Niska- ja yläraajaongelmat

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen SISÄLLYS 4 Työfysioterapeutti mukana onnistuneessa työhyvinvointihankkeessa 7 Työfysioterapeutin arvio osanan työkyvynarviota Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä 10 Functional Capacity Evaluation (FCE) fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimittarina Työfysioterapeutin tilakäynti lypsytilalla 16 Työympäristömitalin hakeminen. Olisiko meidän työfysioterapeuttien aika aktivoitua? Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta 13

3 Aurinkoinen kevättervehdys kollegat! Ihana, että olemme vihdoinkin saaneet tavata energianlähdettä nimeltä, aurinko, toistuvasti viimeaikoina! Lumipeite on jo poistunut eteläisestä Suomesta ja keventynyt huomattavasti myös muista osista maatamme. Ja mikä ihaninta, lomalistat ovat jo ilmestyneet! Alkuvuosi on ollut työn täyteinen hallituksessa. Viimeisimpänä ponnistuksena on ollut kevätopintopäivän järjestäminen ja yhdistyksen kevätkokouksen valmistelu. Sitä edelsi kahden päivän work shop, jossa valmistelimme molempia ja käsittelimme paljon myös muita asioita. Pitkäaikaisena projektina ollut yhdistyksen nettisivujen päivitys alkaa olla loppusuoralla ja saamme nauttia uusista sivuista. Tavoitteena on ollut, että nettisivut palvelisivat yhdistyksen varsinaisia jäseniä entistä paremmin ja laajemmin. Mukaan tulee mm. aluetoimintaan liittyvät osat ja keskustelupalsta. Nettisivuja on mahdotonta saada valmiiksi, ja hyvä niin. Odotamme siis innolla sivujen kehittämisideoita yhdistyksen jäseniltä. On hienoa huomata, että jäsenet ottavat yhteyttä hallitukseen hyvin erilaisissa asioissa. Tämä yhteydenpito on erittäin tärkeätä, jotta olemme tietoisia, mitä turuilla ja toreilla tapahtuu. Vaikka pyrimmekin hallituksessa seuraamaan alamme tapahtumia, emme millään kykene haalimaan kaikkea sitä tietoa, mikä meille työfysioterapeuteille olisi tarpeen. Muistattehan hyvät jäsenet, että julkaisemme erittäin mielellämme työhömme ja opintoihinne liittyviä artikkeleita lehdessämme. Kiitos jäsenet kaikista yhteydenotoistanne! Yhdistys on saanut myös ensi vuodelle alustavan hyväksynnän Aslak kurssista. Vuoden 2014 Aslak kurssi toteutetaan yhteistyössä Härmän Kuntoutus Oy:n kanssa. Lopullinen toteutuminen riippuu siis eduskunnan hyväksymistä kuntoutuksen määrärahoista, jotka vahvistetaan vasta syksyllä. Nyt on kuitenkin jo hyvä aika miettiä omaa kuntoutustarvetta ja tehdä hakemukset valmiiksi, jotta hakuaika ei mene yllättäen umpeen. Vaikka kuinka ahkeroimme, maailma ei vaan tule valmiiksi. Olemme kaikki ansainneet taas kerran kesälomamme. Toivottavasti myös ammatinharjoittajakollegamme voivat pitää kesälomaa, jonka turvin jaksamme ahertaa työssämme koko seuraavan vuoden. Haluan toivottaa teille kaikille oikein mukavaa ja, toivottavasti, lämmintä kesää! Kevätterveisin Jaana Puheenjohtajan palsta 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013 Työfysioterapeutti mukana onnistuneessa työhyvinvointihankkeessa Olen Kaisa Niemi ja toimin Rovaniemen Työterveys ry:ssä työfysioterapeuttina. Olemme yritysten yhteinen työterveyshuollon palveluja tuottava työterveysasema. Työfysioterapeutteja asemallamme on kolme. T ässä artikkelissa kerromme case tapauksen hyvinvointia edistävästä hankkeesta eräässä jäsenyrityksessämme. Tämä hanke on hyvä esimerkki hyvin toimivasta yhteistyöstä moniammatillisesti työterveyshuollossa ja monialaisesti kaikkien osapuolten välillä. Yhteistyökumppaneina työterveyshuollon kanssa tässä hankkeessa toimivat yritys, sen johto ja henkilöstö, palveluntuottajat Firstbeat Oy ja Santasport sekä Eläkeyhtiö Ilmarinen. Itse koin työfysioterapeuttina mukana olon tällaisessa työhyvinvointihankkeessa onnistuneeksi. Hankkeen onnistumista edesauttoi paljon se, että johto oli niin sitoutunut tähän. Firstbeat menetelmänä on konkreettinen ja analyysista saadaan työkaluja, joiden avulla jatkotoimenpiteet saadaan kartoitetuksi ja sitä kautta saadaan suunniteltua tarvittavat jatkotoimenpiteet henkilöstölle. Kemijoki Oy loi työhyvinvoinnin mallin käsi kädessä työterveyden kanssa. Tarja 4 Zitting-Huttula; Se sykkii sittenkin uusi näkökulma työhyvinvointiin. Kemijoki Oy tarttui työhyvinvointiin uudesta näkökulmasta. Tyhy-päivät vaihtuivat yksilöllisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen Hyvinvointianalyysin innostamana. Kemijoki Oy:n henkilökunta asetti toukokuussa 2012 Hyvinvointianalyysin alkumittauksen jälkeen yhteensä 470 hyvinvointitavoitetta ja saavutti niistä puolet toukokuuhun 2013 mennessä. 90 prosenttia analyysiin osallistuneista oli tehnyt töitä tavoitteidensa eteen. Vapaaehtoiseen Hyvinvointianalyysiin osallistui tuolloin 70% Kemijoki Oy:n henkilökunnasta. Vointinsa huonoksi kokevien määrä tippui alkumittauksen 12 prosentista kolmeen prosenttiin. Keskimäärin terveysliikuntaa tuli päiviin lisää 10 minuuttia. Nämä tulokset ovat aidosti hyvä uuti-

5 tuja. Hankkeen onnistumista edesauttoi paljon se, että johto oli niin sitoutunut tähän. nen. Erityisesti hienoa on se, että ihmiset kokivat hyvinvointinsa parantuneen. Työ jatkuu edelleen. Vuoden päästä tehdään mittaus uudestaan, ja se sisältyy jatkossa vakiona ikäkausitarkastuksiin, kertoo Kemijoki Oy:n hallintopäällikkö Tarja Zitting-Huttula. Kemijoki Oy:n työhyvinvoinnin kokeilu samalla myös oli ensimmäinen Rovaniemen seudun työterveys ry:n alueella toteutettu Hyvinvointianalyysi. Nyt Hyvinvointianalyysi kuuluu myös työterveyden palveluvalikoimaan. Mittarit ovat jo uudella kierroksella. Ne tulevat olemaan aktiivisessa käytössä. Kemijoen satsaus toi meillekin työkalun, jolla on vaikuttavuutta, sanoo työfysioterapeutti Kaisa Niemi. Henkilöstö halusi työterveyden tuekseen Alusta pitäen asiaa vietiin eteenpäin yhdessä työterveyshuollon ja Firstbeatin kanssa. Pohdimme tarkkaan, kuinka menetelmää voidaan parhaiden hyödyntää ja mitä lopulta teemme tuloksilla, Tarja Zitting-Huttula kertoo. Kaisa Niemi toteaa, että työterveyden läsnäolo tehostaa Hyvinvointianalyysin vaikuttavuutta. Kemijoki Oy:ssä tuki toivotettiin tervetulleeksi myös henkilöstön keskuudessa. Jokainen osallistuja allekirjoitti vapaaehtoisen sitoumuksen siihen, että tulokset ovat työterveyshuollon käytettävissä jatkotoimia varten. Se mahdollisti yhteistyön tekemisen tässä projektissa, Niemi sanoo. Ennen analyysin toteuttamista Zitting-Huttula kiersi läpi kaikki toimipisteet yhdessä Firstbeatin hyvinvointiasiantuntijan Jaakko Kotisaaren ja työterveyshoitaja Raili Kuismanen-Toratin kanssa. Tavoitteena oli tulevasta kertominen ja luottamuksen herättäminen. Henkilöstölle haluttiin viestiä, että yritys ei hyödynnä saatuja tuloksia itselleen vaan että toiminta on heidän omaa hyvinvointiaan varten. Tulosten perusteella suunnittelimme jatkotoimenpiteet yhdessä Kemijoki Oy:n, Rovaniemen työterveys ry:n ja Firstbeatin kanssa. Niiden tarkoituksena on antaa tukea ja tietoa terveellisemmän elämäntavan saavuttamisessa. Nopeasti tukea tarvitsevat pääsivät jatkotutkimuksiin heti alkumittauksen jälkeen, kertoo Niemi. Kursseja, luentoja ja ryhmätoimintaa on tarjolla muun muassa painonhallintaan, palautumisen ja unen laadun parantamiseen, liikunnan edistämiseen ja ajan hallintaan. Kemijoen malli on erittäin hyvin toteutettu. Johto on sitoutunut siihen, Firstbeatin konsepti on toimiva ja tilaisuudet asiantuntevasti suunnitel- Eri toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hyvää. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö tuottaa tulosta. Uskon, että Hyvinvointianalyysi ei ollut kenenkään siihen osallistuneen mielestä turha. Se toi esille juuri omaan hyvinvointiin vaikuttavat asiat ja antoi mahdollisuuden vaikuttaa niihin, Niemi arvioi. Hyvinvointi on kaikkea mitä arjessa tapahtuu Kemijoki Oy tuottaa vesivoimaa ja siihen liittyviä palveluita. Parin sadan hengen henkilöstö työskentelee erilaisissa tehtävissä aina sähköntuotannosta vesilaitosten ja ympäristön kunnossapitoon ja toimistotyöhön. Keski-ikä on 52 vuotta. Hyvinvointi on kaikkea mitä arjessa tapahtuu. Toivomme, että henkilöstömme viihtyy työssään ja voi hyvin omassa arjessaan. Näiden tavoitteiden saavuttamista haluamme tukea, kertoo Zitting-Huttula. Kemijoki Oy:ssä työhyvinvoinnin alueeseen kuuluvat esimiestyön ja yhteistyön sekä toimintatapojen ja osaamisen kehittäminen. Työturvallisuus ja terveys ovat tärkeä osa työhyvinvointia. Firstbeatin menetelmä kolahti heti kun kuulin siitä. Etsimme samaan aikaan perinteisten tyhy-päivien ohelle yksilöllisempää toimintatapaa. Mittarit ja numerot kiinnostavat miesvaltaista 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013 väkeämme. Palautumisen merkityksen esille nostaminen tuntui hyödylliseltä teemalta, Zitting-Huttula sanoo. Palautuminen todella nousi yrityksessä puheenaiheeksi. Zitting-Huttula toteaa, että henkilöstö on saanut kokonaan uuden keskusteluaiheen ja ymmärrystä sen käsittelyyn. Tärkeät asiat, kuten palautumisen merkitys, ovat tulleet näkyviksi. Niiden yksilöistä lähtevä pohdinta saa aikaan positiivisen psykologisen kehän, Zitting-Huttula sanoo. Nyt myös Eläkeyhtiö Ilmarinen tukee Kemijoki Oy:tä Hyvinvointianalyysin ja sen jatkotoimien toteuttamisessa. Onnistumisen ydin on, että ihminen itse saadaan motivoitua mukaan terveyskäyttäytymiseen. Silloin meidän ei tarvitse tuputtaa terveystietoa, vaan voimme keskittyä osoittamaan ihmisen voimavarat ja kehittämisen kohdat sekä tarjota tukea niiden edistämiseen. Hyvinvointianalyysi on juuri yksilöä motivoiva konsepti, Kaisa Niemi toteaa. Työfysioterapeutit ry on hakenut vuodelle 2014 Aslak- kurssia, josta Kelalta on tullut hyväksymisilmoitus. Kelan järjestämät valtakunnalliset ASLAK-kurssit vuonna 2014 Valtakunnalliset ammattialakohtaiset ASLAK kurssit Kurssin kohderyhmä: työfysioterapeutit ASLAK- kurssi Palveluntuottaja: Härmän Kuntoutus Oy Kelan kuntoutusryhmä on myöntänyt yllä mainitun ammatillisesti syvennetyn kuntoutuskurssin (ASLAK -kurssi) edellyttäen, että budjetti hyväksytään eduskunnassa. Hyväksytyt ASLAK- kurssit löytyvät myöhemmin Kelan Internetsivulta kuntoutuskurssitarjonnasta Uutta ilmoitusta hyväksymisestä ei lähetetä. Valtakunnallisissa ammattialakohtaisissa ASLAK -kursseissa ei ole työterveyshuollon tekemää esivalintaa. Kuntoutuja lähettää täyttämänsä kuntoutushakemuksen KU102 ja B-lääkärilausunnon suoraan Kelan toimistoon, josta annetaan päätös. Hakija kirjoittaa hakemukseen kurssinumeron, jos se on tiedossa. Kursseille ei ole hakuaikaa. Vapaat paikat näkyvät reaaliajassa kuntoutuskurssihaun Internetsivulta. Hakemusten käsittelyaika Kelassa on noin 6-8 viikkoa. Tarvittavat lomakkeet löytyvät Kelan sivustolta Palveluntuottaja tulee ilmoittamaan myöhemmin kurssin tarkemmasta ajankohdasta, jonka jälkeen tiedot löytyvät Työfysioterapeutit ry:n nettisivuilla 6

7 Työfysioterapeutin arvio osana työkyvynarviota Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Kuntoutuspolitiikka Terveydenhuolto Työhallinto Vakuutuslaitos Kuntoutuspoliklinikalla työkyvynarviointi jakautuu kliinisen lääkärin arvioinnin lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn arviointiin. Kuntoutuksen suunnittelussa on tänä päivänä painopiste myös potilaan omassa osallisuudessa sekä ympäristötekijöiden huomioimisessa yllä mainituilla osa-alueilla. Polikliininen tutkimus sisältää keskimäärin kuusi tutkimuskäyntiä yleensä 1-3 kuukauden aikana, mutta käytännössä prosessi voi kestää yksilöllisen tarpeen mukaan jopa vuodenkin. Kuntoutustutkimuskäynnit ovat potilaalle maksuttomia. Terapiasta menee normaali potilasmaksu. Työkyvynarvioinnin moniammatillisessa kuntoutusprosessissa tavoitteena on potilaiden tavoitteiden saavuttamisen helpottaminen ja työn päällekkäisyyden vähentäminen. Yhteinen tavoite luo uskoa myös omaan työhön! kuntoutuslääkäri kuntoutussuunnittelija sihteeri psykologi neuropsykologi Työfysioterapeutti 7 Toimintaterapeutti 2 kuntoutusohjaaja Sosiaalityöntekijä kuntoutusohjaaja Mihin tähdätään Kuntoutushistorian selvittäminen toteutettujen hoitojen vaikutus tavoitteiden laatiminen yhdessä potilaan kanssa tutkimus ja terapiakeinojen valitseminen ja kuntoutuksen aloitus potilaan sitouttaminen ja ympäristötekijöiden huomioiminen moniammatillinen yhteistyö tarpeen mukaan erityisammattilaisten ohjaama yksilöllinen kuntoutus kuntoutuskurssit työkokeilut koulutukset yhteistyö lähettävien yksiköiden kanssa 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013 Potilaat ovat moniongelmaisia, joilla voi olla useita eri sairauksia, työllistymisvaikeuksia vajaakuntoisuuden vuoksi ja / tai psykososiaalista rasitetta, jotka alentavat työkykyä. Työfysioterapeutin työkykyarviota tarvitaan usein mm. lääkärin lausunnon liitteeksi Kelalle ja vakuutusyhtiölle. Testeissä on mietitty testipatteristoja, mutta jokainen testattava testataan yksilöllisen suunnitelman mukaan, jossa anamnestisiin tietoihin perehtyminen on avainasemassa. Fyysisessä työkykyarviossa työfysioterapeutti: selvittää ja dokumentoi potilaan työtehtäviä ja työn kuormittavuutta erityisesti tukija liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen kannalta ja tunnistaa työhön liittyvät terveysriskit ja haitat. Arviossa huomioidaan työterveyshuollon ja työturvallisuus lain, säännösten, asetusten ja suositusten asettamat vaatimukset työlle sekä sovelletaan ergonomiaa, kuormitusfysiologiaa, biomekaniikkaa ja motorisen oppimisen tietoperustaa saadun lisäkoulutuksen perusteella. arvioi ja selvittää potilaan aikaisemmin toteutuneet kuntoutustoimet ja niiden vasteet sekä potilaan omaa aktiivisuutta ja voimavaroja tämän hetkisessä elämäntilanteessa arvioi potilaan työ- ja toimintakykyä haastattelun ja yksilöllisesti valittujen objektiivisten testien avulla: kirjataan potilaan subjektiivinen kokemus, testitulokset sekä havainnot testien aikana (mieliala/ alavireisyys/ miten aktiivisesti/ luotettavasti tekee testit). Peilataan potilaan toimintakykyä työn vaatimiin kuormitustekijöihin ja työliikkeiden kuormituksen laatuun ja turvallisuuteen käytettäviä fyysisen kunnon testejä ovat mm. UKK:n terveyskuntotestit, Facultasin toimintakyky arvioinnit, Toimia -tietokannan testit, constant score, BMI jne. Tärkeää on, että testit ovat luotettavia ja niihin on olemassa iän ja sukupuolen mukainen kuntoluokitus. Lisäksi käytämme yksilölliseen havainnointiin perustuvaan analyysiä esimerkiksi rappukävelyssä, kävelymatolla, sillä usein potilaat ovat hyvin huonokuntoisia ja moni-ongelmaisia eikä heille pysty aina yllämainittuja testejä tekemään. arvioi potilaan fyysisiä edellytyksiä toimia työssä testien perusteella (työtä rajoittavat fyysiset tekijät, potilaan motoriset taidot). ottaa kantaa potilaan jäljellä olevaan työkykyyn: fyysiset edellytykset nykyiseen työhön / muuhun mahdolliseen työhön sekä apuvälineiden tai muiden tukitoimien käynnistämiseksi työkykyä tukemaan tekee ehdotuksen potilaan kuntoutussuunnitelmaksi: sovittaa yhteen työntekijän resursseja ja työnvaatimuksia niin, että turvallinen ja tuottava työ on mahdollista: tekee ehdotuksia työolosuhteita parantavista ergonomisista ratkaisuista ja kuntoutustoimenpiteistä, joilla voidaan edistää potilaan jäljellä olevaa työkykyä (mm. varhaiskuntoutus ). Motivoi ja kannustaa potilasta työelämässä pysymiseen (fyysinen kunto on usein kohennettavissa). Tukee potilasta omaksumaan terveyttä edistävän elämäntavan ohjaus ja neuvonta! kirjaamisessa on käytössä Suomen Fysioterapialiiton suosituksen mukainen rakenteisen kirjaamisen suositus ja yhtenäiset raamit kirjaamisen sisällöistä. Testitulosten osalta kirjataan tarkasti testattavan asian tarkoitus ja testattavien ominaisuuksien mahdollinen yhteys työn kuormitustekijöihin kuntoutussuunnitelman mukaan järjes- 8

9 tetään seurantaa myös esim. Kelan kuntoutuskurssin, yksilöllisen fysioterapiajakson ja työkokeilun jälkeen Työfysioterapeutteja toimii siis paljon myös julkisella puolella, vaikka usein erityisosaaminen tulee käyttöön työn ohessa fysioterapeutin toimessa. Erityisosaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen on helpottanut ja monipuolistanut työkyvynarviointeja Eksotessa ja olemme saaneet työstämme hyvää palautetta. On tärkeää tehdä yhteistyötä valtakunnallisesti ja muistaa, että asiantuntemuksen hyödyntäminen palkitsee ammattilaista sekä toisaalta auttaa ihmisiä kuntoutumisprosessissa eteenpäin. Seuraava haaste on viedä tätä toimivaa kuntoutuspoliklinikan mallia varhaisempaan vaiheeseen eli terveysasematasolle. Siellä varhaisen puuttumisen malli ja moniammatillisen yhteistyön aloittaminen systemaattisemmin jo ensioireiden ilmaannuttua voisi säästää kustannuksia ja vähentäisi moniongelmaisten työikäisten syrjäytymistä työelämästä. Käytännössä se tarkoittaisi yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Lääkäri, psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti toimisivat konsultoiden toisiaan tehostetummin. Moni hyötyisi ohjaus- ja neuvonta käynneistä jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat mutkistuvat ja työkyvyn uhka kasvaa. Nykytekniikka mahdollistaa viestien välityksen ja ajanvaruksen nopeasti. Kirjoittaja on työfysioterapeutti Sari Salomaa Etelä-Karjalan sosiaaliterveyspiiristä. 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013 Functional Capacity Evaluation (FCE) fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimittarina Marika Lassfolk, Työfysioterapeutti/OMT-fysioterapeutti Lähteet kirjoittajalta Työkyvyn arvioiminen Työkyvyn arvioiminen ja mittaaminen on haastavaa. Sen monimuotoisuuden takia tarkkaan mittaamiseen ei päästä vaan lopputulos on kehitetyistä mittareista huolimatta nimenomaan työkyvyn arviointia. Työkyvyn arviointia tarvitaan kuitenkin muun muassa työhön paluun yhteydessä sairasloman jälkeen ja se on eläkepäätöksien välttämätön edellytys. Aikaisemmin työkyvyn arvioiminen on keskittynyt yksilön ominaisuuksiin. Suuntaus on kuitenkin se, että työkykyä tulisi arvioida suhteessa arvioitavan henkilön työhön ja työtehtäviin. Työkyvyn arvioinnissa mittaamisen lisäksi analysoidaan myös konkreettisesti rajattuja työtehtäviä. Kun on kyse tietyn työtehtävän vaatimista edellytyksistä, työkyvyn arviointikin on suhteellisen ongelmatonta. Funcional Capacity Evaluation (FCE) FCE on systemaattinen fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä, jolla mitataan henkilön kykyä suoriutua turvallisesti tarkoituksenmukaisista tehtävistä. FCE:n tarkoitus on kerätä tietoa toiminnallisista rajoituksista ihmisellä, jolla on jonkinasteinen lääkinnällinen vajaatoiminta. Tämän tarkoituksen lisäksi FCE:llä on kolme erityistä tarkoitusta: 10 - Lisätä arvioitavan henkilön todennäköisyyttä suoriutua turvallisesti tulevista työtehtävistään. - Auttaa arvioitavaa henkilöä tunnistamaan toiminnalliset rajoituksensa, jotta hän paremmin pystyisi suoriutumaan työtehtävistään joko kuntoutuksen avulla tai ottamalla hänen toiminnalliset rajoituksensa työpaikalla huomioon. - Tarjota etuuksista päättävälle taholle (esim. viranomaiset tai vakuutusyhtiö) tietoa arvioitavan henkilön työkyvyttömyyden asteesta päätöksenteon pohjaksi. Sairastumisen, vamman tai vaurion jälkeen FCE tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun akuutti vaihe on ohi ja aletaan johdonmukaisesti suunnitella esimerkiksi työhönpaluuta. FCE:tä käytetään yleisimmin, kun halutaan määritellä/ arvioida: 1) miten arvioitava henkilö suoriutuu tietystä avaintehtävästä, 2) arvioitavan henkilön soveltuvuutta tiettyyn työhön, 3) arvioitavan henkilön soveltuvuutta tiettyyn ammattiin tai 4) arvioitavan henkilön työkyvyttömyyden astetta. Tapauksessa, jossa arvioitavan henkilön on tarkoitus palata edelliseen työhönsä työpaikkakäynti tai tarkka työn kirjallinen kuvaus on välttämätön. Arvioinnin tarkoitus tulee olla selvä ennen sen tekemistä. Esimerkiksi onko kyseessä työkyvyttömyyden asteen arviointi vai haluaako arvioinnin tilaaja tietää arvioitavan henkilön kykyä suoriutua tietystä työtehtävästä. Kun arvioinnin tarkoitus on selvä, tarvitaan vielä tarkat kysymykset, joihin halutaan vastausta. Asetettu kysymys voi olla esimerkiksi; Kykeneekö arvioitava henkilö turvallisesti nostamaan 15kg vyötärötasolta olkapäätasolle toistuvasti työpäivän aikana? Kykeneekö arvioitava henkilö palaamaan lihanleikkaajan työhön? Ennen varsinaista arviointitapahtumaa arvioija suunnittelee arviointitilanteen. Hän miettii valmiiksi, mitä testejä tai mittareita on järkevä käyttää ja missä järjestyksessä ne tehdään. Koko testipatteristoa ei automaattisesti tehdä kaikille arvioitaville henkilöille. Arvioija valmistautuu arviointitilanteeseen lukemalla arvioitavan potilasasiakirjat etukäteen. Itse arviointitilanne alkaa alkuhaastattelulla, jossa käydään läpi lääkinnällinen historia, päivittäiset toiminnot ja vapaa-aika, työhistoria ja sosiaalinen historia. Niin kutsuttuihin alkurutiineihin kuuluu myös mahdollisen kivun selvittäminen sekä arvioi-

11 tavan henkilön subjektiivinen käsitys omasta työ- ja toimintakyvystään. Alkuhaastattelun jälkeen seuraa tavanomainen tuki- ja liikuntaelinten tutkimus, jossa tutkitaan liikkuvuutta, notkeutta, kestävyyttä (esim. ergometritesti), neurologiaa (tunto, refleksit), mitataan mahdollisen turvotuksen määrää sekä teetetään tarvittaessa erityistestejä kuten esimerkiksi isometriset lihasvoimatestit. Perustutkimuksen jälkeen tehdään asennon arviointi. Tähän kuuluvat istumisen (tätä voidaan arvioida myös alkuhaastattelun yhteydessä), seisomisen (mikäli on kyseessä seisomatyöstä alkuhaastattelu voidaan tehdä seisten) ja kävelemisen arviointi, matalatasoisen työn, silmien yläpuolella tapahtuvan työn arviointi sekä näppäryyden ja lajittelukyvyn arviointi. Voiman arviointiin kuuluvat nostamisen, kantamisen ja käsivoimien testaaminen. Työhön liittyvään kestävyyden arviointiin voi kuulua esimerkiksi työsimulointia. FCE:n tehtävänä on myös antaa arvioijan näkökanta arvioitavan henkilön luotettavuudesta kivun ja työkyvyttömyyden raportoinnissa. Tätä osuutta on kritisoitu, mutta ainakin USA:ssa tämä on tärkeä osa korkeatasoista FCE:tä. Halutaan tietää missä määrin arvioitavan henkilön raportointi täsmää arvioijan observointiin. Luotettavuuden arviointi koostuu monesta eri osasta; arvioitavan henkilön subjektiivisesta raportoinnista (kipu, työkyvyttömyyden aste), arvioijan havainnoista, placebo- testeistä ja toistetuista testeistä. Korkeatasoinen FCE antaa myös arvion arvioitavan henkilön suoriutumistasosta (effort) arviointitilanteessa. Halutaan siis tietää suorittaako arvioitava henkilö testit hänelle maksimaalisella tasolla vai ei. Tämän arvioimiseen käytetään Jamar mittaria arvioitavan henkilön maksimaalisen ponnistuksen mittaamiseen, Bell-käyrän analyysiin sekä nopean puristuksen mittaamiseen kädenvaihdolla, arvioidaan arvioitavan henkilön kilpailuhenkistä suoriutumista, sykkeen seurantaa ja kliinistä johdonmukaisuutta/epäjohdonmukaisuutta. Dokumentointia varten analysoidaan miten arvioitavan henkilön kyvyt vastaavat/eivät vastaa työn vaatimuksia. Työn vaatimukset ja arvioitavan henkilön kyky suoriutua tehtävästä kirjataan usein taulukkomuotoon, jolloin on helppo havainnollistaa yksittäiset työtehtävät/työnvaatimukset. Raportoinnissa tulee myös selkeästi tulla esille arvioinnin perusteella tehdyt suositukset; työhön paluu, työhön paluu työpisteen modifioinnilla, työkohtainen kuntoutus, kipu/toiminnallinen kuntoutus vai lääkinnällinen seuranta. Tulevaisuuden haasteet FCE:tä käytetään tänä päivänä eri muodoissa ympäri maailmaa. Alan tutkimustakin on tehty, mutta FCE:n tulokset ja sen kliininen sovellettavuus ovat olleet erilaisten tulkintojen kohteena ja johtaneet kansainvälisessä kirjallisuudessa keskusteluun FCE:n ennakoivasta arvosta (value) ja voiko FCE:n perusteella sanoa mitään siitä onko arvioitava henkilö suorittanut testejä maksimaalisella tasolla vai ei. Aina lähivuosiin saakka FCE- tutkijoilla ei ole ollut yhteistä foorumia missä esittää tutkimustaan, keskustella tai tehdä yhteistyötä. Tästä syystä eräät alan tutkijat järjestivät lokakuussa 2012 Hollannin Harenissa kokous, jonka yhteydessä tunnistettiin muun muassa seuraavat tutkimustarpeet tällä alalla: - kansainvälisen ICF- luokituksen käyttämistä ohjaavana kehyksenä yhteisen kielen kehittämiseen, kun puhutaan työntekijä-työ suhteesta tulee arvioida. - FCE:n arvoa kuntoutuksessa ja työhönpaluuprosessissa verrattuna ei-suoritukseen perustuvaan lääkinnälliseen arviointiin tai kyselylomakkeeseen tai näiden ohella tulee tulevaisuudessa arvioida. 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/ FCE:n kustannus-hyöty suhdetta verrattuna ei-suoritukseen perustuvaan lääkinnälliseen arviointiin tai kyselylomakkeeseen tai näiden ohella tulee tutkia. - luoda validoiduista toiminnallisista suorituskykyä mittaavista mittareista eri FCE protokolleista tietokanta, joka olisi saatavilla maksutta sekä käytännön työtä tekeville että tutkijoille. - FCE tietokanta, jonka tarkoituksena on kuvata ja antaa näyttöön perustuvaa tietoa validoiduista protokollista ja mittareista tulee kehittää. - suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä FCE arvioinnin aikana tulee selvittää, mukaan lukien arvioijan ominaisuudet, arvioitava asiakas, testiympäristö ja arvioinnin tarkoitus. Ainoa Suomessa käytössä oleva validoitu ja työterveyshuollossa käytettäväksi suositeltu työkyvyn arviointimittari on työkykyindeksi ja ainoa suositeltu työikäisten fyysisen toimintakyvyn arviointimittari on toiminnallinen tasapainotesti. Suomen työterveyshuoltoon kaivataan kipeästi validoitua ja kattavaa mittaristoa, fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Validoidut mittarit antaisivat objektiivisuutta työ- ja toimintakyvyn raportointiin. Minulla on kokemuksia FCE:stä. Jollain toisella voi olla jostain muusta työ- ja toimintakyvyn mittaristosta. Toivon rakentavan ja kehittävän keskustelun alkavan kaikilla tasoilla, jotta tämä kehittämistyö etenisi mukavaan tahtiin. Toivon myös, että tähän kehittämistyöhön löytyisi työfysioterapeuttien joukosta tämän alan tutkimuksesta kiinnostuneita. 12

13 Työfysioterapeutin tilakäynti lypsytilalla Työfysioterapeutin tehtäviin kuuluu maatalousyrittäjän luona tehtävät tilakäynnit.työfysioterapeutin tehtävä tilakäynnillä on omalla asiantuntijuudellaan arvioida maatalousyrittäjän työtä havainnoimalla, haastattelemalla, videoimalla ja mittaamalla fyysisiä kuormitustekijöitä ja ergonomiaa. Tämän pohjalta työfysioterapeutti kykenee ohjamaan oikeita työasentoja ja työliikkeitä sekä opastamaan taukojumppaan. Myös omaehtoisen liikunnan merkitystä korostetaan. Toiminnan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisemään maatalousyrittäjän tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja säilyttämään siten maatalousyrittäjän työkykyisyys. 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013 Työn fyysisen kuormittavuuden arviointi on erityisen tarpeellista ammateissa, joissa on runsaasti staattista lihastyötä, nostoja, yksipuolisia työliikkeitä tai voimankäyttöä. Kuormittavuuteen vaikuttaa myös työympäristö. Maatalousyrittäjien fyysistä kuormittavuuden arviointia ja työoloja selvitetään tilakäynneillä. Tilakäynneillä tutustutaan maatalousyrittäjän työolosuhteisiin ja arvioidaan työn kuormittavuutta, mahdollisia tapaturmariskejä ja altisteita sekä mitataan mm. melua, valaistusta ja mahdollisesti kaasuja. Tilakäynneillä ovat mukana työterveyshoitaja ja maatalouden asiantuntija sekä usein myös työfysioterapeutti tai työterveyslääkäri. Työterveyshuollon asiantuntijana on mukana työfysioterapeutti arvioimassa työn fyysistä kuormittavuutta omalla asiantuntijuudella. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittäminen perustuu vuonna 1979 voimaantulleeseen työterveyslakiin. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa kehitettäessä on kiinnitetty erityishuomiota työoloselvitysten tekemiseen sekä henkilökohtaisen kirjallisen palautteen laatimiseen. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamisesta julkaistiin ohjeistus vuonna 1984, lääkintöhallituksen toimesta. Ohjeita tarkistettiin 1989 työterveyshuollon jatkokokeilun perusteella. Eri tutkimuksilla on voitu osoittaa, että työterveyshuollon toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myönteisesti maatalousyrittäjien työterveysasenteisiin, tietoihin sekä vähentää maatalousyrittäjien pitkäaikaissairastuvuutta. Työterveyshuollon ansiosta myös ammattitaudit tulevat paremmin esille. Työfysioterapeutteina halusimme tehdä opinnäytetyön, jossa hyödynnämme erikoisosaamistamme työfysioterapiasta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja aihe on noussut käytännön työelämän tarpeista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään työterveyshuollon työoloselvitystä, fyysisiä kuormitustekijöitä maataloustyössä sekä ergonomiaa. Lisäksi teoriaosuudessa selvitetään toimintaympäristön eroja ja niissä käytettäviä tyypillisimpiä työtapoja. Aiemmin tekemillämme tilakäynneillä ergonomian analysointi on ollut hyvin vapaamuotoista ja epäjärjestelmällistä. Valmiita selvityslomakkeita oli jo aiemmin tehty, mutta ne olivat vaikeasti saatavissa ja löydettävissä. Halusimme luoda selvityslomakkeen, jossa arviointi toteutetaan järjestelmällisesti ja mahdollisimman kattavasti. Tällä tavoin työfysioterapeutit saavat mielestämme hyvän työkalun fyysisen kuormituksen ja ergonomian arviointiin lypsytilojen tilakäynneille. On tärkeää muistaa käyttää sopivinta arviointimenetelmää työasentoja ja -vaiheita arvioitaessa. Työterveyshuollon asiantuntijoina meidän tulee edelleen hallita spesifimmätkin ergonomian arviointimenetelmät perusteineen laadukasta arviointia tavoitellessamme. 14

15 Taustalla opinnäytetyön aihealueen valintaan vaikutti ratkaisevasti, kun toinen meistä haki Työoloselvitys maatilalla koulutukseen. Työterveys Wellamon henkilöstöpäällikön toimeksianto opinnäytetyön tekemisestä koulutukseen liittyvästä aihealueesta sitoutti meidät aiheeseen. Aiheen valintaan vaikutti myös halumme syventää tietoamme tilakäynteihin liittyen ja siten kehittää omaa työtämme. Opinnäytetyö palvelee työtämme ja lisää valmiuksia osallistua työterveyshuollon tilakäynneille. Kehittäessämme omaa osaamistamme me varmistamme kilpailukykyisen palvelun. Selvityslomakkeen käyttäminen parantaa ergonomian arvioinnin luotettavuutta. SELVITYSLOMAKE Tarkoituksena on, että selvityslomake on työfysioterapeutin työvälineenä muistuttamassa kaikista niistä arvioitavista fyysisistä kuormitustekijöistä, joita työfysioterapeutin on muistettava arvioida lypsytilojen tilakäynnillä. Selvityslomakkeessa arvioidaan työnkuormittavuutta sykkeen, toistomäärien. taakkojen painon, subjektiivisen kokemuksen sekä työasentojen avulla. Arviointia suoritetaan mittaamalla, haastattelemalla sekä havainnoimalla nk. liikennevalomenetelmällä. Päädyimme tekemään kaksi erilaista selvityslomaketta, joista toinen lähetetään maatalousyrittäjille jo ennen varsinaista tilakäyntiä. Näin pohjustetaan varsinaista tilakäyntiä ja saadaan ennakkokäsitys tulevasta tilakäynnistä. Samalla maatalousyrittäjä arvioi omaa työtään ja sen kuormittavuutta. Suosittelemme jokaisella tilakäynnillä videokuvauksen hyväksikäyttöä. Videointi toimii erittäin hyvänä apuvälineenä työasentojen analysoinnissa. Esitestatessamme tilakäynnillä käytettävää selvityslomaketta videoinnin merkitys korostui, koska siitä pystyy rauhassa analysoimaan ja tarkistamaan työasentoja. Nopeita työliikkeitä on helpompi katsoa videolta, kun havaintoja voidaan tarkentaa pysäyttämällä ja hidastamalla videokuvaa. Työvaiheet voidaan katsoa uudelleen tarpeeksi monta kertaa, analysoida virheelliset työasennot ja mahdolliset nivelkulmien suositusten ylitykset. Niskan, hartian, olkavarren sekä selän kuormitusta arvioimme nk. liikennevalomenetelmällä. Selvityslomakkeemme pohjautuu Toisto- Repe - arviointilomakkeeseen ja siinä olevan liikennevalo menetelmän hyödyntämiseen. Navetan atk-työpisteen analysointiin suosittelemme käytettäväksi Työterveyslaitoksen Näppärä-arviointi menetelmää. Aloittelevalle työfysioterapeutille selvityslomake antaa tukea ja varmuutta mennä tilakäynnille. Tietysti toivomme, että mahdollisimman moni työfysioterapeutti ottaisi tarkistuslistan käyttöönsä tilakäynneillä. Fysioterapian opinnäytetyö Lahden ammattikorkekoulu Tekijät: Sakari Laamanen, Fysioterapeutti AMK/työfysioterapeutt sakari.laamanen@tyoterveyswellamo.fi Jari Mutikainen, Fysioterapeutti AMK/työfysioterapeutti jari.mutikainen@luukku.com Ohjaaja: Jari-Pekka Jokinen, TtM,opettaja. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013 Työympäristömitalien hakeminen OLISIKO MEIDÄN TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN AIKA AKTIVOITUA? Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) yhteydessä toimii työympäristömitalitoimikunta, joka vastaa työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalien hakemusten käsittelystä ja niihin liittyvien esitysten laadinnasta. Toimikunnan jäsenistöön kuuluu 12 henkilöä ja heillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Edustettuna ovat Työsuojelupäälliköt ry, AKAVA, SAK, EK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, STM/työsuojeluosasto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Työfysioterapeutit ry, Suomen Työhygienian Seura ry, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry ja TVL. Meidän edustajana toimi viime marraskuuhun asti Tuula Nurmiluoto. Työfysioterapeutit ry:n hallitus valitsi hänen seuraajakseen allekirjoittaneen ja varajäsenenä jatkaa edelleen Maarit Laine. Kiitos Tuulalle pitkäaikaisesta työstä toimikunnassa! Työympäristömitaleita on kahdenlaisia: työympäristötyön kultainen erityisansiomitali ja pronssinen ansiomitali. Erityisansiomitali voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi. Pronssinen ansiomitali voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Henkilön tu- 16

17 Vuosittain myönnetään yleensä 1-3 erityisansiomitalia lee olla työelämässä mukana, ei siis voida hakea eläkkeelle jäävälle. On hyvä muistaa, että mitalit voidaan myös myöntää yhteisölle. V työympäristömitalitoimikunta piti neljä varsinaista kokousta, joissa myönnettiin yhdeksän ansiomitalia. Lisäksi toimikunta teki kokouksissaan esityksen työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministerille kolmesta erityisansiomitalista, jotka ministeri Risikko hyväksyi. Erityisansiomitalit jaettiin juhlallisesti Smolnassa pidetyssä tilaisuudessa Myös me yhdistyksenä olemme nostaneet tavoitteeksi lisätä ammatillista asemaamme. Olisiko tässä yksi keino nostaa työfysioterapeuttien arvostusta ja lisätä tunnettavuutta? On tärkeää muistaa, että kultaista tai pronssista työympäristömitalia voidaan käyttää virallisissa tilaisuuksissa. Ne voidaan sijoittaa muiden suomalaisten kunniamerkkien rinnalle. Olisin ylpeänä esittelemässä oman ammattikunnan edustajien tai työyhteisön hakemuksia toimikunnan kokouksissa. Annan mielelläni lisätietoja ja välitän myös työympäristömitalihakemuksia Työfysioterapeutit ry:n hallitukselle puoltamista tai lisälausuntoa varten. Hakeminen Kultaisesta erityisansiomitalista voi tehdä vapaamuotoisen hakemuksen kerran vuodessa joulukuun loppuun mennessä. Vuosittain myönnetään yleensä 1-3 erityisansiomitalia. Piia Hammaren-Luoso Ansiomitalin myöntää työympäristömitalitoimikunta hakemuksesta. Yritykset ja yhteisöt voivat hakea jatkuvasti pronssisia ansiomitaleita työympäristömitalitoimikunnalta tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Hakija maksaa ansiomitalikuluista aiheutuneen lunastusmaksun (200 ) työympäristömitalitoimikunnalle. Ansiomitaleita myönnetään neljä kertaa vuodessa. Molempien mitalien myöntämisperusteita voi tiedustella toimikunnan sihteeriltä Hannu Tarvaiselta: puhelin , sähköposti: hannu. tarvainen@tvl.fi. Hakemukset lähetetään Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon osoitteella TVL, PL 275, Helsinki, kuoreen tunnus "Työympäristömitali". Työympäristömitalitoimikunta pitää myös luetteloa mitalin saaneista. Osana työfysioterapian arvostuksen nostoa? v työympäristömitalitoimikunnan toimintasuunnitelmassa on tavoitteena lisätä ansiomitalien tunnettavuutta ja niiden hakemista. Koulutusta syksyllä 2013 Liikettä keholle ja mielelle hyvinvointia ruumiille ja sielulle 26. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät Hinta saakka, sen jälkeen 380. Tutustu ohjelmaan verkossa! Niska jumissa ja päätä särkee toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus Kuntotestaus polkupyöräergometrillä Terveyskunnon mittaus liikehallinta- ja lihaskuntotestit (1. osa) ja (2.osa) Selän toiminnallinen harjoittelu UUTTa Teknologiasta tukea fyysisen aktiivisuuden ja liikkumattomuuden arviointiin ja seurantaan Tutkimusten liikuntaohjelmat tutuiksi ja käyttöön Tutustu koulutusesittelyihin verkossa! ukkoulutus@uta.fi puh

18 2013 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist merja.e.blomqvist@sok.fi Johanna Lipponen johanna.lipponen@partners.nesteoil.com Anitta Mäkikyrö anitta.makikyro@rovaniementyoterveys.fi amakikyr@ulapland.fi Sirpa Rauas-Huuhtanen sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi TAITTO Jan-Eric Wargelin janne.wargelin@gmail.com TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummila hanna.nummila@yle.fi (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa ISSN nro Volume 54

19 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Merja Blomqvistille, merja.e.blomqvist@sok.fi, aineiston jättöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä.

20