Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2003. Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1970-2003"

Transkriptio

1 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 23 Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys

2 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 2 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Johdanto JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Suomen Pankki vakauden rakentaja Suomen Pankin organisaatiorakenne Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi vuodelta Virkaehtosopimusjärjestelmä ja luottamusmiesjärjestelmä TYÖAIKA Lisä- ja ylityöt Lomapankki Ostopalveluhenkilöstö PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Palkkaus- ja palkintajärjestelmät Vuoden 23 korotukset ja palkinta Keskipalkat organisaatiotasoittain Keskipalkat vaativuustasoittain Verolliset luontoisedut HENKILÖSTÖ JA SEN RAKENNE Henkilöstösuunnittelu Virkasuhteen muodot Henkilöstön määrä Henkilöstön ikärakenne Rekrytointi HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Koulutusrakenne Kokemusrakenne Osaamisen kehittämisen panostukset Muu ammatillinen kehittyminen TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuolto Liikunta Vapaa-ajan palvelut ELÄKKEET Eläkkeelle jääneet ja eläkeikään tulevat Suomen Pankin eläkelaitos Eläkkeensaajien määrä...33

3 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 Johdanto Suomen Pankin henkilöstöjohtamisen tavoitteet perustuvat osaavaan henkilöstöön, tehokkaaseen ja tuloksekkaaseen toimintaan sekä strategisten tavoitteiden mukaisesti mitoitettuun henkilöstömäärään. Henkilöstötyön tunnuslukuja hyödyntämällä johto ja esimiehet pystyvät arvioimaan oman henkilöstöjohtamisensa tuloksellisuutta ja tunnistamaan ja suuntamaan kehittämistoimenpiteet oikein. Jotta pankin strategiset henkilöstömäärä- ja henkilöstörakennetavoitteet (ikä ja osaaminen) saavutettaisiin, olisi seuraavalla strategiakierroksella otettava keskusteluun mm. seuraavia henkilöstöjohtamisen alueita; Miten käynnistämme hallitusti ulkoiset rekrytoinnit? Miten varmistamme eläköitymistilanteissa henkilöstörakenteiden ja osaamisen uudistumisen? Vuoden 23 henkilöstötilinpäätös on laatuaan kahdeksas Suomen Pankissa. Varmistaaksemme luotettavan henkilöstötyön seurannan ovat tunnusluvut olleet vuosittain samat. Julkaisun sisältöä on pyritty kehittämään analysoivampaan ja ulkoasua luettavampaan suuntaan. Toivon, että olemme onnistuneet tuottamaan vuoden 23 henkilöstötyöstä mielenkiintoisen ja hyödyllisen lukupaketin. Tervehtien Aura Laento

4 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS JOHTAMISJÄRJESTELMÄT 1.1. Suomen Pankki vakauden rakentaja Suomen Pankin toiminnan pitkän aikavälin suunnittelu ja kehittäminen perustuu ajoittain tehtäviin toimintaympäristön analyyseihin ja suunnitteluun vaikuttaviin ajankohtaisiin taustaselvityksiin. Näitä teemoja käsitellään vuosittain ylimmän johdon strategiakeskusteluissa ja -seminaarissa. Samalla arvioidaan strategian toteutumista ja mahdollisia strategian muutos- tai täsmennystarpeita. Toiminnan vuositason suunnittelussa osastot konkretisoivat pankin strategian käytännön toiminnaksi. Strategiansa mukaan Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän aktiivinen ja rakentava jäsen. Sen toiminta on varmaa, korkealaatuista, kustannustehokasta ja avointa. Hintavakaus, tehokkaat ja vakaat rahoitusmarkkinat sekä kestävä julkinen talous luovat edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle. Pankki edistää toiminnallaan näitä tavoitteita. Pankin vaikuttavuus perustuu korkeatasoiseen ja hyvin kohdennettuun rahatalouden asiantuntemukseen sekä tehokkaaseen kansainväliseen ja kotimaiseen yhteistyöverkostoon. Suomen Pankki - vakauden rakentaja Suomessa EKPJ:ssä Kansainvälisesti Rahapolitiikka Vakaa talouskehitys Rahoitusmarkkinat Vakaus ja tehokkuus Maksujärjestelmät Tutkimus ja analyysi Verkottuminen Luotettavuus ja tehokkuus Viestintä Vahva tase Osaava henkilöstö Suomen Pankki /352visio3117_v3lop.ppt 1.2. Suomen Pankin organisaatiorakenne Suomen Pankin organisaatiorakenne on verrattain matala; esimiestasoja on kolme - neljä toiminnoittain hieman vaihdellen. Osastojen ja yksiköiden päälliköt (18) ja johtokunnan neuvonantajat (5) raportoivat suoraan johtokunnan jäsenille, joilla kullakin on oma erikseen määritelty vastuualueensa. Päätökset johtokunta tekee kollegiona. Hallinnollista päätösvaltaa on delegoitu organisaatiossa edelleen, lähinnä osastopäälliköille.

5 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 5 Johtokunnan muodostavat sen puheenjohtaja Matti Vanhala, varapuheenjohtaja Matti Louekoski sekä johtokunnan jäsenet Sinikka Salo ja Pentti Hakkarainen. Eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut (9) valvovat pankin toimintaa. Alueellinen rahahuolto organisoitiin uudelleen. Vantaan aluetoimisto ja haarakonttorit toimivat uudessa mallissa rahahuollon aluekonttoreina. Muuhun organisaatiorakenteeseen tehtiin vähäisiä muutoksia. Ekonomistien tietohallintopalvelut yhdistettiin tilasto-osastolle. Vuoden 23 lopussa pankin julkaisuyksikkö ja tiedotusyksikkö lakkasivat erillisinä ja niiden toiminnot yhdistettiin vuoden 24 alusta yhteen viestintäyksikköön Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi vuodelta 23 Henkilöstömäärä Henkilöstöjohtamisen tavoitteiksi on asetettu pankin henkilöstömäärän aleneminen ja päällekkäisten toimintojen karsiminen. Tavoitteen saavuttamiseksi on pankissa noudatettu erittäin tiukkaa ulkoista rekrytointipolitiikkaa, hyödynnetty meneillään olevaa eläköitymistilannetta sekä aktivoitu sisäistä työkiertoa. Toimintojen kehittäminen ja organisointi, työtehtävien uudelleen muotoilu sekä henkilöstön osaamistason nostaminen ovat olleet osastojen henkilöstötyön painopistealueina vuonna 23. Henkilöstölinjaukset henkilöstömäärän alenemasta toteutuivat vuoden 23 aikana asetetun strategian mukaisesti. Loppuvuoden 23 toimintavahvuus oli 627 henkilöä, joista 516 työskenteli pääkonttorissa ja 111 maksuvälinesektorissa. Vuosien aikana pankin henkilöstövahvuus on supistunut yhteensä 13 %. Rahahuoltostrategian ja sen toiminnan uudelleen suuntaamisen ja sopeutuksen johdosta pieneni MV-sektorin henkilöstö liki 25 %. Pääkonttorin henkilöstömäärä pieneni 4 % ja pienennys kohdistui ensi sijassa tuki- ja palvelutehtäviin, joissa eläköitymistilanteissa järjesteltiin töitä ja prosesseja uudella tavalla. Uudistetut työkiertolinjaukset sekä aktiiviset toimenpiteet työkierron vauhdittamiseksi käynnistyivät syyskuussa. Tulokset vuodelta 23 eivät olleet merkittäviä. Loppuvuoden aikana työkiertoon ilmoittautuneita oli vain kymmenen henkilöä. Suurimpana esteenä on ollut kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Työkiertohalukkuus on kuitenkin lisääntynyt ja näkyy pankkilaisten aktivoitumisena hakea avoimia tehtäviä aiempaa useammin. Vuonna 23 rekrytoitujen kokonaismäärä pieneni edelleen edellisvuosista. Valintoja tehtiin yhteensä 4, joista sisäisiä oli 21 ja ulkoisia 2. Lähtövaihtuvuus oli 12 %. Lähtijöistä peräti 6 % siirtyi eläkkeelle ja 3 % lähteneistä työskenteli rahahuollon määräaikaistehtävissä. Tulovaihtuvuus oli vain 3 %. Ulkoisten rekrytointien vähäinen määrä ja tulo- ja lähtövaihtuvuuden epätasapaino ovat johtaneet siihen, että henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Vuonna 23 keski-ikä oli 46 vuotta ja yli 5-vuotiaita oli henkilöstöstä 46 %. Vastaava luku valtiosektorilla oli vuonna v. 22 n. 43 vuotta.

6 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 6 Osaaminen Henkilöstöjohtaminen Pankista jää vuoden 24 aikana eläkkeelle yhteensä 39 henkilöä, joista peräti 28 pääkonttorista. Osastojen tekemien suunnitelmien mukaan vapautuvien tehtävien täyttöaste on 4 % Koulutukseen panostettiin 1,26 milj. euroa, mikä oli 4,2 % palkkakustannuksista. Vertailtaessa muihin organisaatioihin (2,8 % Benchmarking 23 1 ) on pankin panostustaso erittäin hyvä. Koulutuspanostukset kohdistuivat pääosin asiantuntijoihin (49 %). Asiantuntijoiden koulutuspanostuksessa oli kuitenkin laskua edelliseen vuoteen liki 1 %. Vaikka henkilöstömäärä pieneni 7 % lisääntyi koulutukseen käytetty aika noin,5 % ollen 2,2 % työajasta. Pankissa kouluttauduttiin varsin tasaisesti taloudellisen-, tietotekniikka-, kieli- ja vuorovaikutustaitojen, johtamisen ja muun ammatillinen koulutuksen alueilla. Koti- ja ulkomainen tutkimusjulkaisutoiminta jatkui vuonna 23 yhtä laajana kuin aikaisempinakin vuosina. Raportteja, artikkeleita tai kirjoja julkaistiin yhteensä 216 kappaletta. Asiantuntijoiden huippuosaamisen kehittämiseen tähtääviä jatko-opintoja ja niihin liittyviä opinnäyteprojekteja oli yhteensä viisi. Lyhytkestoisten tutkijavierailujen määrä kasvoi siten, että tutkimusosastolla ja siirtymätalouksien tutkimusosastolla työskenteli vuoden aikana 23 pääosin ulkomaista vierailijaa. Kirjalainojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ja vuoden 23 aikana henkilökunnan kirjalainoja oli yli 18 6 kappaletta. Koulutuksen, tutkimustoiminnan ja työssä oppimisen muodot ja volyymit kohdistuivat henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitoon. Osaamisen kehittäminen oli vakaata ja suunnitelmallista, mutta mitään varsinaisia oppimisen irtiottoja tai innovaatioita ei vuonna 23 tapahtunut. Esa- ja P-palkkaisten palkkausjärjestelmät yhdistettiin ja vuoden 23 aikana otettiin käyttöön koko henkilöstöä koskeva HAY-palkkausjärjestelmä. Selvitys pankissa tehtävän henkilöstötyön sähköistämisestä ja virtaviivaistamisesta (ehrhanke) tehtiin vuonna 23. ehr-projekti toteutetaan osakokonaisuuksina vv aikana. ehr-järjestelmä on yksi mahdollistaja moderniin henkilöstöjohtamistyöhön. Keskustelut vuoden 22 lopussa tehdyn ilmapiiritutkimuksen tuloksista vauhdittivat useita kehittämishankkeita. Kehityskeskustelut muutettiin kaksivaiheisiksi ja osaamiskeskusteluprosessi uudistettiin. Lisäksi tarkistettiin työkiertolinjauksia ja tehtiin johtokunnalle esitys kertapalkintakäytännön uudistamiseksi. Osastot panivat alulle myös omia kehittämistoimenpiteitä liittyen töiden priorisointiin ja organisointiin, tiedonkulkuun, osaamisen varmistamiseen yms. Henkilöjohtamisen kehittämisen tuloksia arvioidaan vuoden 24 aikana. 1 Paras Käytäntö Oy- Best Practice Ltd: Henkilöstötoimen Benchmarking tutkimus 23. Tutkimuksessa käytetty aineistona v. 22 lukuja.

7 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virkaehtosopimusjärjestelmä ja luottamusmiesjärjestelmä Virkaehtosopimukset solmitaan Suomen Pankin ja henkilöstöä edustavan Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys ry:n välillä. Päätoimisen järjestösihteerin lisäksi pankissa on päätoiminen pääluottamusmies sekä sivutoimiset maksuvälinehuollon pääluottamusmies ja molempien varamiehenä toimiva varapääluottamusmies sekä 12 luottamusmiestä. Luottamusmiesjärjestelmä muodostaa myös työsuojeluorganisaation henkilöstöedustuksen. Vuosien virkaehtosopimus päättyi Uuden sopimuksen neuvottelut käynnistyivät syksyllä 23 ja pankille saatiin neuvoteltua uusi kaksivuotinen (24-25) VES-sopimus.

8 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TYÖAIKA Suomen Pankin päivittäinen säännöllinen työaika on 7 tuntia 4 minuuttia. Valtaosa henkilöstöstä on liukuvan työajan piirissä. Liukumasaldot tasoitetaan kolme kertaa vuodessa. Osa henkilöstöstä (n. 2 %) työskentelee tehtävissä, joissa noudatetaan kiinteää, porrastettua tai vuorotyöaikaa. Vuosittaisen lomaoikeuden pituus on 32 4 päivää riippuen palvelusvuosien määrästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty v. 23 tehdyt henkilötyövuodet säännöllisen työajan mukaan. Henkilötyövuodet v. 23 Vakinaiset 68,25 Määräaikaiset 32,3 Yhteensä 64,6 Lomasijaiset 26,8 Harjoittelijat 4,1 Tuntityöntekijät 2,8 Kaikki yhteensä 674, Lisä- ja ylityöt Lisä- ja ylitöiden määrä ja kustannukset 23 Teetetyt ylityöt Ylityön korvaaminen Vuosi Tuntia yht Ylitöitä tehneet Tuntia vapaana Rahana ( ) Tehtyjen lisä- ja ylityötuntien määrä pieneni 731 tuntia (27 %) edellisvuoteen verrattuna. Lisä- ja ylityöt painottuvat edellisvuosien tapaan HA-, JU-, TK- ja TUR-yksiköihin. Merkittävin lisä- ja ylityötuntien aleneminen (n. 5 8 tuntia) tapahtui MV-sektorissa, missä tuntien määrä oli vain 15 % edellisvuonna tehdyistä. Syynä oli euronvaihtoon liittyneiden lisätöiden loppuminen. Myös TUR-yksikön lisä- ja ylityötuntien määrä aleni selvästi.

9 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Lomapankki Lomapankkiin siirrettyjen lomapäivien, ylityövapaiden ja saldovapaiden määrä kasvoi n. 2 % vuoden aikana. Päivien määrä lomapankissa on kehittynyt seuraavasti: henkilöllä päivää 21 4 henkilöllä päivää henkilöllä päivää henkilöllä päivää Lomapankissa on yhteensä keskimäärin 31 päivää/tallettaja, mikä vastaa 1,5 kuukauden työaikaa. Lomapankin yhteismäärä vastaa n. 49 henkilötyövuotta. Lomapankissa voi maksimissaan olla 125 päivää/henkilö. Lomapankissa on yli 1 päivää 18 henkilöllä, joista maksimimäärä on täynnä seitsemällä henkilöllä. Lomapankin päivät on tarkoitus käyttää vapaapäivinä työssä jaksamisen tueksi. Tyypillisin käyttöajankohta on viime vuosina kuitenkin ollut eläkkeellelähtöä edeltävä aika. Lomapankkipäivät voi ottaa rahakorvauksena vain pankista erotessaan Ostopalveluhenkilöstö Pankissa työskenteli ostopalveluhenkilöitä n. 45 henkilötyövuoden edestä vuonna 23 ja ostopalvelun kustannukset olivat 2,3 miljoonaa euroa. Ostopalveluhenkilöstöön lasketaan kuuluvaksi henkilöt, jotka työskentelevät pankissa lähes päivittäin. Esimerkkeinä pankissa käytettävistä ostopalveluista ovat erilaiset hallinto-, kiinteistö-, henkilöstö-, tilausravintola- ja työterveyspalvelut htv milj. htv milj. htv milj. Oma henkilöstö 746,5 41,4 734,8 43,2 674,3 Tehdyt ylityöt 15,9 13,8,7 1,,6 Ostopalveluhenkilöstö ,8 45, 2,3 Yhteensä 799,5 783,6 45,7 729,3 Lisäksi pankkiin hankittiin asiantuntija/konsulttipalveluita 2,2 miljoonan euron edestä vuonna 23. Konsulttipalveluita käytettiin mm. tk-konsultoinnissa, HR-toiminnoissa, tilintarkastustoiminnoissa sekä asianajo- ja lakiasiain toimeksiannoissa.

10 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS PALKKAUS JA PALKITSEMINEN 3.1. Palkkaus- ja palkintajärjestelmät Pankin johtokunta hyväksyi maaliskuussa 23 käyttöönotettavaksi uuden palkkausjärjestelmän. Pankissa käytössä olleet erilliset Esa- ja P-palkkausjärjestelmät yhdistettiin yhdeksi HAY-arviointi-järjestelmään pohjautuvaksi järjestelmäksi. Pankista ja Ratasta valittiin 5 ankkuritehtävää ja ne pisteytettiin HAY-arviointikarttaa käyttäen ja ne sijoitettiin vaativuusluokkiin. Loput pankin ja Ratan toimista sijoitettiin ankkuritehtävien avulla vaativuusluokkiin. Ankkuritehtävien arvioinnissa tarkasteltiin tehtävän vastuuta ja vaikuttavuutta, tietotaito-, johtamis- ja vuorovaikutusvaatimuksia sekä ongelmanratkaisun laajuutta ja vapautta. Pankin palkkapolitiikaksi johtokunta on hyväksynyt sen, että pankin palkkojen tavoitetaso keskimäärin on HAY-palkkavertailun osoittama kaikkien yritysten markkinapalkkamediaani laajalla hajonnalla. Pankissa on käytössä myös kertapalkintajärjestelmä, jonka piiriin kuuluu koko henkilökunta. Kertapalkintaa esimiehet voivat käyttää onnistuneiden projektien, erinomaisen yksilösuoriutumisen tai pitkään jatkuneen tavoitteet ylittävän suoriutumisen palkintaan. Kertapalkinnan linjauksia on tarkennettu vuoden 23 lopulla ja jatkossa kertapalkintaa voi toteuttaa tarpeen mukaan pitkin vuotta eikä vain keskitetysti kerran vuodessa Vuoden 23 korotukset ja palkinta Vuonna 21 allekirjoitetun koko henkilöstöä koskevan kolmivuotisen virkaehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotettiin 1,7 %:n yleiskorotuksella maaliskuussa 23 ja toukokuussa käytettiin 1 %:n järjestelyvara, joka jaettiin henkilökohtaisina korotuksina esimiesten esitysten perusteella. 13 henkilöä, joiden toimet kuuluvat vaativuusluokkiin 8-13, sai järjestelyvarakorotuksen. Vaativuusluokkiin kohdistui puolestaan 77 järjestelyvarakorotusta. Kustannusvaikutus molempiin ryhmiin oli 1 %. Lisäksi henkilökohtaisia meritkorotuksia sai keväällä 55 henkilöä (vl 14-19) ja 3 henkilöä (vl 8-13). Kertapalkkioita jaettiin vuoden aikana yhteensä 58 henkilölle ja kertapalkkioihin käytetty summa oli yhteensä euroa. Kertapalkkioiden määrä oli,25 % pankin vuotuisesta palkkasummasta. Suomen Pankin kerta/tulospalkkioiden määrä ja suuruus olivat selvästi pienempiä kuin Hay-vertailuun osallistuneiden yritysten keskuudessa. Pankin henkilöstöstä 9,5 % on saanut palkkioita vuonna 23 kun vertailuaineiston vastaava luku on 52 %. Kertapalkkioista 3 % jaettiin pankissa vaativuusluokkiin 8-13 kuuluville henkilöille. Vuoden 23 heinäkuussa suoritetun markkinapalkkavertailun tulokset osoittivat, että pankin ja Ratan palkkakäytäntö on saavuttanut ja ylittänytkin asetetun keskimääräisen tavoitteen, kun tarkastellaan vertailun kaikkien yritysten peruspalkkaa ja etuja (ylitys 7,4 %). Tuki- ja palveluhenkilöstön osalta ylitys on keskimäärin 12,5 % yli markkinoiden mediaanin.

11 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Keskipalkat organisaatiotasoittain Keskipalkkojen muutos henkilöstöryhmittäin heijastelee keväällä toteutettua palkankorotuskierrosta, jossa meritkorotukset painottuivat asiantuntijoiden palkkoihin. Tukihenkilöstön keskipalkkaa nostaa korotusratkaisun lisäksi se, että merkittävä joukko MV-sektorilla työskennelleitä, pääosin nuoria määräaikaisia erosi palveluksesta tarkasteluvuoden aikana. Henkilöstön keskirahapalkat (peruspalkka + kiinteät lisät) Esimiehet Asiantuntijat Tukihenkilöstö Kaikki Keskipalkat vaativuustasoittain Keskipalkkojen kehityksen seuranta vaativuustasoittain aloitettiin alusta v. 23, koska palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä vaativuusluokkaryhmittely muuttui. Tarkasteluun lisättiin naisten keskipalkan suhde vastaavalla vaativuustasolla olevien miesten keskipalkkaan. Tarkastelun tuloksen perusteella voidaan todeta, että Suomen Pankissa palkkaus on toteutunut erittäin tasa-arvoisena; keskipalkkojen suhde keskimäärin on n. 1 % ja vaihteluväli vaativuusluokittain enimmillään +/- 1 %. Kun tarkastellaan koko henkilöstön palkkausta ilman vaativuusluokkajakoa, on naisten keskipalkka 81 % miesten keskipalkasta. Tämä johtuu siitä, että alemmissa vaativuusluokissa työskentelee enemmän naisia. Naisten keskipalkka v. 23 lopussa oli euroa ja miesten keskipalkka euroa.

12 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Taulukko sisältää sekä vakinaisten että määräaikaisten rahapalkat (peruspalkka + kiinteät lisät) Vaativuusluokka 23 Naisten ja miesten yhteinen keskipalkka Naisten keskipalkka / miesten keskipalkka % lkm Alle kolmen henkilön ryhmiä ei esitetä taulukossa Verolliset luontoisedut Luontoisetuina olivat ravintoetu (96,6 /kk), puhelinetu (2 /kk), asuntoetu ja autoetu. Oikeus ravintoetuun on jokaisella pankkilaisella, puhelin- ym. etuja on yksittäisillä henkilöillä työtehtäviin liittyen.

13 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖ JA SEN RAKENNE 4.1. Henkilöstösuunnittelu Vuosittaisen toiminnansuunnittelun yhteydessä tehtävä henkilöstösuunnitelmat ohjaavat osastojen ja yksiköiden resurssien käyttöä. Henkilöstösuunnitelmien lähtökohtana on pankin henkilöstörakenteen muuttaminen eläkkeellejäämistilanteita hyödyntäen. Uusia resurssitarpeita tarkastellaan kriittisesti niin resurssien määrän kuin osaamisen laadun suhteen Virkasuhteen muodot Pankin henkilöstöstä 99 % työskenteli kokoaikaisesti. Osa-aikaisessa virkasuhteessa työskenteli tai lyhennettyä työpäivää teki vuoden 23 aikana 11 henkilöä. Tuntityöntekijöitä käytettiin pääasiassa palvelutoiminnoissa ruuhkien tasaamiseen. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 95 % (94 % vuonna 22) ja määräaikaisten osuus 5 % (6 % vuonna 22). Virkavapaalla oli vuoden lopussa 25 henkilöä eli 4 % henkilöstöstä. Virkavapaalla olevista 9 henkilöä työskenteli Euroopan Keskuspankissa (EKP) Henkilöstön määrä Pankin henkilöstön kokonaisvahvuus oli vuoden 23 lopussa 651,5 henkilöä, joista osastoja toimistopäälliköitä 8 %, asiantuntijoita 4 % ja muita toimihenkilöitä 51 %. Kahteen viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu 25 ryhmäesimiehenä toimivaa henkilöä. Pankin johtamisjänne on n. 11 (keskimääräinen alaisten lukumäärä/esimies). Henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä % Vak Mää Vak Mää Tukihenkilöstö Asiantuntijat ,5 263,5 4 Esimiehet Ylin johto Kokonaisvahvuus ,5 651,5 1 Virkavapaalla Toimintavahvuus ,5 626,5 Osa-aikaisia ovat lyhennettyä työaikaa tekevät ja osa-aikaista virkaa hoitavat sekä osa-aikaeläkkeellä olevat. Sarakkeessa osa-aikaiset on lyhennettyä työaikaa ja osavirkaa tekevien sekä osa-aikaeläkkeellä olevien osuus laskettu sovitun työajan suhteessa mukaan kokonais- ja toimintavahvuuteen. Vuoden 23 henkilöstötilinpäätöksessä henkilöstön määrää kuvaavat käsitteet: Kokonaisvahvuus: Paikalla olevat vakinaiset ja määräaikaiset sekä virkavapaalla olevat. Ei sisällä harjoittelijoita eikä lomasijaisia. Toimintavahvuus: Paikalla olevat vakinaiset ja määräaikaiset. Ei sisällä virkavapaalla olevia, lomasijaisia eikä harjoittelijoita. Toimintavahvuutta ohjaa johtokunnan hyväksymä henkilöstöbudjetti. Henkilötyövuosi: Kaikki palkkaa saaneet kokonaisiksi työvuosiksi muutettuna.

14 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön toimintavahvuuden kehitys Vak Mää Yht. Vak Mää Yht. Vak Mää Yht. Vak Mää Yht. Vak Mää Yht. Tukihenkilöstö 396,5 47, , ,5 339, , , Asiantuntijat , ,5 228, , , 238, ,5 Esimiehet 61,5 61, Ylin johto Yhteensä ,5 744,5 652, , , 632, ,5 593, ,5 TOIMINTAVAHVUUDEN KEHITYS henk ,5 357,5 319, ,5 253,5 259, 25,5 61, vuosi Tukihenkilöstö Asiantuntijat Esimiehet Ylin johto Paikalla olevan henkilöstön määrä (ks. taulukko yllä) on tarkastelukaudella pienentynyt 16 % ja merkittävin muutos on tapahtunut kahden viimeisen vuoden aikana. Paikalla olevista oli vuoden 23 lopussa tuki- ja palveluhenkilöstöä 51 % ja asiantuntijoita 4 %. Esimiesten osuus on pysynyt vakiona (n. 8 %) koko tarkastelukauden ja ylimmän johdon osuus on ollut vajaa prosentti. Henkilöstörakennetta tarkasteltaessa silmiinpistävin muutos on tapahtunut tuki- ja palveluhenkilöstön määrässä, jonka suhteellinen osuus on kahden viimeisen vuoden aikana pienentynyt n. 1 %. Asiantuntijoiden suhteellinen osuus on vastaavasti kasvanut 1 %.

15 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta (naisten 46,4 ja miesten 45,5). Edellisvuonna vastaavat luvut olivat 45,9 (naiset 46,6 ja miehet 45,1). Henkilöstön ikäjakauma HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA Henkilöä alle yli 65 Ikä 12 Henkilöstön ikäjakauman kehitys henk. HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMAN KEHITYS vuosi alle 3 v v v. 5 v. tai yli

16 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Pankin ikärakenteelle on jo useita vuosia ollut tunnusomaista yli 5-vuotiaiden suuri osuus, joka vuonna 23 oli 46 %. Vaikka viisikymmentä täyttäneitä on henkilömäärällä mitaten ollut tarkastelujaksolla kutakuinkin saman verran, on yli 5-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvanut 1 %:lla pankin kokonaishenkilöstömäärän pienentyessä. Toinen merkittävä muutos liittyy 4-49 vuotiaisiin, joiden suhteellinen osuus on pienentynyt 8 %. Taloon tulleet eivät ole kasvattaneet nuorempien ikäluokkien osuutta, sillä ulkoisissa rekrytoinneissa on pääosin painotettu työmarkkinoilla hankittua kokemusta. Tätä tukee myös taloon palkattujen keski-ikä, joka oli 33 vuotta. Pankin henkilöstöstä 53 % on naisia ja 47 % miehiä. Henkilöstön sukupuolijakauma organisaatiotasoittain Naiset Miehet Yhteensä henk. % henk. % henk. % Tukihenkilöstö Asiantuntijat , ,5 4 Esimiehet Ylin johto Yhteensä , ,5 1 Sukupuolijakauma organisaatiotason mukaan Ylin johto Esimiehet Asiantuntijat Tukihenkilöstö % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Naiset Miehet

17 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Rekrytointi Rekrytoinneissa nojaudutaan hyväksyttyyn toimintavahvuuteen. Rekrytointitarpeiden kriittistä tarkastelua sovellettiin vuonna 23 siten, että pääkonttorin osalta tavoitetasoksi asetettiin 5 % alle hyväksytyn toimintavahvuuden. Rekrytointien käynnistämistä kontrolloitiin johtokunnan myöntämin rekrytointiluvin ja rekrytoinnit toteutettiin ensisijaisesti organisaation sisäisinä. Rekrytointien kustannukset olivat yhteensä , josta rekrytointi-ilmoittelun osuus oli , soveltuvuustutkimusten ja muiden rekrytointikulujen Valinnat ja vaihtuvuus Vuonna 23 rekrytoitujen kokonaismäärä pieneni edellisvuosien tasoon verrattuna. Osaltaan tähän vaikutti pääkonttorissa käytössä ollut rekrytointilupakäytäntö ja toisaalta se, että maksuvälinesektorissa rahanvaihdon aikana ollut määräaikaisten rekrytointitarve poistui lähes kokonaan. Tavoitteeksi asetettiin sisäisen liikkuvuuden lisääminen, jota tuettiin vuoden alkupuolella voimaan tulleella ulkoisella rekrytointikiellolla. Rekrytointipoliittisten toimenpiteiden ja muuttuneiden rekrytointitarpeiden seurauksena valintojen kokonaismäärä laski edellisvuodesta kolmanneksella. Ulkoisten valintojen osuus väheni puoleen kaikista valinnoista, kun se edellisvuonna oli 2/3. Taloon tulleet sijoittuivat valtaosin tutkimusyksiköihin, ekonomistiosastoille ja operatiivisiin toimintoihin. Avoimeksi ilmoitettuja tehtäviä haki 324 henkilöä ja hakijoita oli keskimäärin 9 avointa tehtävää kohden. Valintoja tehtiin yhteensä 41, joista sisäisiä oli 21 ja ulkoisia 2. Ulkopuolelta palkatuista 65 % oli miehiä, mutta tällä ei ole pysyvää vaikutusta sukupuolijakaumaan, sillä ulkoisista valinnoista seitsemän oli tutkimusyksiköihin palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja muutoinkin kaikista ulkoisista valinnoista määräaikaisia oli 85 %. Soveltuvuusarviointeja käytettiin seitsemän haun yhteydessä testauttamalla kaikkiaan 17 henkilöä. Lomasijaisiksi rekrytoitiin 12 henkilöä ja hakijoita oli 665. Henkilötyövuosiksi muutettuna lomasijaisten työpanos oli 27 henkilötyövuotta. Sisäiset (N=2) Ulkoiset (N=69) Sisäiset (N=5) Ulkoiset (N=68) Sisäiset (N=15) Ulkoiset (N=66) Sisäiset (N=21) Ulkoiset (N=4) Sisäiset (N=21) Ulkoiset (N=2) Miehet , Naiset , Yhteensä % Määräaikaiset Vakinaiset Yhteensä % Tukihenkilöstö Asiantuntijat Esimiehet Yhteensä %

18 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Vaihtuvuuden osalta jo edellisvuonna alkanut kehitystrendi jatkui. Lähtövaihtuvuus oli lähes edellisvuoden tasolla (12 %) kun tulovaihtuvuus pieneni edelleen ja oli 3 %. Vuonna 22 lähtövaihtuvuus oli 13,5 % ja tulovaihtuvuus 6 %. Lähtijöistä eläkkeelle siirtyneiden osuus oli peräti 6 % ja rahahuollossa lopettaneiden määräaikaisten lähes 3 %. VAIHTUVUUS % Vuosi Tulovaihtuvuus % Lähtövaihtuvuus % Tulovaihtuvuus = tulleiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus *1 Lähtövaihtuvuus = lähteneiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus*1 Vaihtuvuutta laskettaessa tulleiden ja lähteneiden määrässä ovat mukana kaikki yli 3 kk Suomen Pankissa työskennelleet henkilöt. Sisäinen liikkuvuus ja työkierto Uudistettu työkiertopolitiikka ja ulkoinen rekrytointikielto pitivät sisäisten valintojen määrän edellisvuoden tasolla. Sisäisiä valintoja tehtiin 21. Sisäiset valinnat painottuivat asiantuntijatehtäviin ja tuki- ja palvelutehtäviin. Myös useita esimiestehtäviä (5) täytettiin talon sisältä. SISÄISET VALINNAT ORGANISAATIOTASOITTAIN henkilöä vuosi Esimiehet Asiantuntijat Tukihenkilöstö

19 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Avoimen sisäisen haun kautta valituksi tulleiden 21 henkilön lisäksi pankissa oli sisäistä liikkuvuutta tutkimusprojekteihin siirtymisten sekä johtokunnan tai osastojen tekemien siirtymispäätösten kautta. Sisäisesti liikkuneita oli vuoden 23 aikana kaikkiaan 42 henkilöä. Sisäinen liikkuvuus oli 6,5 % ja kasvoi vain hiukan edellisvuodesta. Kuitenkin sisäisessä liikkuvuudessa on viimeisen kolmen vuoden aikana nähtävissä selvä kasvutrendi, sillä vuonna 22 sisäinen liikkuvuus oli 6 % ja vuonna 21 5 %. Kaikista sisäisesti liikkuneista 2/3 oli asiantuntijoita. Kaiken kaikkiaan joka kymmenes henkilöstöstä aloitti vuonna 23 uudessa tehtävässä, ja ulkopuolelta tulleita heistä oli joka kolmas. Ulkoiset valinnat 2 henkilöä rekrytoitiin talon ulkopuolelta vuonna 23. Asiantuntijatehtäviin palkattiin 15 ja tuki- ja palvelutehtäviin 5. Valinnoista 3 oli vakinaisia ja 17 määräaikaisia. Ulkopuolelta rekrytoitiin asiantuntijaosaamista tutkimusprojekteihin sekä ekonomisti- ja operatiivisille osastoille. Asiantuntijatehtäviin tulleista suurimmalla osalla on akateeminen loppututkinto (jatkotutkinto viidellä) ja pääkonttorin operatiivisiin tehtäviin valituilla vähintään tradenomitutkinto. Vuoden aikana pankissa työskenteli 1 harjoittelijaa (sihteeri-, tradenomija korkeakouluharjoittelijoita). Kaikkiin pankkiin tulijoihin sovellettiin 4 6 kuukauden koeaikaa. henkilöä ULKOISET VALINNAT ORGANISAATIOTASOITTAIN vuosi Johto Esimiehet Asiantuntijat Tukihenkilöstö

20 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 2 Työnantajakuva Suomen Pankki on osallistunut vuodesta 1997 Universum Communicationsin tekemään opiskelijatutkimukseen, jossa on peilattu pankin houkuttelevuutta työnantajana korkeakouluopiskelijoiden arvioiden pohjalta. Kaupallisia ja taloudellisia aineita opiskelleille tehdyssä kyselyssä pankki on useimmiten ollut kymmenen halutuimman työnantajan joukossa Suomessa ja vuonna 23 sijoitus oli 6. Vuoden 2 heikon sijaluvun taustalla on rekrytointipoliittinen päätös palkata määräaikaistyövoimaa eurojenvaihdon ajaksi. Kun lisäksi keskuspankin tulevaisuudenkuva oli epäselvä euromaailman ollessa vielä selkiintymätön, asia heijastui myös opiskelijoiden halukkuuteen työskennellä Suomen Pankissa. Muista suomalaisista työnantajista Nokia on ollut selkeä ykkönen koko tutkimuksen ajan. Pankkisektorin työnantajien joukossa Suomen Pankki on sijoittunut kärkipäähän. sijoitus Suomen Pankin sijoittuminen Universum tutkimuksessa

21 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Pankissa kehityskeskustelut ovat osa johtamisjärjestelmää ja toiminnansuunnittelua. Muutoksen ohjaamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta kehityskeskustelut ovat avainasemassa. Vuonna 23 kehityskeskustelut kattoivat 89 % henkilöstöstä. Vuonna 22 vastaava osuus oli myös 9 %, vuonna 21 9 % ja vuonna 2 87 %. Kattavuutta voidaan pitää hyvänä verrattuna muihin organisaatioihin Koulutusrakenne Suomen Pankin koulutustasoindeksi on 5 asteikolla 1-8 (vuonna 22 4,9). Asiantuntijatehtävissä työskentelevien pankkilaisten koulutustasoindeksi on 6,4 (vuonna 22 6,3). Koulutusrakenne 23 Henkilöä %-jak. koulutus- Naiset Miehet Yht. asteen mukaan Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä Koulutustasoindeksi 5, Perus- ja Keskiaste Korkeakouluaste Tutkinto- ja koulutustiedot on jaettu kuuteen eri asteeseen Koulutustasoindeksin laskukaava 2 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste perus- ja kansakoulun suoritus, aikaisempi keskikoulun suoritus sekä tuntemattomat koulutustasot. ylioppilastutkinnot sekä 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. mm. teknikon ja merkonomin tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri. ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. 1,5 x ao. koulutustason henkilöstömäärä 3,5 x ao. koulutustason henkilöstömäärä 5 x ao. koulutustason henkilöstömäärä 6 x ao. koulutustason henkilöstömäärä 7 x ao. koulutustason henkilöstömäärä Tutkijakoulutusaste lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja 8 x ao. koulutustason henkilöstömäärä 2 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla numeroarvot yhteen ja jakamalla henkilöiden yhteismäärällä. Koulutustasoindeksin mahdollinen vaihteluväli on 1 8.

22 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖJAKAUMA KOULUTUSASTEEN MUKAAN % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 63 % 59 % 56 % 37 % 41 % 44 % korkeakouluaste perus- ja keskiaste 5.2. Kokemusrakenne Palvelusaika SP:ssa 1999 %-jakauma palvelusajan mukaan 2 %-jakauma palvelusajan mukaan 21 %-jakauma palvelusajan mukaan 22 %-jakauma palvelusajan mukaan 23 %-jakauma palvelusajan mukaan -1 v v v v v yli 3 v Yhteensä Puolet koko henkilöstöstä on ollut pankin palveluksessa yli 2 vuotta, joista yli 3 vuotta palvelleiden osuus on pysynyt viime vuosina samana. Pitkään palvelleille, koulusta suoraan työelämään siirtyneille on tarjottu erityisesti viime vuosina mahdollisuuksia suorittaa työn ohella ammattiin liittyviä keski- ja alemman korkeanasteen tutkintoja (esim. oppisopimukset, merkonomi- ja tradenomiopinnot). %-jakauma palvelusajan mukaan % henkilöstöstä yli 3 v 2-3 v v 6-1 v 2-5 v -1 v

23 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen kehittämisen panostukset Vuonna 23 koulutukseen käytettiin hieman enemmän kuin edellisenä vuotena ( milj. ). Nousua edelliseen vuoteen oli 6 %. Tasoa voidaan pitää hyvänä muihin organisaatioihin verrattuna. Taloudelliseen koulutukseen käytettiin,21 milj. euroa, tietotekniikkakoulutukseen yhteensä.48 milj. euroa, vuorovaikutus-, viestintä ja kielikoulutukseen,25 milj. euroa sekä johtamiskoulutukseen.14 milj. euroa ja muuhun ammatilliseen koulutukseen.16 milj. euroa. Koulutusmäärärahoista kohdentui asiantuntijoille lähes puolet, operatiiviselle henkilöstölle n. 18 %, johdolle 12 % ja kaikille henkilöstöryhmille tarkoitettuun koulutukseen n. 2 %. Esimiesten työnohjauksellista valmennusta jatkettiin. Lisäksi loka-marraskuussa järjestettiin pankin ryhmän- ja tiiminvetäjille johtamisvalmennusta. Ohjelman pääpaino oli vuorovaikutuksellisten johtamistaitojen vahvistamisessa. Valmennukseen osallistui noin 85 % (= 33 henkeä) pankin operatiivisissa toiminnoissa työskentelevistä ryhmänvetäjistä ja heidän varahenkilöistään. Asiantuntijoille suunnattu esimiesvalmennusohjelma aloitettiin syksyllä 23. Ohjelman tavoitteena on, että osallistujat saavat valmiudet toimia muun muassa vaativissa projektinjohtotehtävissä. Lähes kolmannes Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen henkilökunnasta osallistui kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitokoulutukseen. Toimintaympäristön kansainvälisyyden johdosta pääpaino oli englannin kielen sekä kokous- ja neuvottelutaitojen vahvistamisessa. Sisäisen taloudellisen koulutuksen aiheina olivat erityisesti makromallien käyttö ja kehittäminen, maksu- ja selvitysjärjestelmät, Corporate Governance -teemat sekä talousmaantiede. Koulutusalueella on jatkettu edellisten vuosien käytäntöä, jossa joitakin tilaisuuksia on avattu ulkopuolisille osallistujille. Vuoden merkittävin tapahtuma oli 1-päiväinen Macro Model Workshop, johon osallistui 22 henkilöä ulkopuolisista keskuspankeista ja 1 henkilöä Suomen Pankista. Tietotekniikkakoulutuksessa keskeisin kohde oli Outlook-sähköpostijärjestelmän sekä Office XP/Windows XP -versioiden käyttöönoton edellyttämä peruskoulutus. Tietotekniikan ajokorttikoulutuksessa toteutettiin pankille räätälöityjä perustutkintoja. Muita koulutusalueita olivat projektityö, testaaminen ja systeemityön välineet. Neljän osaston TK-osaamisalueet kartoitettiin sähköisellä kyselyllä.

24 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Koulutuksen ajankäyttö ja kustannukset on koottu seuraavaan taulukkoon Kokonaisajankäyttö pv *) Pv/htv 4,3 4,6 6,1 4,3 5,6 % työajasta 1,7 1,8 2,4 1,7 2,2 Kokonaiskustannukset Euroa 1,19 1,28 1,36 1,18 1,26 /htv % palkkakustannuksista 4, 4,4 4,6 3,8 4,2 *) kaikki ulkoiset koulutuspäivät eivät kirjaudu seurantaan. Koulutuskustannusten jakautuminen henkilöstöryhmittäin v % % % Esimiehet Asiantuntijat Tukihenkilöstö Yhteinen Koulutuskustannusten jakautuminen vuonna 23 KOULUTUSKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN VUONNA 23 Vuorovaik., viestintä, kielet 2 % Muu ammatill. koulutus 13 % Maksujärjestelmät 33 % Tietotekniikkakoul., ammattilaiskoul. 17 % Taloudellinen koulutus 17 % Rahoitusmarkkinat 32 % Tietotekniikkakoul. käyttäjäkoul. 22% Johtamiskoulutus 11 % Makrotalous ym. 35 %

25 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kurssimuotoisen koulutuksen kohdentumisessa eri aihealueisiin oli edelliseen vuoteen verrattuna muutosta erityisesti tietotekniikan käyttäjäkoulutuksen osalta (+11 %), mikä johtuu pääosin sähköposti- ja käyttöjärjestelmäversion vaihtumisesta. Johtamiskoulutuksen osuuden 3 %:n kasvu liittyy osin ryhmäesimiehille ja asiantuntijoille suunnattuun erityispanostukseen. Kurssimuotoisen taloudellisen koulutuksen suhteellinen osuus pieneni 6 % edellisvuodesta ja keskittyi aiempaa enemmän maksujärjestelmien ja rahoitusmarkkinoiden erityiskysymyksiin. Kieli- ja vuorovaikutuskoulutuksen osuus vastaa aiempia vuosia. SP:n yhteisesti koordinoiduille kansainvälisille kursseille osallistui 43 työntekijää. Heistä 34 (lisäystä 14 henkilöä) osallistui EKPJ:n yhteisiin johtamistaidon, kieli- ja vuorovaikutustaidon tai perehtymiskursseille sekä yhdeksän henkeä kansainvälisille talousaiheisille kursseille. Suomen Pankki pyrkii edistämään kansainvälisen kokemuksen ja osaamisen hankkimista myöntämällä enintään neljä vuotta virkavapautta EKP:ssä tai toiminnan kannalta keskeisissä organisaatioissa työskentelyä varten. Vuoden 23 lopussa kansainvälisissä organisaatioissa työskenteleviä suomenpankkilaisia oli kaikkiaan 11.

26 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Muu ammatillinen kehittyminen Pankin toimintaa asiantuntijaorganisaationa voidaan kuvata henkilökunnan julkaisutoiminnalla, kirjaston käytöllä ja ulkopuolisten asiantuntijayhteyksien, tutkijavierailujen sekä sisäisen seminaaritoiminnan laajuudella. TUTKIMUSJULKAISUT Julkaistuja kirjoja ja artikkeleita niistä referoiduissa tieteellisissä julkaisuissa Pankin asiantuntijoiden koti- ja ulkomainen julkaisutoiminta on jatkunut laajana. Pankin asiantuntijoiden raportteja, artikkeleita tai kirjoja julkaistiin yhteensä 216 kappaletta. Näistä 22 ilmestyi vaativissa, ns. referee-käytäntöä noudattavissa tieteellisissä julkaisusarjoissa. OPINNÄYTEPROJEKTIT Projekteja Henkilötyövuosia Asiantuntijoiden huippuosaamisen kehittämistä edustavat mm. jatkokoulutukseen liittyvät opinnäyteprojektit, joihin osallistui vuonna 23 yhteensä 5 henkilöä vastaten 3,4 henkilötyövuotta. SIS. SEMINAARIT Seminaarien lukumäärä Osanottajia keskimäärin/ tilaisuus Ajankohtaisista tutkimus- ja talouspoliittisista aiheista järjestettiin lyhytkestoisia sisäisiä, kaikille pankin asiantuntijoille avoimia seminaareja 47 kpl. Tilaisuuksissa oli keskimäärin 19 osanottajaa. TUTKIJAVIERAILUT Henkilöitä Henkilötyövuosia Tutkijoiden lyhytaikaisten työvierailujen määrä kasvoi edelleen siten, että pankin tutkimusosastolla ja siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa työskenteli vuoden aikana 23 pääosin ulkomaista tutkijaa. Vierailevien tutkijoiden työpanos oli yhteensä noin 7 henkilötyövuotta. KIRJASTON KÄYTTÖ Lainat Laajasta elektronisten aikakauskirjojen ja muiden lähteiden saatavuudesta huolimatta myös paperimuotoisten julkaisujen lainausmäärät ovat nousseet viime vuosina tasaisesti. Vuonna 23 kirjalainoja pankin henkilökunnalle kertyi kappaletta.

27 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TYÖHYVINVOINTI Suomen Pankki panostaa henkilöstönsä terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin mm. lounasruokailun, liikuntapalveluiden, työterveyshuollon sekä muun työkykyä edistävän toiminnan avulla. Työssä jaksamista ja tasapainoisen elämän edellytyksiä tukevat omalta osaltaan myös pankin tukema harrastetoiminta, kirjastopalvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Pankkilaisilla on käytettävissään liikuntahalli ja kerhotiloja Kruununhaassa, huvila-alue Vuosaaressa sekä majoitustiloja Saariselällä Työterveyshuolto Suomen Pankki ostaa pääkonttorin ja Ratan työterveyshuoltopalvelut Diacor Terveyspalvelut Oy:ltä. Ensisijainen lääkäriasema on Keskustan asema Aikatalossa. Poikkeustilanteissa myös Alppikadun ja Tikkurilan lääkäriasemilla on käyntejä. Työterveyshuollon puitteissa pankki korvaa myös hammashuollosta aiheutuneet kustannukset tiettyyn rajaan asti vuodessa. Pääkonttorissa keskitetty hammaslääkäripalvelusopimus on tehty Hammaslääkäriasema Fossa Oy:n ja Hammassairaala Oral Oy:n kanssa. Haarakonttorit ovat tehneet sopimuksen paikallisen työterveyshuoltopalvelujen tarjoajan kanssa. Työterveyshuollon painopisteenä on ennalta ehkäisevän toiminnan kehittäminen ja pitkäjänteisten toimenpiteiden läpivienti. Kuluneen vuoden aikana panostettiin varhaiskuntoutuspolitiikkalinjauksen ja siihen liittyvien menettelytapojen määrittelyyn. Työterveyshuollon käynnit, kpl kpl Työterveyshuollon käynnit (kpl) , sairaanhoito Työterveyshoitajalla käynnit Työterveyslääkärillä käynnit kpl Työterveyshuollon käynnit (kpl) , ennalta ehkäisevä terveydenhoito Työterveyshoitajalla käynnit Työterveyslääkärillä käynnit Työterveyshuollon käyntien kehityksessä näkyy v. 2 alkanut ennaltaehkäisevän toiminnan painotus. Sairaanhoitokäynnit ovat edelleen hieman vähentyneet ja ennalta ehkäisevän toiminnan osuus kokonaiskäyntimääristä kasvanut. Ennalta ehkäisevä toiminta sisältää mm. työhöntulo- ja ikäryhmätarkastukset sekä työkykyarvio- ja seurantatutkimukset. Käyntien määrä heijastaa henkilöstön määrän alenemista. Myös työterveyshoitajan siirtyminen pois pankin tiloista on saattanut vaikuttaa käyntimäärää alentavasti.

28 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 61 (joista työpäiviä) 557 henkilöllä (luvussa huomioitu kaikki vuoden aikana pankissa työskennelleet). Sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 eli,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 22. Poissaoloprosentti on laskettu käyttämällä suhdelukuna henkilötyövuosien mukaista säännöllisten työpäivien määrää. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä on alentunut merkittävästi (21 %) edellisvuoteen verrattuna. Osa alentumisesta johtuu henkilöstömäärän pienentymisestä. Tarkasteltaessa sairauspoissakertoja pituuden mukaan jaoteltuina saadaan seuraava tilasto: Poissaolon kesto 1-3 pv 4-1 pv yli 1 pv Poissaolokertoja Henkilöitä Poissaolokertojen määrä on alentunut 2 %. Suurin suhteellinen alentuminen (33 %) on pitkissä, yli 1 päivää kestävissä poissaoloissa. Vaikka lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolokertojen määrä on alentunut 19 %, on niiden osuus kaikista poissaolokerroista kasvanut hieman ja on 8,1 % (78,9 % vuonna 22). Lyhyiden poissaolojen seuranta osastoilla on tärkeä henkilöstöjohtamisen työkalu. Sairauspoissaoloja ei ollut lainkaan 247 henkilöllä ja terveysprosentti oli näin 3,7 %, mikä on 3,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Verrattaessa yllämainittuja tunnuslukuja vuoden 23 henkilöstöjohtamisen benchmarkingtutkimukseen 1 osallistuneiden yritysten lukuihin voidaan todeta, että pankin sairauspoissaoloprosentti alitti vertailuyritysten mediaanin (3,5 %), mutta lyhyiden poissaolokertojen osuus ylitti merkittävästi vertailuyritysten mediaaniarvon (63,8 %) ja terveysprosentti oli alempi kuin vertailuyritysten mediaani (34,7 %). Työtapaturmapoissaolot Työ- ja työmatkatapaturmia sattui vuoden aikana 25 kpl, joista 14 oli työtapaturmia. Tapaturmista 11 johti poissaoloon. Poissaolopäiviä kertyi uusien ja edellisvuonna sattuneiden työtapaturmien vuoksi yhteensä 544 päivää (joista 382 oli työpäiviä). Vuonna 22 sattui 28 tapaturmaa ja poissaolopäiviä oli Paras Käytäntö Oy- Best Practice Ltd: Henkilöstötoimen Benchmarking tutkimus 23. Tutkimuksessa käytettiin aineistona v. 22 lukuja.

29 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Työterveyshuollon kustannukset Pankilla on täysomavastuullinen työtapaturmavakuutusjärjestelmä, jonka kustannukset olivat 18 euroa vuonna 23. Vuotuisiin kustannuksiin vaikuttaa sattuneet tapaturmat. Pankin henkilöstölle järjestetyn työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 23 olivat 468 euroa eli 747 euroa/henkilö. Kustannuksiin eivät sisälly pankin hallinnolliset kustannukset. Kelan korvaukset kustannuksista olivat 138 euroa eli 22 euroa/henkilö. Hammashoidon osuus työterveyshuollon nettokustannuksista oli 67 euroa eli 11 euroa/henkilö. Kela korvasi SVL:n mukaisen osuuden vuoden 1945 jälkeen syntyneiden kustannuksista. Työterveyshuollon nettokustannukset v. 23 olivat 5 % pienemmät kuin edellisvuotena. Kustannuksista kohdistui ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon n. 28 %. Työkyvyn ylläpito Ikään perustuvia terveystarkastuksia tehtiin 115 henkilölle, jotka sijoittuivat ikähaarukkaan 35 6 vuotta. Terveystarkastusten yhteydessä selvitetyn työkykyindeksin tulokset osoittavat, että tarkastetun ryhmän työkykyluokat jakautuivat seuraavasti: Erinomainen työkyky 49,4 % Hyvä työkyky 4,5 % Kohtalainen työkyky 6,3 % Huono työkyky 3,8 % Tarkastetuista 57 % oli naisia ja 43 % miehiä. Jakauma työkykyluokkiin on pysynyt melko samankaltaisena vuodesta 1998 alkaen. Kohtalaista ja huonoa työkykyä osoittavaan luokkaan kuuluvien osuus oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden aikana terveystarkastuksiin osallistuneilla. Näihin luokkiin kuuluvien osalta työterveyshuolto selvittää työkyvyn ylläpitoon liittyvien erityistoimenpiteiden tarpeen.

30 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 23 3 Terveystarkastusten yhteydessä suoritettiin kaikille halukkaille (6 henkilöä) työfysioterapeutin tekemä toimintakykytesti. Testitulokset jakautuivat seuraaviin kuntoluokkiin: Hapenkulutus 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 35 % 33 % 18 % 3 % 8 % heikko välttävä keskinkertainen hyvä erinomainen Kuntoluokat Tuki- ja liikuntaelimet 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 46 % 36 % 7 % 1 % heikko välttävä keskinkertainen hyvä erinomainen Kuntoluokat Huumetestaukset Toimintakykytestitulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiseen vertaisryhmään verrattuna pankkilaisten lihaskunto on valtaosin (93 % testatuista) keskinkertainen tai parempi. Hapenkulutusta mittaava testi antaa kuitenkin vertaisryhmään nähden huonomman tuloksen, koska 38 % testatuista sijoittuu keskitason alapuolelle. Hapenkulutusarvot mittaavat paremmin henkilön kokonaiskuntoa ja jaksamista. Johtokunnan hyväksymän huumeiden vastaisen ohjelman mukaisesti huumetestaukset otettiin käyttöön Suomen Pankissa v. 23. Huumetestissä kävivät kaikki turvallisuustehtäviä hoitavat sekä näihin tehtäviin rekrytoitavat, yhteensä 43 henkilöä.

31 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kuntoutus Asiantuntijaryhmän kuntoutus toteutettiin Kelan korvaamana avo-aslak-kuntoutuksena Suomen Selkäinstituutissa. Ryhmään kuului 1 asiantuntijatasoista henkilöä pankista ja Ratasta. Varsinaisen kuntoutusjakson jatkoksi sovittiin ryhmän kanssa jatkotoimenpiteistä työterveyshuollon puitteissa. Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen osastopäälliköt (1 henkilöä) osallistuivat kuntoremonttikurssille Siuntion kuntoutumiskeskuksessa. Yksilöllistä kuntoutusta (Kelan työkykyä ylläpitävää kuntoutusta kuudelle henkilölle, lisäksi työterveyshuollon suorittamaa avokuntoutusta usealle henkilölle) tuettiin kuntoutujan, esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstöosaston yhteistyönä. Pienryhmäkuntoutusta järjestettiin tupakanpolton lopettamisen ja painonhallinnan tueksi Liikunta Pankin liikuntapalvelujen tuottamisesta on yhteistyösopimus Suomen Kuntourheiluliiton kanssa. Kuntourheiluliiton vastuulla ovat säännöllisten jumppatuntien veto ja kuntotestien sekä kunto-ohjelmien laatiminen. Jumppatarjonnan tavoitteena on aktivoida kaiken tasoisia liikunnan harrastajia. Kuntourheiluliitto järjesti myös kaksi starttikurssia kuntosalin käyttäjille ja erilaisia lajikokeiluja syksyn ja kevään liikuntakaudella. Edellisenä syksynä aloittanut painonhallintaryhmä jatkoi kokoontumistaan kevään ajan. Terveysliikunnasta järjestettiin luento- ja keskustelutilaisuus koko henkilöstölle. Liikunnan edistäjänä ja organisoijana toimii pankissa myös kaksi yhdistystä, Suomen Pankin urheiluseura ja Tenniskerho. Vuonna 23 pankin liikuntahallia käytti säännöllisesti 334 pankkilaista Vapaa-ajan palvelut Pankilla on vapaa-ajan viettoon tarkoitettuja tiloja Helsingissä ja Saariselällä. Yksiköt ja harrastekerhot järjestävät niissä vapaamuotoisia tilaisuuksia. Tilat ovat myös koulutus-, kokous- ja edustuskäytössä. Pankin kerhotiloissa Snellmaninkadulla järjestettiin 143 tilaisuutta, joissa asiakkaita kävi 455. Kallvikin huvilalla tilaisuuksia järjestettiin kesän aikana 38 ja asiakasmäärä oli Huvilan käyttöaste oli 44,7 % ja kerhotilojen 56,7 %. Saariselällä sijaitsevien Luppomajojen käyttöaste oli puolestaan 4 %. Pankissa toimii 16 harrastekerhoa, joita pankki tukee pienehköllä määrärahalla vuosittain. Osa kerhoista perii lisäksi jäsenmaksua.

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2004. Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1970-2004

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2004. Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1970-2004 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2004 Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1970-2004 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982

Lisätiedot

Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2002

Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2002 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2002 Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1970-2002 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1997 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 1997 Tarkoitus Henkilöstötilinpäätös antaa Suomen Pankin johdolle, esimiehille, henkilöstöasioista vastaaville

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys Johdanto 3 Organisaatio 4 Henkilöstömäärä ja -rakenne 4 Ikärakenne 5 Sukupuolijakauma 5 Rekrytoinnit ja henkilöstön vaihtuvuus

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2014 x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4 Finanssivalvonnan organisaatiouudistus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2006. Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1976-2006

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2006. Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1976-2006 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2006 Suomen Pankki Toimintavahvuuden kehitys 1976-2006 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988

Lisätiedot

Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2001

Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2001 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2001 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2001 2 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2001... 3 Johdanto... 3 1. JOHTAMISJÄRJESTELMÄT... 4 1.1. Suomen Pankki EKPJ:n

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2013 x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4 Riskienvalvonnan organisaatio

Lisätiedot

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1999

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1999 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1999 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 1999 2 6LVlOO\VOXHWWHOR HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 1999...3 Johdanto...3 I JOHTAMINEN...4 1.1. Organisaatiorakenne...4 1.2. Organisaatiomuutoksia...4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SUOMEN PANKKI

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 c HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Organisaatiomuutokset... 4 Henkilöstömäärä ja -rakenne... 4 Ikäjakauma... 5 Sukupuolijakauma... 5 Palvelussuhteen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2013

Henkilöstötilinpäätös 2013 Henkilöstötilinpäätös 2013 x Kannen kuvassa Ville Tietäväisen teos Suomen rakennus.x Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Henkilöstömäärä ja -rakenne 4 Ikäjakauma 5 Sukupuolijakauma 5 Palvelussuhteen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 11 E U RO M 18 SYST E HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kannen kuva: Peter Mickelsson Suomen Pankin henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SUOMEN PANKKI

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Organisaatio... 4 Henkilöstömäärä ja -rakenne... 5 Henkilöstömäärän kehittyminen... 5 Ikärakenne... 7 Sukupuolijakauma...

Lisätiedot

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1998

Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1998 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1998 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 1998... 3 Johdanto... 3 I JOHTAMINEN... 4 1.1. Organisaatiorakenne... 4 1.2. Johtamisen

Lisätiedot

Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2000

Suomen Pankki. Henkilöstötilinpäätös 2000 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 2000 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2000 2 6LVlOO\VOXHWWHOR HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2000...3 Johdanto...3 I JOHTAMINEN...4 1.1. Organisaatiorakenne...4 1.2. Organisaatiomuutoksia...4

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Tukes-päivät 2014 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 x Suomen Pankin henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Hallinto-osaston ja rahahuolto-osaston organisaatioita uudistettiin 1.1.2015 4 Henkilöstömäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös 2010 1 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008 Securitas-yhtiöt Henkilöstöraportti 28 2 Securitas-yhtiöt Arvoisa lukija Securitas yhtiöissä on julkaistu henkilöstöraporttia vuodesta 21 lähtien. Vuonna 28 henkilöstön määrä oli jälleen kasvussa. Henkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ehdotus 20.1.2009

Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ehdotus 20.1.2009 Henkilöstöstrategian toteuttaminen Ehdotus 20.1. 1. Rekrytointi ja työsuhdeturva Eläkkeellejääntien ja rekrytointitarpeen analyysi 10 vuoden tähtäyksellä. Rekrytointistrategia - uusien menetelmien kehittäminen

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 1 Uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma ja Opetushallituksen strategian valmistelu olivat asioita, jotka saivat konkreettista sisältöä vuoden 2005 aikana ja jotka tulevat

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) Kaupungin kouluille, oppilaitoksille ja yksiköille Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. MERKKIPÄIVÄLAHJAT JA TUNNUSTUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot