarkenne suunnitelmia edellisen kokouksen ja kommenttien perusteella Valmiusaste 30 %, laskutettu 2 erää Lisätyöt: maastomallin

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 20.9.2013 1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje

Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje LUONNOS 2.11.2016 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

Mallinnus tekee kaupungista älykkään

Mallinnus tekee kaupungista älykkään Mallinnus tekee kaupungista älykkään Anssi Savisalo, kaupunkisuunnittelun toimialaryhmän pj KAUPUNKISUUNNITTELUN TOIMIALARYHMÄN VISIO Kaupunkisuunnittelun toimialaryhmä on kaupunkien teknisen mallinnuksen

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyden viitekehys

Teollisuustilojen käytettävyyden viitekehys Teollisuustilojen käytettävyyden viitekehys Turvallisuus sisältää rakenteellisen ja toiminnallisen turvallisuuden lisäksi työturvallisuuden. Turvallisuus on teollisuustilojen perusominaisuus. Orientoitavuus

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Koekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE

Koekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta Koekäytössä oleva ohje 22.5.2014

Lisätiedot

Valokuvamallinnuksen käyttö infrasuunnittelussa

Valokuvamallinnuksen käyttö infrasuunnittelussa Annika Westerholm Valokuvamallinnuksen käyttö infrasuunnittelussa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Insinöörityö 31.8.2016 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Annika

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2

MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2 PUNKALAITUMEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2 rakentaminen kokonaisurakkana 14.7.2014 Työ n:o 12055 MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa MÄÄRÄLASKENTAJAKUSTANNUSARVIOT 20.9.2013 1 (31) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.2 18.04.2013 Pekka Ruuti Lähetetty 1. kommenttikierrokselle

Lisätiedot

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen Tavoitteena nykytilamalli - Saadaanko nykyisestä kantakartasta 3D-nykytilamalli ja mitkä ovat valmiudet tällä hetkellä? Mihin nykytilaa tarvitaan Espoossa? HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 kehittämisinsinööri

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä. Oppitunti 4 Värit 2 musta - Tämä on musta väri. musta salkku - Tämä salkku on musta. musta sähköpistoke - Tämä sähköpistoke on musta. musta kissa - Tämä kissa on musta. Käännä omalle kielellesi. 1 vaaleanvihreä

Lisätiedot