VUODEN 2015 TALOUSARVION SEURANTA/ TOINEN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupunki, Seurantajulkaisut SE 2015:3 ISSN VUODEN 2015 TALOUSARVION SEURANTA/ TOINEN OSAVUOSIKATSAUS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Talouden seuranta ja ennuste 5 Talousarvion seuranta ja ennuste 5 Henkilöstöraportti vuoden 2015 toisessa osavuosikatsauksessa 15 Kustannusten seuranta /asukas palvelualueittain 28 Kustannusten seuranta /asukas avainprosesseittain 31 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys 34 Rahoituksen seuranta 38 Koko kaupungin talousennuste 40 Investointiosan seuranta 42 Kuopion kaupungin strategian tavoitteiden seuranta 50 Käyttötalouden seuranta Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01-07/ Yhteenveto tuottavuus- ja tasapainottamistoimenpiteiden seurannasta Vetovoimaisuuden palvelualua 69 Kaupunkiympäristön palvelualue 76 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 85 Kasvun ja oppimisen palvelualue 93 Perusturvan palvelualue 104 Terveydenhuollon palvelualue 113 Isäntäkuntapalvelut 121 Keskusvaalilautakunta 123 Tarkastustoimi 124 Konsernipalvelu 125 Tilakeskus 135 Pelastuslaitos 142 Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä 152 Liikelaitoksille asetetut tavoitteet 153 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet 154 Liikelaitosten tilannekatsaukset 171 Kuopion Vesi Liikelaitos 172 Kallaveden Työterveys Liikelaitos 177 Kuopio Kuntatekniikkaliikelaitos 179

4

5 Talousarvion seuranta ja ennuste 2015 Ydinkaupungin toteuma 7 / 2015 Ydinkaupungin talouden seurantatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin Maaningan kuntaliitoksesta johtuen. Mikäli Kuopion vuoden 2014 talouden seurantatietoja korjattaisiin kuukausiraportoinnissa Maaningan vastaavilla tiedoilla, muodostuisi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava työmäärä kohtuuttomaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Tilanne on seurausta mm. Maaningan viimevuotisen toiminnan jakautumisesta ydinkaupungin ohella Kuopion eri liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, yhdistyneiden kuntien kirjaus ja seurantakäytäntöjen eroista sekä siitä, että Maaninka hankki viime vuonna sosiaali ja terveyspalvelut ostopalveluna Kuopion kaupungilta. Tulos ja rahoituslaskelman osalta vertailutaulukoissa on vuoden 2014 toteutumislukuina käytetty edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla Kuopion kaupungin toteumalukuja. Seurantateksteissä sekä vero ja valtionosuustaulukoissa on käytetty Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja lukuja, kun ne ovat olleet selvitettävissä kohtuullisella työpanoksella. Seurantatekstit sisältävät lisäksi arvioita siitä, miltä osin menojen ja tulojen kasvu on seurausta kuntaliitoksesta. Keskeiset tulot Verohallinto on tammi heinäkuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 255,6 milj. euroa. Verokertymä on 17,9 milj. euroa ja 7,5 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä. Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuun verokertymään verrattuna se on 11 milj. euroa ja 4,5 % suurempi. Verotulojen toteutumaa selvitetään tarkemmin jäljempänä. Valtionosuuksia Kuopiolle on tilitetty 95,5 milj. euroa. Valtionosuudet ovat 8,6 milj. euroa ja vajaat 10 % suuremmat kuin Kuopion vuotta aiemmat valtionosuudet. Tammi heinäkuun valtionosuudet ovat 3 milj. euroa (3,2 %) suuremmat kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuotta aiemmin. Valtionosuuksien toteutumaa selvitetään myös jäljempänä tarkemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus on yhteensä 26,5 milj. euroa (8,1 %) suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verorahoitus. Tammi heinäkuun verorahoitus on 14 milj. euroa ja 4,2 % suurempi kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettu verorahoitus vuotta aiemmin. Toimintatuotot vuoden 2015 seitsemältä ensimmäiseltä kuukaudelta ovat 77,6 milj. euroa, toimintatuottojen toteutuma on 53,3 % talousarviosta. Toimintatuottojen kokonaismäärä on 18,7 milj. euroa ja 31,8 % suurempi kuin Kuopion kaupungin toimintatulot vastaavana aikana edellisenä vuonna. Arvio kuntaliitoksen ydinkaupungin tavanomaisia toimintatuloja kasvattavasta vaikutuksesta on vuositasolla noin 18 milj. euroa ja kuukausitasolla keskimäärin 1,5 milj. euroa, eli noin 12 %. Kuntaliitoksesta aiheutuvan toimintatulojen lisäyksen voidaan em. perusteella arvioida olevan noin 10,5 milj. euroa, joten se selittää reilun puolet toimintatulojen alkuvuoden kasvusta. Pääosan muusta toimintatulojen kasvusta selittävät erot myyntivoittojen kirjauksissa vertailuvuosien välillä, avustus ja hankerahoituksen muutokset, tulokirjauksissa tapahtuneet jaksotusmuutokset ja toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on lisännyt toimintatuottoja 4,8 milj. euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 5

6 Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin seitsemän ensimmäisen kuukauden toimintakulut ovat 439,2 milj. euroa, toteutuma on 57,6 % talousarviosta. Kulujen määrä on 41,2 milj. euroa ja 10,4 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi menokertymä. Kun huomioidaan Maaningan kuntaliitoksen vaikutus toimintakuluihin, noin 22 milj. euroa, toimintakulut ovat kasvaneet reilut 19 milj. euroa (4,6 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulujen toteutuma on heinäkuun lopussa 160,5 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta lähes 17 milj. euroa ja lähes 12 %. Kuntaliitos on vaikuttanut myös henkilöstökulujen kasvuun. Palkkamenojen ja henkilötyövuosien kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Palvelujen ostoihin on tammi heinäkuussa käytetty 194,2 milj. euroa. Tämän menolajin kulut ovat kasvaneet 19,3 milj. euroa ja 11 % viime heinäkuusta. Kuntaliitos on vaikuttanut myös palvelujen ostojen kasvuun. Pääosa po. menoista kertyy asiakaspalvelujen ostoista lähinnä terveydenhuollon palvelualueella. Toimintakate on 361,6 milj. euroa heinäkuun lopussa, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana aikana oli 339,1 milj. euroa. Toimintakate on 22,5 milj. euroa (6,6 %) heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Toimintakatteen toteutuma on 58,5 %. Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate on heikentynyt reilut 11 milj. euroa (noin 3 %). Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on heinäkuun lopussa 3,8 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu 7,2 milj. euroa ja korko ja muita rahoituskuluja 3,4 milj. euroa. Vuosikate heinäkuulta on 3,8 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 1,4 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 9,5 milj. euroa, poistot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Satunnaisia eriä ei ole kertynyt kuluvana vuonna toistaiseksi lainkaan, viime vuonna vastaavana aikana satunnaisia tuloja oli 1,5 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikauden tulos heinäkuulta on alijäämäinen 5,6 milj. euroa, vuotta aikaisemmin tilikauden tulos oli alijäämäinen 6,8 milj. euroa. Tilikauden alijäämä oli samoin 5,6 milj. euroa, vastaavana aikana viime vuonna se oli 6,8 milj. euroa. 6

7 Vuoden 2015 tilinpäätösennuste Palvelualueet ennustavat vuoden 2015 toimintatuottojen yhteismääräksi 147,2 milj. euroa, joka on 1,7 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Toimintatuottojen tilinpäätösennuste on 1,1 milj. euroa suurempi kuin toukokuun ennusteessa. Toimintatuottojen toteutumaennuste on 26,1 milj. euroa suurempi kuin Kuopion v tilinpäätöksessä. Kun kuntaliitoksen arvioitu vaikutus toimintatuottoihin on noin 18 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset toimintatuotot ennusteen mukaan noin 8 milj. euroa viime vuodesta. Ennusteiden suurin poikkeama talousarvioon nähden on perusturvan palvelualueella, missä toimintatuottojen ylitykseksi arvioidaan 1,5 milj. euroa. Toimintatuottojen ylitys aiheutuu budjetoimattomista vuokratuotoista (vanhus ja vammaispalvelut) ja korvauksista turvakotitoiminnan siirrosta valtiolle. Muiden palvelualueiden toimintatuottoennusteet ovat lähes talousarvion mukaisia. Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintakulujen määrästä päätyvät 772,9 milj. euroon, jolloin toimintakulut ylittyvät 9,7 milj. eurolla budjetoidusta. Toimintakulujen tilinpäätösennusteessa toimintakulujen määrä on 3,2 milj. euroa suurempi kuin toukokuun ennusteessa. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 80,1 milj. euroa ja 11,6 %. Kun arvio kuntaliitoksen menovaikutuksista on noin 38 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset menot ennusteen mukaan laskennallisesti noin 42 milj. euroa ja 6 % viime vuodesta. Ennusteiden mukainen korjattukin toimintakulujen kasvuprosentti nousee korkeaksi. Muiden palvelualueiden, lukuun ottamatta perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueita, ennusteet toimintakuluista ovat lähes talousarvion mukaisia. Perusturvan palvelualueella toimintakulujen ennustetaan ylittyvän 5,3 milj. euroa ja terveydenhuollon palvelualueella 5,2 milj. euroa talousarviosta. Perusturvan palvelualueen toimintakulujen ylitysennuste on kasvanut 2,4 milj. euroa toukokuun ennusteesta, kun vanhus ja vammaispalvelujen sekä lapsiperhepalvelujen toimintakulujen toteutumaennusteet ovat heikentyneet. Terveydenhuollon palvelualueen toimintakulujen ylitysennuste on 1 milj. euroa suurempi kuin toukokuussa. Perusturvan palvelualueella euromääräisesti suurin ylitysennuste on aikuissosiaalityön palveluissa, 3,1 milj. euroa, kun työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoidaan ylittyvän 1,4 milj. euroa ja erityisryhmien asumispalveluiden 1,1 1,6 milj. euroa. Vanhus ja vammaispalveluissa toimintakulujen ennustetaan ylittyvän 1,9 milj. euroa ja lapsiperhepalveluissa 1,3 milj. euroa, molemmissa ylitysennuste kohdistuu asiakaspalveluostoihin. Terveydenhuollon palvelualueen toimintakulujen ennakoidaan ylittyvän 5,2 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon toimintakulujen ylitykseksi on arvioitu 5 milj. euroa. Palvelualueiden ennuste toimintakatteesta on 625,7 milj. euroa, mikä on 8 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Toimintakate heikkenee ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 54 milj. euroa (9,5 %). Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate heikkenee vajaat 34 milj. euroa ja noin 6 % tilinpäätösennusteen mukaan. Myös toimintakatteen prosentuaalista muutosta voi pitää korkeana. Verotuloennustetta on korotettu 1,4 milj. eurolla 426,4 milj. euroon. Valtionosuusennuste on ministeriöiden tekemien päätösten perusteella 163,7 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa yli budjetoidun. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä alkuvuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. 7

8 Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan toteutuvan 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä, 6,7 milj. euron suuruisina. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan myös tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaan reilut 12 milj. euroa. Lisätietoa asiaan saadaan myöhemmin, kun mm. lainojen nostaminen kuluvalle vuodelle on selvinnyt. Ydinkaupungin vuosikate on ennusteen mukaan 11,7 milj. euroa, kun se talousarviossa on 9,3 milj. euroa. Poistojen arvioidaan toteutuvan 17,7 milj. euron suuruisina, 1,5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Poistot on tarkistettu vuoden 2014 tilinpäätöksen tasearvoilla. Poistoissa on otettu huomioon vuoden 2015 investointien arvioitu vaikutus. Ydinkaupungin tilikauden tulokseksi muodostuu tilinpäätösennusteen mukaan 26,3 milj. euroa, joka on 3,9 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu samoin 26,3 milj. euroa. Tilikauden alijäämä on heikentynyt 0,5 milj. euroa toukokuun ennusteesta. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 0,3 milj. euroa. Ennustettu ylijäämä on 0,6 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Ylijäämäennuste alkuperäiseen talousarvioon nähden on heikentynyt Tilakeskuksella ja Kuopion Vesi Liikelaitoksella, molemmilla 0,3 milj. euroa. Muiden liikelaitosten ja taseyksiköiden ennusteet ovat lähes talousarvion mukaiset. Ennuste koko kaupungin vuoden 2015 alijäämäksi on 26,1 milj. euroa, kun talousarvion mukainen alijäämä oli 21,7 milj. euroa. Koko kaupungin alijäämäennuste on siten 4,4 milj. euroa talousarviota heikompi. Vuoden 2015 määrärahamuutostarpeiden tarkastelu palvelualueilla Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin. Kun kaupunginvaltuuston vuoden 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl. Maaninka) toimintakatetta verrataan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 4,0 % ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa. Muutosta voi pitää korkeana sekä vuoden 2015 talousarviossa päädyttyyn 2,2 %:n kasvuun suhteessa talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olleeseen toimintakate ennusteeseen nähden. Ydinkaupungin (pl. Maaninka) osalta 2,2 %:n kasvu mukainen kasvu tarkoittaisi 584,3 milj. euron mukaista toimintakatetta ja 10,6 milj. euron parannusta talousarvioon. Maaninka mukaan lukien 2,2 %:n mukainen kasvu tiinpäätökseen 2014 nähden johtaisi 605,0 milj. euron toimintakatteeseen. Helmikuun kuukausiraportoinnin yhteydessä sovittiin, että maaliskuun kuukausiraportin tilinpäätösennusteiden pohjalta laaditaan palvelualueittain analyysit kuluvan vuoden kehityksestä verraten toteutumaa ja ennustetta vuoden 2014 tilinpäätökseen. Maaliskuun kuukausiraportoinnin tilinpäätösennusteista oli nähtävissä, että odotettua parempi vuoden 2014 tilinpäätös ei vaikuttanut palvelualueiden tilinpäätösennusteisiin. Maaliskuun kuukausiraportin jälkeen palvelualueet ovat laatineet toukokuun alkupuolella selvitykset, onko vuoden 2015 osalta saavutettavissa talousarviota parempi tulos. Palvelualueiden laatimista selvityksistä on johtopäätöksenä, että vuonna 2014 talousarvioon nähden toteutuneet säästöt ovat olleet pääosin kertaluonteisia ja mahdolliset pitkävaikutteiset säästöt on huomioitu talousarvion laadinnassa. Lisäksi selvityksissä on todettu, että kuluvan vuoden talousarvio sisältää kohdentamattomia sopeutustoimia, joiden saavuttaminen on haasteellista ja mittavat lisäsopeutustoimet voivat vaarantaa palvelutuotantoa. 8

9 Valtionosuuspäätösten perusteella tämän vuoden valtionosuudet toteutuvat 2 milj. euroa talousarviota suurempina. Korkokulut ovat noin 0,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä pienemmät toukokuussa laaditun ennusteen mukaan. Koko kaupungin osalta arviolta 1 milj. euroa tulosparannustavoitteesta on osoitettavissa liikelaitoksille ja taseyksiköille. Siten 10,6 milj. euron tulosparannustavoitteesta jää toimintakatetasolla palvelualueiden toteutettavaksi 7,1 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti , että palvelualueet ja lautakunnat valmistelevat mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat toimenpiteineen ja vaikutusarviointeineen, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan 7,1 milj. euroa paremmaksi kuin talousarviossa Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuottavuusohjelma uudistetaan em. suunnitelmia hyödyntäen talven aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat hahmottua. Palvelualueiden mennessä valmistelemat sopeutusesitykset olivat toimintakatetasolla yhteensä 2,5 milj. euroa, joten esitykset jäivät 4,6 milj. euroa alle tavoitteena olleesta 7,1 milj. eurosta. Heinäkuun kuukausiraporteista on nähtävissä, että tavoite kuluvan vuoden toimintakatteen parantamisesta ei ole vaikuttanut tilinpäätösennusteisiin. Talousarvion 2015 toimintakatteen parantaminen Tilanne TA TA + Tamu TPE 7/2015 toimintakate toimintakate Sopeutustavoite Sopeutettu TA Ennuste heikompi( ) parempi(+) kuin TA Ennuste heikompi( ) parempi(+) kuin sopeutettu TA Vetovoimaisuuden pa 4,89 4,89 4,72 0,30 4,59 0,18 0,12 Kaupunkiympäristön pa 3,91 3,57 3,57 1,00 2,91 0,34 0,66 Hyvinvoinnin edistämisen pa 34,70 34,93 34,93 0,20 34,50 0,23 0,43 Kasvun ja oppimisen pa 178,29 178,29 178,28 0,50 177,79 0,01 0,49 Perusturvan pa 156,55 156,55 160,33 2,00 154,55 3,78 5,78 Terveydenhuollon pa 220,36 220,36 225,40 2,20 218,16 5,04 7,24 Konsenripalvelu 5,47 5,47 5,49 0,10 5,37 0,02 0,12 Yleishallinto 13,15 13,15 12,53 0,80 12,35 0,62 0,18 Tarkastustoimi 0,31 0,31 0,28 0,00 0,31 0,03 0,03 Vaalit 0,15 0,15 0,14 0,00 0,15 0,01 0,01 Toimintakate yhteensä 617,79 617,68 625,26 7,10 610,69 7,47 14,57 Liikelaitokset ja taseyksiköt yht. 0,43 0,43 0,30 1,00 1,43 0,13 1,13 Valtionosuudet 161,50 161,50 163,70 2,00 163,50 2,20 0,20 Korkokulut 7,20 7,20 6,70 0,50 6,70 0,50 0,00 Tulosparannus yhteensä 10,60 4,89 15,49 Toimintakatteen osalta ennuste on 7,5 milj. euroa heikompi kuin alkuperäinen TA 2015 ja 14,6 milj. euroa heikompi kuin sopeutettu TA. Tulosparannus talousarvioon nähden jää 4,9 milj. euroa alle TA:n ja 15,5 milj. euroa alle sopeutetun TA:n. Heikoimmat toimintakate ennusteet ovat perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Ennusteet ovat kaikkien osalta, myös liikelaitosten ja taseyksiköiden, heikommat kuin sopeutettu talousarvio edellyttää. Sopeutustavoite toteutuu ennusteen mukaan valtionosuuksissa ja korkokuluissa. 9

10 Väestönmuutokset - Tammi-kesäkuu 2015 Tilastotiedote 10/2015 Taantuma painaa Kuopion väestönkasvua Kuopion ennakkoväkiluku kesäkuun 2015 lopussa oli Tammi-kesäkuussa Kuopion väestömuutos jäi negatiiviseksi (-342 henkeä). Väestökehitys jäi tässä vaiheessa edellisvuotta pienemmäksi sekä luonnollisen väestönmuutoksen että muuttoliikkeen osalta. Tulomuutto pysyi ennallaan, mutta lähtömuuttajia oli 6,2 % (+165) enemmän edellisen vuoden tammikesäkuuhun verrattuna. Kolmen huippu väestönkasvuvuoden jälkeen Kuopion väestökehitys näyttäisi jäävän vuoden 2011 tasolle, jolloin kasvu oli noin Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli , johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 koko Kuopion alueen väestömäärä kasvoi 1176 henkeä. Kuopion 1,1 prosentin väestökasvu oli pääkaupunkiseudun kaupunkien, Oulun ja Tampereen jälkeen kuudenneksi suurin. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 8. suurin kaupunki. Kuopion seudun (Kuopio ja Siilinjärvi) väkiluku kesäkuun lopulla oli Kuopion väestönmuutokset tammi-kesäkuussa ja koko vuonna vuosina Lähde: Tilastokeskus Tammi-kesäkuussa VUOSI YHTEENSÄ Kuopion väestömuutos sis / /2015 tammi-kesäkuu Maaninka Väestömuutos yhteensä Luonnollinen väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Muuttoliike yht Kuntien välinen muutto yht Tulomuutto Lähtömuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Päivitetty 08/2015

11 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Päivitetty 08/2015 Työttömyys - Kesäkuun lopulla 2015 Kuopion työttömyys kasvussa Kuopion työttömyysaste oli kesäkuun 2015 lopussa 14,5 % ja työttömiä oli noin 7700, eli noin 1200 (+18 %) enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk:n työttömyys) määrä oli kasvanut neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuopion työttömyysaste oli edelleen viidenneksi pienin vertailukaupunkien joukossa. Koko maan työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 14,0 % (v ,9 %) ,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Työttömyysaste kesäkuussa 2015 Koko maa 14,0 % 18,1 18,7 19,0 19,019,219,4 20,8 16,6 15,7 14,5 12,713,1 11,111,6 Kuopion työttömyys Muutos Muutos-% Työttömyysaste 12,8 % 14,5 % 1,7 %-yks. Työttömiä yht % Miehet % Naiset % Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) % 50 vuotta täytt. työttömiä % Pitkäaikaistyöttömiä % Pitkäaikaistyöttömät kesäkuun lopussa Kuopiossa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu

12 Uudet rakennukset 01-06/ /2015 Valmistuneet Asuntoja kpl rakennukset Rakennusten lkm Kerrosala m Tilavuus m Myönnetyt Asuntoja kpl rakennusluvat Kerrosala m Tilavuus m /2015 Rakentaminen - Tammi-kesäkuu 2015 Kuopion asuntorakentaminen jatkuu vireänä Kuopiossa valmistui tammi-kesäkuun aikana kaikkiaan 218 rakennusta, joiden kerrosala on noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Alkuvuodesta Viestikadulle valmistunut suuri toimistorakennus vastasi suurta osaa rakennetusta alasta. Rakennuksista 82 oli asuinrakennuksia ja niissä oli 311 asuntoa. Vastaavana ajankohtana vuosi sitten valmistui 403 asuntoa uusiin rakennuksiin Valmistuneet asunnot vuosineljänneksittäin Asuntoja 637 IV III II I Rakennuslupia myönnettiin tammi-kesäkuussa kerrosala-m 2 :lle. Tämä sisälsi luvat 91 asuinrakennukselle, joissa oli 438 asuntoa. Vuonna 2014 Kuopiossa valmistui 590 uutta rakennusta. Uusia asuntoja valmistui 843, jossa on mukana Turon vanhaan tehdasrakennukseen valmistuneet 68 asuntoa Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonta Nilsiä vuodesta 2012 lähtien, 2014 sis. Turon 68 asuntoa 311 Lähde: Kuopion kuntarekisterit, rakennusvalvonta Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu

13 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA + TAMU TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 15/ TA 15/ Tot 15/ Tot % TP 14 TPE Tot 14 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 33,2 52,9 53,0 59,5 % 0,1 % 14,6 28,2 92,5 % 53,2 % Maksutuotot 35,8 37,7 37,5 4,6 % 0,6 % 18,6 20,4 9,7 % 54,2 % Tuet ja avustukset 24,8 25,0 25,4 2,5 % 1,9 % 15,9 18,1 13,5 % 72,5 % Vuokratuotot 19,7 20,0 21,5 8,9 % 7,0 % 6,8 7,2 6,2 % 35,8 % Muut toimintatuotot 7,6 9,9 9,9 29,6 % 0,6 % 2,9 3,8 27,9 % 37,9 % TOIMINTATUOTOT 121,1 145,5 147,2 21,5 % 1,2 % 58,9 77,6 31,8 % 53,3 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 181,6 207,0 206,0 13,5 % 0,5 % 108,3 121,6 12,2 % 58,8 % Henkilösivukulut Eläkekulut 49,2 53,4 53,9 9,6 % 0,8 % 29,2 31,9 9,1 % 59,6 % Muut henkilösivukulut 10,5 12,5 12,1 14,4 % 3,9 % 6,1 7,1 16,3 % 56,2 % Henkilöstökulut yhteensä 241,3 272,9 272,0 12,7 % 0,4 % 143,6 160,5 11,8 % 58,8 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 213,2 222,0 231,7 8,7 % 4,4 % 123,4 130,2 5,5 % 58,7 % Muiden palvelujen ostot 101,8 121,2 120,9 18,8 % 0,2 % 51,5 64,0 24,2 % 52,8 % Palvelujen ostot yhteensä 315,0 343,2 352,7 11,9 % 2,8 % 174,9 194,2 11,0 % 56,6 % Muut toimintakulut yhteensä 136,5 147,0 148,2 8,6 % 0,8 % 79,5 84,5 6,3 % 57,4 % TOIMINTAKULUT 692,8 763,2 772,9 11,5 % 1,3 % 398,0 439,2 10,4 % 57,6 % TOIMINTAKATE 571,7 617,7 625,7 9,4 % 1,3 % 339,1 361,6 6,6 % 58,5 % Verotulot 405,7 423,7 426,6 5,1 % 0,7 % 237,7 255,6 7,5 % 60,3 % Valtionosuudet 149,1 161,5 163,7 9,8 % 1,4 % 86,9 95,5 9,9 % 59,1 % Rahoitustuotot ja kulut 1,4 5,1 5,7 300,7 % 10,2 % 1,3 3,8 201,2 % 74,3 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 25,1 18,1 18,1 28,0 % 0,0 % 14,6 10,5 28,0 % 58,3 % VUOSIKATE 9,6 9,3 11,7 221,5 % 25,8 % 1,4 3,8 175,3 % 40,8 % Suunn.mukaiset poistot 17,9 16,2 17,7 1,2 % 9,3 % 9,7 9,5 2,3 % 58,3 % Satunnaiset tuotot 126,0 3,0 3,0 97,6 % 1,1 % 1,5 0,0 97,7 % 1,1 % Satunnaiset kulut 1,3 TILIKAUDEN TULOS 116,4 22,5 26,3 122,6 % 17,1 % 6,8 5,6 17,5 % 25,1 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 116,4 22,5 26,3 122,6 % 17,1 % 6,8 5,6 17,5 % 25,1 % 13

14 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteuma palvelualueittain TA TPE Toteuma Ta:n tot Toteuma Muutos 07 % 07 % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,7 2,8 57,2 3,0 7,4 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,6 3,6 10,0 280,0 8,1 23,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,9 34,9 20,5 58,6 19,9 2,6 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,3 102,4 57,5 95,2 7,6 Perusturvan palvelualue 156,6 160,3 87,9 56,1 79,7 10,2 Terveydenhuollon palvelualue 220,4 225,4 130,3 59,1 123,1 5,8 Muu kaupunki 19,1 18,4 7,8 40,8 10,0 0,0 Vaalit 0,2 0,1 0,3 205,7 0,3 17,4 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,2 52,9 0,2 1,5 Konsernipalvelu 5,5 5,5 2,7 49,8 3,1 13,2 Yleishallinto 13,1 12,5 4,6 34,9 6,4 28,3 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,7 625,7 361,6 58,5 339,1 6,6 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2015 TA TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE HEINÄK. milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,7 4,7 0,0 0,2 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,6 3,6 3,6 0,0 0,0 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,9 34,9 34,9 0,1 0,0 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,4 178,3 0,1 0,0 Perusturvan palvelualue 156,6 158,9 160,3 1,4 3,8 Terveydenhuollon p palvelualue 220,4, 224,5, 225,4, 0,9, 5,0, Vaalit 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu 5,5 5,6 5,5 0,1 0,0 Yleishallinto 13,1 12,6 12,5 0,1 0,6 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,7 623,7 625,7 2,0 8,0 14

15 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODEN 2015 TOISESSA OSAVUOSIKATSAUKSESSA Tammi heinäkuu Henkilöstötyölle asetetut tavoitteet Vuoden 2015 talousarviossa on henkilöstötyön osalta päätetty, että kaupunki kehittää palvelutuotantonsa tuottavuutta ja siinä yhteydessä voi 1. palauttaa asiakaspalvelujen ostoja omaksi toiminnaksi, silloin kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua 2. järjestää toimisto, sihteeri ja hallintotehtävät, johdon tukipalvelut, vahti ja virastomestaripalvelut, turvallisuuspalvelut, lähetti ja postipalvelut uudelleen 3. vähentää johto ja esimiestehtäviä 4. vähentää määräaikaisen henkilöstön käyttöä ja sen osuutta henkilöstöstä 5. vahvistaa vakituisen henkilöstön osuutta henkilöstöstä 6. vahvistaa vakituisen henkilöstön osaamista ja osallistumista toiminnan kehittämiseen 7. uudistaa rekrytointiprosessiaan 8. uudistaa varahenkilöstön sijoittamista 9. muuttaa palvelussuhteita osa aikaisiksi 10. tehostaa ammatillisen kuntoutuksen käyttöä 11. painottaa ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja 12. vähentää kaupungin tulosta heikentävää lomapalkkavarausta pitämällä suunnitelmallisesti säästölomia pois sekä suunnittelemalla vuosilomat pidettäväksi virka ja työehtosopimuksen mukaisesti pääsääntöisesti lomakautena 13. muuttaa muodollisen jaksotyön lepotauolliseen yleistyöaikaan 14. muuttaa kotihoidon jaksotyön lepotauolliseen yleistyöaikaan lukuun ottamatta yötyötä 15. ottaa käyttöön työaikaan kuulumattoman lepotauon toimistotyöajassa 16. vähentää lisä ja ylityötä 17. toteuttaa tarpeen mukaan muitakin kehittämistoimenpiteitä, joilla lisätään henkilöstötyön tuottavuutta yhteensä 5 M 18. tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen 1 pv/työntekijä vuoden 2014 tasoon verrattuna. Toiminnassa tapahtuneet henkilöstöön vaikuttava muutokset seurantajakson aikana Toimintaympäristömuutokset Kuopion ja Maaningan kuntaliitoksessa kaupungin palvelukseen siirtyi 347 vakinaista henkilöä. Maaningalle isäntäkuntapalvelut tuottanut henkilöstö (99 vakinaista henkilöä ) integroitiin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden henkilöstöksi. Vuoden 2015 talousarviossa Maaningalta siirtyneelle vakinaiselle ja määräaikaiselle henkilöstölle on tehty 17,854 M :n palkkamäärärahavaraus yhteensä 574,6 henkilötyövuodelle. 15

16 Kuntaliitos vaikuttaa henkilöstöä kuvaaviin tunnuslukuihin ja henkilöstökulujen kasvuun. Lomitushenkilöstön siirtyminen konsernipalveluun muuttaa merkittävästi konsernipalvelun kertymiä ja tunnuslukuja. Palvelualueet ovat selostaneet talouslukujen raportoinnin yhteydessä palvelualuetasoiset toimintaympäristömuutokset ja niiden vaikutukset ostopalvelujen ja henkilötyövuosien kehittymiseen. Palkkojen tarkistukset Seurantajakson (tammi heinäkuun) aikana toteutettiin seuraavat sopimuskorotukset: Yleiskorotukset: LS 0,30 0,81 % Yleiskorotukset: OVTES 0,40 % Muusikot 0,29 % Näyttelijät 0,40 % TTES 0,30 % (kustannusvaikutus) Järjestelyerä: TS 0,29 % Palkantarkistukset: KVTES 0,30 % (kustannusvaikutus) Lisäksi palvelualueet ovat toimivaltansa puitteissa tehneet tehtäväkohtaisten palkkojen ja henkilökohtaisten lisien tarkistuksia sekä päättäneet määräaikaisista lisävastuupalkkioista. Muutokset HR käytännöissä tuli voimaan muutettu johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa. Johtosääntömuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Muutetulla johtosäännöllä mm. delegoitiin ja siirrettiin palkkauspäätösten päätösvaltaa palvelualueille. Syksyllä 2014 käynnistettyä kuntoutusselvittelyä jatketaan yhteistyössä Kevan kanssa. Kuntoutusselvittelyn tavoitteena on selvittää pitkillä sairauspoissaoloilla olevien työhön paluun ja työssä jaksamisen mahdollisuudet. Kuntoutusselvitys koskee työntekijöitä, joilla on täyttynyt 150 sairauspoissaolopäivää alkaen täyttölupamenettely muutettiin siten, että aikaisemman kaupunginjohtajan johtoryhmäpäätöksenteon sijaan täyttöluvista päättää palvelualueen johtoryhmäkäsittelyn jälkeen palvelualuejohtaja. Tavoitteena on asiantuntijuuden oikea kohdentaminen ja ketterä täyttölupamenettely alkaen toimistotyöajan työaikaan kuuluvan lepotauon pituutta vähennettiin 5 min./työpäivä niillä henkilöillä, joiden palvelussuhde oli voimassa vuodenvaihteessa Aikaisemman 20 minuutin sijaan, toimistotyöaikaan kuuluvat saavat käyttää työaikaa joutuisaan ruokailuun 15 min./työpäivä. Oikeus ruokailla työajalla ei koske ja sen jälkeen alkaneita palvelussuhteita alkaen ruokailutauon 16

17 leimauskäytäntöjä tarkennettiin myös muissa työaikamuodoissa. Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen pidennettiin esimiehen lupaan perustuvaa sairauspoissaoloaikaa kahdella päivällä. Tietyin edellytyksin on esimiehen luvalla mahdollista olla sairauden vuoksi poissa viisi päivää aikaisemman kolmen päivän sijaan. Menettely on rajattu koskemaan influenssasta, flunssasta ja vatsataudista johtuvia sairauspoissaoloja. Tavoitteena on vapauttaa työterveyshuollon resurssia kohdennettavaksi ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa vuosiloman säästövapaiden määrästä ja pitämisestä uudet menettelyohjeet, joiden käyttöönotto annettiin palvelualueiden johtoryhmien suunniteltavaksi. Tavoitteena on alentaa lomapalkkavelan määrää käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa toimisto, hallinto yms. tehtävien uudelleenjärjestämistä. Tavoitteena on, että johdon tukipalvelujen järjestämisessä edetään kaupunkiympäristön palvelualueen mallin mukaan kaikilla palvelualueilla ja konsernipalvelussa alkaen yhtenäistettiin henkilöstön merkkipäiviin liittyvä työnantajan muistamiskäytäntö. Palkansaajalle lahjoitetaan palkan yhteydessä 100 euroa hänen täyttäessä 50 ja 60 vuotta tai siirtyessä eläkkeelle. Tavoitteena on yhtenevä kaupunkitasoinen käytäntö. Paikalliset sopimukset Seurantajakson aikana on solmittu seuraavat kunnallisen pääsopimuksen 13 :n mukaiset paikalliset virka ja työehtosopimukset: Palvelualue Sopimus Kustannus THP Vastaanottopalvelun lääkäreiden palkkaus alkaen siirtyminen tiimimalliin THP Hoitohenkilökunnan tiimilisä alkaen siirtyminen tiimimalliin KOP IB lukion palvelussuhteen ehdot alkaen osaavan ja sitoutuneen henkilöresurssin turvaaminen KOP Lukioiden erityisopettajan työaika ja palkkaus alkaen työajan joustava käyttö Kuntatekn. Varallaolon korvaaminen alkaen liikelaitos varallaolotason säilyvyyden turvaaminen Kustannus = arvioitu kustannusvaikutus kuluvan vuoden kustannuksiin. 17

18 Henkilötyövuosien muutos YDINKAUPUNKI MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN HTV TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS *) KUNTA MUUTOS 07/ / /2015 LIITOKSEN HTV HTV HTV VAIKUTUS % Vetovoimaisuuden palvelualue 20,7 19,7 1,0 5 % Kaupunkiympäristön palvelualue 110,1 110,2 0,1 1,8 0 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 228,1 228,9 0,8 4,7 0 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 1227,3 1288,3 61,0 56,4 5 % Perusturvan palvelualue 630,9 718,6 87,7 48,4 14 % Terveydenhuollon palvelualue 440,6 456,2 15,6 9,9 4 % Tarkastustoimi 1,1 1,2 0,1 9 % Konsernipalvelu, ilman lomituspalvelua 42,2 42,7 0,5 0,9 1 % lomituspalvelu 134,7 134,7 121,8 Yleishallinto 6,5 6,0 0,5 8 % YHTEENSÄ 2707,5 3006,5 299,0 243,8 11 % LIIKELAITOKSET MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS KUNTA MUUTOS 07/ / /2014 LIITOKSEN HTV HTV HTV VAIKUTUS % Kuopion Vesi 46,4 48,1 1,7 1,8 4 % Kallaveden Työterveys 25,1 24,9 0,2 1 % Kuntatekniikkaliikelaitos 132,2 132,7 0,5 0 % YHTEENSÄ 203,7 205,7 2,0 1,8 1 % TASEYKSIKÖT MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS KUNTA MUUTOS 07/ / /2015 LIITOKSEN HTV HTV HTV VAIKUTUS % Pohjois Savon pelastustoimi 166,4 164,0 2,4 1 % Kuopion Tilakeskus 26,2 26,2 0,0 0 % Isäntäkuntapalvelut 86,7 25,3 61,4 58,3 71 % YHTEENSÄ 279,3 215,5 63,8 58,3 23 % KAIKKI YHTEENSÄ 3190,5 3427,7 237,2 187,3 7 % Lukuihin ei sisälly keskitetytsti työllisyysvaroin ja oppisopimusksella palkatut eivätkä kesätyöntekijät. HTV = palkallinen työaika ilman tehtyä lisä ja ylityötä Palkattomat keskeytykset vaikuttavat lukuihin htv:ia vähentävästi. *) KUNTALIITOKSEN VAIKUTUS = henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet/12 x seurantakuukausien määrä Muutos %:iin sisältyy kuntaliitoksen vaikutus 18

19 Ydinkaupungin henkilötyövuosikertymä on 299 htv suurempi kuin vastaavana aikana vuonna Liikelaitosten henkilötyövuosimäärä on kasvanut 2 htv ja taseyksiköiden alentunut 63,8 htv. Henkilötyövuosikertymän kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella. Kun muutoksesta eliminoidaan kuntaliitoksen arvioitu vaikutus, on henkilötyövuosien lisäys noin 50 htv. Kuntaliitoksen lisäksi henkilötyövuosimäärän nousuun vaikuttaa: Kasvun ja oppimisen palvelualueella mm. hoidossa olevien lasten määrän kasvu, jonka vuoksi on tammikuun alusta jouduttu palkkaamaan lisää päiväkodissa työskenteleviä lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja ryhmäavustajia (16), sekä perhepäivähoitajia (5), yhteensä seurantajaksolla n. 16 htv. Perusturvan palvelualueella o vanhus ja vammaispalveluihin on rekrytoitu henkilöstöä Mäntylän palvelukampuksen, Mäntykampuksen asumispalveluiden sekä kotihoidon yöhoidon aloittamisesta johtuen (n. 21 htv) o lapsiperhepalveluissa on käynnistynyt vastaanotto ja arviointikeskus (n. 3 htv) o sijaistarve on kasvanut vanhus ja vammaispalveluissa (n. 2 htv), lapsiperhepalveluissa (n. 3 htv) ja aikuissosiaalityön palveluissa (n. 5 htv). Terveydenhuollon palvelualueella henkilötyövuosien lisäys johtuu mm. o hammaslääkäreiden ja hammashoitajien n. 4,5 htv:n lisäyksestä o sairaalapalveluiden n. 3 htv:n tekstinkäsittelyhenkilöstön ja hallintohenkilöstön lisäyksestä o sijaistarve on kasvanut sairaala ja avohoidon palveluissa, mielenterveysja päihdepalveluissa sijaistarve on laskenut n. 1 htv. 19

20 Palkkakulujen muutos YDINKAUPUNKI MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Vetovoimaisuuden palvelualue % 63 % Kaupunkiympäristön palvelualue % 58 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue % 59 % Kasvun ja oppimisen palvelualue % 61 % Perusturvan palvelualue % 59 % Terveydenhuollon palvelualue % 58 % Tarkastustoimi % 56 % Konsernipalvelu % 60 % lomituspalvelu % Yleishallinto % 35 % YHTEENSÄ % 59 % LIIKELAITOKSET MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Kuopion Vesi % 58 % Kallaveden Työterveys % 63 % Kuntatekniikkaliikelaitos % 58 % YHTEENSÄ % TASEYKSIKÖT MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Pohjois Savon pelastustoimi % 58 % Kuopion Tilakeskus % 59 % Isäntäkuntapalvelut % 58 % YHTEENSÄ % KAIKKI YHTEENSÄ % Lukuihin ei sisälly keskitetysti työllisyysvaroin ja oppisopimuksella palkatut, kesätyöntekijät eikä luottamustoimipalkkiot ja tilille 4080 kirjattava muut palkkakustannnukset ja palkkiot eikä palkkojen oikaisuerät (=sairaus ja tapaturmavakuutuskorvaukset). Muutos %:iin sisältyy kuntaliitoksen vaikutus Palkkakulut ovat kasvaneet noin 11 M. Palkkakulujen kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella sekä toteutetulla kuukausipalkkaisen henkilös 20

21 tön 20 euron yleiskorotuksella sekä tuntipalkkaisen henkilöstön perustuntipalkkojen yleiskorotuksella. Vuosibudjetissa seitsemän kuukauden ja lomarahojen osuus palkkamäärärahoista on noin 61 %. Ydinkaupungin palkkakulujen määrärahavarauksesta on käytetty 59 %. Palkkamäärärahojen ennakoidaan ylittyvän (toteuma yli 61 %) Vetovoimaisuuden palvelualueella ja Kallaveden Työterveydessä. Hyvinvoinnin edistämisen sekä Kasvun ja oppimisen palvelualueiden toiminta painottuu kevät ja syksykauteen, joten syystoimintakauden käynnistyminen tulee mahdollisesti nostamaan talousarvion toteuma astetta. Muilla palvelualueilla, liikelaitoksissa ja taseyksiköissä palkkamäärärahojen ennakoidaan jäävän alle määrärahavarauksen (toteuma alle 61 %). Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista ydinkaupungissa on 45,9 % (kasvua edelliseen vuoteen 0,1 %). Palkkakulujen osuus on 34 % ja henkilösivukulujen osuus on 12 %. Luvuissa ei ole mukana erikoissairaanhoidon kulut. Palkkakulujen jakauma ydinkaupungissa Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Tarkastustoimi Konsernipalvelu, ilman lomituspalvelua lomituspalvelu Yleishallinto 21

22 Ostopalvelujen muutos OSTOPALVELUT 07/ /2015 MUUTOS % Ydinkaupunki (ilman erikoissairaanh.) % Liikelaitokset % Taseyksiköt % YHTEENSÄ % Kaupunkitasoiset ostopalvelumenot ovat kasvaneet noin 15 M. Ostopalvelujen osuus toimintakuluista ydinkaupungissa on 30 % (kasvua edelliseen vuoteen 1,2 %). Luvuissa ei ole mukana erikoissairaanhoidon kulut. Tukipalvelujen ostojen muutos ydinkaupungissa 07/ /2015 MUUTOS % Istekki % % toimintakuluista 1,6 % 1,6 % Servica % % toimintakuluista 3,1 % 2,9 % Kuhilas % % toimintakuluista 0,4 % 0,4 % Toimintakulut ilman erikoissairaanh % Määräaikaisen henkilöstön osuus HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS VVP KYMP HYV KOP PTP THP KON Yleishal Liikelai linto tokset VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINENHENKILÖSTÖ 2014 Vak. henkilöstö 07/ Ma. henkilöstö 07/ Ma. % osuus henkilöstöstä 32,4 % 14,2 % 34,7 % 21,9 % 29,4 % 23,6 % 7,6 % 0,0 % 20,1 % 24,7 % 24,4 % 2015 Vak. henkilöstö 07/ Ma. henkilöstö 07/ Ma. % osuus henkilöstöstä 35,1 % 13,7 % 31,4 % 21,7 % 29,7 % 23,6 % 10,9 % 0,0 % 22,4 % 22,0 % 23,6 % Muutos % yksikköä 2,7 % 0,6 % 3,3 % 0,3 % 0,4 % 0,0 % 3,3 % 0,0 % 2,3 % 2,7 % 0,7 % *) tilakeskus sisältyy konsernipalveluun Taseyksi köt YHTEENSÄ Määräaikaisen henkilöstön osuus (sijaiset ja muut määräajaksi palkatut) on kaupunkitasolla alentunut 0,7 prosenttiyksikköä. Eniten määräaikaista henkilöstöä suhteessa vakinaiseen henkilöstöön on vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin palvelualueilla. Määräaikaisen henkilöstön osuus on alentunut eniten hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella ja taseyksiköissä. 22

23 Työllistämisvaroin ja oppisopimuksella palkattu henkilöstö HENKILÖTYÖVUOSIEN MUUTOS VVP KYMP HYV KOP PTP THP KON Yleishal Liikelaitok linto set Taseyk siköt YHTEENSÄ TYÖLLISTÄMISVAROIN PALKATUT Htv 07/2014 0,4 1,0 9,2 22,5 14,6 0,4 1,1 10,7 59,9 Htv 07/2015 1,0 4,1 15,7 10,2 0,5 0,9 4,5 36,9 Muutos 0,4 0,0 5,1 6,8 4,4 0,1 0,2 0,0 6,2 0,0 23,0 OPPISOPIMUSHENKILÖSTÖ Htv 07/2014 0,6 0,4 1,2 2,2 Htv 07/2015 0,6 0,6 0,2 0,3 0,6 2,3 Muutos 0,0 0,0 0,0 0,2 1,0 0,0 0,3 0,0 0,6 0,0 0,1 KESÄTYÖNTEKIJÄT Htv 07/2014 0,2 2,2 4,0 0,6 4,8 2,6 0,3 0,2 2,9 17,8 Htv 07/2015 0,4 3,4 7,0 2,6 8,1 3,0 0,7 0,3 4,1 29,6 Muutos 0,2 1,2 3,0 2,0 3,3 0,4 0,4 0,1 1,2 0,0 11,8 Työllistettyjen ja oppisopimuskoulutuksen henkilötyövuosikertymä tammi heinäkuussa on yhteensä 39,2 htv. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertymä aleni 22,9 htv. Tammi heinäkuu tukityöllistämisen ja oppisopimuskoulutuksen toimintakate on yhteensä euroa eli n euroa/htv. Kesätyöntekijöiden henkilötyövuosimäärä heinäkuun lopussa on 29,6 htv, joka on 11,8 htv enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kesätyöllistettyjen palkkauskulut ovat euroa eli n euroa/htv. Sairaus ja tapaturmapoissaolot Kal.pv/HTV Kal.pv/HTV MUUTOS MUUTOS 07/ / /2015 % Lomituspalvelu 33,7 33,7 Yleishallinto 6,6 23,9 17,3 262 % Vetovoimaisuuden palvelualue 5,2 21,4 16,2 312 % Perusturvan palvelualue 19,5 20,2 0,7 4 % Terveydenhuollon palvelualue 18,7 17,7 1,0 5 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 15,2 15,4 0,2 1 % Konsernipalvelu, ilman lomituspa 4,8 14,6 9,8 203 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelu 12,9 14,2 1,3 10 % Kaupunkiympäristön palvelualue 17,4 10,8 6,6 38 % YDINKAUPUNKI YHTEENSÄ 16,5 17,6 1,1 7 % Kuopion Vesi 10,2 21,2 11,0 108 % Kuntatekniikkaliikelaitos 14,2 20,8 6,6 46 % Kallaveden Työterveys 29,0 17,6 11,4 39 % Isäntäkuntapalvelut 25,0 16,7 8,3 33 % Pohjois Savon pelastuslaitos 14,7 16,0 1,3 9 % Kuopion Tilakeskus 2,8 9,0 6,2 221 % 23

24 Ydinkaupungin sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrä on noussut 1,1 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden. Tammi heinäkuussa sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrä on kasvanut 8220 kalenteripäivää eli noin 22,5 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Kertymässä lomituspalvelun osuus on 4534 kalenteripäivää eli noin 12,4 henkilötyövuotta. Ydinkaupungin sairauspoissaolojen keskiarvon (17,6 kal.pv/htv) ylittävät: Lomituspalvelu, Yleishallinto, Vetovoimaisuuden palvelualue, Perusturvan palvelualue, Terveydenhuollon palvelualue, Kuopion Vesi ja Kuntatekniikkaliikelaitos. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun Terveydenhuollon palvelualueella, Kaupunkiympäristön palvelualueella, Kallaveden työterveydessä ja Isäntäkuntapalveluissa (Maaningan perusturva ja terveydenhuolto siirtyi ydinkaupunkiin). Sairauspoissaolojen seuranta ei pitäisi olla ensisijainen ja ainoa keino tunnistaa työssä sujumisen ongelmia. Varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa huomio tulee keskittää ensisijaisesti muihin hälytysmerkkeihin kuin sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaolojen määrää tarkasteltaessa on huomioitava, että sairauspoissaoloista suuri osa on muusta kuin työperäisistä sairauksista johtuvia, joihin työnantajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Sairaus ja tapaturmapoissaolot kal.pv/htv 40,0 35,0 33,7 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 21,4 20,2 17,7 15,4 14,2 14,6 10,8 23,9 20,821,2 17,617,6 16,0 16,7 9,0 07/ /

25 Sairauspoissaolojen muutos kal.pv/htv 20,0 16,2 17,3 15,0 10,0 9,8 6,6 11,0 6,2 5,0 0,0 0,7 0,2 1,3 1,1 1,3 1,0 5,0 10,0 6,6 8,3 15,0 11,4 Työterveyshuollon kulut TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS MUUTOS 07/ / /2015 % /HTV Vetovoimaisuuden palvelualue % 476 Kaupunkiympäristön palvelualue % 13 Hyvinvoinnin edistämisen palvelu % 40 Kasvun ja oppimisen palvelualue % 74 Perusturvan palvelualue % 105 Terveydenhuollon palvelualue % 99 Konsernipalvelu, ilman lomituspa % 46 lomituspalvelu Yleishallinto % 168 YDINKAUPUNKI YHTEENSÄ % 65 Kuopion Vesi % 196 Kallaveden Työterveys % 262 Kuntatekniikkaliikelaitos % 140 Pohjois Savon pelastuslaitos % 41 Kuopion Tilakeskus % 200 Isäntäkuntapalvelut % 60 25

26 Kaupunkitasoisesti tarkasteltuna työterveyshuollon kustannukset ovat alentuneet kuntaliitoksesta huolimatta. Kustannus henkilötyövuotta kohden on ydinkaupungissa alentunut 65 euroa. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: 1. lakisääteisen ennaltaehkäisevän toiminnan kustannukset (mm. työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset) 2. yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannukset. Palvelualueet/yritykset ovat tehneet palvelualuetasoiset työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, joissa on määritelty yhdessä Kallaveden työterveyshuollon kanssa työterveyshuollon painopisteet. Työterveyshuollon kulut /htv Toteuma 07/2014 Toteuma 07/2015 Ydinkaupungin työterveyshuollon kustannus, joka sisältää ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja myös sairaanhoidon, on seurantajaksolla keskimäärin 368 euroa henkilötyövuotta kohti. Suurimmat kustannukset ovat Pohjois Savon pelastuslaitoksessa (870 /htv), vetovoimaisuuden palvelualueella (641 /htv) ja Kallaveden työterveydessä (535 /htv). 26

27 Eläköityminen ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN MÄÄRÄ VVP KYMP HYV KOP THP KON Yleishal Liikelaitok linto set Taseyksi köt YHTEENSÄ Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa aikaeläke Työttömyyseläke YHTEENSÄ PTP Kuluvan vuoden aikana on eläkkeelle siirtynyt kaupungin palveluksesta 110 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 83 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 17 henkilöä ja työttömyyseläkkeelle 2 henkilöä. Osa aikaiselle eläkkeelle siirtyi 8 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeestä ja työttömyyseläkkeestä työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua. Nämä eläkkeet vaikuttavat työnantajalle kohdistuvana varhe maksuna 36 kalenterikuukauden ajan (3 vuotta) eläkkeen alkamisesta. Varhe maksu määräytyy yksilöllisesti ja perustuu henkilön työkyvyttömyyseläkkeen määrään. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei aiheudu varhe maksua työnantajalle. 27

28 Toimintakulut / asukas TP / TA +TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 42, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 43, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 180, , , Perusturvan palvelualue 172, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 79, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

29 Henkilöstömenot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 11, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 18, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 101, , , Perusturvan palvelualue 55, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 42, , ,

30 Palvelujen ostot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 23, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 6, , ,23 56 Kasvun ja oppimisen palvelualue 29, , , Perusturvan palvelualue 75, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 23, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

31 Avainprosesseittain Toimintakulut / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 62, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 93, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 17, , , Vanhus ja vammaispalvelut 93, , , Lapsiperhepalvelut 27, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 44, , , Avohoidon palvelut 47, , , Sairaalapalvelut 22, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 8, , ,

32 Henkilöstömenot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 34, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 52, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 11, , , Vanhus ja vammaispalvelut 35, , , Lapsiperhepalvelut 7, , ,88 71 Aikuissosiaalityönpalvelut 7, , ,78 79 Avohoidon palvelut 23, , , Sairaalapalvelut 13, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

33 Palvelujen ostot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 6, , ,19 65 Perusopetus ja nuorisopalvelut 15, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 2, , ,25 20 Vanhus ja vammaispalvelut 44, , , Lapsiperhepalvelut 18, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 10, , , Avohoidon palvelut 14, , , Sairaalapalvelut 4, , ,54 41 Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

34 Verotulot 2015 Vuonna 2014 Kuopion verotulojen toteutuma oli 405,7 milj. euroa, missä oli kasvua 21,2 milj. euroa (5,5 %) vuodesta Verotulojen toteutuma ylittyi 6,2 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja 3,2 milj. euroa muutostalousarviosta. Tuloveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2014, korotuksen vaikutus oli noin 5 %. Kunnallisverotulojen kertymä oli 352,7 milj. euroa, jossa oli kasvua 17,4 milj. euroa (5,2 %). Ilman tuloveroprosentin nostoa kunnallisverotuoton kasvu olisi ollut vaatimatonta. Yhteisöverotulojen kertymä oli 19,2 milj. euroa, kasvua 2,1 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotulojen toteutuma on 33,8 milj. euroa, missä oli kasvua 1,7 milj. euroa (5,3 %) vuoteen Vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut verotulot olivat 416,5 milj. euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa on verotulojen määräksi arvioitu 423,7 milj. euroa. Siten kasvua vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketuista verotuloista vuoden 2015 talousarvion verotuloarvioon on 7,2 milj. euroa (1,8 %). Kuopion kaupungin veroprosentteja ei korotettu vuodelle Verotulojen kertymä heinäkuussa oli 255,6 milj. euroa, jossa on kasvua viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin verotuloihin 11 milj. euroa ja 4,5 %. Kunnallisverojen tilitykset ovat 239,3 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 7,3 milj. euroa (3,1 %) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteisöveron tilitykset ovat 13,9 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 1,6 milj. euroa (12,7 %) seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoteen verrattuna. Vuosi sitten yhteisöverotuottoon vaikutti tilitysjärjestelmän muutos. Yhteisöverokertymää kuluvana vuonna on kasvattanut toukokuussa yhteisöjen ennakon täydennysmaksujen odotettua suurempi kertymä. Kiinteistöveron kertymä on 2,3 milj. euroa. Maaningan tiedot sisältyvät kaikkiin edellä mainittuihin viime vuoden vertailulukuihin. Suomen Kuntaliiton viimeisen ( ) koko maan kuntien verotuloennusteen mukaan verotulojen kasvuksi kuluvana vuonna arvioidaan 2,7 %. Ennusteen mukaan verotulojen kasvu koko maassa on samalla tasolla kuin vuonna 2014, jolloin verotulot kasvoivat 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntaliitto on nostanut koko maan verotulojen kasvuennustetta helmikuusta, silloin koko maan kasvuksi ennustettiin 1,8 %. Ennusteen kasvu johtuu sekä kunnallisvero että yhteisöverotuottojen kasvusta, yhteisöverotuottojen kasvu johtui em. yhteisöjen ennakon täydennysmaksujen kasvusta. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa kuluvana vuonna 2,2 %, kun palkkatulojen kasvuksi on arvioitu 1,6 % ja ansiotulojen kasvuksi 2 %. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan 4,7 % ja kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 6,5 %. Verotuloennuste on Kuntaliiton yhdessä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan verotulojen kehityksestä. Ennuste perustuu Verohallinnon maksuunpanotilastoon, tilityserittelyihin ja kiinteistötietoihin. 34

35 Kuntaliiton toukokuussa julkaisemaan koko maan ennusteeseen perustuvassa kuntakohtaisessa verotuloennusteessa Kuopion verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan 426,2 milj. euroa, kun helmikuussa julkaistussa kuntakohtaisessa verotuloennusteessa arvio oli 420,7 milj. euroa. Talousarviossa verotulojen määräksi oli arvioitu 423,7 milj. euroa, joten Kuntaliiton verotuloennusteessa verotulojen määrä on 2,5 milj. euroa korkeampi kuin talousarviossa. Ennusteen mukaan tuloverotuotto on 369,3 milj. euroa (talousarviossa 366,7 milj. euroa), yhteisöverotuotto 20,5 milj. euroa (talousarviossa 20,0 milj. euroa) ja kiinteistöverotuotto 36,4 milj. euroa (talousarviossa 37 milj. euroa). Ennusteen mukainen kasvu on 2,3 % vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin toteutuneisiin verotuloihin. Verohallinnon elokuun alussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan Kuopion kunnallisveron arvioidut tilitykset vuonna 2015 ovat 372,1 milj. euroa, joka ylittää 2,8 milj. eurolla em. Kuntaliiton ennusteen ja 5,5 milj. eurolla budjetoidun määrän. Kuopion arvioituja kunnallisverotilityksiä nostavat marras ja joulukuussa tilitettävät oikaisut, joiden arvioidaan olevan yhteensä lähes 4,7 milj. euroa. Verovuodelta 2015 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotietojen mukaan koko maassa kiinteistöverojen maksuunpano kasvoi edellisvuodesta vajaalla 7 prosentilla miljoonaan euroon. Ennakkotietojen mukaan Kuopion kaupungin maksuunpannut kiinteistöverot verovuodelta 2015 ovat noin 36,4 milj. euroa, missä on kasvua 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarviossa kiinteistöverotuotto on 37 milj. euroa, joten maksuunpantu määrä on 0,6 milj. euroa talousarviota vähemmän. Helmikuussa korkein oikeus antoi päätöksensä Kuopion kaupungin ja valtion väliseen kiistaan Kuopion kaupungin saamatta jääneistä kiinteistöveroista. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten hovioikeuden päätös jää voimaan. Päätöksen mukaan valtion tulee maksaa Kuopiolle kiinteistöveroja 1,4 milj. euroa, viivästyskorkoja 0,5 milj. euroa ja oikeudenkäyntikuluja 0,1 milj. euroa. Valtio on maksanut ko. summat helmikuussa ja maksettu kiinteistöverojen määrä kirjattiin helmikuussa kiinteistöverotuloihin. Ko. kiinteistöverojen määrä ei sisälly verovuodelta 2015 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotietoihin. Heinäkuun seurantaraporttiin on kunnallisverotuloarvioita korotettu 1,4 milj. eurolla, jolloin verotulojen määräksi tulee 426,6 milj. euroa. Kiinteistö ja yhteisöverotuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Verotuloarvion korottaminen perustuu em. Verohallinnon ennakkotietoon arvioiduista kunnallisveron tilityksistä kuluvana vuonna. VEROTULOENNUSTE 2015 TA TPE Ero Milj. % Kunnallisvero 366,7 369,6 2,9 0,8 % Yhteisövero 20,0 20,0 0,0 0,0 % Kiinteistövero 37,0 37,0 0,0 0,0 % Yhteensä 423,7 426,6 2,9 0,7 % 35

36 TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Kunnallisvero 362,3 369,6 7,3 2,0 % Yhteisövero 19,7 20,0 0,3 1,5 % Kiinteistövero 34,4 37,0 2,6 7,6 % Yhteensä 416,4 426,6 10,2 2,4 % *) Sisältää Maaningan VEROTULOJEN MUUTOS VEROTILITYSTEN MUUTOS Tammi heinäkuu 2014 *) 2015 Muutos % Kunnallisvero 232,0 239,3 3,1 % Yhteisövero 12,4 13,9 12,7 % Kiinteistövero 0,1 2,3 1483,1 % Yhteensä 244,5 255,6 4,5 % *) Sisältää Maaningan 36

37 Valtionosuudet 2015 Vuoden 2015 alusta otettiin käyttöön uudistettu valtionosuusjärjestelmä. Uuden järjestelmän mukaan Kuopion valtinosuudet lisääntyvät 134 euroa/asukas. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa suurin muutos entiseen järjestelmään verrattuna on verotuloihin perustuvassa tasauksessa. Kuopio saa sitä uuden järjestelmän mukaan 22,4 milj. euroa, kun vuoden 2014 vertailukelpoinen määrä oli 0,9 milj. euroa. Koska valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on siirtymäkausi, niin kuluvana vuonna Kuopio saa 50 euroa/asukas enemmän valtionosuuksia uudistuksen myötä. Kuopion kaupungille maksetaan vuonna 2015 ministeriöiden päätösten mukaan peruspalvelujen valtionosuutta sekä opetus ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta yhteensä 163,7 milj. euroa. Tämä on 2,2 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Valtionosuudet ovat täsmentyneet talousarvion laadinnasta mm. yksikköhintojen ja indeksikorotuksen osalta. Kuukausiraportin valtionosuusennusteeksi on merkitty em. päätöksien mukaisesti 163,7 milj. euroa. Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuonna 2014 olivat yhteensä 158,6 milj. euroa. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat siten reilut 5 milj. euroa viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja valtionosuuksia suuremmat. Heinäkuun loppuun mennessä valtionosuuksia on tilitetty 95,5 milj. euroa, mikä on 3 milj. euroa (3,2 %) Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja valtionosuuksia enemmän. Karttulan, Nilsiän ja Maaningan kuntaliitoksista maksettavat yhdistymisavustukset ja valtionosuusmenetyksen korvaukset käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä eikä tämän otsikon alla käsiteltyinä varsinaisina valtionosuuksina. Yhdistymisavustukset ovat kuluvana vuonna yhteensä 2,2 milj. euroa talousarvion mukaisesti ja valtionosuusmenetyksien korvaukset yhteensä 5,5 milj. euroa, ne alittuvat 0,1 milj. euroa budjetoidusta. VALTIONOSUUSENNUSTE 2015 TA TPE Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 170,6 171,8 1,2 0,7 % siitä verotulotasaus 21,6 22,4 0,8 3,7 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 9,1 8,1 1,0 11,0 % Yhteensä 161,5 163,7 2,2 1,4 % 37

38 TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 170,2 171,8 1,6 0,9 % siitä verotulotasaus 0,9 22,4 21,5 2388,9 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 11,6 8,1 3,5 30,2 % Yhteensä 158,6 163,7 5,1 3,2 % *) Sisältää Maaningan VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS Tammi heinäkuu 2014 *) 2015 Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 99,2 100,2 1,0 1,1 % siitä verotulotasaus 0,6 13,1 12,5 2263,8 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 6,7 4,7 2,0 29,1 % Yhteensä 92,5 95,5 3,0 3,2 % *) Sisältää Maaningan VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS Pitkäaikaiset lainat 07/2015 Pitkäaikaisten lainojen määrä joulukuun lopussa oli 305,8 milj. euroa, lainojen määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 87,2 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 30,2 milj. euroa. Lainakanta vuoden 2014 lopussa oli euroa/asukas. Lainakanta sisältää Maaningalta siirtyneitä lainoja 5,3 milj. euroa. Kesäkuussa 2015 nostettiin 25 milj. euroa pitkäaikaista lainaa. Talousarviossa on varattu 72 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen lisäykseen ja 41,1 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennykseen. Vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaan lainoja nostetaan 57 milj. euroa ja lyhennetään 42 milj. euroa. Lainakanta olisi vuoden lopussa 326,1 milj. euroa, joka on euroa/asukas. Lainakanta nousisi siten vuoden aikana 15,0 milj. euroa. Lyhennyksiä on maksettu heinäkuun loppuun mennessä 16,6 milj. euroa. Korkokustannukset ovat olleet 2,7 milj. euroa. 38

39 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS TP TPE Ero *) Milj. % Lainakanta ,7 311,1 62,3 25,1 % Lisäys 87,3 57,0 30,3 34,7 % Vähennys 30,2 42,0 11,8 39,2 % Lainakanta ,8 326,1 20,2 6,6 % /as /asukas ,3 % *) Lainakanta sisältää Maaningan lainat. PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2015 TA TPE Ero Milj. % Lisäys 72,0 57,0 15,0 20,8 % Vähennys 41,1 42,0 0,9 2,2 % Lainakannan muutos 30,9 15,0 15,9 51,5 % 39

40 TULOSENNUSTE 2015 (sisältää sisäiset erät) Ydinkaupunki Tilakeskus Isäntäkunta Pohjois Savon Kuopion Kallaveden Kuopion TOT.ENN. TP Muutos % palvelut pelastuslaitos Vesi työterveys kuntatekniikka TPE 15/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos TP 14 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT 147,2 80,4 3,4 24,5 22,1 4,5 29,7 311,8 356,3 12,5 TOIMINTAKULUT 772,9 50,8 3,4 23,7 9,9 4,3 28,2 893,1 868,9 2,8 TOIMINTAKATE 625,7 29,6 0,0 0,9 12,2 0,2 1,5 581,4 512,6 13,4 Verotulot 426,6 426,6 405,7 5,1 Valtionosuudet 163,7 163,7 149,1 9,8 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotulot 7,8 0,0 7,8 4,0 95,8 Muut rahoitustulot 4,6 4,6 2,9 58,7 Korkomenot 6,7 0,0 0,5 0,0 7,3 5,8 26,7 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0 90,0 Liikelaitosten ja taseyksiköiden peruspääomatuotot 18,1 14,2 3,6 0,1 0,3 0,0 0,0 VUOSIKATE 11,7 15,4 0,0 0,9 8,1 0,1 1,2 14,0 43,3 67,6 Poistot 17,7 16,3 0,9 8,1 0,1 0,8 43,8 49,7 11,8 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 3,0 3,0 126,0 97,6 Satunnaiset kulut 1,3 TILIKAUDEN TULOS 26,3 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 26,8 118,3 122,6 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,5 0,2 0,0 0,7 0,3 107,1 Varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,0 0,1 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 26,3 0,3 0,0 0,2 0,0 0,0 0,4 26,1 118,7 122,0 Ydinkaupunki -26,3 Taseyksiköt ja lilat 0,3 Yhteensä -26,1 40

41 RAHOITUSLASKELMAENNUSTE 2015 (sisältää sisäiset erät) Ydinkaupunki Tilakeskus Isäntäkunta Pohjois Savon Kuopion Kallaveden Kuopion TOT.ENN. TP Muutos % palvelut pelastuslaitos Vesi työterveys kuntatekniikka TPE 15/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos TP 14 Toiminnan rahavirta Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Vuosikate 11,7 15,4 0,0 0,9 8,1 0,1 1,2 14,0 43,3 67,6 Satunnaiset erät 3,0 3,0 124,7 97,6 Tulorahoituksen korjauserät 5,6 0,5 0,0 0,0 6,1 111,5 94,5 TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 14,2 14,9 0,0 0,8 8,1 0,1 1,2 10,9 56,5 80,6 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 23,8 14,2 1,3 10,5 0,7 50,5 190,6 73,5 Rahoitusosuudet 0,3 0,2 0,5 3,3 86,3 Käyttöomaisuusmyynnit 6,1 2,4 0,0 0,0 8,4 182,0 95,4 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 17,5 11,9 0,0 1,1 10,5 0,0 0,7 41,7 5,3 684,7 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHA VIRTA 31,6 3,0 0,0 0,3 2,4 0,1 0,5 30,6 51,2 159,9 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. 4,5 4,5 95,5 95,3 Antolainasaamisten väh. 2,5 2,5 2,2 14,7 Antolainauksen muutokset 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 93,3 97,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. 57,0 0,2 2,5 59,7 96,3 38,0 Pitkäaikaisten lainojen väh. 42,0 0,0 0,8 42,8 30,7 39,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,5 0,5 0,7 Lainakannan muutokset 14,5 0,0 0,0 0,2 1,7 0,0 0,0 16,4 66,3 75,2 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 0,0 2,2 100,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset 0,0 0,4 100,0 Vaihto omaisuuden muutos 0,0 4,5 100,0 Saamisten muutos 0,0 16,1 100,0 Korottomien velkojen muutos 0,0 0,8 0,8 46,8 101,8 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,8 25,9 103,2 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 12,5 0,0 0,0 0,2 2,6 0,0 0,0 15,3 50,8 130,1 RAHAVAROJEN MUUTOS 19,1 3,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,5 15,4 0,4 3926,3 41

42 Investointien seuranta ajalta ja loppuvuoden ennuste TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) ATK-OHJELMAT JA LAITTEET Tulot Menot Netto Kaupungin palvelujen toimintavarmuuden ja sovittujen toimintamuutosten varmistamiseksi suoritetaan ICTinvestointeja, jotka jakaantuvat palvelualueittain seuraavasti: - Konsernipalvelut mm. tietoliikenneyhteyksien kehittäminen - Hyvinvoinnin ja kasvun ja oppimisen palvelualueet mm. kirjaston pääjärjestelmän uusinta, TVT-valmiuksien ylläpito, projektorit ja dokumenttikamerat, sähköinen oppimisalusta + integraatiot ja sähköinen yo-kirjoitus, koeluokan rakentaminen - Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet mm. Alue-Pegasos, eresepti ja Hammas-Effica versiopäivitys. Toteuma ja poikkeamat: Palolaitoksen runkoyhteyden kahdentaminen ja Puijon alueen kaapelointityö ovat käynnissä. Lehtoniemen ja Keilankannan välinen varmistusyhteyden suunnittelutyö on käynnistetty. Kirjaston pääjärjestelmä on otettu käyttöön. Koulupuolen hankkeet käynnistyvät syksyllä. MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Netto Maanhankintatoiminnalla luodaan edellytykset kaupungin suunnitelmalliselle rakentamiselle ja tonttien luovutukselle. Hankinnat suunnataan yleiskaavan osoittamille kasvualueille ja asemakaavan muutosalueille sekä suojelu- ja virkistysalueille. - Kaupungin maanomistuksella varmistetaan se, että elinympäristöstä voidaan muodostaa viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ja että elinympäristö voidaan suunnitella ja rakentaa kulttuuriarvoja kunnioittaen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Tuloihin on budjetoitu asunto- ja yritystonttien myynnistä saatavat tulot. - Menoihin varattu määräraha on maanhankintaan. Toteuma ja poikkeamat: Maanhankinta on edennyt suunnitelman mukaisella tavalla. Maanmyyntien tuloennusteen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Urheilu- ja virkistysalueet Tulot Menot Netto Pienvenesatamat - Kumpusaaren pienvenesataman rakentaminen. - Pirttilahden satama-alueen viimeistelytyöt - Pienvenesatamien laitureiden peruskorjaukset - Puistovenepaikat 42

43 Leikkipaikat - Petkelkannanpuiston keskusleikkipaikka (Haukkaniemi) TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) Urheilu- ja ulkoilualueet - Nilsiä-Tahko matkailuympäristön kehittämisinvestoinnit - Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskuksen jatkorakentaminen - Puijon ja Antikkalan liikuntapaikkojen kehittäminen - Lippumäen liikuntakeskuksen viimeistely ja turvallisuus - Uimarantojen ym. liikuntapaikkojen turvallisuuskunnostukset - Reitistöt ja luontopolut, laavut ja nuotiopaikat - Keskuskentän peruskorjauksen aloitus - Matonpesupaikka Toteuma ja poikkeamat: Kumpusaaren pienvenesataman laiturit on asennettu ja alueen täyttö- ja viimeistelytöitä on jatkettu. Päivärannan venesatama-alueelle on rakennettu lisää parkkipaikkoja. Maljalahden laitureiden uusiminen on suunnitteluvaiheessa. Petkelkannanpuiston työt ovat käynnissä.tahkon Event Parkin ja lähiliikunta-alueen työt ovat valmiit. Puijon laskettelurinteen valaisutyöt ovat tekeillä. Kuopionlahden matonpesupaikka on rakenteilla. Heinjoella on esirakennettu liikuntapaikkoja ylijäämämassojen avulla. Lähiliikuntapaikat Tulot Menot Netto Särkiniemen lähiliikuntapaikka - Lähiliikuntapaikkojen viimeistelytyöt Toteuma ja poikkeamat: Särkiniemen lähiliikuntapaikan rakentaminen ja liikuntapaikkojen viimeistelytyöt ovat käynnissä. Yleiset alueet ja puistot Tulot Menot Netto Puistot ja käytävät - Snellmaninpuiston peruskorjauksen aloitus - Koivupuiston peruskorjaus - Saaristokaupungin uusien asuntoalueiden puistot ja käytävät - Eri puistoalueiden viimeistelytöitä 2. Tori ym. yleiset alueet - Keskustan torialueen viimeistelytyöt - Satamatorin puistokalusteiden uusiminen 3. Muut kohteet - Puistojen ja yleisten alueiden yleiset korjaus- ja muutostyöt - Viheraluekohteiden suunnittelu ja kehittämishankkeet Toteuma ja poikkeamat: Saaristokaupungin uusien asuntoalueiden käytävien rakentaminen on käynnissä. Muiden työkohteiden suunnittelu on meneillään. Satamatorin penkit on tilattu. 43

44 TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) Kunnallistekniikka Tulot Menot Netto Uudisrakentaminen - Hiltulanlahden asuntoalueen rakentamisen aloitus ja vanhan 5-tien saneeraus asuntoalueen kohdalla - Keilanrannan ja Keilanrinteen asuntoalueiden rakentaminen - Pihlajalaakson ja Pappilanmäen alueiden viimeistelytyöt - Maljalahden asuntoalueen ll-vaiheen rakentamisen aloitus - Savilahden alueen suunnittelu ja Puijonlaakson etelärinteen viimeistelytyöt - Lehtoniementie-Petosentie kiertoliittymän rakentaminen - Saaristokaupungin asuntoalueiden viimeistelytyöt - Kinnulanlahti - Siilinjärvi kevyenliikenteenväylä, rahoitusosuus ELY:lle - Keskisaaren kunnallistekniikan rakentaminen 2. Elinkeinotoiminta - Yhdistettyjen kuljetusten alueen maarakennnustöiden aloitus - Kohdentamaton varaus elinkeinoalueisiin 3. Saneeraus - Rännikaturistikoiden peruskorjauksia keskustan alueella - Nilsiän ja Maaningan katujen perusparantaminen - Joukkoliikenteen järjestelyt sekä liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen - Pienkohteiden saneeraus 4. Kävelykeskusta (sis. keskustan liikennejärjestelyt) - Puijonkadun loppurakentaminen ja muut kävelykeskustan alueen viimeistelytyöt - Sulanapitojärjestelmän loppuun rakentaminen 5. Muut kohteet - Määrärahan käyttökohteet mm.: asiantuntijapalvelut, maaperätutkimukset, kt-suunnittelu, katuviheralueiden suunnittelu. Toteuma ja poikkeamat: Hiltulanlahden alueen 1. vaiheen rakentaminen on valmis ja tontit ovat rakenteilla. Vanhan 5-tien peruskorjaus- ja alikulkujärjestelyt Hiltulanlahdessa ovat tekeillä. Saaristokaupungin asuinalueiden, Pihlajalaakson, Puijonlaakson etelärinteen ja Pappilanmäen viimeistelytyöt ovat käynnissä. Maljalahden II-vaiheen vesistötäytöille on saatu tarvittavat luvat. Keilanrannan työt ovat valmiina ja Keilanrinteen alueen rakentamista valmistellaan. Matkusniemen kunnallistekniikan suunnitelmat ovat valmiina, alueen toteuttamista valmistellaan. Savilahden alueen suunnittelu ja siihen liittyvät selvitykset ovat käynnissä. Lehtoniementie-Petosentie kiertoliittymä on tekeillä. Kinnulanlahti - Siilinjärvi kevyenliikenteen väylä on suunnittelussa. Keskisaaren kunnallistekniikan rakentaminen on valmis. Pieni Neulamäen yritysalueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä tonttien tasaus on tekeillä. Rännikaturistikoiden peruskorjaustyöt ovat käynnissä. Nilsiän katujen perusparantamiskohteet ovat tekeillä. Kävelykeskustaan liittyvät kohteet toteutetaan syksyllä ja niiden suunnitelmat ovat valmiina. Routakorjauksiin, joukkoliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät työt ovat käynnissä. YHDYSKUNTARAKENTAMINEN YHTEENSÄ Tulot Menot Netto

45 TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) KONEET JA KALUSTO Tulot Menot Netto Määrärahat kohdistuvat koneiden ja kaluston hankintaan, jonka käyttöikä on yli kolme vuotta ja hankintahinta yli Kaupunkirakennelautakunta menot Maaherrankadun typenoksidien mittalaitteen uusiminen - Kiinteistönmuodostuksen vanhentuneiden mittalaitteiden uusiminen Toteuma ja poikkeamat: Typenoksidien mittalaitteita on hankittu. Tälle vuodelle budjetoidut takymetrit (2 kpl) on hankittu. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Hyvinvoinnin edistämisen kalustohankintoihin. Toteuma ja poikkeamat: Määrärahalla hankittu mm. taidemuseon kassa- ja maksupäätelaitteet, teatterille on hankittu mm. höyrynkehittimä ja mikrofoneja. Toteutumaennuste on talousarvion mukainen. Kasvun ja oppimisen lautakunta menot Mm. vanhentuneen opetuskaluston uusimiseen, työympäristöjen ergonomian parantamiseen ja nuorisotalojen kaluston uusimiseen. Toteuma ja poikkeamat: Määrärahalla hankittu mm. yo-kirjoityspöytiä 70 kpl Musiikkilukiolle, sähkösäätöisiä työpöytiä eri kouluille ja hallinnon työtiloihin, Pirtin koulun salin äänentoistovahvistin, mikseri, mikrofonit, nuorisotilojen kalustaminen Puijonsarven koululle, kopiokoneiden hankinta eri kouluille, Ala-Pyörön koulun opettajien huoneen kalustaminen. Investointirahalla on uusittu päiväkotien olemassa olevaa kalustekantaa työerkonomia huomioon ottaen. Toteutumaennuste on talousasrvion mukainen. Perusturva- ja terveyslautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen laite- ja kalustohankintoihin mm. suun terveydenhuollon hoitoyksiköt, uä-laitteet ja hoitajakutsujärjestelmät. Toteuma ja poikkeamat: -Toteuma : ,36 -Lapsiperhepalveluiden vastaanotto- ja arviontiyksikön kalustus Terveydenhoidon tutkimuspöydät ja uusien tilojen kalustaminen Lääkärin vastaanoton tutkimuslaitteet MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Tulot Menot Netto Määräraha jaetaan käyttösuunnitelmassa taidemuseon taidehankintoihin ja julkisten taideteosten hankintoihin. Tuloihin on budjetoitu Taiteen edistämiskeskukselta saatu avustus Kaupunginteatterin taidehankkeen toteutukseen. Toteuma ja poikkeamat: Toteutumaennuste on talousarvion mukainen. 45

46 TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot Netto Asunto- ja pörssiosakkeiden myynti (tulot) - Varaus osakejärjestelyihin (menot). Toteuma ja poikkeamat: Tuloihin on kirjattu kahden asunto-osakkeen myynti. Toteumaennuste on talousarvion mukainen. YDINKAUPUNGIN INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Tulot Menot Netto TILAKESKUS Kiinteistöjen osto ja myynti Tulot Menot Netto Kiinteistöomaisuuden myyntitulot. Menoihin on varattu Puijon tornin ja majan siirtyminen Tilakeskuksen taseeseen. Toteuma ja poikkeamat: Toteutuneita kauppoja 4 ja päätettyjä 2. Lisäys talousarvioon: kh , Airakselan päiväkodin osto, vuokraaminen ja myynti. PERUSKORJAUS Peruskorjaus- ja uudiskohteiden suunnittelu Tulot 0 Menot Netto Määräraha käytetään peruskorjattavien- ja uudiskohteiden suunnitteluun. Vuonna 2015 kohteina ovat: kaupungintalo, Kuoppamäen päiväkoti, Poijun päiväkoti, Nilsiän terveys- ja palvelukeskus ja Maaningan urheiluja liikuntatalo. Toteuma ja poikkeamat: Maaningan urheilu- ja liikuntatalon sekä Nilsiän terveys- ja palvelukeskuksen suunnittelut valmistuvat syyskuun 2015 loppuun mennessä. Kaupungintalon tarveselvitys on aloitettu. 46

47 TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) Valmiussuunnitelman mukaiset hankinnat Tulot 0 Menot Netto Kh:n päätös , 69, suunnitelmassa esitetyt toisen vuoden laitehankinnat häiriötilanteiden energiansaannin turvaamiseksi. Toteuma ja poikkeamat: Työt etenevät suunnitellusti. Kuopiohallin vesikaton uusiminen Tulot 0 Menot Netto Vesikate on tullut teknisen käyttöikänsä päähän sekä rakenteiden tiiveys on heikko ja aiheuttaa sisäilmaan ongelmia, vesikattorakenteet uusitaan. Toteuma ja poikkeamat: Työt kohteessa aloitettiin kesäkuussa 2015 ja ne etenevät suunnitelman mukaisesti. Kohde valmistuu syksyllä Kuopiohallin juoksuratapinnoitteen uusiminen Tulot 0 Menot Netto Pinnoite on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja aiheuttaa sisäilmäongelman. Pinnoite uusitaan. Toteuma ja poikkeamat: Työ alkoi ja valmistui Tilat ovat käytössä. Pääterveysasema Tulot 0 Menot Netto Pääterveysaseman sisäilmaongelmien ja talotekniikan korjaaminen sekä tilojen käytettävyyden parantaminen työympäristöä kehittämällä. Toteuma ja poikkeamat: Kohde on valmistunut ja otettu käyttöön huhtikuun alussa Hankkeen loppuraportti on valmisteilla. 47

48 TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) Mesikan päiväkoti, Maaninka Tulot Menot Netto Päiväkodin sisäongelmien korjaus Toteuma ja poikkeamat: Nykyinen rakennus on todettu huonokukntoiseksi. Uuden rakennuksen valmistelu on aloitettu ja vuokrausvaihtoehtoa tutkitaan. Ollinkulma, Maaninka Tulot Menot Netto Sisäilmaongelmien korjaus Toteuma ja poikkeamat: Perusturvan palvelualue on irtisanonut tilat. Tilojen jatkokäyttöä valmistellaan. Pienet peruskorjauskohteet Tulot 0 Menot Netto Pienet peruskorjauskohteet. Hankkeet toteutetaan määrärahan puitteessa. Palvelualueet ja Tilakeskus valmistelevat kohteet. Kaupunginhallitus tekee rahoituspäätöksen. Toteuma ja poikkeamat: Työt kohteissa etenevät suunnitellusti. PERUSKORJAUS YHTEENSÄ Tulot Menot Netto UUDISRAKENTAMINEN Käärmelahden koulu ja päiväkoti Tulot 0 Menot Netto Uusi koulurakennus, jossa tilat 1-6 luokille, esiopetukselle sekä 2 ryhmäiselle päiväkodille. Tontilla oleva vanha rakennus saneerataan koulun sekä kyläyhdistyksen käyttöön. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015 ja kohde valmistuu heinäkuussa Toteuma ja poikkeamat: Työt kohteessa aloitettiin huhtikuussa 2015 maanrakennustöillä. Uuden rakennuksen kantavat rakenteet ovat pääosin valmiit. Säilytettävän rakennuksen purkutyöt on tehty. Työt etenevät kohteen yleisaikataulussa. Uusi koulu valmistuu heinäkuussa Kh : määrärahanlisäys euroa. 48

49 TA 2015 TOT TPE 2015 (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) Jynkän ja Karttulan uudet koulurakennukset, totetutus elinkaarimallilla Tulot 0 Menot Netto Uusien koulurakennuksien rakentamisen valmistelu elinkaarimallilla. Tavoitteena saada hanke päätettäväksi syksyllä Talousarviomuutoksella siirretään vuodelta 2014 Jynkän koulun käyttämättä jäänyt rahavaraus. Toteuma ja poikkeamat: Elinkaarihankkeen valmistelu on käynnissä; Toteutus kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tarjouspyynnöt lähtevät syyskuussa 2015 ja tarjousten jättöaika on Talousarviomuutoksella siirretään hankkeelle vuoden 2014 käyttämätön määräraha euroa. UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ Tulot Menot Netto TILAKESKUS YHTEENSÄ Tulot Menot Netto

50 Kuopion kaupungin strategia VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestyst ekijä Arviointikr iteeri 1. Vahva ja Saavutetta monipuolin vuus ja en logistiikka elinkeinoelä mä Yritystoimin nan kehittämise n välineet ja resurssit Yritystonttie n tarjonta Valtuustoon nähden sitova tavoite Kasvusopimukseen saadaan neuvoteltua saavutettavuuden kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen. Kuopiossa on toimivat elinkeinoelämän tukiverkostot tukemaan erityisesti aloittavia pkyrityksiä. Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen tonttivaranto. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan niiden toteutettavuus ja kaavataloudelliset seikat. Seuranta Vastuutaho (etenee hitaasti tai osittain) Vetovoimaisuu Kasvusopimusneuvottelut eivät den ole alkaneet. Yhteyksien palvelualue kehittämisen osalta ja Kuopion pääsemiseksi ns. MALsopimuskaupunkien joukkoon on tehty edunvalvontaa. (etenee suunnitellusti) Yrityspalvelu on auttanut kuopiolaisia yrityksiä niiden erilaisissa tarpeissa ja suorittanut onnistuneesti mittavaa yrityshankintaa sekä toiminut aktiivisesti Yritys- Suomi verkostossa. (etenee suunnitellusti) Savilahden alueen suunnittelu on käynnistynyt. Pienen Neulamäen asemakaavamuutos on tekeillä. Sorsasalon asemakaavan muutoksen valmistelu sellutehdasta varten on käynnistetty. Vetovoimaisuu den palvelualue; Kuopio Innovation Oy Kaupunkiympä ristön palvelualue; Strateginen maankäytön suunnittelu Pienen Neulamäen eteläisen yritysalueen II vaiheen rakentaminen on aloitettu. Maanhankinta etenee suunnitellusti. Kaavataloutta painotetaan uusissa kaavoissa. 2. Kampus - Innovaatio- kärkihanke ja opiskelukau punki Kampus-alueen suunnittelu etenee siten, että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2018 ja vireillä olevat toimitilahankkeet ovat toteutettavissa aikataulun mukaisesti. (etenee suunnitellusti) Savilahti- projekti etenee suunnitellusti. Savilahden alueen suunnittelu on käynnistynyt ja sopimuksia alueella neuvotellaan. Brändityö on käynnissä. Kaupunkiympä ristön palvelualue; Konsernipalvel u; Strateginen maankäytön suunnittelu 50

51 3. Kuopiokuva - paras kaupunkiyh teisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinoint i Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa. Jatketaan markkinointiyhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa. (etenee suunnitellusti) Maakunnallinen markkinointiyhteistyö jatkuu hankekauden päättyessä keskeisten toimijoiden kanssa hankekaudella luotuja konsepteja hyödyntäen. Kuopion vahvuuksista viestitään palvelualueilla systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Markkinoinnin kumppanuusrakenteet toimivat: Kuopio Tahko markkinointi Oy matkailumarkkinoinnissa, Maakunnallinen yhteistyö aluemarkkinoinnissa. Tapahtumia hyödynnetään Kuopio kuvan edistämisessä. Vetovoimaisuu den palvelualue Tuloksellise t yhteistyöve rkostot Kuopiolla on aktiivinen rooli uusien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittämisessä. Hyvinvointimarkkinoinnin uuden toimintakonseptin suunnittelu ja toteutus käynnistynyt. (etenee hitaasti tai osittain) Osallistuttu Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (PoSoTe) valmistelutyöryhmiin. Väliraportit valmistuivat toukokuussa. Jatkotyö odottaa valtakunnallisia linjauksia. Vetovoimaisuu den palvelualue; Perusturvan palvelualue; Terveydenhuol lon palvelualue 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestyst ekijä 4. Tulevaisuut een suunnattu ja kestävä kaupunkira kenne Arviointikr iteeri Asuntotontt ien tarjonta Valtuustoon nähden sitova tavoite Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin asunnon vuosittaisen rakentamisen. Seuranta (etenee suunnitellusti) Asuntoalueiden kaavoitus etenee suunnitellusti. Uusien asuntoalueiden rakentaminen on aloitettu Keilanrannassa ja Hiltulanlahdessa. Kuluvana vuonna käynnistyy tavoitteen mukaisesti 800 alkavan asunnon rakentaminen. Taloudellisista suhdanteista aiheutuu riskejä tavoitteen toteutumiselle. Kymppiohjelman valmistelu on aloitettu. Vastuutaho Kaupunkiympä ristön palvelualue; Strateginen maankäytön suunnittelu 51

52 4. Tulevaisuut een suunnattu ja kestävä kaupunkira kenne Joukkoliike nteen toimivuus ja kustannusv astaavuus Lähiöiden ja keskustaaja mien omaleimais uus ja täydennysr akentamine n Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat. Täydennysrakentamista suunnataan kaupunginosiin, joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. (etenee hitaasti tai osittain) Uusi lippujärjestelmä on otettu käyttöön rajoitetusti. Kehittämistyö siirtynyt myöhemmäksi. (etenee suunnitellusti) Täydennysrakentamiskohteide n määrää on lisätty suunnittelussa. Tarvittavat maankäyttösopimukset tehdään suunnittelun edetessä. Pohjoisten lähiöalueiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia selvitetään. Rauhalahden alueen osayleiskaava työ on käynnistynyt luontoselvityksillä. Kaupunkiympä ristön palvelualue Kaupunkiympä ristön palvelualue; Strateginen maankäytön suunnittelu Asuntorakentaminen voimistui Puijonlaaksossa ja eteni vilkkaasti Pihlajalaaksossa sekä Pappilanmäellä. Päivärannan täydennysalueen kaavatyö eteni. 52

53 5. Asiakasläht öiset ja omaehtoisu uteen kannustava t ja ennaltaehk äisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehk äisevät ja omaehtoisu uteen kannustava t palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. (etenee suunnitellusti) VM:n kuntakokeiluhanke on käynnistynyt. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset ja heidän matalankynnyksen palvelut. Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishanke käynnistyy syksyllä. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa on kehitetty edelleen mm. uusittujen opiskelija- ja oppilashuoltosuunnitelmien kautta, vanhusten palveluohjauksessa, sekä terveyskeskusten vastaanottotoiminnan yhteyteen. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaan tulee syksyllä alueellisia lisäyksiä. Päivärannan asukastupaselvityksen tarveosio on valmistunut ja Männistön selvitys on käynnissä. Hyvinvointimarkkinointia on lisätty ja yhteistyötä pääsarjaseurojen kanssa tehdään erityisesti lasten ja nuorten terveyden edistämisessä. Vetovoimaisuu den palvelualue; Kaupunkiympä ristön palvelualue; Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue; Kasvun ja oppimisen palvelualue; Perusturvan palvelualue; Terveydenhuol lon palvelualue 53

54 5. Asiakasläht öiset ja omaehtoisu uteen kannustava t ja ennaltaehk äisevät palvelut Palvelujen asiakasläht öisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kaupunkitasoista asiakaspalvelua kootaan ja sen palvelukonseptia uudistetaan. Sähköisen asioinnin osuutta kasvatetaan. Kasvavaan palveluasuntojen tarpeeseen etsitään ratkaisumalleja kaupungin omistamien yhtiöiden sekä muiden toimijoiden kanssa. (etenee suunnitellusti) Lähidemokratiamallin valmistelutyö on käynnissä ja kaupunginhallituksen asettamat työryhmät ovat aloittaneet työskentelyn. Kaupungin osallisuusvastaavien verkostolle ja työyksiköille on järjestetty osallisuuskoulutusta. Sähköinen palautejärjestelmä on tehokkaassa käytössä. Asukkaita ja eri käyttäjäryhmiä on osallistettu palveluiden ja alueidenkäytön suunnitteluun mm. metsänhoitosuunnitteluun. Kaikki palvelualueet Asiakaspalvelun selvitys valmistuu syksyllä. Vaalijalan ja kaupungin yhteinen hanke uuden asumisyksikön rakentamiseksi on saanut ARA:n ehdollisen avustuksen ja suunnittelu on käynnistynyt. Erityisryhmien palveluasuminen ei ole edennyt. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestyst ekijä 6. Tasapainoi nen talous Arviointikr iteeri Hankintojen hallinta Valtuustoon nähden sitova tavoite Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Seuranta (etenee hitaasti tai osittain) Tarkastelua tehdään, mutta osin eteneminen on hidasta ja mm. ERAPin (erityisryhmien asumispalvelut) osalta ostopalvelujen vähentäminen on estynyt soveltuvien tukiasuntojen puutteen johdosta. Osana innovatiiviset kaupungit ohjelmaa on käynnistymässä johdon hankintavalmennusta. Vastuutaho Kaikki palvelualueet 54

55 6. Tasapainoi nen talous Henkilöstöt yön tuottavuus Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannuste n osuus palkkasummasta vähenee. Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen kuntoutus. Sairauspoissaolot vähenevät. (etenee hitaasti tai osittain) Aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin mukaista esimiesvastuuta konkretisoitu. Osallistuttu Kevan Kaarilaskuriin ja saatu tietoa työkyvyttömyyskustannuksista ja niihin vaikuttamisesta. Työhyvinvointia on lisätty mm. työhyvinvointitapahtumilla ja työergonomiaa parantamalla, laatimalla työhyvinvointiohjelmia ja suorittamalla CAF-arviointeja. Sairauspoissaolojen seurannan kehittäminen on aloitettu. Kaikki palvelualueet Palveluverk on ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Keskeisenä osana tilojen käytön tehostamista on työympäristöjen kehittäminen sisältäen myös etätyömahdollisuudet. Ydinkaupungin sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä on noussut 1,1 kalenteripäivää/htv. Poissaolopäivien määrä on kasvanut 22,5 HTV:tta. Osaltaan kasvua selittää lomituspalvelujen korkeat sairauspoissaolomäärät. (etenee suunnitellusti) Tilojen tehokkaampaa käyttöä selvitetään mm. kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueilla: Vuorikatu 27:n kiinteistö on myyty, lukioiden yhdistyminen Lumit-lukioksi on toteutettu ja palveluverkostotarkastelut jatkuvat. Konsernipalvelun tilaselvitys etenee ja myös muita työympäristöjen kehittämishankkeita on käynnissä. Kaikki palvelualueet; Tilakeskus Turvealueet myyty Kuopion Energia Oy:lle. Tilikauden tulos Talous on tasapainossa suunnittelukauden lopussa. (ei etene / ei alkanut) Heinäkuun tilinpäätösennusteen mukaan ydinkaupungin tulos olisi alijäämäinen 26,3 milj., mikä on 3,9 milj. talousarviota heikompi tulos. Koko kaupungin tulos olisi ennusteen mukaan 26,1 milj. alijäämäinen. Kaikki palvelualueet Palvelualueille on kuluvalle vuodelle on asetettu 7,1 milj. tulosparannustavoite. 55

56 6. Tasapainoi nen talous Tuottavuud en kehittymine n Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. (etenee suunnitellusti) Henkilöstösuunnitelmat päivitetään vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Henkilöstön täyttöluvat on delegoitu palvelualueille. Avoimissa tehtävissä lähtökohtana on sisäinen täyttö. Kaikki palvelualueet 7. Liikelaitoste n, yhtiöiden ja kuntayhtym ien palvelukyky ja kustannust ehokkuus Kuntayhty mien toiminnan tuloksellisu us ja tuottavuus Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma etenee suunnitellusti ja kustannuskehitys tukee kaupungin talouden tasapainottamistavoitetta. Henkilöstötyövuodet ovat kasvaneet, mitä selittää pääosin Maaningan kuntaliitos, mutta myös mm. ostopalvelujen siirtäminen omaksi toiminnaksi ja kasvanut palvelutarve. (etenee hitaasti tai osittain) Palvelujen laatutasoja on tarkistettu sopimuksissa. Kasvaneisiin palvelutarpeisiin ja asiakasmääriin on pyritty vastaamaan olevin henkilöstöresurssein. Toimintatapoja ja organisointia on tarkasteltu henkilöstötarpeen vähentämiseksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä on kehitetty viestinnällä ja palvelualueiden kohdennetuilla koulutuksilla. (etenee hitaasti tai osittain) Osallistuttu SHP:n tuottavuusohjelman talousryhmän työskentelyyn. Kuopion osalta erikoissairaanhoidon menot tulevat ennusteen mukaan ylittämään budjetin. Kaikki palvelualueet Vetovoimaisuu den palvelualue; Perusturvan palvelualue; Terveydenhuol lon palvelualue 56

57 7. Liikelaitoste n, yhtiöiden ja kuntayhtym ien palvelukyky ja kustannust ehokkuus Liikelaitoste n, yhtiöiden ja kuntayhtym ien toiminnan tuloksellisu us ja tuottavuus 8. Kokonaisjo Määrätietoi htaminen nen kokonaisjoh taminen Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden tuottamien tukipalvelujen kustannuskehitys tukee kaupungin talouden tasapainottamistavoitetta. Haetaan ratkaisut, joilla Servican talous saadaan terveelle pohjalle. Kehitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja tilojen tarjoamiseen. Konsernirakennetta selkeytetään mm. vuokrataloyhtiöiden osalta. Haetaan ratkaisu siihen, miten vastataan kasvavaan palveluasumisen kysyntään. Hahmotetaan tekeillä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksen vaikutukset kaupungin toimintaan ja organisaatioon sekä tarkistetaan kaupunkistrategia. Henkilöstösuunnittelu toteutuu kokonaisjohtamisen osana. Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. (etenee suunnitellusti) Servican talousanalyysi on teetetty ja oltu tiiviisti mukana Servican tuottavuuden kehittämisessä. Tukipalvelukustannusten seurantaa ja tiedon tuottamista on kehitetty. Järjestetty toukokuussa Konserni-iltapäivä ja saman tyyppinen konserniyhteisöjen kokoontuminen järjestetään myös ensi vuonna. Matkailupalvelu on asetettu selvitystilaan. Vuokrataloyhtiöitä koskeva selvitys valmistui ja valmistelu jatkuu. Pysäköinti Oy:n järjestelyt viety loppuun. (etenee suunnitellusti) On osallistuttu Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (PoSoTe) valmistelutyöryhmiin. Kaupunkistrategian osalta siirretty laajempaa tarkistusta odottamaan mm. soteratkaisua. (etenee suunnitellusti) KuntaHR:n osaamiskartoitukset otettu käyttöön. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat päivitetään vuoden 2016 talousarviosuunnittelun yhteydessä. (etenee hitaasti tai osittain) Kokonaisuuden huomioivaa toiminnan kehittämistä on mm. laatutyön ja kehittämällä tiimien yhteistyötä sekä esimieskoulutuksessa. Konsernipalvel u; Tilakeskus Kaikki palvelualueet Kaikki palvelualueet Kaikki palvelualueet Ennusteen mukaan palvelualueet (pl. perusturva ja terveydenhuolto) pysyisivät budjeteissaan. Asetettuun lisäsopeutustavoitteeseen ei kaikilta osin päästäne. 57

58 58

59 KÄYTTÖTALOUS 59

60 Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01 07/ /2015 tulot 01 07/2015 menot Kokonaisbudj. Investointi Kaupungin rooli Määrä kpl Kokonaisbudj. käyttötalous Kaupungin omat projektit , , , ,83 Yhteistyöprojektit , , , ,82 Osallisuus/kumppanuusprojektit ,00 0, , ,47 Rahoitusprojektit , , , ,83 Yhteensä , , , ,95 II seuranta tulot II seuranta menot Kok.budj. (investointi) Projektin nimi Yksikkö Aloituspvm Loppupvm Kaupungin rooli Kok.budj. (käyttötalous) Alakoulun oppimisympäristö Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,40 Digitaalisuus ja osallisuus oppimisen avoin Lukiokoulutus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,67 infrastruktuuri pilvessä Energiatehokkuushanke Alueellinen ympäristönsuojelu Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 EUKK034 Comenius Puijonsarven koulu Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 Intranet karttapalvelun uudistaminen Paikkatietoyksikkö Kaupungin oma projekti ,00 0, ,00 0, Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatekniikkaliikelaitos / Kunnossapito Kaupunginosaraivaukset: Niirala ja Särkiniemi Kerhotoiminnan kehittäminen Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,91 Koulutuksellinen tasa arvo Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , , Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,84 Kulttuurinen vanhustyö Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kuopion ja Koillis Savon kansalaisopistojen yhdistyminen. Laatu ja kehittämisavustus Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 Kuopion Vesi / Suunnittelu Kuopion pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen Liikkuva Koulu Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , , Kaupungin oma projekti 0,00 0,00 0,00 0,00 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Linja autoseman ympäristön asemakaavamuutos Maaninka / opetusryhmien pienentäminen Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , , Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut MENOX liikuntaneuvontaa Kuopioon Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,00 MENOX liikuntaneuvontaa Kuopioon 2015 Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö Mobiilit Laitteet Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,72

61 Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01 07/2015 II seuranta tulot II seuranta menot Kok.budj. (investointi) Projektin nimi Yksikkö Aloituspvm Loppupvm Kaupungin rooli Kok.budj. (käyttötalous) Ohjaus ja tukikeskus Rehti Nuorisopalvelut Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,61 Paloahon koulu / Avustukset Perusopetus Kaupungin oma projekti 0,00 0,00 0,00 0,00 Pedagoginen ICT ohjaus Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0,00 154, ,00 Perusopetuksen opetusryhmien Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,66 pienentäminen Perusopetuksen opetusryhmien pienentäminen lisärahoitus Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0, , Kaupungin oma projekti 0,00 0, ,72 0,00 Pihkassa Männistöön asuinaluehanke Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut Pirtti/YhteisPeli Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,58 Pysyvän rakennustunnuksen käyttöönotto Alueellinen Kaupungin oma projekti ,00 0, ,00 0,00 rakennusvalvonta Pysäköinnin valvonnan mobiilikäytön laajentaminen Kunnossapitoyksikkö Kaupungin oma projekti , ,00 0,00 0,00 Pyörön koulu / Matikkaa ja teknologiaa Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,62 Päiväleiritoiminta Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0,00 786,21 786,21 Rispekti / Kalevalan koulu Perusopetus Kaupungin oma projekti 4 000,00 0,00 181, ,71 Romanilasten perusopetuksen tukeminen Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,48 61 Savon aluekoordinointi Nuorisopalvelut Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,62 Strategisen johtamisen ja seurannan Kaupungin oma projekti 9 950,00 0, ,25 0,00 Talous ja strategiapalvelu työvälineen toteutus ja käyttöönotto (SUUNTA I vaihe) Kansalaisopisto Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0, ,00 Suomea maahanmuuttajanuorille koulutus Suomea maahanmuuttaneille nuorille Kansalaisopisto Kaupungin oma projekti ,00 0, ,16 0,00 koulutusprojekti Sähköisen asioinnin jatkokehittäminen Aikuissosiaalityön Kaupungin oma projekti , ,00 0,00 0,00 sosiaalityössä (Oma palvelu, vaihe2) tukipalvelut Tulevaisuuden turvallinen kotihoito Vanhusten hoivapalvelu Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0,00 0,00 TULETKO Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kuopiopilotti Työllistymisen palvelut Kaupungin oma projekti ,00 0, , ,73 (Kuopio pilotti) Vautsi Vau (Liikkuva koulu) Perusopetus Kaupungin oma projekti ,00 0,00 0, ,24 Windows Server 2003 seurantaprojekti Talous ja strategiapalvelu Kaupungin oma projekti ,00 0, ,00 0,00

62 Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01 07/2015 II seuranta tulot II seuranta menot Kok.budj. (investointi) Projektin nimi Yksikkö Aloituspvm Loppupvm Kaupungin rooli Kok.budj. (käyttötalous) Vuokrapaikkojen hallintajärjestelmä Kunnossapitoyksikkö Kaupungin oma projekti , ,00 0,00 0, Kaupungin oma projekti 0, ,00 0,00 0,00 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Väinölänniemen viheralueiden puuston uusiminen Yrityskylä Perusopetus Kaupungin oma projekti 0,00 0,00 0,00 0,00 Aromi Mysli Pegasos liittymä Terveydenhuollon palvelualue Yhteistyöprojekti 3 500, ,00 0,00 0, Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavan muutos / SAIRAALAKATU 4 8 / Hatsala ja 6 (Valkeisen sairaala ja Savonian kampusalue) Didaktiset kärjet levitykseen Toisen asteen yhteistyö Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,85 EUKK037 Comenius Haapaniemen koulu Perusopetus Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,40 EUKK044 Youth Work and Circus Nuorisopalvelut Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,89 EUKK045 Nainen Euroopassa Erasmus+ Lukiokoulutus Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,30 EUKK046 Kalevalan koulu / Huusko Kirsi Perusopetus Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,82 EUKK047 Musiikkilukio / Ruokonen Matti Lukiokoulutus Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,24 EUKK048 Hatsala / Aurinkohanke Erasmus+ Perusopetus Yhteistyöprojekti ,00 0, , , Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Finmoz2 MAPUTO hanke Perusturvan ja terveydenhuollon operatiiviset tukipalvelut Yhteistyöprojekti 0, ,00 0,00 0,00 Kaupunkiympäristön palvelualue HALI Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Kuopion Vesi / Suunnittelu Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus infrastruktuurina taha (HULEGREEN1) Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Perusturvan ja terveydenhuollon operatiiviset tukipalvelut Hyvinvointitietojen yhteiskäytön edistäminen (Hyke) ISOverkosto vahvemmaksi Toisen asteen yhteistyö Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 ISOverstas / Digiosaamisen laatu Toisen asteen yhteistyö Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,50

63 Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01 07/2015 II seuranta tulot II seuranta menot Kok.budj. (investointi) Projektin nimi Yksikkö Aloituspvm Loppupvm Kaupungin rooli Kok.budj. (käyttötalous) Yhteistyöprojekti ,00 0, ,00 0,00 Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Kohti aktiivista kuntalaisten kansalaisopistoa Kansalaisopisto Yhteistyöprojekti ,00 0,00 522, , Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Kunnossa kaiken ikää (KKI Kuopiossa) hanke Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut Kuntakokeilu Perusturvan tukipalvelut Yhteistyöprojekti 219,00 0,00 0,00 0, Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,46 Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukimaasto jakartta JA Ehkäisevän päihdetyön osio Liikuntaa maahanmuttajien kotouttamiseksi Nuorisopalvelut Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Konsernipalvelu Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksen ICTtoteutusproj. (ICT Maaninka 2) Yhteistyöprojekti 0,00 0,00 0,00 0,00 Matkakeskuksen maa asiat Maaomaisuuden hallintapalvelut Yhteistyöprojekti 0,00 0,00 0,00 0,00 Matkakeskusalue hanke Kaupunkiympäristön palvelualue Yhteistyöprojekti 0,00 0,00 0,00 0,00 Terveydenhuollon palvelualue Mentoroinnin VERMEET yhteisteistoimintamallin luominen sosiaalija terveysalan organisaatioissa ja Savoniaammattikorkeakoulussa (S12509) Musiikkilukio / Jönköping Lukiokoulutus Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0, ,24 Okm Etsivä nuorisotyö Nuorisopalvelut Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,97 OppiDiga Toisen asteen yhteistyö Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0, ,00 Osaava MUIKKU Perusopetus Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,36 Osallista Asiakas Terveydenhuollon Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 palvelualue Po1nt projekti Nuorisopalvelut Yhteistyöprojekti ,00 0, , , Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,00 Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut Pohjois Savon maakunnallinen markkinointiohjelma

64 Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01 07/2015 II seuranta tulot II seuranta menot Kok.budj. (investointi) Projektin nimi Yksikkö Aloituspvm Loppupvm Kaupungin rooli Kok.budj. (käyttötalous) Pohjois Savon OSAAVA hanke Perusopetus Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0, ,09 ProKoulu Perusopetus Yhteistyöprojekti 0,00 0, ,56 0,00 Pyörö / TAKUULLA! Perusopetus Yhteistyöprojekti 0,00 0,00 0,00 0, Yhteistyöprojekti ,00 0, ,66 500,00 Taidehanke Mäntykampus Kansalaistoiminnan aktivointipalvelut Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,00 Urheiluakatemia / valtionavustus Perusopetus ja nuorisopalvelut Yhteistyöprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut WHO Healthy Cities Technical and Business Meeting Yhteistyöprojekti , ,00 0,00 0,00 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Viisaan liikkumisen toteuttamissuunnitelma Kuopion seudulle Lukiokoulutus Yhteistyöprojekti ,00 0, , ,30 Women as spiritus movens towards equality in the European citizenship ,00 0,00 0, ,00 Kirjastopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti Asiakkaiden osallistaminen kirjastopalveluiden kehittämiseen Kuopion kaupunginkirjastossa ,00 0, , ,00 EUKK052 Youth in Action Nuorisopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti ,00 0,00 0,00 0, Osallisuus tai kumppanuusprojekti Suun terveydenhuollon palvelut Hammaslääketieteen tutkimus ja oppimisympäristön varustaminen ,00 0, , ,06 Kirjastopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti Itä Suomen kirjastojen OKM:n laatuvaatimuksen mukainen laatutason kartoittaminen ,00 0,00 0,00 0,00 ItäSuomen lukioista maailmalle! Lukiokoulutus Osallisuus tai kumppanuusprojekti 1 500,00 0, , ,00 Kaavilla soi kirjastoblues Kirjastopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti 0,00 0,00 0,00 0, Osallisuus tai kumppanuusprojekti Kuopion jätevesineuvontahanke Kuopion Vesi / Suunnittelu ,00 0, , ,00 Kirjastopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannan valmistelu konversioon

65 Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01 07/2015 II seuranta tulot II seuranta menot Kok.budj. (investointi) Projektin nimi Yksikkö Aloituspvm Loppupvm Kaupungin rooli Kok.budj. (käyttötalous) 3 000,00 0, , ,27 Lasten ja nuorten harrastustoiminta Nuorisopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti ,00 0, , ,14 Minnan salonki sivuston täydentäminen Kirjastopalvelut Osallisuus tai kumppanuusprojekti ,00 0,00 0,00 0, Osallisuus tai kumppanuusprojekti Rondo R8 Kuhilas instanssiprojekti Talous ja strategiapalvelu 0,00 0,00 0,00 0, Osallisuus tai kumppanuusprojekti Vanhus ja vammaispalvelut YLÄVÄT Yksilöllisen lääkehoidon välineet ja toimintamallit Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Yritys ja elinkeinopalvelut Ainetta lisäävän valmistuksen TKI ja oppismiympäristö (ALVO) hanke Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Yritys ja elinkeinopalvelut Biojalostuksen resurssiälykäs demonstraatio ympäristö Pohjois Savo hanke Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Culture Finland aluekoordinaatio Talous ja strategiapalvelu Rahoitusprojekti ,00 0, ,33 0,00 Eläinterveyden tekijät Talous ja strategiapalvelu EUKK038 Comenius Pirtin koulu Perusopetus Rahoitusprojekti ,00 0, , ,83 Hoidon vaikuttavuuden ja Rahoitusprojekti ,00 0, ,35 0,00 65 Talous ja strategiapalvelu potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen Kuopioon hanke Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Yritys ja elinkeinopalvelut Hyvinvointia elintarvikkeista kehittämishanke Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Yritys ja elinkeinopalvelut Itä Suomen biojalostuksen tutkimusverkosto ja pilotointialusta (ISBTP) hanke Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Paremman palvelun Kuopio hanke Yritys ja elinkeinopalvelut Rahoitusprojekti ,00 0, ,00 0,00 Pohjois Savon kasvuyritys selvitys Yritys ja elinkeinopalvelut Rahoitusprojekti , ,00 0,00 0,00 Professor of Practise Yritys ja elinkeinopalvelut Rahoitusprojekti ,00 0,00 0,00 0,00 Technogrowth 2020 Yritys ja elinkeinopalvelut

66 Yhteenveto tuottavuus- ja tasapainottamistoimenpiteden seurannasta Toimenpide Toteutus- Vaikutus TP KS Tot Ennuste Vastuuhenkilö aika Palvelualue: Kaupunkiympäristön palvelualue Henkilöstömenosäästöt Asiakkuusjohta-jat ja palvelu-päälliköt Tilojen käytön tehostaminen Asiakkuusjohtajat Sähköinen asiointi Jatkuvaa Asiakkuusjohtajat Tehokas kilpailuttaminen / kustannusten nousun leikkaaminen / tuo säästöjä myös investointeihin Asiakkuusjohtajat Talvikunnossapidon tason arviointiselvitys Kaupungininsinööri Energiatehokkuusohjelma Jatkuvaa /kaupunkitasoista Asiakkuusjohtajat Metsänmyyntitulojen lisääminen uudistetun suunnitelman mukaisesti Kiinteistöjohtaja / kaupunginmetsänhoitaja Myyntivoittojen lisääminen Kiinteistöjohtaja Yhteensä Palvelualue: Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Käyttötalous: Verkostosuunnitelman toteuttaminen Asiakkuusjohtajat Käyttömaksujen tarkistaminen Asiakkuusjohtajat Avustusten karsinta Hyvinv.ed.johtaja Henkilöstömenosäästöt Asiakkuusjohtajat Liikuntapalveluiden ja ulkoilu- ja urheilualueiden verkoston lisäykset katetaan verkoston supistamisella Asiakkuusjohtajat Vuokrien tarkistaminen Asiakkuusjohtajat Toimintamenojen karsintaa mm. henkilöstömenoista, palveluiden ostoista Asiakkuusjohtajat KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Investoinnit: Inv.suunnitelma Inv.suunnitelma Uimahalli, vaihtoehtoinen toteuttamismalli Asiakkuusjohtajat INVESTOINNIT YHTEENSÄ HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE YHT

67 Toimenpide Toteutus- Vaikutus TP KS Tot Ennuste Vastuuhenkilö aika Palvelualue: Kasvun ja oppimisen palvelualue Käyttötalous: Peruskoulujen hallintojen yhdistäminen Asiakkuusjohtajat Palveluverkostosuunnitelman toteuttaminen Asiakkuusjohtajat Päivähoidon henkilöstörakenteen muuttaminen Varhaisk.johtaja Tilojen käytön tehostaminen ja yhteiskäyttö (selvitetään mm. Päivärannan nuorisotilojen siirtymistä koulun yhteyteen, Vuorikatu 27 kiinteistöstä luopumista) Asiakkuusjohtajat Henkilöstömeno- ja muut toimintakulusäästöt Asiakkuusjohtajat Päivähoidossa omassa toiminnassa lasten määrän kasvusta johtuvat kustannukset katetaan toimintaa tehostamalla (2015= 70 x 9 000, 2016=42 x ) Varhaisk.johtaja KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Palvelualue: Perusturvan palvelualue Sähköinen asiointi kaikki as. johtajat Tilojen käytön tehostaminen ja yhteiskäyttö kaikki as. johtajat Vanhusten palveluohjauksen toiminnallinen muutos palvelupäällikkö Tuetun asumisen mallintaminen palvelupäällikkö Vanhusten laitoshoidon purkaminen jatkuu palvelupäällikkö Maksuperusteiden uudistaminen (palveluasuminen) Hoivajohtaja/palvelupäällkkö Työttömien asiakasohjauksen tehostaminen palvelupäällikkö Erityisryhmien asumispalveluyksikkö palvelupäällikkö Palvelurakenteen keventäminen eriyisryhmien asumispalveluissa palvelupäällikkö Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen kilpailutus 11/ palvelupäällikkö Lastensuojelun vastaanottoyksikön perustaminen 2/ palvelupäällikkö Kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen palvelupäällkkö Vaalijalan työtoiminnan siirto omaksi (Nilsiä) Vammaisten avustajapalvelut omaksi toiminnaksi palvelupäällikkö Henkilöstömenosäästöt henkilöstö-ja hallintopäällkkö/as.johtajat YHTEENSÄ

68 Toimenpide Toteutus- Vaikutus TP KS Tot Ennuste Vastuuhenkilö aika Palvelualue: Terveydenhuollon palvelualue Tilankäytön tehostaminen ja yhteiskäyttö kaikki as. johtajat Sähköiset palvelut kaikki as. johtajat Laitospaikkojen vähentäminen v Terveysjohtaja/palvelupäällikkö -Karttulan,Nilsiän vuodeos +Harjulan osasto 6 muutokset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tuottavuustyö Mielenterveysjohtaja Henkilöstömenosäästöt henkilöstö-ja hallintopäällkkö/as.johtajat YHTEENSÄ Palvelualue: Konsernipalvelu Henkilöstömenosäästöt Asiakkuusjohtajat Tilankäytön tehostaminen ja tarpeettomista kinteistöistä luopuminen Asiakkuusjohtajat Ulkoisten ict-kulujen vähentäminen - muutosvaiheen päällekkäisistä järjestelmistä luopuminen ( Vega, Kunnari) Asiakkuusjohtajat Yhteensä Kaupunkitasoiset tuottavuus- ja tasapainottamistoimenpiteet Maksuliikenneprosessien ja HR-prosessien kehittäminen yhteistyössä Kuhilas Oy:n kanssa. Säästö kohdistuu yleishallintoon Talous- ja rahoitus-johtaja ja henki-löstöjohtaja Ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen ja varhemaksujen pienentäminen Henkilöstöjohtaja Yhteensä YDINKAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ

69 Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunginjohtaja Petteri Parosen katsaus ajalta Toiminta Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut yksikön koordinoima maakunnallinen markkinointiohjelma päättyi Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Hankkeen päättymisen jälkeen yhteismarkkinointi jatkuu Kuopion kaupungin hallinnoimana osana toimijoiden perustyöskentelyä. Savilahti-projektin etenemistä on tuettu antamalla hankkeelle viestintätukea. Pääsarjaseurayhteistyöstä on sovittu, yhteistyö perustuu pääsarjaseurojen vetovoimatekijöihin, liikuntaan aktivoinnin tukemiseen sekä yhteistyön hyödyntämiseen lasten ja nuorten kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. WHO Healty Cities-verkoston konferenssi järjestettiin Kuopiossa Konferenssiin osallistui noin 300 henkilöä, 34 eri maasta. Koko kaupunki koskevan asiakaspalvelun kokonaissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Yrityspalvelu on esitellyt tonttivaihtoehtoja yrityksille, näin on edistetty mm. Pienen Neulamäen rakennustonttien käyttöönottoa. Yrityspalvelu on osaltaan tukenut Savilahti-projektin etenemistä. Sidosryhmä- ja edunvalvontapalveluissa on toimittu aktiivisesti kaupungin tavoitteiden edistämiseksi. Alkukesän aikana on vaikutettu erityisesti kasvusopimusmenettelyn jatkumiseen ja Kuopion saamiseksi MALsopimuksen piiriin alkaneella hallituskaudella. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vetovoimaisuuden palvelualueen toimintatuottojen toteutumaennuste on euroa, joka alittuu talousarvioon nähden euroa. Ennusteen mukaan toimintatuotot alittuvat markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut -avainprosessissa, koska käynnistyneen markkinointiohjelman rahoitusosuudet eivät toteudu suunnitellusti. Sen sijaan päättyneen maakunnallisen markkinointiohjelma-hankkeen toimintatuotot toteutuvat budjetoitua suurempina. Toimintakulujen toteutumaennuste on 4,986 milj. euroa, alitusta budjetoituun euroa. Toimintakulujen ennustetaan alittuvan markkinointi, viestintä ja asiakaspalveluissa euroa, koska käynnistyneen markkinointiohjelman toimintakulujen arvioidaan myös toteutuvan budjetoitua pienempänä. Yritys- ja elinkeinopalvelujen toimintakulujen arvioidaan toteutuvan euroa talousarviota pienempinä, koska henkilöstömenojen, palvelujen ostojen ja avustusten toteutumaennusteet ovat budjetoitua pienemmät. Toimintakatteen toteutumaennuste on -4,716 milj. euroa, mikä on euroa parempi kuin talousarviossa. Suurin poikkeama talousarvioon nähden on yritys- ja elinkeinopalveluissa, missä toimintakatteen arvioidaan olevan euroa parempi kuin talousarviossa. Toteumaennusteen mukaan vetovoimaisuuden palvelualueella ei saavuteta kuluvan vuoden sopeutustavoitetta kokonaisuudessaan, tavoitteesta jäädään noin euroa. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Vetovoimaisuuden palvelualueen tuottavuutta lisäävät toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Vetovoimaisuuden palvelualueen henkilötyövuosien kertymä on samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavana aikana. Yritys- ja elinkeinopalveluiden henkilötyövuodet ovat vähentyneet, muiden yksiköiden henkilöstömäärät ovat samansuuruiset kuin viime vuonna. Yritys- ja elinkeinopalveluissa henkilöstön vähentyessä on 69

70 työtehtäviä järjestelty uudelleen. Juankosken kaupungin kanssa on tehty ostopalvelusopimus Nilsiän ja Maaningan yrityspalveluista. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n rahoitusosuuteen on varattu euroa. Määrärahan arvioidaan kuluvan täysimääräisesti. Elinkeinohankkeisiin on varattu euroa yritys- ja elinkeinopalveluissa. Määräraha arvioidaan käytettävän lähes kokonaan. Maaseutupalvelujen hankkimiseen Sydän-Savon maaseutupalvelusta on varattu euroa, mistä arvioidaan säästyvän noin euroa. Kuopio Innovation Oy:lle maksettava määräraha on euroa, joka toteutunee budjetin mukaisesti. 70

71 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Saavutettavuus ja logistiikka Kasvusopimukseen saadaan neuvoteltua saavutettavuuden kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Valmistellaan uutta sopimusta sidosryhmien kanssa ja tehdään tuloksellista edunvalvontaa. (etenee hitaasti tai osittain) Kasvusopimusneuvottelut eivät ole alkaneet. Yhteyksien kehittämisen osalta ja Kuopion pääsemiseksi ns. MALsopimuskaupunkien joukkoon on tehty edunvalvontaa. Kasvuohjelma 71 Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystoiminnan vahvistaminen Kuopiossa on toimivat elinkeinoelämän tukiverkostot tukemaan erityisesti aloittavia ja pk yrityksiä. Yrityshankinta ja olevien yritysten palveleminen Toimitaan Yritys Suomi verkostossa ja tuetaan alkavien yrittäjien neuvontaa mm. rahoittamalla Kuopion seudun uusyrityskeskuksen toimintaa. (etenee suunnitellusti) Yrityspalvelu on auttanut kuopiolaisia yrityksiä niiden erilaisissa tarpeissa ja suorittanut onnistuneesti mittavaa yrityshankintaa sekä toiminut aktiivisesti Yritys-Suomi verkostossa. Kuopio Innovation Oy toimii tehokkaasti yritystoiminnan synnyn ja kasvun edistämiseksi sekä Kuopion Kampuksen kehittämiseksi

72 Kasvuohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Yritystonttien tarjonta Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen tonttivaranto. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Yrityspalvelu ohjaa yritykset sopiville tonteille. Asiakastarpeiden ja kysynnän muutokset tuodaan tiedoksi kaupunkiympäristön palvelualueelle. Tehdään esityksiä uusista kaavoitettavista alueista ja kaavamuutoksista ja osallistutaan maankäyttö kaavaprosesseihin. (etenee suunnitellusti) Yrityspalvelu on aktiivisesti esitellyt tonttivaihtoehtoja kaupunkiin sijoittuville ja täällä oleville yrityksille eri puolilla kaupunkia. Esim. tämän myötä Pienen Neulamäen laajat esirakennetut tonttialueet lähtevät rakenteille Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Kampus-alueen suunnittelu etenee, siten että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2018 ja vireillä olevat toimitilahankkeet ovat toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Osallistutaan Kampus alueen suunnittelu ja investointihankkeisiin. Kampuksen kehittäminen sisällytetään kasvuohjelmaan ja tavoitteita edistetään neuvotteluissa valtion ja alueellisten toimijoiden kanssa. (etenee suunnitellusti) Osallistuttu keväällä kahteen Kampus- alueen kehittämistilaisuuteen asiantuntijoina. Savilahden bändäystyö on aloitettu yhteistyössä projektiryhmän kanssa. Kampus kärkihankkeen tukeminen markkinoinnin ja viestinnän keinoin.

73 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa. Maakunnallinen markkinointiyhteistyö jatkuu hankekauden päättyessä keskeisten toimijoiden (Itä Suomen yliopisto, Savonia, Sakky, sh piiri, yritykset, kunnat ja muut toimijat) kanssa hankekaudella luotuja konsepteja hyödyntäen. Kuopion vahvuuksista viestitään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Markkinoinnin kumppanuusrakenteet toimivat: Kuopio Tahko markkinointi Oy matkailumarkkinoinnissa, Maakunnallinen yhteistyö aluemarkkinoinnissa. (valmis) Maakunnallinen markkinointihanke päättyi hankerahoituksen osalta Yhteismarkkinointi kuntien ja oppilaitosten sekä yritysten kanssa jatkuu Kuopion kaupungin vetämänä. WHO Healthy Citiesverkoston konferenssi järjestettiin Kuopiossa Osallistujia oli noin 300, 34 eri maasta. Tiivistetty yhteistyötä Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen kanssa. Imagollisten tapahtumien hyödyntäminen Kuopio kuvan edistämisessä. Markkinoinnin ja brändityön työkalut ja toimintamallit vakiinnutetaan toimintakulttuuriin.

74 74 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Kaupunkitasoista asiakaspalvelua kootaan ja sen palvelukonseptia uudistetaan. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Rakennetaan kokonaisvaltaista hyvinvointipalveluiden markkinointi ja viestintämallia yhdessä palvelualueiden kanssa. Valmistellaan asiakaspalvelujen kokonaissuunnitelma vuoden 2015 aikana. (etenee suunnitellusti) Solmittiin pääsarjaseurayhteistyö Leka Volleyn, KuPSin, Pallokissojen, KalPA Hockeyn ja PuPan kanssa. Yhteistyö perustuu pääsarjaseurojen vetovoimatekijöihin, liikuntaan aktivoinnin tukemiseen sekä yhteistyön arvopohjaiseen hyödyntämiseen nimenomaan nuorten ja lasten kiusaamisen vastaisen toiminnan osalta (etenee suunnitellusti) Tehty keskeiset palvelualuejohtajien ja asiakkuusjohtajien haastattelut koskien asiakaspalvelun kehittämissuunnitelmaa ja työstetty suunnitelmaa tämän pohjalta. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma

75 Mittaristo Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Tilankäyttö Tilojen määrä m Tilojen määrä m 2 /htv TP 2013 KS 2014 TA 2015 Ennuste 2015 Henkilöstömittarit Kokonaistyöaika (ilman työllistämistä) Sairauspoissaolot kalenteripv / htv

76 Kaupunkiympäristön palvelualue Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen katsaus ajalta Toiminta Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminta on ollut alkuvuonna tavoitteiden mukaista. Kaavoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Rakentamisen painopiste on ollut uusien asuinalueiden toteuttamisessa Hiltulanlahdessa ja Keilanrannassa sekä lisäksi on parannettu elinkeinoelämän toimintaympäristön kohteita Pienen Neulamäen alueella. Parhaillaan valmistellaan rakentamisen aloittamista Keilanrinteen ja Matkusniemen alueille. Täydennysrakentamisen kohteina ovat olleet Puijonlaakson etelärinne, missä ensimmäiset kerrostalohankkeet ovat käynnistyneet sekä Pihlajalaakson alue. Tahkon alueella on toteutettu Tahkon liikuntapuisto ja Tahko Event Park. Tämän vuoden 800 alkavan asunnon tuotantotavoitteen saavuttamiseen sisältyy riskejä yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Alkuvuonna rakentaminen on ollut hiljaisempaa kuin edellisenä vuonna. Tämä saattaa vaikuttaa myös rakennusvalvonnassa käsiteltävien asioiden määrään tänä vuonna. Uusia ratkaisuja haetaan mm. tontinluovutuskilpailujen avulla. Alkuvuoden nopeat säävaihtelut lisäsivät kunnossapidossa liukkaudentorjunnan tarvetta, myös hiekoitusmateriaalin kulutus oli normaalia runsaampaa. Talvikautena otettiin käyttöön uusia lumen lähisiirtopaikkoja, joiden käytöstä saadun kokemuksen perusteella tehdään joitakin muutoksia. Hiekanpoiston osalta kevät oli varsin normaali. Kävelykeskusta otettiin keskitettyyn puhtaanapitoon vuoden alusta. Alueellisissa jätehuollon viranomaispalveluissa on viety eteenpäin jätehuoltomääräysten uudistamista yhteistyössä kunnallisen jätehuollon toimijoiden kanssa. Lisäksi on aloitettu 16 kunnan yhteisen jätepoliittisen ohjelman päivittäminen. Maanhankintaa on jatkettu aktiivisesti kaupungin kasvualueilla. Alkuvuonna saatettiin loppuun viime vuoden puolella neuvotellut noin 400 hehtaarin maakaupat. Turvetuotantoalueet on myyty Kuopion Energia Oy:lle ja tuotantoon liittyneiden metsätalousmaiden myyntiä valmistellaan. Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenteen kahdesta kannusteurakkapäätöksestä on tehty valitukset markkinaoikeuteen. Asian käsittely on kesken KHO:ssa. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Pysäköintilaitos- ja katuvarsipysäköintitoiminta on siirtynyt alkaen Kuopion Pysäköinti Oy:n toiminnaksi. Pienen Neulamäen toisen vaiheen kunnallistekniikan rakentamiseen on kaupunginhallitus myöntänyt yhden miljoonan euron lisämäärärahan, joka käytetään mm. alueen kadunrakentamiseen. Matkusniemen alueen osalta toteuttamista on aikaistettu. Investointiohjelman ulkopuolelta on valmisteltu Tehdaskadun ja Saaristokadun risteyksien parantamista alueen kauppapaikkainvestoinnin vuoksi. Tämän vuoden 4,5 M :n myyntivoittotavoitteessa otettiin tietoinen riski jo talousarvion laadintavaiheessa. Toteutumiseen vaikuttaa suuresti Maljalahden kahden rantatontin myynti. Tarjouskilpailu tonteista on meneillään. Tulostavoite yritetään saavuttaa markkinoimalla aktiivisesti muita tontteja. Loppuvuoden osalta joukkoliikenteen lippu- ja palvelutasomuutokset tuovat kustannuspaineita. 76

77 Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Investointien joustavan toteuttamisen mahdollistamiseksi on tehty puitesopimusjärjestelyjä viiden urakoitsijan kanssa. Näin voidaan käynnistää nopeastikin erityisesti pieniä investointihankkeita. Kunnossapidon palveluissa on kilpailutettu neljä alueurakkaa. Kilpailutuksella tavoitellaan taloudellista tehokkuutta laatua heikentämättä. Maapoliittisen ohjelman päivittäminen on parhaillaan käynnissä ja tärkeimmät ratkaistavat asiat liittyvät maapoliittisten linjausten luomiseen toimintaympäristöltään poikkeaville alueille kuten Tahkon matkailualueelle ja entisiin kuntakeskuksiin. Maapoliittisen ohjelman periaatteilla haetaan tukea pitkäjänteiselle toiminnalle ja tasaiselle maaomaisuuden tuotolle. Myös metsien käyttöä ja hoitoa ohjaavan metsien monikäyttösuunnitelman laadinta on käynnissä. Energiatehokkuusohjelmaa on toteutettu suunnitellusti. Jatkuva tontinhakumenettely on nopeuttanut rakennusvalvonnan asiakaspalvelua ja vähentänyt ruuhka-ajan lisätyöntekijätarvetta. Yhteistyön tiivistämistä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikka- sekä ulkoilu- ja virkistyspalveluiden kanssa jatketaan palvelutuotannon asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Virkistysalueiden suunnittelun ja rakentamisen saumattomuuden kehittämiseksi on käynnistetty prosessitarkastelu. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön koulutus on jatkuvaa ja koulutuksen lisäksi hyödynnetään myös kuntaverkostoja. Sisäisenä koulutuksena on koko palvelualueen henkilöstölle meneillään henkilöstö- ja talouspäällikön vetämää talousasioihin paneutuvaa koulutusta. Opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikkoja tulevaisuuden työvoiman saatavuuden edesauttamiseksi. Tonttituotannon turvaamiseksi on rekrytoitu henkilöstöä henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Yleinen työllisyystilanne on helpottanut osaavan työvoiman saatavuutta. Rakentamiskohteiden työturvallisuuteen ja siihen liittyvään koulutukseen on panostettu. Turvallisuuteen liittyvää koulutusta on järjestetty kaikille infrarakentamiseen liittyville kaupungin toimijoille. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Ulkoisten palvelujen hankinnassa ei ole tapahtunut muutosta, ostopalveluja käytetään käyttösuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös säilyttää oman henkilöstön markkinatuntemus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäistä valvontaa on toteutettu palvelualueen suunnitelman mukaisesti. Alkuvuonna painopiste on ollut käteiskassatoimintojen tarkastelussa sekä sivutoimilupien ja ilmoitusten valvonnassa. Tonttituotannon, palveluverkoston ja investointien pitkäjänteisen ohjaamisen toimintamallin kehittämistyö on aloitettu. Tonttivarannon lisäämisellä ja pitkäjänteisemmällä tonttituotannon sekä palvelujen suunnittelulla hallitaan paremmin tonttituotantoon liittyviä riskejä ja parannetaan investointien suunnittelua. Maankäyttösopimusten, maa-alueiden hankinnan ja luovutuksen sekä maaomaisuuden kirjanpidon osalta on tehty ulkopuolisen auditoijan toimesta tarkastus. Tarkastuksesta saatujen raporttien perusteella kehitetään palveluprosessin toimivuutta edelleen. 77

78 Näkyvyys paikallisessa mediassa on onnistunut. Kasvuohjelma Kasvuohjelma 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Yritystonttien tarjonta Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen yritystonttivaranto. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan niiden toteutettavuus ja kaavataloudelliset seikat. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Monipuolinen yritystonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Suunnittelussa ja vaikutusten arvioinneissa painotetaan tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. (etenee suunnitellusti) Savilahden alueen suunnittelu on käynnistynyt. Pienen Neulamäen asemakaavamuutos on tekeillä. Sorsasalon asemakaavan muutoksen valmistelu sellutehdasta varten on käynnistetty. Pienen Neulamäen eteläisen yritysalueen II vaiheen rakentaminen on aloitettu. Kasvuohjelma Innovaatio- ja opiskelukaupunki 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kampus -kärkihanke Kampus-alueen suunnittelu etenee, siten että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2018 ja vireillä olevat toimitilahankkeet ovat toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa. Savilahden alueella asemakaavoitus etenee. Kokonaisuutta ohjaava projekti etenee. Edistetään toimivaa, vetovoimaista, terveellistä ja monimuotoista kaupunkiympäristöä. Maanhankinta etenee suunnitellusti. (etenee suunnitellusti) Savilahden alueen suunnittelu on käynnistynyt ja sopimuksia alueella neuvotellaan. (etenee suunnitellusti) Toimiva, terveellinen ja monimuotoinen kaupunkiympäristö on huomioitu suunnittelussa.

79 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Asuntotonttien tarjonta Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin asunnon vuosittaisen rakentamisen. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Monipuolinen asuntotonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Monipuolisen tonttivarannon varmistaminen. (etenee suunnitellusti) Asuntoalueiden kaavoitus etenee suunnitellusti. Uusien asuntoalueiden rakentaminen on aloitettu Keilanrannassa ja Hiltulanlahdessa. Kuluvana vuonna käynnistyy tavoitteen mukaisesti 800 alkavan asunnon rakentaminen. Taloudellisista suhdanteista aiheutuu riskejä tavoitteen toteutumiselle. Kasvuohjelma 79 Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat. Asiakaslähtöiset, kysyntää tukevat reitti- ja palvelutarjonta. Kymppiohjelman valmistelu on aloitettu. (etenee hitaasti tai osittain) Uusi lippujärjestelmä on otettu käyttöön rajoitetusti. Kehittämistyö siirtynyt myöhemmäksi. Joukkoliikennepäällikkö on rekrytoitu. Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Täydennysrakentamista suunnataan kaupunginosiin, joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. Lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelua tehostetaan ja ympäristön parantamisen suunnittelua jatketaan energiatehokkuus huomioiden. Tuottavuusohjelma (etenee suunnitellusti) Tuottavuusohjelma Täydennysrakentamiskohteiden määrää on lisätty suunnittelussa. Tarvittavat maankäyttösopimukset tehdään suunnittelun edetessä. Taajamia kehitetään olemassa olevan infran ja palvelutarjonnan hyödyntämiseksi. (etenee suunnitellusti) Taajamatontit ovat kaupungin tonttimarkkinoinnissa. Tuottavuusohjelma

80 Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Palvelujen asiakaslähtöisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kaupunkitasoista asiakaspalvelua kootaan ja sen palvelukonseptia uudistetaan. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Asukkaiden aktivointi vuorovaikutukseen mm. sähköisen palautejärjestelmän avulla. Osallistutaan kaupunkitasoisen selvityksen tekemiseen. (etenee suunnitellusti) Sähköinen palautejärjestelmä on tehokkaassa käytössä. Kaupunkialueiden metsänhoitosuunnittelua on hoidettu yhdessä asukkaiden kanssa. Talkoorahan käyttöä on edistetty ja määrää on lisätty. Tuottavuusohjelma RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Hankintojen hallinta Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainottamista. Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen koulutus. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Tehokas kilpailutus, oman työn ja ostopalvelujen taloudellisuuden jatkuva tarkastelu. Henkilöstöohjelman toteuttaminen (etenee suunnitellusti) Kunnossapidon osalta on neljä alueurakkaa kilpailutettu. Lisäksi on kilpailutettu puitesopimustoimittajat rakennuttamisen osalta sekä puutavaran hankinta ja kuljetus. (etenee suunnitellusti) Työhyvinvointia on lisätty mm. työyvinvointitapahtumilla ja työergonomiaa parantamalla. Tuottavuusohjelma Henkilöstöohjelma

81 Tuottavuusohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Otetaan enemmän kaupungin omia kiinteistökohteita kaavoitusohjelmaan. Palvelualueen henkilöstön kokoaminen valtuusto-virastotalolle sekä asiakaspalvelupisteisiin. (etenee suunnitellusti) Kiinteistökehitysryhmä on toiminut aktiivisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuottavuusohjelma 81 Tilikauden tulos Talous on tasapainossa valtuustokauden lopussa. Investointien pitkäjänteinen ennakointi, toteutuksen oikea-aikaisuus ja kustannustehokkaat suunnitteluratkaisut. Maaomaisuuden tuoton tasaisen kertymän varmistaminen. (etenee hitaasti tai osittain) Investointien toteuttamisvalmiutta on parannettu mm. puitesopimusjärjestelyjen avulla. Maapoliittisen ohjelman periaatteilla tuetaan pitkäjänteistä toimintaa ja tasaista maaomaisuuden tuottoa. Myyntivoittovuositavoitteeseen liittyy yleisen taloustilanteen tuoma riski.

82 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Tuottavuuden kehittyminen Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Talvikunnossapidon tason arviointiselvitys Tehokas kilpailuttaminen Muut tuottavuusohjelman toimenpiteet Kaupunkiympäristön palvelualueen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen yhteistyön tiivistäminen Palvelualueen sisäinen koulutus (etenee suunnitellusti) On tarkasteltu alueurakoiden sopimuskokonaisuuksia. Kilpailutuksella on saavutettu pääosin hyviä tuloksia. Yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa tiivistyi keväällä yhteisten tilojen myötä. Talouskoulutus henkilöstölle on meneillään. Lupapiste.fi -palvelu on käytössä. Tuottavuusohjelma 82 Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Kehitetään sähköisiä palveluja

83 Mittaristo Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 TA 2015 Ennuste 2015 Asemakaavoitus Asemakaavojen valmistumisaika, kk Joukkoliikenteen järjestäminen Kaupunkiliikenteen matkustajamäärä 1000 matkustajaa / v Rakentaminen Kadunrakentaminen km 2,2 5,4 4,0 4,0 Viherrakentaminen ha 1,4 5,6 2,0 2,0 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidettävät liikenneväylät km Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1-5) 3,5 3,42 3,5 3,5 83

84 Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 TA 2015 Ennuste 2015 Puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito Kunnossapidettävät puistot ja katuviheralueet, ha Tonttipalvelut Rakennuskelpoiset valmistuneet rivi- ja kerrostalotontit k-m Rakennuskelpoiset valmistuneet omakotitontit kpl Rakennuskelpoiset valmistuneet yritystontit k-m Tonttivaranto, luovutusvalmiit liiketontit, k-m2 / kpl / /22 Tonttivaranto, luovutusvalmiit teollisuus ja varastot, k-m2 / kpl 90000/ /39 Tonttivaranto, luovutusvalmiit omakotitontit, kpl Tonttivaranto, luovutusvalmiit rivitalotontit, k-m2 / kpl 61000/ /35 Tonttivaranto, luovutusvalmiit kerrostalotontit, k-m2 / kpl 54000/ /25 Asuntotoimi Alkava asuntotuotanto Ympäristönsuojelu Luvan käsittelyaika kk 2 1,5 3 3 Ympäristöterveydenhuolto Luvan ja ilmoituksen käsittelyaika kk Rakennusvalvonta Lupapäätökset kpl, sis. Suonenjoen Rakennuslupien käsittelyaika, pv 20, Henkilöstömittarit Kokonaistyöaika (ilman työllistämistä) htv ,4 197,5 197 Tehty työaika htv , Sairauspoissaolot kalenteripv / htv 10,9 14, Tilojen määrä m2 / htv 19,0 16,6 15,9 15,9 84

85 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan katsaus ajalta Toiminta Alkuvuoden aikana lautakunnalle esitettiin Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma. Suunnitelmaluonnoksesta kootaan palautteet virkamiehiltä, luottamushenkilöiltä ja kuntalaisilta syyskuun aikana. Alavan palvelutalon kokous-, liikunta- ja allastilat vuokrattiin syyskaudeksi Toiminnan jatkuvuus Alavan palvelutalon tiloissa otetaan huomioon vuoden 2016 talousarvion valmistelussa. Kevään 2015 aikana päätettiin käynnistää asukastupaohjaajakokeilu, jolla työllistetään kaupungin palveluksessa olevia uudelleensijoitettavia henkilöistä asukastuville. Vuoden 2015 aikana otetaan työkokeiluun kolme henkilöä ja vuoden 2016 aikana kolme henkilöä. Vuoden 2015 osalta työkokeilun kustannukset katetaan työllistämisyksiköstä ja vuodelle 2016 ja siitä eteenpäin tulee varata tarvittavat henkilöstömäärärahat talousarvioon. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Talouden ennuste on talousarvion mukainen. Musiikkikeskuksen ja teatterin osalta syksyn tapahtumatuotannon vetovoimaisuus, yleisön ostohalukkuus ja tulojen toteutuminen selviävät vasta loka-joulukuun aikana. Liikuntapalveluiden osalta toimintakatteeseen pääseminen edellyttää toimintakulujen karsintaa, koska tulotavoite ei tule ennusteen mukaan toteutumaan budjetoidusti. Myös kirjaston tulotavoitetta ei saavuteta. Kuluvalle vuodelle asetettu lisäsopeutus pyritään saavuttamaan, sen toteutumista seurataan ja raportoidaan kuukausittain, kun nähdään syksyn asiakasmäärien kehitys eri yksiköissä. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Vuoden 2015 tuttavuustoimenpiteet ovat ennusteen mukaan toteutumassa. Haasteellisinta on kirjastojen ja museoiden tulojen toteutuminen. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Tammi-heinäkuun 2015 aikana on hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle (mukaan lukien teatteri ja musiikkikeskus) myönnetty 10 täyttölupaa vakinaiselle henkilöstölle. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin (mm. sijaisuudet) on myönnetty tammi-heinäkuussa 4 täyttölupaa. Tehtäviä on täytetty sekä sisäisellä että ulkoisella hakumenettelyllä. Tehtäviin on ollut saatavilla koulutettuja ja osaavia hakijoita. Palvelualueella on aloitettu yhdessä työnantajapalveluiden kanssa kokeilu, jossa uudelleen sijoitettavaa henkilöstöä on kohdennettu asukastupatoimintaan. Kokeilun tarkoituksena on varhe-maksujen vähentäminen. Henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja koulutuksen osalta palvelualueet ovat henkilöstösuunnitelmassa laatineet koulutuksen avainkehittämisalueet. Kehityskeskusteluissa on otettu käyttöön sähköinen kehityskeskustelu (KuntaHR). Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Palvelutuotannossa lähtökohtana on kokonaistaloudellisesti edullisin tuotannon järjestämistapa. Liikuntapaikat ja ulkoilu- ja virkistysalueet ovat mukana Kuopion pohjoisen alueen alueurakkakilpailutuksessa. 85

86 Setlementti Puijolan yhteistyösopimuksen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi, kun asukastupaohjaajia rekrytoidaan kaupungin uudelleen sijoitettavista. Isoimpien tapahtumien tuotantoja voidaan ostaa. Kuopio Festivals kokoaa Kuopio juhlii -kokonaisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu oikeusseuraamuksia aiheuttaneita ongelmia. Tiedotusta, ohjeistusta ja koulutusta on annettu myös kohdennetusti. Valmistelussa on korostettu yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä. Laskutussaatavien osalta on pidetty neuvottelu talous- ja strategiapalveluiden ja Kuhilaan kanssa ja on tarkennettu ohjeistusta ja toimintatapoja avustusten kuittaamisesta kaupungin suuntaan erääntyneistä maksamattomista tilavuokrista ja muista laskuista. 86

87 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa. Jatketaan markkinointiyhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Hyvinvointimarkkinoinnin kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kaikissa toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia. (etenee suunnitellusti) Hyvinvointimarkkinoinnin uuden toimintakonseptin suunnittelu ja toteutus käynnistynyt. Kasvuohjelma ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa kehitetään yhteistyössä eri palvelualueiden kesken. Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Yhteisten toimintatapojen kehittäminen palvelualueiden kesken. Kehitetään asukastupaverkostoa Asukastupa ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman (2014) mukaisesti. Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Osallisuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittymistä tuetaan kaupunkikonsernitasolla. Järjestetään osallisuuskoulutusta kaupungin henkilöstölle ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. (etenee suunnitellusti) Päivärannan asukastupaselvityksen tarveosio on valmistunut ja eteneminen siirretty tilahallinnon valmisteluun. Männistön asukastupaselvitys on käynnissä. (etenee suunnitellusti) Järjestetty kaupungin osallisuusvastaavien verkostolle menetelmäkoulutuksia sekä räätälöity pyynnöstä yksikkökohtaisia ryhmäkoulutuksia. Osallisuusvastaavien verkosto levittää toimintamalleja tahoillaan. Osallisuusverkoston yhteistä työ/materiaalialustaa täydennetään jatkuvasti. Tuottavuusohjelma

88 88 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Hankintojen hallinta Ostopalvelua tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Henkilöstötyön tuottavuus Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen kuntoutus. Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Ostopalveluilla täydennetään omaa palvelutuotantoa, mikäli se on taloudellisesti perusteltua. Työhyvinvointisuunnitelmat laaditaan työyksiköittäin. Järjestetään säännölliset työpaikkakokoukset ja työhyvinvointiparitoimintaa vahvistetaan. Taidelaitosten tilavuokraus on osa varsinaista toimintaa ja tiloja vuokrataan ulkopuolisille toimijoille. Tilojen käytön tehokkuutta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (etenee suunnitellusti) Asukastuville ollaan rekrytoimassa asukastupaohjaajia kaupungin uudelleen työllistettävistä. Setlementti Puijolan sopimusta ja esimiessuhteita tulee jatkossa tarkastella uudesta tilanteesta. (etenee suunnitellusti) Työhyvinvointisuunnitelmien laadinta käynnistynyt. Työpaikkakokouksia järjestetään säännöllisesti. (etenee suunnitellusti) Musiikkikeskuksen tilavuokrausten taso on aiempien vuosien tasolla ja teatterin uusittujen tilojen vuokraustoiminta on saatu käyntiin. (etenee suunnitellusti) Tilojen tehokkaampaa käyttöä selvitetään. Tuottavuusohjelma Henkilöstöohjelma Tuottavuusohjelma Asukastupaverkostoa kehitetään kumppanuusmallilla. Neulamäen asukastupa on toiminut ViaDian vuokralaisena, toimintaa yhteen sovitettu. Alavan entisen palvelukeskuksentiloja pyritään saamaan syyskauden 2015 alusta liikuntaryhmien ja eri järjestöjen käyttöön (ollut 62 eri toimijaa).

89 89 Kriittinen menestystekijä 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Tuottavuuden kehittyminen Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Henkilöstösuunnittelu toteutuu kokonaisjohtamisen osana. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Järjestetään taloushallinnon koulutusta eri työntekijä- ja esimiesryhmille. Henkilöstösuunnitelmat tarkistetaan palvelutuotannon mukaisesti. Hyödynnetään sisäistä liikkuvuutta ja osa-aikaisen henkilöstön työaikaa tarjoamalla kokoaikaista työtä tilanteissa joissa tarvitaan tilapäisesti korvaavaa työpanosta tai tilanteissa, joissa poislähteneiden työntekijöiden tehtäviä järjestellään uudelleen. Palvelut järjestetään ja tuotettaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Eri palveluiden seuranta- ja palautejärjestelmiä kehitetään. Päivitetään palvelualueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kokonaisjohtamisen näkökulmasta: esimiesten johtamisvalmiudet, henkilöstösuunnittelu- ja työhyvinvointikoulutukset sekä ohjelmistojen ja sovellusten käyttäjäkoulutukset. (etenee suunnitellusti) Tuottavuusohjelma Talouskoulutusta on järjestetty eri työntekijäryhmille ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. (etenee suunnitellusti) Sisäisen liikkuvuuden parantamiseksi on laadittu sisäisen siirron suunnitelma. Henkilöstöohjelma (etenee suunnitellusti) Tuottavuusohjelma Ulkoliikuntapaikkojen ja ulkoilu ja virkistyspalveluiden palvelutuotantosopimukset toteutettu resurssien puitteissa. (etenee hitaasti tai osittain) Suunnitelmat päivitetään ta yhteydessä.

90 Mittaristo Avainprosessi: Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Kirjastopalvelut 2) 4) Fyysiset kirjastokäynnit/asukas 11, ,5 11,5 Verkkoasiointitapahtumat/asukas (kirjaston ulkopuolella tapahtunut asiointi) 4, Kirjaston aukiolotunnit Kirjastolainan hinta (kaikki kulut) 3, Kirjastojen tilojen määrä m

91 Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Museopalvelut Museokohteiden kävijämäärä Museokohteiden aukiolotunnit Museoiden järjestetty kokoelma-aineisto kpl Nettokustannus /as 28, ,83 26,83 4) Museoiden tilojen määrä m Liikuntapaikkapalvelut Liikuntapaikkojen käyntikerrat 1) 4) ) Liikuntapaikkojen tilojen määrä m Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 3) Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden kustannus /as 8,08 6,27 8,00 8,00 1) Liikuntapaikkojen käyntikerrat sisältää sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen sekä kaupallisten tilaisuuksien kävijät Nilsiän osuus liikuntapaikkojen käyntikerroista arvioitu v osalta kävijää 2) v.2013 lähtien luvut sisältävät Kuopion lisäksi Nilsiän, Kaavin, Juankosken ja Tuusniemen kirjastojen tunnusluvut. 3) Ulkoilu- ja virkistyspalvelut ei sisällä moottorikelkkahankkeen kustannuksia eikä henkilöitä 4) v lähtien luvut sisältävät myös Maaningan tunnusluvut; liikuntapaikkojen käyntikerrat arviotu Maaningan osalta kävijää Avainprosessi: Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Kansalaistoiminnan Kulttuuri- ja liikuntaryhmiin osallistuneet 1) aktivointi Kino-Kuvakukko kävijöiden lukumäärä Yleis- ja erityisavustukset /as 29,94 28,39 28,15 28,15 Asukastupaverkosto, asukastupien lukumäärä Asukastupien kävijämäärä 2) Asukastupien työllistämisvaikutus (henkilöä / htv) 3) 137/45 144/22 130/30 130/30 Kansalaistoiminnan aktivoinnin tilojen määrä m Kansalaisopisto 4) Kansalaisopiston opiskelijamäärä (brutto) Kansalaisopiston opetustuntien lukumäärä Kansalaisopiston nettokustannus /h (ilman valt.osuuksia ja työll.) 60,65 61,88 62,81 62,11 Kansalaisopiston tilojen määrä m ) Kulttuuriin - ja liikuntaan aktivointiin lasketaan em. ryhmiin osallistuneet sekä liikunta- ja kulttuuripolkuun osallistuneet 2) Asukastupatoiminnan toimintaluvut kytkeytyvät toimintakuukausiin. Uusin asukastupa 3) Asukastupatoiminta: palkkatukityöllistetyt, työharjoittelijat, työvalmennuksessa olevat sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. 4) Vuodesta 2013 alkaen suoritteet sisältävät opiston koko toiminnan, myös sopimuskuntien (Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi) tiedot. Vuodesta 2015 alkaen kansalaisopiston suoritteet sisältävät myös Maaningan Kansalaisopiston mittarit ovat vuositason mittareita. 91

92 Avainprosessi: Taidepalvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Kaupunginteatteri Teatterissa kävijöiden lukumäärä Nettokustannukset / katsoja 106,7 81,1 69,14 69,14 Näytäntöjen lukumäärä Kaupunginteatterin tilojen määrä m Musiikkikeskus Kävijöitten lukumäärä Tapahtumien lukumäärä Nettokustannukset / kävijät 1,3 2,7 2,5 2,5 Musiikkikeskuksen tilojen määrä m Kaupunginorkesteri Konserttien kokonaislukumäärä Kuulijoiden kokonaislukumäärä Nettokustannukset / kuulijat 83 46,5 56,9 56,9 TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 2015 Henkilöstömittarit Sairauspoissaolot kalenteripv / htv 8,2 12,

93 Kasvun ja oppimisen palvelualue Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan katsaus ajalta Toiminta Valmistelu kv:n verkostopäätöksen toteuttamiseksi on käynnistynyt (Kalevalan koulu, Kettulan koulu, Hatsalan klassillinen koulu, Minna Canthin koulu), verkostotyötä jatketaan ensisijaisesti läntisellä maaseutualueella ja Hiltulanlahden alueella. Verkostotyön ohjausryhmän linjauksen mukaisesti tarveselvitys käynnistyy Hiltulanlahden osalta heti ja läntisen maaseutualueen osalta myös vuoden 2015 aikana. Kesäkuussa hyväksyttiin voimaan tuleva Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijako sekä painotusopetuksen toteuttamisen periaatteet. Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio ja Minna Canthin lukio yhdistettiin yhdeksi lukioksi lukien. Koulun nimeksi päätettiin Kuopion taidelukio Lumit. Maaningan ja Länsi-Puijon päivähoidon ja Vehmasmäen koulun tilatarveselvitykset hyväksyttiin lautakunnassa ja palvelualue ja Tilakeskus valtuutettiin jatkamaan vuokratilaratkaisua/hankkeiden valmistelua. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Talouden ennuste on talousarvion mukainen. Suurin haaste talouden osalta on varhaiskasvatuspalveluiden hoidossa olevien lasten määrää kasvu. Ilman Maaningan vaikutusta kunnallisessa päiväkotihoidossa lapsimäärän kasvu on ollut alkuvuoden aikana n. 130 lasta ja perhepäivähoidossa vastaavasti n. 20 lasta vähemmän. Yksityisessä päivähoidossa on joka kuukausi ollut hoidossa lasta enemmän kuin vuosi sitten. Talousarviossa kunnallisen päivähoidon lapsimäärän arvioituun kasvuun (70) ei osoitettu lisäresurssia; kasvuun ennustettiin vastattavan toimintaa tehostamalla ja uudelleen järjestämällä. Koska lapsimäärän kasvun on ollut arvioitua suurempi, ei kaikkeen kasvuun ole kyetty vastamaan toimintaa tehostamalla. Varhaiskasvatuspalveluiden ylitysennuste on saatu katettua kasvun ja oppimisen tuen alitusennusteella, joka vastaavasti johtuu siitä, että uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen lisähenkilökunnan palkkaaminen ei ole toteutunut suunnitelmien mukaan. Myös tukipalveluiden ennuste alittuu talousarviosta. Perusopetuksen haasteena on opetusryhmien pienentämisavustuksen puolittuminen edellisistä lukuvuosista, tämä tarkoittaa n. 190 vuosiviikkotunnin karsintaa ensi syksyn tuntimäärästä. Myös alkavan syksyn yksikkökohtainen lapsi-/oppilasmäärä voi tuoda vielä uusia haasteita talouden osalta. Palvelualueelle asetettu euron lisäsopeutus pyritään saavuttamaan etsimällä uusia sopeuttamiskeinoja, lisäsopeutuksen toteutuminen näyttää erittäin haasteelliselta, sen toteutumista seurataan ja raportoidaan kuukausittain. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Tuottavuustoimiksi hyväksytyistä toimenpiteistä varhaiskasvatuspalveluiden toimenpide, että lasten määrän kasvu saadaan katettua toimintaa tehostamalla, ei tule toteutumaan täysimääräisesti. Päiväkotihoidon lapsimäärän kasvu olisi aiemmilla toimintatavoilla edellyttänyt n. 22 hoito- ja kasvatustyöntekijän palkkaamista, nyt kasvuun on vastattu16 lisätyöntekijällä sekä päiväkotien täyttöasteita nostamalla. Kohdentamattoman lisäsopeutuksen toteutuminen, joka esitettiin katettavaksi mm. yleisellä säästäväisyydellä ja sairauspoissaolojen vähentämisellä, pystytään todentamaan vasta vuoden lopussa. 93

94 Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Korkeakoulututkinnon suorittaneista lastentarhanopettajista on pulaa, lastenhoitajia on toistaiseksi ollut käytettävissä tarvetta vastaavasti. Kuraattoreiden osalta henkilöstön saatavuus on hyvä, mutta psykologien osalta on ollut suuria rekrytointiongelmia. Opettajien osalta saatavuus on kevään rekrytoinnissa osoittautunut hyväksi. Kasvun ja oppimisen palvelualueelle on ollut täyttölupamenettelyn piiriin kuuluvia täyttölupia tammiheinäkuussa yhteensä 9 kappaletta toistaiseksi voimassaoleviin palvelussuhteisiin. Määräaikaisiin tehtäviin (esim. sijaisuudet ja hankkeet) on tammi - heinäkuussa myönnetty 56 täyttölupaa. Näihin tehtäviin on ollut saatavilla osaavia hakijoita. Henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja koulutuksen osalta palvelualueet ovat henkilöstösuunnitelmassa laatineet koulutuksen avainkehittämisalueet. Kehityskeskusteluissa on otettu käyttöön sähköinen kehityskeskustelu (KuntaHR). Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Palvelu- ja hankintaohjelman linjausten mukaisesti asiakkaita tuetaan yksityisten päivähoitopalvelujen käyttäjinä palvelusetelillä. Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisten toimijoiden määrä ei ole tänä vuonna kasvamassa, yksityisessä päivähoidossa oli vuoden alkupuolella 14,6 14,9 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Esiopetusta ostetaan n. 60 lapselle kahdelta yksityiseltä palveluntuottajalta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu oikeusseuraamuksia aiheuttaneita ongelmia. Tiedotusta, ohjeistusta ja koulutusta on annettu myös kohdennetusti. Valmistelussa on korostettu yhteistyön ja vuorovaikutusten merkitystä. 94

95 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Perusopetuksen laadun arviointi on jatkuvaa ja se on osa vuosittaista kehittämistyötä. Päivähoito järjestetään tarvitseville määräajassa. (etenee suunnitellusti) CAF arviointi on suoritettu helmikuussa. Päivähoidon järjestämisessä on noudatettu asetettuja määräaikoja. Kasvuohjelma ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Ennalta ehkäisevää toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen palveluissa. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen palvelukyvystä huolehditaan palvelulupausten mukaisesti. Uudet oppilashuoltolain mukaiset opetussuunnitelmat jalkautetaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien käyttöön ottaminen. (etenee suunnitellusti) Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaan tulee syyskaudella 2015 alueellisia lisäyksiä. Opiskelijahuoltosuunnitelmat on laadittu. Käyttöönottovaihe on meneillään. Koulukohtaiset oppilashuollon suunnitelmat ovat osittain valmiit ja käytössä. Tuottavuusohjelma

96 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Seuranta Ohjelma 96 Palvelujen asiakaslähtöisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Selvitetään varhaiskasvatuspalveluiden alueellisten asiakasraatien perustamismahdollisuus. Arviointikyselyjen palaute otetaan huomioon toiminnassa. Oppijat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön. Verkostotyön läpinäkyvyyttä lisätään verkkosivujen kautta. Nuoriso-ohjelma päivitetään yhdessä nuorten kanssa. (etenee hitaasti tai osittain) Varhaiskasvatuspalveluiden asiakasraateja ei ole perustettu. Varhaiskasvatuspalveluiden osalta asiakaskysely tehdään syyskaudella. Opetussuunnitelmatyöhön liittyvä huoltajakysely on tehty ja oppilaiden osallistaminen on meneillään. Alkuvuodesta ei ole valmisteltu eikä tehty verkostolinjauksia. Nuoriso-ohjelman päivitys on käynnistynyt. Tuottavuusohjelma 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen kuntoutus. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Työterveyssuunnitelmissa huomioidaan ennalta ehkäisevä toiminta, joka linjataan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointiparitoiminnan tehtävän sisältö päivitetään. (etenee suunnitellusti) Sairauspoissaolojen seurannan kehittäminen on aloitettu. Varhaiskasvatuspalveluiden työntekijöille alkaa syyskaudella kohdennettu ennaltaehkäisevä varhaiskuntoutuskurssi. Henkilöstöohjelma

97 Koulutusten järjestämistä jatketaan syksyllä myös muille työntekijäryhmille, kun uudet talousraportit on otettu käyttöön. Heinäkuun lopussa on järjestetty myös uusien työntekijöiden talouskoulutuksia. Tuottavuusohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkoston ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Nuorisopalvelujen henkilöstölle on tehty psykososiaalisen kuormituksen kartoitus. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkoston yhteistarkastelu. Vuorikatu 27:n kiinteistöstä luovutaan. (etenee suunnitellusti) Verkostotyö jatkuu yhteistyönä. Vuorikatu 27 ja Maljalahdenkatu 18 -rakennus on myyty Kuopas Oy:lle. Tuottavuusohjelma 97 Tuottavuuden kehittyminen Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Varhaiskasvatuspalveluiden tuloskortin käyttöä tehostetaan. Koulujen talouden hallintaa kehitetään kehittämällä budjettijärjestelmää ja päivittämällä henkilöstön osaamista. (etenee suunnitellusti) Päivähoidon henkilöstöryhmille on järjestetty kevään aikana talouskoulutusta tuloskortista, talouden seurannasta, laskun käsittelystä, taloushallinnon ohjelmista yms.

98 98 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Henkilöstömitoitus on osa laajempaa verkostoratkaisua. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärän tehokkuutta seurataan täyttöasteen avulla. Syksyllä 2014 laaditun henkilöstö- ja koulutussuunnitelman toteuttaminen. Kasvun ja oppimisen tuen palveluissa toteutetaan maltilliset henkilöstölisäykset lainsäädännön ja talouden antamien mahdollisuuksien puitteissa. (etenee suunnitellusti) Avoimien tehtävien täyttäminen on ollut harkittua. Täyttölupamenettelystä vapaiden tehtävien täyttämisessä on otettu huomioon toiminnallisten muutosten vaikutus henkilöstötarpeeseen. Tukipalvelujen toiminnan organisointi on aloitettu oppimisympäristön palveluissa. Verkostotarkastelun yhteydessä on mitoitus opetushenkilöstön osalta tarkasteltu koko kaupungin tasolla. Varhaiskasvatuksen lapsimäärän kasvuun on vastattu täyttöasteita nostamalla. Henkilöstöohjelma Hyödynnetään sisäistä liikkuvuutta ja osa-aikaisen henkilöstön työaikaa tarjoamalla kokoaikaista työtä tilanteissa, joissa tarvitaan tilapäisesti korvaavaa työpanosta tai tilanteissa, joissa poislähteneiden työntekijöiden tehtäviä järjestellään uudelleen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa on noudatettu. Kasvun ja oppimisen tuen henkilöstölisäyksiä ei ole saatu toteutettua suunnitelman mukaisesti rekrytointiongelmien vuoksi. Sisäisen liikkuvuuden parantamiseksi on laadittu sisäisen siirron suunnitelma.

99 Tuottavuusohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Varhaista tukea arvioidaan ja uudistetaan vaikuttavuuden näkökulmasta. Palveluverkkoa tarkastellaan tilojen, toiminnan ja pedagogiikan näkökulmasta. Jatketaan lasten, nuorten ja perheiden pärjäämisen tuen -projektin eteenpäin viemistä, tulevien linjausten mukaisesti. (etenee suunnitellusti) Varhaiskasvatuspalveluiden varhaisen ja erityisen tuen palveluiden uudelleenjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on tehty, toiminta muuttuu elokuussa alkavan toimintavuoden alusta. Työ jatkuu verkoston osalta ja lasten, nuorten ja perheiden pärjäämisen tuen - projektin osalta. Tuottavuusohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Henkilöstösuunnittelu toteutuu kokonaisjohtamisen osana. Päivitetään palvelualueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kokonaisjohtamisen näkökulmasta: esimiesten johtamisvalmiudet, henkilöstösuunnittelu- ja työhyvinvointikoulutukset sekä ohjelmistojen ja sovellusten käyttäjäkoulutukset. (etenee suunnitellusti) Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat päivitetään ta-2016 laadinnan yhteydessä. Työ jatkuu verkoston osalta ja lasten, nuorten ja perheiden pärjäämisen tuen - projektin osalta. Verkostotyössä toimintaa ja tiloja arvioidaan vuoteen 2020 saakka. Lasten, nuorten ja pärjäämisen tuen -hankkeen toimenpiteiden kautta toimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja muu palvelutuotanto huomioonottaen.

100 100

101 Mittaristo Avainprosessi: Varhaiskasvatuspalvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Kunnallinen Lasten määrä *) päiväkotihoito Päiväkotien täyttöaste - haja-asutusalueen täyttöaste taajama-alueen täyttöaste Bruttokustannus /lapsi Nettokustannus /lapsi Päivähoidon tilojen määrä m Tilojen määrä m 2 /lapsi Yksityinen Lasten määrä päiväkotihoito Nettokustannus /lapsi Kunnallinen Lasten määrä *) perhepäivähoito Bruttokustannus /lapsi Nettokustannus /lapsi Yksityinen Lasten määrä perhepäivähoito Nettokustannus /lapsi Avoimet Lasten määrä varhaiskasvatuspalvelut Bruttokustannus /lapsi Kotihoidon ja yks. Lasten määrä hoidon tuki Kelalle Nettokustannus /lapsi Lasten määrä on kuukausittain hoidossa olevien lasten keskiarvo. Kunnallisen ja yksityisen päivähoidon hintoja verrattaessa on otettava huomioon, että kunnallisen hoidon hintaan kuuluu palvelualuekokonaisuuden suunnittelu- ja hallintokustannukset, vuorohoito, iltahoito, loma-aikainen hoito, järjestämisvelvoitteen täyttäminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten tukipalvelut, joita yksityisellä palveluntuottajalla ei ole. Avainprosessi: Perusopetus- ja nuorisopalvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Perusopetus Oppilasmäärä Erityisen tuen oppilaiden osuus oppilasmäärästä 6,6 6 6,9 6,9 % * Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaiden 4,2 3,9 4,2 3,9 osuus koko oppilasmäärästä % * Bruttokustannus /oppilas, kaikki vuosiluokat Nettokustannus /oppilas, vähennetty hankerahoitus Opetusryhmän keskikoko 1-6 luokilla * 17,2 17,2 17,2 17,2 Opetusryhmän keskikoko 7-9 luokilla * 18,3 18,3 18,3 18,3 Yleisopetuksen tuntimäärä/oppilas * 1,72 1,74 1,72 1,72 Perusopetuksen tilojen määrä m Tilojen määrä m 2 /oppilas Nuorisopalvelut Asiakaskäyntien lukumäärä Suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä Bruttokustannus /asiakaskäynti Nuorisopalveluiden tilojen määrä m Perusopetuksen bruttokustannuksissa ei ole huomioitu kotikuntakorvausmenoja. * Tunnusluvut on otettu Kouluikkunan tiedoista. Ryhmäkokolaskennassa on otettu huomioon jakoja hanketunnit. 101

102 Avainprosessi: Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Lukiokoulutus Valtionosuuteen oikeuttava painotettu opiskelijamäärä Kahden tutkinnon koulutuksen opisk.määrä Peruskoulun päättäneiden lukiokoulutukseen hakevien määrä (%) Peruskoulun päättäneiden lukiokoulutukseen päässeiden määrä (%) 53,13 % 55 % 55 % 53 % 51,46 % 52 % 52 % 51 % Vieraskuntalaisten osuus lukion aloittaneista (%) 25 % 26 % 25 % 22 % Ensisijaisten hakijoiden määrä/lukioiden aloituspaikat Päivälukion kaikkien kurssien lukumäärä Bruttokustannus /opiskelija, kaikki vuosikurssit * Lukioiden tilojen määrä m Tilojen määrä m 2 /opiskelija Avainprosessi: Kasvun ja oppimisen tuen palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste 2015 Koulupsykologipalvelut Koulupsykologipalveluja käyttävien asiakkaiden 6 % 5 % 7 % 4 % määrä oppilasmäärästä (0-10 luokkalaiset) Oppilaita/koulupsykologi Koulupsykologipalveluja käyttävien asiakkaiden määrä lukion opiskelijamäärästä 6 % 4 % 6 % 4 % Lukion opiskelijoita/psykologi Psykologipalveluja käyttävien asiakkaiden määrä 2. asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä ( lukien) 3 % 5 % 3 % Koulukuraattoripalvelut Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita/psykologi Koulukuraattoripalveluja käyttävien asiakkaiden 6 % 7 % 7 % 6 % määrä oppilasmäärästä (0-10 luokkalaiset) Oppilaita/koulukuraattori Kuraattorin palveluja käyttävien asiakkaiden 1 % 1 % 1 % määrä lukion opiskelijamäärästä ( lukien) Lukion opiskelijoita/kuraattori Kuraattorin palveluja käyttävien asiakkaiden määrä 2. asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä ( lukien) 8 8 % 6 % Perheneuvolapalvelut Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita/kuraattori Perheneuvolapalvelujen piirissä olevien lasten 3 % 3 % 3 % 2 % osuus koko vuotiaiden ikäluokasta Käyntien määrä/työntekijä

103 TP 2013 TP 2014 KS 2015 Ennuste Kasvun ja oppimisen palvelualue 2015 Henkilöstömittarit Kokonaistyöaika (ilman työllistämistä) Sairauspoissaolot kalenteripv / htv 14 15, Varhemaksujen toteuma

104 Perusturvan palvelualue Palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan katsaus ajalta Toiminta Vanhus ja vammaispalveluissa palveluohjauksen alueellistaminen neljälle lähipalvelualueelle on toteutunut vuoden alusta. Ympärivuorokautisen kotihoito on siirtynyt omaksi tuotannoksi toukokuusta alkaen. Vanhuspalvelujen rakenne on tavoitteiden mukainen (93.4% yli 75-vuotiaista asuu kotona). Vammaispalveluissa on käynnistynyt yhteishankkeena Vaalijalan kuntayhtymän kanssa uuden asumisyksikön suunnittelu ja rakentaminen Kuopioon. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoa toteutetaan, jonka vuoksi on jouduttu tilapäisesti lisäämään henkilöstövoimavaroja. Kesällä käynnistyi kaupungin omana tuotantona vuotiaiden nuorten lastensuojelun arviointi- ja vastaanottoyksikkö. Työllistäminen on vähentynyt valtion toimenpiteiden seurauksena (TE-toimiston palkkatukimäärärahat käytetty). Erityisryhmien (päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) asumisen tarvearviointia ja toiminnallista uudistamista on jatkettu. Erityisesti sosiaalihuoltolain toimeenpanoon liittyen on erityistä johtamisen ja päivittyvien käytänteiden mukaista tarkastelun tarvetta. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Merkittävää menoylitystä ennakoidaan erityisryhmien asumiseen 1,6 M ja työmarkkinatuen (pitkäaikaistyöttömyyden kasvu) kuntaosuuksiin 1,4 M. Myös vammaispalveluiden ostoissa on ylityspainetta. Kokonaisuutena perusturvan palvelualueen menot ovat talousarviovuoden 2. kolmanneksen perusteella ylittymässä koko vuoden tasolla arviolta n M. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Vanhusten hoivapalveluissa on vähennetty alkuvuoden aikana 50 laitospaikkaa. Lisätarvetta on vastaavasti kevyempien tuettujen asumisratkaisujen puolella. Lapsiperhepalveluissa pyritään lisäämään avuhuollon toimintaedellytyksiä mm. ohjaajatyöpanoksen osuutta lisäämällä. Menojen hillitsemiseksi talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ollaan toteuttamassa ja ne etenevät suunnitellusti joskin niiden taloudellista vaikuttavuus jäänee meneillään olevan talousarviovuoden puitteissa vaillinaiseksi. Aikuissosiaalityössä tavoitteeksi asetetut sisällölliset ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet etenevät. Lastensuojelun kilpailutuksen jälkeinen ostopalvelujen käyttö näyttää hieman alentaneen ammatillisiin perhekoteihin ja ostopalvelulaitoksiin sijoitettujen lasten asiakaskohtaisia kustannuksia. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Vanhusten hoivapalveluissa rekrytoitiin 31 työntekijää Männistön tiimiin (ulkoistettu toiminta päättyi ja siirryttiin kaupungin omaan tuotantoon) Varahenkilöstöstä siirtyi yli 20 työntekijää vanhusten hoivapalveluihin vahvistamaan yksiköiden henkilöstöresurssia. Avustajakeskuksen toimintaa on vahvistettava sekä palkanlaskennan osaamisella että omien avustajien osalta. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Vanhuspalveluissa hälytyskeskuspalvelu ja turvapalvelu kilpailutetaan syksyn aikana. Asumispalveluissa ollaan vakiinnuttamassa vuonna 2014 käyttöönotettua vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluseteliä. Myös vähän palvelua (alle 20 h/kk) tarvitseville kotihoidon asiakkailla pyritään lisäämään palvelusetelin käyttöä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan osalta ei ole raportoitavia olennaisia poikkeamia. 104

105 Tuottavuusohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Osallistutaan osana aikuisen pärjäämisen tuen kehittämistyötä ISEA-hankkeeseen sekä VM:n kuntakokeiluun./sos (etenee suunnitellusti) Hankkeelle on saatu rahoituspäätös 6/2015 ja hanke pääsee aloittamaan Tuottavuusohjelma 105 Kaupunkiympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja hoitamisessa otetaan huomioon sen turvallisuus ja terveellisyys. Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Toteutetaan kaupunkitasoinen verkosto vanhusten palveluohjaukseen ja vahvistetaan toiminnallista yhteistyötä Terve-Kuopio -kioskin kanssa. Vanhusten palveluohjausta sijoittuu alueellisesti eteläiselle, keskiselle, koilliselle ja pohjoiselle alueelle. (etenee suunnitellusti) Palveluohjausta kehitetään lähipalvelualueilla yhdessä alueen kotihoidon ja Tuletko hankkeen kanssa, jossa kehitetään ympärivuorokautista kotihoitoa ja turvateknologiaa.

106 Tuottavuusohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Huomaa lapsi- vertaisryhmätoiminta, joka on suunnattu perheille, joissa päihteiden käyttö vaikuttaa perheen elämään ja keskinäisiin suhteisiin ja lapset ovat vaarassa jäädä vaille riittävää huomiota. Mukana Kuopion ev. lut.seurakunnat, Kuopion kaupunki, Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Päihdepalvelu Hemma ja Kehittämiskeskus Tyynelä./ls (etenee suunnitellusti) Oman perhetyön aloitustiimin toiminta on toteutunut suunnitellustit. Yhteistyö kumppaneiden kanssa on toteutunut sovitusti. Tuottavuusohjelma 106 Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa. Oman perhetyön aloitustiimi olemassa olevin resurssein./ls Palvelukumppanuutta jatketaan tapaamalla säännöllisesti yritys- ja järjestökumppaneita./vv/ ls/ sos Ostopalveluiden valvonta ja arviointi tehostuu./sos (etenee suunnitellusti) Verkostokoordinaattori jatkaa alueittain yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kotihoidon palvelusetelin laajentaminen alle 20 tuntia saaville syksyn aikana. Syksyllä pidetään yrittäjien kanssa tästä asiasta yhteistyöpalaveri.

107 Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Hankintojen hallinta Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Toimenpiteet Seuranta Ohjelma ERAP:n ostopalveluja vähennetään ja niiden kohdentamista tarkennetaan oman asumisyksikön perustamisen kautta./sos Osana aikuisen pärjäämisen tuen kehittämistyötä valmistellaan ko. kokonaisuutta koskeva tilasuunnitelma./sos (ei etene / ei alkanut) Tuottavuusohjelma ERAPin ostopalvelujen vähentäminen ei ole toteutunut, koska tukiasumiseen soveltuvia tiloja ei ole. (etenee suunnitellusti) Hankesuunnittelu on käynnissä ja erilaisia ratkaiehdotuksia on pohdittu yhdessä tilakeskuksen edustajien kanssa. Tuottavuusohjelma 107 Tuottavuuden kehittyminen Tilahallintaa ja tilankäyttöä tehostetaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti/ulosvuokraus). Palveluverkostojen tehokkuutta lisätään. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Toimitiloja on keskitetty yhteen ja toisiaan lähelle. Tämä on mahdollistanut ja mahdollistaa toiminnan rakenteellisia muutoksia ja lisää työn tuottavuutta./ls/ vv Osana aikuisen pärjäämisen tuen kehittämistyötä toteutetaan ko. kokonaisuuteen liittyvä henkilöstövaikutusten arviointi./sos (etenee suunnitellusti) Hankesuunnittelu on käynnistynyt. (etenee suunnitellusti) Uuden sosiaalihuoltolain mukainen tarkastelu on meneillään henkilöstön osalta ja kuulemiset on kesken TYP:n henkilöstön osalta. Kehittäminen kokonaisuutena on käynnissä. Yhteistoimintamenettely käynnistyy syyskuussa.

108 Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma 108 Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan kriittisesti (ostopalvelun ja oman toiminnan arviointi)3.3 Ostopalvelujen vähentämistä tavoitellaan perustamalla omana toimintana vuotiaiden lasten vastaanottoyksikkö ja palkkaamalla 2 työntekijää lastensuojelun avo- ja jälkihuollossa olevien kanssa työskentelyyn./ls (etenee suunnitellusti) Lastensuojelun arviointi- ja vastaanottoyksikkö on käynnistynyt alkaen. Toimintoja (palveluprosesseja) arvioidaan kriittisesti, tehostetaan ja järkeistetään. Päällekkäisyyksiä palveluprosesseissa poistetaan. Päätöksentekoon tuodaan rohkeita uusia avauksia tuottavuuden kehittämiseksi. Lastensuojelun vaikuttavuutta lisätään vireillä olevan arviointivälinehankkeen tuottamaa tietoa ja mahdollisuuksia hyödyntäen./ls (etenee suunnitellusti) Asiakasarviointi on edennyt aikataulun mukaisesti.

109 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toteutetaan tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä ja toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kaupunkitasoinen vuosikatteen kasvu max. 1,4%. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Lisääntyvästä asiakasmäärästä huolimatta työt hoidetaan lähes olemassa olevalla henkilöstöllä palvelurakennetta muuttamalla. Uusien toimintojen ja niiden edellyttämän lisähenkilöstön avulla hillitään ostopalvelujen tarpeen kasvua./ls/ vv (etenee suunnitellusti) Valviran ja aluehallintoviranomaisen selvityspyynnön johdosta lastensuojelun järjestäminen on erityisen tarkastelun, arvioinnin ja seurannan kohteena. Selvitykset on annettu määräajassa ja kokonaisuuden kehittäminen on priorisoitu syksyllä 2015 ensisijaiseksi. Tuottavuusohjelma 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Henkilöstöohjelman toteuttaminen Henkilöstöohjelmaa toteutetaan. Kannustava palkkaus yhtenäistetään. Kannustavan palkkauksen käyttömahdollisuutta selvitetään kaupunkitasoisen mallin mukaisesti./ls (ei etene / ei alkanut) Työnantajapalveluista on ilmoitettu, että asia ei etene toistaiseksi. 109 Kokonaisjohtaminen Henkilöstö ymmärrytetään ja sitoutetaan tuottavuuden parantamiseen. Henkilöstön yhteisistä foorumeista ja rakenteista pidetään kiinni työmäärän lisääntymisestä huolimatta. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä suunnittelussa ja muutostyössä kunnioitetaan. Työyhteisövalmennuksen kautta koko henkilöstö osallistuu tuottavuutta parantavien toimenpiteiden suunnitteluun ja kehittämiseen. (etenee suunnitellusti) On toteutunut. Myös yhteispelivalmennus on käynnistynyt. Syksyllä 2015 lisätään yhteisiä keskustelufoorumeita ja valmennusta henkilöstön osallistamisen parantamiseksi.

110 110

111 Mittaristo Avainprosessi: Vanhus- ja vammaispalvelut Tuote tai palvelu Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Palveluohjaus Bruttokustannukset Toimintatuotot Omaishoidontuen asiakkaat (vanhukset+vammaiset) Vanhusten hoivapalvelut Bruttokustannukset Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Henkilöstömittarit Toimintatuotot Vanhusten kotihoidon käynnit Asiakkaan luona tapahtuva työ tunteina Asiakkaiden lukumäärä Vanhusasiakkaiden keskimääräinen toimintakyky 2,5 2,42 Palvelukeskuksen hoitopäivät, omat Palvelukeskuksen asumispaikat, omat Tehostetun asumispalvelun hoitopäivät, omat Tehostetun asumispalvelun hoitopäivät, ostetut Tehostetun asumispalvelun asumispaikat, omat Tehostetun asumispalvelun asumispaikat, ostetut Bruttokustannukset Toimintatuotot Vammaispalvelun asiakkaat Kehitysvammaisten asumispäivät Vanhus- ja vammaispalvelut Kokonaistyöaika (htv) 769,1 878,0 521,7 Vanhus- ja vammaispalvelut Tehty työaika (htv) 628,9 813,9 423,8 Vanhus- ja vammaispalvelut Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv) 22,2 19,0 22,2 Avainprosessi: Lapsiperhepalvelut Tuote tai palvelu Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Sosiaalipäivyytys Bruttokustannukset Toimintatuotot Avo- ja jälkihuolto Bruttokustannukset Toimintatuotot Lastensuojelun ilmoitusten määrä Asiakkaiden määrä Huostassa olevien määrä Sijaishuolto Bruttokustannukset Riita- ja rikosasiain sovitteluyksikkö Toimintatuotot Huostassa olevat perhehoitoon sijoitetut Huostassa olevat ostopalveluun sijoitetut Bruttokustannukset Toimintatuotot Perheoikeudelliset palvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot

112 Tuote tai palvelu Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Lapsiperheiden tukipalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Henkilöstömittarit Lapsiperhepalvelut Kokonaistyöaika (htv) 145,6 168,0 92,2 Lapsiperhepalvelut Tehty työaika (htv) 118,2 134,1 73,4 Lapsiperhepalvelut Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv) 16,6 15,0 15,3 Avainprosessi: Aikuissosiaalityön palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Sosiaalityön palvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Sosiaalityön asumispalvelut Erityisryhmien asiakkaat Erityisryhmien asumispäivät Taloudellinen tukeminen Bruttokustannukset Toimintatuotot Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä Talous- ja velkaneuvonta/asiakaskäynnit Maahanmuuttajapalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Asiakkuudessa olevien kotitalouksien määrä Työllistyminen Bruttokustannukset Toimintatuotot Työllistymispalvelujen asiakasmäärä Aikuissosiaalityön tukipalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Henkilöstömittarit Aikuissosiaalipalvelut Kokonaistyöaika (htv) 92,8 111,0 69,7 Aikuissosiaalipalvelut Tehty työaika (htv) 77,6 100,9 60,0 Aikuissosiaalipalvelut Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv) 16,1 12,9 13,6 Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Perusturvan tukipalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Johdon tukipalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Perusturvan palvelualue yhteensä Bruttokustannukset Toimintatuotot

113 Terveydenhuollon palvelualue Palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan katsaus ajalta Toiminta Vastaanottopalveluissa siirryttiin helmikuussa uuteen tiimimallin mukaiseen toimintatapaan. Muutos tasaarvoisti palvelujen saatavuutta kaupungin eri osissa. Ei-kiireettömän hoidon saatavuus on ollut hyvä valtakunnallisestikin arvioituna. Toimintasuunnitelman mukaisesti Nilsiän viikonloppu-vastaanotto loppui kesäkuun lopussa. Karttulan terveysaseman röntgentoiminta loppui lautakunnan päätöksen mukaisesti kesäkuussa. Elokuun 2015 lopussa päivystysasetuksen mukainen päivystys siirtyy kokonaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Kuopion kaupungin omana tuotantona aloitetaan akuutti-vastaanottotoiminta arki-iltaisin ja viikonloppuisin KYS:n tiloissa. Tätä varten on rekrytoitu hoitohenkilökuntaa. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu. Nispa -takaisinsoittojärjestelmä on ollut käytössä toukokuun lopulta ja on toiminut hyvin sekä asiakkailta saadun palautteen että asiakaspalveluhenkilökunnan mukaan. Virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys toimii odotetusti. Kuopion päivystysvuorot tuotetaan ostopalveluna. Matalankynnyksen palvelupisteessä, Terve Kuopio -kioskissa kauppakeskus Apajassa, asiakaskäynnit ovat vakiintuneet keskimäärin 700:ään kuukausittain. Maaningan ja Karttulan terveysasemilla on jatkettu fysioterapeutin matalan kynnyksen palvelua. Lasten toimintaterapiassa ja puheterapiassa hoitotakuu toteutuu. Apuvälinepalvelujen hoitotakuu toteutuu vaikka kävijämäärissä jatkuvaa kasvua vanhusten kotona asumisen lisääntyessä jatkuvasti. Apuvälinepalveluiden muuton valmistelu on käynnistynyt Leväsentie 3 tiloihin. Muutto toteutuu loppuvuodesta. Sairaalan toiminta on toteutunut pääsääntöisesti suunnitellusti. Gastroenterologian tutkimusjonot purettiin keväällä 2015 ja toiminta integroitui KYSin toimintaan kesäkuussa. Reumapoliklinikan järjestelyt KYSille ja avovastaanotolle etenevät suunnitellusti. Nilsiän vuodeosaston toiminta päättyi ja Harjulassa saattohoidon tukiyksikön tilojen uudelleen järjestelyn ja remontoinnin valmistelut on tehty. Näiden muutosten jälkeen sairaalapalveluissa on yhteensä 167 sairaansijaa. Palvelurakenne ei vielä pysty vastaamaan oikea-aikaisesti hoidontarpeeseen. Asumispalvelun jatkohoitopaikkaa odottavien odotusaika on pitkä, mikä huonontaa asiakasprosessin sujuvuutta. Kotiutusyksikkö toimii nyt myös viikonloppuisin kahdessa vuorossa. Kotisairaalan toiminta on vähäistä. Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) lähetemäärä on alkuvuonna pysynyt korkeana ja käynneissä on lisäystä 16 % viime vuoteen verrattuna. Hoitotakuu on toteutunut. Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan yhteyteen siirrettyjen psykiatristen sairaanhoitajien työn sisältöä on kehitetty. Työnjakoa muiden Kuopion alueen psykiatrian poliklinikoiden kanssa on selkiytetty ja keväällä KPK:lle siirtyi tehtäviä KYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta sekä KPK:n tehostetun avohoidon työryhmään integroitiin aikaisemmin Julkulan sairaalan yhteydessä toiminut akuuttityöryhmä. Uusi toiminta on käynnistynyt hyvin. Päihdepalveluiden opioidikorvaushoitoa on edelleen siirrettävä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon voimassa olevan asetuksen mukaisesti. Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön toiminnassa viikonlopun korvaushoitopotilaiden määrä on lisääntynyt erikoissairaanhoidon kirjoilla olevien potilaiden osalta. Kuopiolaisten hoitopäivät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet 7,3 % ja poliklinikkakäynnit 9,6 % edellisvuodesta. Lähetteiden määrä on vastaavasti kasvanut 8,8 %. Ko. kasvu on suurempaa kuin Maaningan kuntaliitoksen perusteella on ollut ennakoitavissa. Ko. hoitoihin liittyvä laskutus on kasvanut n. 7,6 % (+ 6,1 M ) edellisvuodesta. Jatkohoitopaikkaa odottavien (ns. sakkomaksut) laskutus tammi-heinäkuussa oli n. 0,3 M, jossa on kasvua edellisvuodesta n. 66 %. 113

114 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Kokonaisuutena terveydenhuollon menot ovat seitsemän kuukauden ennusteen perusteella ylittymässä n. 5 M koko vuoden tasolla, pääasiassa erikoissairaanhoidon laskutuksesta johtuen. Hoitotarvikkeiden jakelu on kasvanut, ylitysennuste on n.0,3 M. Apuvälineiden ostoihin varattu määräraha ylittymässä n. 0,15 M. Talousarvion pitävyyteen vaikuttavat saattohoidon tukiyksikön uudelleenjärjestelyihin liittyvät investoinnit (n. 0,230 M ) sekä osastojärjestelyihin liittyvät muuttokustannukset. Muutoilla on heijastevaikutuksia myös kertyviin asiakasmaksutuloihin, henkilöstökuluihin ja siirtoviivemaksuihin. Sairaalassa välttämättömän hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmän uusiminen on ollut työn alla useita vuosia. Tällä hetkellä olemassa olevalle järjestelmän päivittäjää kilpailutetaan. Talousarviovaraus (0,2 M ) ei riittäne ko. hankintaan. Päihdepalvelujen viikonlopun korvaushoitojen potilaiden lisäyksen myötä talousarvion ennustetaan ylittyvän n. 0,050 M, joka sopeutetaan budjetin sisältä. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Vastaanoton tiimimalli on mahdollistanut sijaistyövoiman joustavamman käytön. Huolimatta sijaisvajeista, toiminnan volyymi on jotakuinkin aikaisempien vuosien tasolla. Terveydenhoidossa Kysin tuottavuusohjelmien mukainen yhteistyö äitiyshuollon ja lastenlääkäritoiminnan osalta jatkuu. Triage-päivystyskätilötoiminnan (kätilön puhelinpalvelu ja vastaanotto) tuloksena on näkyvissä tilastoissa päivystyskäyntien väheneminen. Tavoitteena on ollut vähentää sairaalassaoloaikaa ja siihen liittyviä kustannuksia. Omassa palvelutuotannossa suunnitellaan tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä neuvolavastaanottojen ajanvarauksen, puhelinneuvonnan ja terveydenhoitajien vastaanottotoiminnan uudistamista ns. LEAN-filosofian suuntaisesti. Lisäksi tavoitteena on matalan kynnyksen ajanvarauksettomien palvelujen lisääminen omassa palvelutuotannossa. Keskustan neuvolan, Kelan talon 3krs:n ja Lyseon sekä Kallaveden lukion henkilöstön uudelleensijoitus pääterveysaseman 4. krs:een toteutui huhtikuussa. Vuokrakulujen väheneminen, asiakaspalvelun tehostuminen opiskeluterveydenhuollon lisäkeskittämisen sekä lääkärin vastaanoton kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön myötä lisäävät toimintaan tuottavuutta ja tehokkuutta. Suun terveydenhuollossa Nispa- takaisinsoittojärjestelmä on helpottanut asiakaspalvelun toimintaa. Sairaalan osastotoiminnan muutoksiin liittyy henkilöstömuutoksia sekä palveluiden sisällä että palvelualueiden kesken, mikä tarkoittaa jatkuvaa henkilöstösuunnittelua sekä työn ja työtapojen uudelleen järjestelyä. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön osaamistasoa seurataan toimintayksiköittäin esimiesten toimesta ja täydennyskoulutusta toteutetaan talousarvion suunnittelun yhteydessä tehdyn koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutukset kirjataan ESS -järjestelmään, josta ne ovat saatavilla myös henkilön vaihtaessa toimintayksikköä. 114

115 Kehityskeskustelut KuntaHR:n kautta ovat käynnissä. Työntekijöiden henkilökohtainen ura- ja kehityssuunnitelma muotoutuu sekä yksilö- että yksikkökohtaisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Uusien toimintamallien käyttöön oton ja palvelujen kehittämisen toteutumiseksi tarvitaan koko henkilöstön perehdyttämistä ja koulutusta yli avainprosessirajojen. Vastaanoton hoitaja- ja lääkärisijaisten saatavuus oli keväällä huonoa johtaen henkilöstövajeisiin. Kesäsijaisten saatavuus on ollut hyvä. Käytettävissä olevat sijaiset ovat nuoria juuri ammattiin valmistuneita tai opiskelijoita. Suun terveydenhuollossa seitsemän hammaslääkärin virkaa oli avoinna ja lähes kaikki valitut ovat jo aloittaneet työnsä. Maaningan hammaslääkärivirka saatiin myös täytettyä, mutta Nilsiän toiseen virkaan ja oikomishoidon erikoishammaslääkärin virkaan ei ollut hakijoita. Vuokrahammaslääkäri hoitaa nilsiäläisiä elokuun loppuun, jonka jälkeen uuden kilpailutuksen voittanut taho jatkaa tarpeen mukaan. Hammashoitajien ja suuhygienistien saatavuus valmistuvilta kursseilta on hyvä. Puheterapeuttisijaisuuden täyttämisessä on ollut vaikeutta henkilöstön saatavuuden vuoksi. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Lääkärivastaanoton ostopalveluja on voitu vähentää tämän vuoden aikana suunnitellulla tavalla. Ostopalveluja on käytetty ennakoimattomien henkilövajeiden korvaamiseen. Terveydenhoidossa uutena asiana ostopalvelujen piiriin ovat tulleet Savonia - ammattikorkeakoulun etäopiskelijat. He hakevat opiskeluterveydenhuollon palvelunsa kotipaikkakunnaltaan ja Kuopion opiskeluterveydenhuoltoa laskutetaan syntyneistä kuluista. Tähän kuluerään ei ole budjetissa varauduttu. Ostopalveluna on alkamassa lastenlääkärivastaanoton osa-aikaisen osastosihteerin työpanos ja sairaanhoitajan äkillisten poissaolojen sijaistus Kysiltä. Suun terveydenhuollon Kuopion päivystysvuorot toteutetaan ostopalveluna, joka on taloudellisin vaihtoehto. Päivystyksen jatkohoidot ostetaan palvelusetelillä. Kuntoutuspalveluja ostetaan ulkopaikkakunnilla asuville, maaninkalaisille puhe- ja toimintaterapiaa tarvitseville sekä nilsiäläisille toimintaterapiaa tarvitseville. Niitä kuntoutuspalveluja, joita ei pystytä hoitotakuun mukaisessa ajassa tuottamaan, hankitaan ostopalveluina, kuten lymfaterapiaa. Harjulan poliklinikalle ostetaan KYSin kumppanuuskardiologin työpanosta. Lisäksi KYSistä siirtyneiden keinoläppäpotilaiden ultraäänitutkimuksista osa ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Silmänpohjatutkimuksien tuotanto ja kutsujärjestelmä on muuttunut ostopalveluksi koko Kuopion alueella alkaen. Lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluissa ostopalvelutarve säilyy Kuopion ulkopuolelle sijoitettujen lasten psykoterapiapalveluissa sekä nuorten laitoskuntoutuspalveluissa, koska omaa tuotantoa ei ole käytössä. Neuropsykologinen ja -psykiatrinen kuntoutus, kun lapsella on myös mielenterveydenhäiriö, tuotetaan tarvittaessa ostopalveluna. Nilsiän ja Maaningan alueiden psykiatripalvelut on tuotettu ostopalveluina. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan osalta ei ole raportoitavissa oleellisia poikkeamia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä seurataan sisäisen valvonnan seuranta- ja arviointilomakkeella vuosittain. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumia seurataan ja arvioidaan kuukausittain palvelualueiden johtoryhmissä ja henkilöstötiimissä. Haipro-ilmoituksilla seurataan toiminnan laatua ja riskejä koskien potilas- ja asiakasturvallisuutta ja työtapaturmia. 115

116 ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Kuntalaisten sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannetaan. Palvelutapoja kehitetään asukkaat mukaanottaen. Asukkaiden omaa vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisätään. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisen toiminnan tehostaminen: ennaltaehkäisevät ja matalankynnyksen palvelut käyttöön koko kaupungin tasolla. Mielenterveystalo-portaalin käyttöönotto. Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen toiminta. Terve Kuopio -kioskin toiminnassa mukana olo mielenterveyden ja päihdetyön asiantuntijatehtävissä. "Mielenterveysja päihdepalvelujen päällekkäiskäyttö" sekä "Portti terveysneuvontapisteen asiakkaiden hyvinvointi" -tutkimusten tulosten hyväksikäyttö palvelujen suunnittelussa. MIDAS -yhteistyön (järjestöyhteistyö) laajentaminen mielenterveyspalveluista kaikkia terveyspalveluja koskevaksi. (etenee suunnitellusti) Matalan kynnyksen palveluja on kehitetty mm. terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan yhteyteen. (etenee suunnitellusti) Mielenterveystalo-portaali on otettu käyttöön. (etenee suunnitellusti) Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon em. selvitykset. Terve Kuopio- kioskin avointen ovien päivissä on oltu mukana. (etenee suunnitellusti) Yhteistyömuotoja järjestöjen kanssa on kehitetty Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma

117 RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Tuottavuuden kehittyminen Toimintoja (palveluprosesseja) arvioidaan kriittisesti, tehostetaan ja järkeistetään. Päällekkäisyyksiä palveluprosesseissa poistetaan. Päätöksentekoon tuodaan rohkeita uusia avauksia tuottavuuden kehittämiseksi. Toteutetaan tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä ja toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kaupunkitasoinen vuosikatteen kasvu max. 1,4%. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Matalankynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen: Kuopion psykiatrian keskuksen 5 sairaanhoitajan osallistuminen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan tiimityöhön. Nuorten pärjäämisen tuki - projektin tuottamat hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset lasten ja erityisesti nuorten (mielenterveys)palveluissa./ mtp KYSin tuottavuusohjelma/ psykiatria: sairaansijojen vähentäminen ja avohoidon tehostaminen./ mtp (etenee suunnitellusti) Terveyskeskuksen sairaanhoitajien työpanoksen tarkoituksenmukaista kohdentumista ja toimintaa osana terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan tiimejä on kehitetty. (etenee suunnitellusti) KYS:n muiden pkl:n tuottamaa psykiatrista avohoitoa on siirretty Kuopion psykiatrian keskuksen tehtäväksi (akuuttityöryhmä ja osa yleissairaalapsykiatrian pkl:n toiminnasta). Tehostun avohoidon työryhmä toimii myös viikonloppuisin. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma

118 118

119 Mittaristo Avainprosessi: Avohoidon palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Vastaanottopalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Lääkärikäynnit aluevastaanotolla Lääkärikäynnit yhteispäivystyksessä Yöpäivystyskäynnit, ostopalvelut Hoitohenkilöstökäynnit Suun terveydenhuollon palvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Terveydenhoitopalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Kuntoutuspalvelut Bruttokustannukset Henkilöstömittarit Toimintatuotot Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Avohoidon palvelut Kokonaistyöaika (htv) 441,0 482,5 269,5 Avohoidon palvelut Tehty työaika (htv) 354,6 383,8 211,9 Avohoidon palvelut Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv) 18,2 19,0 17,3 Avainprosessi: Sairaalapalvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Poliklinikka Bruttokustannukset Toimintatuotot Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla Osastohoito Bruttokustannukset Toimintatuotot Asiakkaiden lkm, omat sairaansijat *) Hoitopäivät, oma osastohoito Asiakkaiden lukumäärä (=hoidetut) Kotiutustiimi Bruttokustannukset Toimintatuotot Hoitopäivät Asiakkaiden lukumäärä Kotisairaala Kotisairaalahoitopäivät Kotisairaala asikkaiden lukumäärä Sairaalapalveluiden tukipalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Henkilöstömittarit Sairaalapalvelut Kokonaistyöaika (htv) 253,9 267,8 150,3 Sairaalapalvelut Tehty työaika (htv) 207,6 217,0 121,0 Sairaalapalvelut Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv) 19,4 13,7 17,5 *) asikaspaikkojen lukumäärä saakka, 187 paikkaa alkaen 119

120 Avainprosessi: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Lasten mielenterveyspalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Nuorten mielenterveyspalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Aikuisten mielenterveyspalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Käyntien lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä Päihdepalvelut Bruttokustannukset Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tukipalvelut Henkilöstömittarit Toimintatuotot Bruttokustannukset Toimintatuotot Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kokonaistyöaika (htv) 59,9 66,0 35,7 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tehty työaika (htv) 46,5 52,8 27,6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv) 23,4 14,7 17,4 Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Terveydenhuollon tukipalvelut Bruttokustannukset Toimintatuotot Erikoissairaanhoito Bruttokustannukset Toimintatuotot Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2014 TA /2015 Terveydenhuollon palvelualue yhteensä Bruttokustannukset Toimintatuotot

121 Isäntäkuntapalvelut Tuusniemen perusterveydenhuolto Kuopion kaupungin terveydenhuolto on vuodesta 2009 lähtien järjestänyt Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon yhteistyösopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kuopion kaupunki on huolehtinut Tuusniemen kunnan väestön tarvitsemien lakisääteisten terveydenhuollon piiriin kuuluvien palvelujen sekä yhteisesti sovittavien muiden palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Lääkärin vastaanottopalvelut ovat toteutettu suunnitellussa laajuudessa, mutta toinen virkalääkäri on hoidettu ostopalveluna. Toinen lääkärivirka on tulossa auki yhdessä Riistaveden viran kanssa. Terveyskeskuksen yhteydessä oleva vuodeosasto on toiminut entiseen tapaan. Kuopio ostaa Tuusniemeltä osastopaikkoja. Tuusniemen neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut on tuotettu Kuopiossa hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Henkilöstöllä (kaksi terveydenhoitajaa) on Tuusniemellä ollut yhteinen lähiesimies muun perusterveydenhuollon hoitohenkilöstön kanssa. Lääkärityö on tuotettu paikallisten lääkäreiden toimesta, joilla on oma paikallinen työnjohto. Kuntoutuspalvelu on toteutettu käyttösuunnitelman mukaisesti. Täydentäviä matalan kynnyksen palveluita on kehitetty yhteistyössä TERVIS -hankkeen ja Terve Kuopio Kioskin kanssa. Suun terveydenhuollossa on yksi virassa oleva hammaslääkäri, joka tekee töitä 30h/vk. Tuusniemellä on käynyt n. yhden päivän viikossa vuokrahammaslääkäri, joka ensisijaisesti hoitaa Nilsiän toista hammaslääkärin virkaa. Nykyinen ostopalvelusopimus päättyy elokuun loppuun ja uusi hankintasopimus on allekirjoitusta vailla. Yksi uusi vuokrahammaslääkäri tulee Nilsiään ja tarpeen mukaan hän tulee käymään Tuusniemellä. Hoitotakuu suun terveydenhuollossa toteutuu. Akuuttitilanteissa ajan saa samalle päivälle ja tällä hetkellä kiireettömän hoidon ajan saa kahden viikon sisään. Menot ovat toteutuneet taloussuunnitelman mukaisesti. Kuopion kaupunki on käyttänyt Tuusniemen terveyskeskuksen vuodeosastopalveluita ennakoitua enemmän. Kustannuksista puuttuu yleishallinnolliset erät, jotka kirjataan syksyn aikana. Toteutuneet kustannukset tasataan Tuusniemen ja Kuopion välillä tilinpäätöksen yhteydessä. Mittaristo Avainprosessi: Tuusniemen perusterveydenhuolto Tuote tai palvelu Mittarin nimi 1-7/ 2015 Vastaanottopalvelut Vastaanoton käynnit Vastaanoton asiakkaat Lääkärin vastaanottokäynnit Hoitajan vastaanottokäynnit Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon käynnit Terveydenhoidon asiakkaat

122 Tuote tai palvelu Mittarin nimi 1-7/ 2015 Suun terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuollon käynnit Suun terveydenhuollon asiakkaat 652 Kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen käynnit Kuntoutuksen asiakkaat 299 Vuodeosaston palvelut Asiakkaiden lkm, omat sairaansijat 28 Hoitopäivät Osastojen kuormitus % 85,0 Hoitojakson pituus, keskiarvo (vrk) 17,4 Asiakkaiden lukumäärä (=hoidetut) 317 Hoitojakso/ potilas Henkilöstömittarit 1-7/ 2015 Avohoidon palvelut Kokonaistyöaika 9,0 Tehty työaika 6,9 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kal. pv/htv 15,1 Suun terveydenhuollon palvelut Kokonaistyöaika 1,6 Tehty työaika 1,3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kal. pv/htv 1,2 Vuodeosaston palvelut Kokonaistyöaika 14,7 Tehty työaika 12,2 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kal. pv/htv 19,5 Tuusniemen perusterveydenhuolto Kokonaistyöaika 25,3 Tuusniemen perusterveydenhuolto Tehty työaika 20,5 Tuusniemen perusterveydenhuolto Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kal. pv/htv 16,7 122

123 Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa. Toimintatuottoja saadaan Oikeusministeriöltä 0,17 milj. euroa ja toimintakulut 0,3 milj. euroa tulevat toteutumaan talousarvion mukaisesti. 123

124 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginvaltuuston päätettävät kaupungin hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on valmistellut tilivuoden 2014 arviointikertomuksen, joka on käsitelty kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus valmistelee arviointikertomuksessa esille nostetuista kysymyksistä vastineet valtuustolle. Tarkastuslautakunta on aloittanut v koskevan arviointityön laatimansa työohjelman mukaisesti ja antaa valtuustolle väliarvioinnin syksyllä. Lautakunta on kokoontunut ajalla yhteensä 12 kertaa. Määrärahoihin sisältyi Maaningan kunnan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen kulut keväältä Menot toteutuvat ennusteen mukaan alle talousarvion. Toteumaan vaikuttaa tilintarkastuspalvelujen jakautuminen tarkastusvuoden aikana. Kaupungin vastuullinen tilintarkastaja on vaihtunut. BDO Audiator Oy on tehnyt asiasta ilmoituksen, joka on käsitelty tarkastuslautakunnassa ja lähetetty kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Vastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT, JHTT Tiina Lind. 124

125 Konsernipalvelu Kaupunginjohtajan Petteri Parosen katsaus ajalta Toiminta Vuoden alussa osaksi konsernipalvelua tuli Maaningan kuntaliitoksen myötä lomituspalvelu. Lomituspalveluja tuotetaan 16 kunnan ja kaupungin alueelle ja toiminnan maksaa Mela. Konsernipalvelun toiminta on vuoden ensimmäisellä seurantajaksolla edennyt suunnitelmien mukaan. Alkuvuonna toiminnassa ovat painottuneet normaali vuosikellon mukaisten työtehtävien (mm. tilinpäätös, henkilöstökertomus, tulevan vuoden talousarviovalmistelun käynnistäminen) lisäksi omistajaohjaukseen liittyvät selvittelyt, järjestelmäuudistukset sekä osallistuminen PoSote hankkeen selvityksiin. Uuteen kuntalakiin on perehdytty ja osallistuttu siitä järjestettyyn koulutukseen. Lisäksi on aktiivisesti seurattu uuden hallituksen linjauksia ja pyritty arvioimaan niiden vaikutuksia Kuopion kaupunkiin ja erityisesti kuntatalouteen. Konsernipalvelulle vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden suhteen on edetty pääsääntöisesti suunnitellun mukaisesti. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Konsernipalvelun toimintatuotot ovat ennusteen mukaan jäämässä n alle budjetoidun, mihin keskeisin syy on se, että painatuskeskuksen myyntituottotavoitteet ei ennusteta toteutuvan. Ero tavoitteeseen on tosin pienentynyt kevään tilanteesta. Toimintakate tulee kuitenkin ennusteen olemaan budjetin mukainen, sillä palkkakuluissa ja palvelujen ostoissa jäädään alle talousarvion. Kesäkuussa asetetun lisäsopeutuksen toteuttaminen on haasteellista, mutta siihen pyritään vielä loppuvuoden aikana. Konsernipalvelun avainprosessien toimintakatteiden toteutumaennusteet ovat talousarvion mukaiset työnantajapalvelua ja kaupunginkansliaa lukuun ottamatta. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta 1. Henkilöstö- ja tilakuluissa säästäminen, Etenee suunnitellusti. 2. Paperinkäytön ja tulostuksen sekä painatuksen vähentäminen kaupunkitasoisesti Etenee, tosin taloudellisia hyötyjä on odotettavissa aikaisintaan vuonna Ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen ja varhemaksujen pienentäminen Etenee suunnitellusti. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi on tehty suunnitelmallista työtä yhteistyössä Kevan kanssa. Kevan ammatillisen kuntoutuksen selvittelyssä on ollut 37 työntekijän asia (v vastaavana aikana 19). 4. Sähköisten palvelujen kehittäminen Kaupunkitasoisesti etenee selvitysvaiheella tuottavuushyödyt toteutuvat pitkällä aikajänteellä Maksuliikenne ja hr-prosessien osalta etenee suunnitellusti pienin askelin. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Konsernipalvelun sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi alkuvuoden aikana. Keskeisimpänä syynä ovat yksittäiset pitkät sairauspoissaolot, joihin työnantajana on vaikea vaikuttaa. Lomituspalvelun suurin sairastavuus heikentää kokonaisuutena konsernipalvelun sairastavuuslukuja. Hallinnon tehtävien sijaistukset on hoidettu tehtävien jakamisella. Eläkkeelle on jäänyt konsernipalveluista yhteensä yhdeksän henkilöä, joista 5 lomituspalveluista. Hallinnosta eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uutta työvoimaa. 125

126 Sisäisen tarkastajan ja turvallisuuspäällikön avoimeksi tulleet tehtävät on hoidettu väliaikaisilla järjestelyllä ja rekrytointi tapahtuu syksyn aikana. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Konsernipalvelun oman sisäisen valvonnan osalta ei ole raportoitavissa poikkeamia. Toiminta on ollut lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista. Tavoitteiden etenemistä seurataan säännöllisesti johtoryhmässä ja työyksiköissä. Taloutta johdetaan vastuullisesti ja toimitaan päätetyn talousarvion mukaisesti. Toimintaa kehitetään asiakaspalautteen ja CAF -arviointien perusteella. Sisäisen tarkastajan ja turvallisuuspäällikön tehtäviä hoidetaan väliaikaisratkaisuin, kunnes tehtävät saadaan vakituisesti täytettyä. Palvelujen taso on kuitenkin turvattu ja lainmukaista. 126

127 Kasvuohjelma VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Saavutettavuus ja logistiikka Kasvusopimukseen saadaan neuvoteltua saavutettavuuden kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen. Yritystonttien tarjonta Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen tonttivaranto. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Tuetaan kasvuohjelman toteutumisessa. Laaditaan seuraavat osayleiskaavaehdotukset: Pienen Neulamäki, Hepomäki, Keskusta sekä kaupan osayleiskaavaehdotus. (ei etene / ei alkanut) Suurten kaupunkien ja valtion välisen sopimuspolitiikan valmistelu on vielä kesken. On tuettu edunvalvontaa Kuopion pääsemiseksi MAL-sopimusten piiriin. (etenee suunnitellusti) Pienen Neulamäen luonnokset ovat olleet nähtävillä ja lausuntoihin on laadittu vastineet. Kaupan kaava ei ole alkanut, Hepomäen OAS ja luontoselvitykset on laadittu. Keskustan tarkastelualuetta on laajennettu (Mölymäki, Hatsala). Kulttuurihistoriallisten kohteiden selvitys on käynnissä. Kasvuohjelma Kasvuohjelma 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Kampus-alueen suunnittelu etenee, siten että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2018 ja vireillä olevat toimitilahankkeet ovat toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Osallistutaan Savilahden kampusalueen jatkosuunnitteluun. (etenee suunnitellusti) On osallistuttu suunnitteluun ja tuettu Savilahtiprojektin etenemistä.

128 Tuottavuusohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Asuntotonttien tarjonta Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin asunnon vuosittaisen rakentamisen. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Laaditaan Neulaniemen osayleiskaavaluonnos. (etenee suunnitellusti) Saatu palaute on käsitelty laadittavan luonnoksen pohjaksi Kasvuohjelma 128 Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Täydennysrakentamista Laaditaan Rauhalahden suunnataan kaupunginosiin, osayleiskaavaluonnos. joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. (etenee suunnitellusti) Luontoselvitykset tehty. Luonnos valmisteilla. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Kehitetään sähköistä asiointia. (etenee hitaasti tai osittain) Kuopion digitaalisen kehityksen toimintasuunnitelma on tehty ja ehdotettu sen mukaisiin toimiin ryhtymistä. Palvelujen asiakaslähtöisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Paikallisdemokratiamallin kehittäminen yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. Selvitetään osallistuvan budjetoinnin mallia (kuntalain muutos). (etenee suunnitellusti) Lähidemokratiamallin valmistelutyö on käynnissä ja kaupunginhallituksen asettamat työryhmät ovat aloittaneet työskentelyn.

129 Tuottavuusohjelma RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Hankintojen hallinta Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Istekin palvelusopimusten täydentäminen liitteineen. Vapautuvat tehtävät ja virat hoidetaan ensisijaisesti sisäisin tehtäväjärjestelyin edellyttäen, että tehtäväkokonaisuus ei kasva. Tiedossa olevaan eläköitymiseen varaudutaan etukäteen. Laaditaan korsernipalvelutasoinen henkilöstösuunnitelma. (etenee suunnitellusti) Palvelusopimuksien valmistelu on käynnissä. (etenee suunnitellusti) Henkilöstön yhteiskäyttöä on konsernipalvelun sisällä lisätty ja vapautuneita tehtäviin tehty tehtäväjärjestelyin. Tehty yhteistä henkilöstösuunnittelua. Sisäisen liikkuvuuden periaatteet on käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja tiedotettu esimiehille ja henkilöstölle. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Haetaan yhteinen tilaratkaisu konsernipalvelulle (työnantajapalvelu, kanslia, talous ja strategiapalvelu), siten että se on toiminta on yhteisissä tiloissa vuoden 2016 alussa. Tiivistetään tilankäyttöä siltä osin kuin se on mahdollista. (etenee suunnitellusti) Yhteisten tilojen valmistelutyö etenee ja tilatarpeista on laadittu yhteinen tilatarveselvitys. Selvitys laajennettu koskemaan myös MVA-yksikköä.Yhteisistä tiloista on laadittu yhteinen tarveselvitys. Tilakeskus on lisäksi laatinut kaupungintalon tiloista laskennallisen mitoitusperusteen siitä, kuinka paljon tiloihin voisi sijoittaa lisää työpisteitä. Valmistelutyö jatkuu edelleen.

130 130 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Tilikauden tulos Talous on tasapainossa valtuustokauden lopussa. Tuottavuuden kehittyminen Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Kehitetään edelleen toiminta-, henkilöstö-- ja taloustietojen raportointia ja suunnittelua (uusi johdon raportointi). Tuetaan palvelualueita ulkoisen rahoituksen saamisessa keskeisiin kehittämiskohteisiin. Vuoden 2015 henkilöstökoulutukseen sisällytetään talouskoulutusta sekä päättäjille että viranhaltijoille. Tuetaan esimiehiä talous- ja henkilöstötiedon tehokkaassa käyttämisessä kokonaisuuden hallinnassa ja johtamisessa (Tiedolla johtaminen) Parannetaan viestintää taloustilanteesta koko henkilöstölle Kehitetään maksuliikenneja HR-prosesseja yhteistyössä Kuhilaan kanssa. (etenee suunnitellusti) Tuottavuusohjelma SuunTa-strategia- ja raportointi työväline on otettu käyttöön. Talousraportoinnin (JoRa) rakentaminen uuteen Vegaan ole edennyt tavoiteaikataulun mukaisesti. Ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä on selvitetty mm. Savilahtiprojektin osalta ja tuettu neuvotteluissa. (etenee suunnitellusti) Talouskoulutuksen tarveselvitys on kesken. Palvelualueiden talouskoulutuksiin on annettu tukea. Talous- ja henkilöstötiedon hyödyntämisessä on tuettu esimiehiä. Tiedolla johtamisen seminaari järjestettiin kesäkuun alussa. Ostolaskujen sähköistyksessä asetettu tavoitetaso (75%) on saavutettu, myyntilaskuista edelleen peräti 80 % lähtee paperisena ja e-laskuun siirtyminen edellyttää aktivointitoimenpiteitä. Maksuliikenneprosessien kuvaus alkaa loppusyksystä. Yhteistyötä Kuhilaan kanssa tiivistetty mm. perintäprosessin osalta. Alitilittäjämalli ei ole edennyt. Tuottavuusohjelma

131 Vähennetään turhaa paperinkäyttöä optimoimalla tulostusta, siirtymällä sähköiseen kokouskäytäntöön. Tulostuksen hallinnasta pidetään infotilaisuus kaupungin johdolle elokuussa ja sovitaan toteutuksesta. Kriittinen menestystekijä 7. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky ja kustannustehokkuus Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuus ja tuottavuus Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma etenee suunnitellusti ja kustannuskehitys tukee kaupungin talouden tasapainottamistavoitetta. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Jatketaan SHP:n tuottavuushankkeessa sekä yhteistyötä muiden omistajatahojen kanssa. (etenee suunnitellusti) Osallistuttu SHP:n tuottavuusohjelman talousryhmän työskentelyyn. Servican tuottavuusryhmä on kokoontunut säännöllisesti seuraamaan Servican tuottavuuden kehitystä Tuottavuusohjelma 131 Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuus ja tuottavuus Jatketaan omistajaohjauksen vahvistamista. Jatketaan konserniohjeiden ja hyvän hallintotavan maastouttamista. Tarvittavien konsernirakenteen muutosten valmistelu tehdään omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. (etenee suunnitellusti) Järjestetty toukokuussa Konserni-iltapäivä, joka sai hyvää palautetta ja saman tyyppinen konserniyhteisöjen kokoontuminen järjestetään myös ensi vuonna. Matkailupalvelu on asetettu selvitystilaan. Vuokrataloyhtiöitä koskeva selvitys valmistui ja valmistelu jatkuu. Pysäköinti Oy:n järjestelyt viety loppuun.

132 132 Kriittinen menestystekijä 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Liikelaitosten ja konserniyhtiöiden tuottamien tukipalvelujen kustannuskehitys tukee kaupungin talouden tasapainottamistavoitetta. - Haetaan ratkaisut, joilla Servican talous saadaan terveelle pohjalle. Kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Servican tuottamien tukipalvelujen kustannusten hallinta ja toiminnan tuottavuuden kasvun seuraaminen Tilaajatoiminnan kehittäminen: - Kerätään arviointi ja vertailutietoa Servican tuottamien tukipalveluiden kustannuskehityksestä ja verrataan sitä edellisiin vuosiin sekä markkinoilla oleviin hintoihin. - Hinnankorotusvaatimukset pitää aina avata; mitkä kaikki tekijät vaikuttavat vaadittavaan hinnan korotukseen. Parannetaan poikkihallinnollisten tiimien (työnantaja-, hallinto- ja taloustiimit) yhteistyötä. Kehitetään konsernipalvelun keskinäistä työskentelyä. (etenee suunnitellusti) Tuottavuusohjelma Servican talousanalyysi teetetty ja oltu tiiviisti mukana Servican tuottavuuden kehittämisessä. Seurantaa ja tiedon tuottamista on kehitetty. (etenee suunnitellusti) Kehitetty yhteistä palaverikäytäntöä (valmisteleva konsernitiimi). Talousarvion ja henkilöstösuunnittelun valmistelulle on laadittu yhteinen ohje.

133 133