Kuopion kaupunki. Vuoden 2015 kuukausiseuranta (marraskuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Vuoden 2015 kuukausiseuranta (marraskuu) ja koko vuoden toteumaennuste

2 Sisällysluettelo 1. Talousarvion seuranta ja ennuste Henkilötyövuosien seuranta Sairaus ja tapaturmapoissaolot Palkkakulujen seuranta Ostopalvelut Kustannusten seuranta /asukas palvelualueittain Kustannusten seuranta /asukas avainprosesseittain Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Rahoituksen seuranta Talouden seuranta ja ennuste palvelualueittain Vetovoimaisuuden palvelualue...33 Kaupunkiympäristön palvelualue...34 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Yleishallinto Koko kaupungin talousennuste... 44

3 Talousarvion seuranta ja ennuste 2015 Ydinkaupungin toteuma 11/ 2015 Ydinkaupungin talouden seurantatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin Maaningan kuntaliitoksesta johtuen. Mikäli Kuopion vuoden 2014 talouden seurantatietoja korjattaisiin kuukausiraportoinnissa Maaningan vastaavilla tiedoilla, muodostuisi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava työmäärä kohtuuttomaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Tilanne on seurausta mm. Maaningan viimevuotisen toiminnan jakautumisesta ydinkaupungin ohella Kuopion eri liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, yhdistyneiden kuntien kirjaus ja seurantakäytäntöjen eroista sekä siitä, että Maaninka hankki viime vuonna sosiaali ja terveyspalvelut ostopalveluna Kuopion kaupungilta. Tulos ja rahoituslaskelman osalta vertailutaulukoissa on vuoden 2014 toteutumislukuina käytetty edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla Kuopion kaupungin toteumalukuja. Seurantateksteissä sekä vero ja valtionosuustaulukoissa on käytetty Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja lukuja, kun ne ovat olleet selvitettävissä kohtuullisella työpanoksella. Seurantatekstit sisältävät lisäksi arvioita siitä, miltä osin menojen ja tulojen kasvu on seurausta kuntaliitoksesta. Keskeiset tulot Verohallinto on tammi marraskuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 393 milj. euroa. Verokertymä on 23,7 milj. euroa ja 6,4 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä. Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuun verokertymään verrattuna se on 13,6 milj. euroa ja 3,6 % suurempi. Verotulojen toteutumaa selvitetään tarkemmin jäljempänä. Valtionosuuksia Kuopiolle on tilitetty 150 milj. euroa. Valtionosuudet ovat reilut 13 milj. euroa ja vajaat 10 % suuremmat kuin Kuopion vuotta aiemmat valtionosuudet. Tammimarraskuun valtionosuudet ovat 4,7 milj. euroa (3,2 %) suuremmat kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuotta aiemmin. Valtionosuuksien toteutumaa selvitetään myös jäljempänä tarkemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus on yhteensä reilut 37 milj. euroa (7,4 %) suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verorahoitus. Tammi marraskuun verorahoitus on 18,3 milj. euroa ja 3,5 % suurempi kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettu verorahoitus vuotta aiemmin. Toimintatuottojen kertymä on 128,9 milj. euroa, toteutuma on 86 % talousarviosta. Toimintatuottojen kokonaismäärä on 22,3 milj. euroa ja lähes 21 % suurempi kuin Kuopion kaupungin toimintatulot vastaavana aikana edellisenä vuonna. Kun huomioidaan Maaningan vaikutus toimintatuottoihin, noin 16 milj. euroa, toimintatuotot ovat kasvaneet reilut 6 milj. euroa (5 %). Pääosan muusta toimintatulojen kasvusta selittävät erot myyntivoittojen toteutumisessa vertailuvuosien välillä, avustus ja hankerahoituksen muutokset sekä toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset. Todettakoon, että joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on lisännyt toimintatuottoja 5,2 milj. euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 3

4 Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin toimintakulujen toteutuma tammi marraskuussa on 680,5 milj. euroa, toteutuma on 88,3 % talousarviosta. Kulujen määrä on 55,4 milj. euroa ja 8,9 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi menokertymä. Kun huomioidaan Maaningan kuntaliitoksen vaikutus toimintakuluihin, lähes 35 milj. euroa, toimintakulut ovat kasvaneet vajaat 21 milj. euroa (3,1 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulujen toteutuma on marraskuun lopussa 246 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 25,9 milj. euroa ja lähes 12 %. Palkkamenojen ja henkilötyövuosien kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Palvelujen ostoihin on tammi marraskuussa käytetty 303,3 milj. euroa. Tämän menolajin kulut ovat kasvaneet 22 milj. euroa ja vajaat 8 % viime marraskuusta. Pääosa po. menoista kertyy asiakaspalvelujen ostoista lähinnä terveydenhuollon palvelualueella. Kuntaliitoksen lisäksi toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet sekä henkilöstökuluihin että palvelujen ostoihin. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on lisännyt palvelujen ostoja 9,9 milj. euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toimintakate on 551,6 milj. euroa marraskuun lopussa, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana aikana oli 518,5 milj. euroa. Toimintakatteen toteutuma on 88,9 %. Toimintakate on siten 33,1 milj. euroa (6,4 %) heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate on heikentynyt reilut 14 milj. euroa (2,7 %). Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on marraskuun lopussa reilut 5 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu 10,5 milj. euroa. Edellisvuotta korkeampi taso johtuu Kuopion Energia Oy:n kaupungille maksamasta antolainan korosta. Korkoja muita rahoituskuluja on 5,2 milj. euroa. Vuosikate marraskuulta on 13,2 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 10,7 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 14,9 milj. euroa, poistot ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Satunnaisia tuottoja on kertynyt 0,3 milj. euroa, viime vuonna vastaavana aikana satunnaisia tuottoja oli 1,5 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikauden tulos marraskuulta on alijäämäinen 1,4 milj. euroa, vuotta aikaisemmin tilikauden tulos oli alijäämäinen 3 milj. euroa. Tilikauden alijäämä oli samoin 1,4 milj. euroa, vastaavana aikana viime vuonna se oli 3 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste Palvelualueet ennustavat vuoden 2015 toimintatuottojen yhteismääräksi 147 milj. euroa, mikä on 0,4 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa, mutta 2,9 milj. euroa vähemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintatuottojen tilinpäätösennuste on 1,1 milj. euroa pienempi kuin lokakuun ennusteessa, johtuen lomituspalvelujen arvioitua alhaisemmasta tuottokertymästä. Toimintatuottojen tilinpäätösennuste on 25,9 milj. euroa suurempi kuin Kuopion v tilinpäätöksessä. Kun kuntaliitoksen arvioitu vaikutus toimintatuottoihin on noin 17,5 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset toimintatuotot ennusteen mukaan reilut 8 milj. euroa (noin 6 %) viime vuodesta. 4

5 Toimintatuottoennusteiden suurimmat poikkeamat muutettuun talousarvioon nähden ovat konsernipalvelussa ja kaupunkiympäristön palvelualueella. Konsernipalvelussa toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa budjetoitua vähemmän, joka aiheutuu pääosin lomituspalvelussa lomituspäivien vähentymisen vuoksi (nettositova yksikkö). Kaupunkiympäristön palvelualueella toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 0,8 milj. euroa talousarviota vähemmän, koska joukkoliikenteen lipputulokertymän arvioidaan alittuvan talousarviosta. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella toimintatuottojen arvioidaan alittuvan talousarviosta 0,4 milj. euroa, mikä aiheutuu pääosin liikuntapaikkojen talousarviota pienemmästä tuloennusteesta. Muiden palvelualueiden toimintatuottoennusteet ovat likimain talousarvion mukaisia. Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintakulujen määrästä päätyvät 763,6 milj. euroon, jolloin toimintakulut alittuvat 0,8 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja 7,2 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluennuste on 4,9 milj. euroa pienempi kuin lokakuun ennusteessa. Suurimmat poikkeamat lokakuun ennusteeseen nähden ovat konsernipalvelussa 2,2 milj. euroa ja perusturvan palvelualueella 1,6 milj. euroa. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 70,8 milj. euroa ja noin 10 %. Kun arvio kuntaliitoksen menovaikutuksista on noin 38 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset menot ennusteen mukaan laskennallisesti vajaat 33 milj. euroa ja noin 4,5 % viime vuodesta. Ennusteiden mukaista korjattuakin toimintakulujen kasvuprosenttia voidaan pitää korkeana. Tilinpäätösennusteissa toimintakulut alittuvat muutettuun talousarvioon nähden kaikilla palvelualueilla. Suurimmat alitukset talousarvioon nähden ovat konsernipalvelussa 2,2 milj. euroa, kaupunkiympäristön palvelualueella 2 milj. euroa ja perusturvan palvelualueella 1,6 milj. euroa. Konsernipalvelussa toimintakulujen talousarviota alhaisempi toteutumaennuste aiheutuu pääosin lomituspalvelussa (nettositova yksikkö). Kaupunkiympäristön palvelualueella säästöä syntyy sekä palveluiden ostoissa että henkilöstömenoissa. Perusturvan palvelualueella toimintakulut alittuvat eniten aikuissosiaalityön palveluissa, 2,5 milj. euroa, missä merkittävin yksittäinen erä on toimeentulotukimenoissa, 1,4 milj. euroa. Palvelualueiden toimintakatteen tilinpäätösennuste on 616,6 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ja 4,2 milj. euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakate heikkenee ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 44,9 milj. euroa (4,2 %). Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate heikkenee reilut 24 milj. euroa ja 4 % tilinpäätösennusteen mukaan. Myös toimintakatteen prosentuaalista muutosta voi pitää korkeana. Verotuloennustetta on korotettu touko ja heinäkuun ennusteisiin yhteensä 2,9 milj. eurolla 426,6 milj. euroon. Valtionosuusennuste on ministeriöiden tekemien päätösten perusteella 163,7 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa yli budjetoidun. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä kuluvan vuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan toteutuvan 1 milj. euroa talousarviota pienempinä, 6,2 milj. euron suuruisina. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaan reilut 12 milj. euroa. 5

6 Ydinkaupungin vuosikate on ennusteen mukaan 2 milj. euroa, kun se muutetussa talousarviossa on 10,3 milj. euroa. Poistojen arvioidaan toteutuvan 17,7 milj. euron suuruisina, joka on 1,5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Poistot on tarkistettu vuoden 2014 tilinpäätöksen tasearvoilla. Poistoissa on otettu huomioon vuoden 2015 investointien arvioitu vaikutus. Satunnaisia tuottoja on arvioitu kertyvän 0,3 milj. euroa, kun talousarviossa niiden määrä oli 3 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikauden tulokseksi muodostuu tilinpäätösennusteen mukaan 19,4 milj. euroa, joka on 4,1 milj. euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu samoin 19,4 milj. euroa. Tilikauden tulos ja alijäämä ovat 1,1 milj. euroa parempia kuin lokakuun ennusteessa. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 0,5 milj. euroa. Ennustettu ylijäämä on 0,4 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Ylijäämäennuste alkuperäiseen talousarvioon nähden on heikentynyt Kuopion Vesi Liikelaitoksella 0,3 milj. euroa ja tilakeskuksella 0,1 milj. euroa. Muiden liikelaitosten ja taseyksiköiden ennusteet ovat lähes talousarvion mukaiset. Ennuste koko kaupungin vuoden 2015 alijäämäksi on 18,9 milj. euroa, kun muutetun talousarvion mukainen alijäämä oli 22,6 milj. euroa. Koko kaupungin alijäämäennuste on siten 3,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuoden 2015 määrärahamuutostarpeiden tarkastelu palvelualueilla Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin. Verrattaessa kaupunginvaltuuston vuoden 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl. Maaninka) toimintakatetta vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostui 4,0 % ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa. Muutosta voi pitää korkeana sekä vuoden 2015 talousarviossa päädyttyyn 2,2 %:n kasvuun suhteessa talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olleeseen toimintakate ennusteeseen nähden. Maaliskuun kuukausiraportoinnin tilinpäätösennusteista oli nähtävissä, että odotettua parempi vuoden 2014 tilinpäätös ei vaikuttanut palvelualueiden tilinpäätösennusteisiin. Maaliskuun kuukausiraportin jälkeen palvelualueet laativat toukokuussa selvitykset, onko vuoden 2015 osalta saavutettavissa talousarviota parempi tulos. Johtopäätöksenä palvelualueiden laatimista selvityksistä oli, että vuonna 2014 talousarvioon nähden toteutuneet säästöt olivat pääosin kertaluonteisia ja mahdolliset pitkävaikutteiset säästöt on huomioitu talousarvion laadinnassa. Lisäksi selvityksissä todettiin, että kuluvan vuoden talousarvio sisältää kohdentamattomia sopeutustoimia, joiden saavuttaminen on haasteellista ja mittavat lisäsopeutustoimet voivat vaarantaa palvelutuotantoa. 6

7 Kaupunginhallitus päätti , että palvelualueet ja lautakunnat valmistelevat mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat toimenpiteineen ja vaikutusarviointeineen, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan 7,1 milj. euroa paremmaksi kuin talousarviossa Tällöin ydinkaupungin sopeutetuksi toimintakatteeksi tulee 610,7 milj. euroa. Valtionosuuspäätösten perusteella tämän vuoden valtionosuudet toteutuvat 2 milj. euroa talousarviota suurempina. Korkokulut olivat noin 0,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä pienemmät toukokuussa laaditun ennusteen mukaan. Koko kaupungin osalta arviolta 1 milj. euroa tulosparannustavoitteesta oli osoitettavissa liikelaitoksille ja taseyksiköille. Siten tulosparannustavoite oli yhteensä 10,6 milj. euroa. Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuottavuusohjelma uudistetaan em. suunnitelmia hyödyntäen talven aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat hahmottua. Palvelualueiden mennessä valmistelemat sopeutusesitykset olivat toimintakatetasolla yhteensä 2,5 milj. euroa, joten esitykset jäivät 4,6 milj. euroa alle tavoitteena olleesta 7,1 milj. eurosta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviomuutokset vuodelle Tuloarvioiden muutokset kasvattavat ydinkaupungin talousarvion toimintatuottoja 4,4 milj. euroa ja määrärahamuutokset kasvattavat toimintakuluja 7,5 milj. euroa. Siten toimintakate heikkenee alkuperäiseen talousarvioon nähden 3,0 milj. euroa. Talousarviossa ydinkaupungin tilikauden tulos muodostuu 23,5 milj. euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen ydinkaupungin talousarvio oli laadittu 22,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Koko kaupungin tulos puolestaan muodostuu 22,7 milj. euroa alijäämäiseksi, kun koko kaupungin alkuperäinen talousarvio oli laadittu 21,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Marraskuun kuukausiraporttien tilinpäätösennusteiden mukaan ydinkaupungin toimintakate on parantunut alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,2 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon nähden 4,2 milj. euroa. Tilinpäätösennusteessa toimintakate on 5,9 milj. euroa heikompi kuin sopeutettu talousarvio. Tilinpäätösennusteiden mukaan vetovoimaisuuden ja kaupunkiympäristön palvelualueet saavuttavat toimintakatteen sopeutukselle asetetut tavoitteet. Heikoimmin sopeutustavoitteessa ovat onnistuneet perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet, sillä perusturvan palvelualueen toimintakate ennuste on 3,3 milj. euroa ja terveydenhuollon palvelualueen 5,2 milj. euroa heikompi kuin sopeutettu talousarvio. Tulosparannustavoite ei toteudu liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta, sillä niiden osalta ennuste on 1,4 milj. euroa tavoitetta heikompi. Valtionosuuksien ja korkokulujen osalta tulosparannustavoitteet toteutuvat. Yhteensä 10,6 milj. euron tulosparannustavoitteesta toteutuu 4 milj. euroa. 7

8 Kasvun ja oppimisen palvelualueella 0,5 milj. euron lisäsopeutustavoite pyritään saavuttamaan ja palvelualue jatkaa aktiivisesti pysyvien toiminnallisten muutosten etsimistä ja läpivientiä tuottavuuden parantamiseksi. Perusturvan palvelualueella kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa Vaalijalan laitoshoidon purkamiseksi suunniteltu palvelukotihanke on viivästynyt, koska ARA ei ole hyväksynyt rakennussuunnitelmia. Lapsiperhepalveluiden uuden vastaanottoyksikön käynnistyminen on vähentänyt lyhytaikaisten ostopalvelusijoitusten tarvetta. Työttömyystilanteen edelleen heikennettyä on vuodelle 2016 valmisteltu laaja toimenpidesuunnitelma. Erityisryhmien asumisen kriisin purkamiseksi on käynnistynyt arviointi tukiasumisen vaihtoehtojen lisäämiseksi. Talousarvion 2015 toimintakatteen parantaminen Tilanne TA TA + Tamu Sopeutustavoite toimintakate toimintakate Sopeutettu TA TPE 11/2015 Ennuste heikompi( ) parempi(+) kuin TA Ennuste heikompi( ) parempi(+) kuin sopeutettu TA Vetovoimaisuuden pa 4,89 4,63 0,30 4,59 4,30 0,59 0,29 Kaupunkiympäristön pa 3,91 0,62 1,00 2,91 0,55 4,46 3,46 Hyvinvoinnin edistämisen pa 34,70 35,06 0,20 34,50 34,95 0,25 0,45 Kasvun ja oppimisen pa 178,29 178,04 0,50 177,79 177,94 0,35 0,15 Perusturvan pa 156,55 159,54 2,00 154,55 157,82 1,27 3,27 Terveydenhuollon pa 220,36 223,90 2,20 218,16 223,34 2,98 5,18 Konsenripalvelu 5,47 5,41 0,10 5,37 5,40 0,07 0,03 Yleishallinto 13,15 13,16 0,80 12,35 12,95 0,19 0,61 Tarkastustoimi 0,31 0,31 0,00 0,31 0,29 0,03 0,03 Vaalit 0,15 0,15 0,00 0,15 0,13 0,02 0,02 Toimintakate yhteensä 617,79 620,81 7,10 610,69 616,57 1,22 5,88 Liikelaitokset ja taseyksiköt yht. 0,90 0,90 1,00 1,90 0,50 0,40 1,40 Valtionosuudet 161,50 163,60 2,00 163,50 163,70 2,20 0,20 Korkokulut 7,20 6,20 0,50 6,70 6,20 1,00 0,50 Tulosparannus yhteensä 10,60 458,57 4,02 6,58 Toimintakatteen osalta ennuste on 1,2 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen TA 2015 ja 5,9 milj. euroa heikompi kuin sopeutettu TA. Ennusteen mukaan sopeutustavoitteesta toteutuu 4 milj. euroa, 6,6 milj.euroa jää toteutumatta. Heikoimmat toimintakate ennusteet ovat perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Vetovoimisuuden palvelualue ja kaupunkiympäristön palvelualue saavuttavat sopeutetun talousarvion ennusteessaan. Ennusteet liikelaitosten ja taseyksiköiden, ovat heikommat kuin sopeutettu talousarvio edellyttää. Sopeutustavoite toteutuu ennusteen mukaan valtionosuuksissa ja korkokuluissa. 8

9 Väestönmuutokset tammi lokakuu 2015 Kuopion tammilokakuun väestönmuutos 832 henkeä Kuopion ennakkoväkiluku lokakuun 2015 lopussa oli Väestönmuutos tammilokakuulta oli 832 henkeä. Luonnollinen väestönmuutos jäi edellisvuotta pienemmäksi. Muuttovilkkaus säilyi korkealla ja nettomuutto 630 on hyvällä tasolla, vaikka ei ylläkään huippuvuoteen Vuonna 2014 Kuopion väestönkasvu oli 1176 henkeä, 1,1 %. Kuopion ennusteen mukaan kasvua olisi lähivuosina noin 1200 henkeä vuodessa. Lokakuun lopun tiedon mukaan kasvu näyttää jäävän asukkaaseen tänä vuonna. Kuopion seudun ennakkoväkiluku oli syyskuun 2015 lopussa , josta Siilinjärven väestömäärä oli henkeä. Kuopion seudun väestönmuutos tammilokakuussa oli 916 henkeä Väestömuutosten kuukausikertymät Kuopiossa vuosina henkilöä Väestönmuutokset tammisyyskuu, Kuopio Lähde: Tilastokeskuksen ennakkotiedot, Maaninka mukana Kuopion kaupunki, talous ja strategiapalvelu, tieto ja controllerpalvelu Kuopion väestönmuutokset tammilokakuussa Syntyneiden enemm. Siirtolaisuus (netto) 0109/2014 sis. Maaninka Muuttovoitto/tappio VUOSI YHTEENSÄ 0109/2015 Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönmuutos Tulomuutto Lähtömuutto Muuttovoitto/tappio Siirtolaisuus (netto) Muuttoliike yhteensä Väestönmuutos yhteensä /2015

10 Työttömyys lokakuun lopulla 2015 Kuopion työttömyys Kuopion työttömyysaste oli 13,1 % lokakuun lopussa. Työttömänä oli noin 6950 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä noin Työttömien määrä lisääntyi vain lievästi (0,8 %) syyskuusta lokakuuhun. Kuopiossa oli 991 avointa työpaikkaa lokakuun lopussa, mikä on noin 200 enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan työttömyysaste oli 12,8 %. Kuopion seudulla oli 7887 työtöntä ja työttömyysaste oli 12,4 %. Siilinjärven työttömyysaste oli 9,0 %. Kaupunkien välisessä vertailussa Kuopion työttömyysaste oli viidenneksi matalin lokakuun lopussa. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa lokakuussa 2015 % Koko maa 12,8 % 19,4 15,0 16,016,0 16,216,216,4 17,3 17,7 10,210,3 11,6 12,0 13,1 Kuopion työttömyys Muutos Muutos% Työttömyysaste 12,1 13,1 1 %yks Työttömiä yht % Miehet % Naiset % Nuorisotyöttömiä (alle 25v.) % Ulkomaalaiset työttömät % 50 vuotta täytt. työttömiä % Pitkäaikaistyöttömiä % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Työttömyysaste Kuopiossa 2014 ja , Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö Kuopion kaupunki, talous ja strategiapalvelu, tieto ja controllerpalvelu 10 Päivitetty 11/2015

11 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA + TAMU TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 15/ TA 15/ Tot 15/ Tot % TP 14 TPE Tot 14 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 33,2 53,5 50,3 51,3 % 6,1 % 26,6 44,9 68,7 % 83,9 % Maksutuotot 35,8 37,1 36,5 1,9 % 1,6 % 32,4 33,5 3,6 % 90,5 % Tuet ja avustukset 24,8 26,2 26,7 7,4 % 1,9 % 22,0 24,6 12,1 % 94,1 % Vuokratuotot 19,7 20,3 20,8 5,7 % 2,6 % 18,8 20,1 7,1 % 99,2 % Muut toimintatuotot 7,6 12,9 12,8 68,1 % 1,1 % 6,8 5,7 16,4 % 44,1 % TOIMINTATUOTOT 121,1 149,9 147,0 21,4 % 2,0 % 106,6 128,9 20,9 % 86,0 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 181,6 205,7 204,5 12,6 % 0,6 % 165,6 185,9 12,3 % 90,4 % Henkilösivukulut Eläkekulut 49,2 53,3 54,2 10,3 % 1,8 % 45,1 49,3 9,3 % 92,5 % Muut henkilösivukulut 10,5 12,5 12,0 13,5 % 4,1 % 9,3 10,8 15,5 % 86,5 % Henkilöstökulut yhteensä 241,3 271,4 270,7 12,2 % 0,3 % 220,1 246,0 11,8 % 90,6 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 213,2 227,7 228,2 7,0 % 0,2 % 191,0 201,8 5,7 % 88,6 % Muiden palvelujen ostot 101,8 121,1 117,9 15,8 % 2,7 % 90,3 101,4 12,4 % 83,8 % Palvelujen ostot yhteensä 315,0 348,8 346,1 9,9 % 0,8 % 281,3 303,3 7,8 % 86,9 % Muut toimintakulut yhteensä 136,5 150,5 146,8 7,5 % 2,5 % 123,7 131,3 6,1 % 87,2 % TOIMINTAKULUT 692,8 770,7 763,6 10,2 % 0,9 % 625,1 680,5 8,9 % 88,3 % TOIMINTAKATE 571,7 620,8 616,6 7,8 % 0,7 % 518,5 551,6 6,4 % 88,9 % Verotulot 405,7 423,7 426,6 5,1 % 0,7 % 369,3 393,0 6,4 % 92,8 % Valtionosuudet 149,1 163,6 163,7 9,8 % 0,1 % 136,5 150,0 9,9 % 91,7 % Rahoitustuotot ja kulut 1,4 5,1 6,2 339,1 % 20,8 % 0,3 5,3 1449,4 % 103,4 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 25,1 18,1 18,1 28,0 % 0,0 % 23,0 16,6 28,0 % 91,7 % VUOSIKATE 9,6 10,3 2,0 120,8 % 80,6 % 10,7 13,2 23,6 % 128,4 % Suunn.mukaiset poistot 17,9 16,2 17,7 1,2 % 9,3 % 15,2 14,9 2,3 % 91,7 % Satunnaiset tuotot 126,0 3,0 0,3 99,8 % 91,0 % 1,5 0,3 81,7 % 9,0 % Satunnaiset kulut 1,3 TILIKAUDEN TULOS 116,4 23,5 19,4 116,7 % 17,3 % 3,0 1,4 55,1 % 5,8 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 116,4 23,5 19,4 116,7 % 17,3 % 3,0 1,4 55,1 % 5,8 % 11

12 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteuma palvelualueittain TA + TAMU TPE Toteuma Ta:n tot Toteuma Muutos 11 % 11 % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue 4,6 4,3 3,8 81,8 4,1 7,2 Kaupunkiympäristön palvelualue 0,6 0,6 3,2 520,5 1,6 98,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 35,1 35,0 31,1 88,7 29,9 4,0 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,0 177,9 160,1 90,0 150,6 6,3 Perusturvan palvelualue 159,5 157,8 136,7 85,7 126,5 8,0 Terveydenhuollon palvelualue 223,9 223,3 201,1 89,8 188,3 6,8 Muu kaupunki 19,0 18,8 15,7 82,4 17,5 0,0 Vaalit 0,2 0,1 0,1 86,9 0,1 12,2 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 83,7 0,3 3,5 Konsernipalvelu 5,4 5,4 4,3 79,9 4,9 11,2 Yleishallinto 13,2 13,0 11,0 83,3 12,2 10,3 KAUPUNKI YHTEENSÄ 620,8 616,6 551,6 88,9 518,5 6,4 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2015 TA + TAMU TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE MARRASK. milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 4,6 4,3 4,3 0,0 0,3 Kaupunkiympäristön palvelualue 0,6 0,8 0,6 1,3 1,2 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 35,1 35,0 35,0 0,1 0,1 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,0 178,3 177,9 0,3 0,1 Perusturvan palvelualue 159,5 159,6 157,8 1,8 1,7 Terveydenhuollon p palvelualue 223,9, 224,1, 223,3, 0,7, 0,6, Vaalit 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu 5,4 5,4 5,4 0,0 0,0 Yleishallinto 13,2 12,4 13,0 0,5 0,2 KAUPUNKI YHTEENSÄ 620,8 620,3 616,6 3,7 4,2 12

13 HENKILÖTYÖVUOSIEN JA PALKKAKULUJEN SEURANTA HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA YDINKAUPUNKI MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN HTV TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS *) KUNTA MUUTOS 11/ / /2015 LIITOKSEN HTV HTV HTV VAIKUTUS % Vetovoimaisuuden palvelualue 32,5 30,6 1,9 6 % Kaupunkiympäristön palvelualue 173,2 174,1 0,9 2,8 1 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 367,1 368,8 1,7 4,1 0 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 1947,6 2047,7 100,1 88,6 5 % Perusturvan palvelualue 984,1 1148,1 164,0 76,1 17 % Terveydenhuollon palvelualue 693,1 712,2 19,1 15,6 3 % Tarkastustoimi 1,8 1,8 0,0 0 % Konsernipalvelu, ilman lomituspalvelua 66,4 66,2 0,2 1,4 0 % lomituspalvelu 209,2 209,2 209,0 Yleishallinto 9,7 10,6 0,9 9 % YHTEENSÄ 4275,5 4769,3 493,8 397,5 12 % LIIKELAITOKSET MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS KUNTA MUUTOS 11/ / /2014 LIITOKSEN HTV HTV HTV VAIKUTUS % Kuopion Vesi 74,4 76,0 1,6 2,8 2 % Kallaveden Työterveys 40,7 39,1 1,6 4 % Kuntatekniikkaliikelaitos 210,9 209,6 1,3 1 % YHTEENSÄ 326,0 324,7 1,3 2,8 0 % TASEYKSIKÖT MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS KUNTA MUUTOS 11/ / /2015 LIITOKSEN HTV HTV HTV VAIKUTUS % Pohjois Savon pelastustoimi 260,8 258,0 2,8 1 % Kuopion Tilakeskus 41,4 40,7 0,7 2 % Isäntäkuntapalvelut 133,8 40,0 93,8 91,7 70 % YHTEENSÄ 436,0 338,7 97,3 91,7 22 % KAIKKI YHTEENSÄ 5037,5 5432,7 395,2 308,6 8 % Lukuihin ei sisälly keskitetytsti työllisyysvaroin ja oppisopimusksella palkatut eivätkä kesätyöntekijät. HTV = palkallinen työaika ilman tehtyä lisä ja ylityötä Palkattomat keskeytykset vaikuttavat lukuihin htv:ia vähentävästi. *) KUNTALIITOKSEN VAIKUTUS = henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet/12 x seurantakuukausien määrä Muutos %:iin sisältyy kuntaliitoksen vaikutus 13

14 Ydinkaupungin henkilötyövuosikertymä on 493,8 htv suurempi kuin vastaavana aikana vuonna Henkilötyövuosimäärä on pienentynyt liikelaitoksissa yhteensä 1,3 htv ja taseyksiköissä 97,3 htv. Henkilötyövuosikertymän kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella. Kun muutoksesta eliminoidaan kuntaliitoksen arvioitu vaikutus (ilman lomituspalvelua), on henkilötyövuosien lisäys ydinkaupungissa noin 96,3 htv. Kuntaliitoksen arvioitu vaikutus perustuu Maaningan henkilöstösuunnitelmiin (=arvioon vakinaisten ja sijaisten henkilötyövuosien määrästä vuonna 2015). Henkilötyövuosien määrän vähennys: o vetovoimaisuuden palvelualueella 1,9 htv o kaupunkiympäristön palvelualueella 1,9 htv o hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella 2,4 htv o konsernipalvelussa 1,6 htv. Henkilötyövuosien määrän kasvu: o kasvun ja oppimisen palvelualueella + 11,5 htv o perusturvan palvelualueella + 87,9 htv o terveydenhuollon palvelualueella + 3,5 htv o yleishallinnossa 0,9 htv. Kuntaliitoksessa kaupungin palvelukseen siirtyi 347 vakinaista viranhaltijaa/työntekijää. Maaningalle isäntäkuntapalvelut tuottanut henkilöstö (99 vakinaista henkilöä ) integroitiin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden henkilöstöksi. Kuntaliitoksen johdosta palvelualueet ovat varautuneet vuoden 2015 talousarviossaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön 574,6 htv:n lisäykseen ja 17,854 M :n palkkamäärärahaan. Kuntaliitoksen lisäksi henkilötyövuosimäärän muutokseen vaikuttaa: Vetovoimaisuuden palvelualueella ja konsernipalvelussa o yritys ja elinkeinopalveluissa henkilöstömäärää on pystytty vähentämään kaksi (2) henkilöä, talous ja strategiapalvelussa kaksi (2) ja työnantajapalvelussa kaksi (2) henkilöä tehtävien uudelleenjärjestelyillä eläköitymisiä ja irtisanoutumisia hyödyntäen. Kaupunkiympäristön palvelualueella henkilötyövuosien muutos on henkilöstösuunnitelman mukainen. Kasvun ja oppimisen palvelualueella pääasiallisin kasvun syy on o päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu, jonka vuoksi on tammikuun alusta jouduttu palkkaamaan lisää 16 hoito ja kasvatustyöntekijää ja 5 avustajaa o myös kasvun ja oppimisen tuen palveluissa on henkilöstömäärän kasvua, joka johtuu uuden oppilas ja opiskelijahuoltolain uudesta henkilöstömitoituksesta. Perusturvan palvelualueella o Mäntykampuksen asumispalveluiden käyttöönotto , kotihoidon yöhoidon siirto omaksi toiminnaksi sekä Nilsiän vuodeosaston lakkauttaminen ovat lisänneet vanhus ja vammaispalveluiden henkilöstömäärää noin 70 henkilöä. Vanhusten hoivapalveluiden tukipalveluihin on alkaen palkattu geriatri. Lisäksi yksittäiset sisäiset henkilösiirrot ovat lisänneet vanhus ja vammaispalveluiden henkilöstömäärää muutamalla henkilöllä. 14

15 o toimintansa aloittaneeseen lapsiperhepalveluiden vastaanotto ja arviointiyksikköön on rekrytoitu 12 henkilöä sekä lastensuojelun eri tehtäviin 10 henkilöä. o Aikuissosiaalityön palveluihin on rekrytoitu yhdeksän (9) henkilöä: kaksi (2) palveluohjaajaa ja asunnottomien palveluihin kuntoutusohjaaja, etuuskäsittelyyn kolme (3) määräaikaista etuuskäsittelijää, työhön kuntouttaviin palveluihin kaksi (2) kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa ja aikuissosiaalityön tukipalveluihin toimistovahtimestari o Johdon tukipalveluihin on rekrytoitu kolme (3) henkilöä: valvontatarkastaja, määräaikainen taloussihteeri ja määräaikainen sosiaali ja potilasasiamies. Terveydenhuollon palvelualueella henkilötyövuosien lisäys johtuu mm. o Avohoidon palveluissa on akuuttivastaanotto aloittanut toimintansa ja sinne on tällä hetkellä palkattu seitsemän (7) hoitajaa. Vastaanottopalveluihin on lisätty vuoden 2015 aikana sijaisuuksiin aluehallintoviraston suosituksen johdosta neljä sairaanhoitajaa ja sairaalapalveluista Nilsiän osastolta on siirretty vastaanotolle osastonhoitaja tiimivastaavaksi alkaen. Suun terveydenhuoltoon on heinä syyskuun aikana palkattu uusia hammaslääkäreitä ja hammashoitajia yhteensä 9 henkilöä sekä vuoden alusta on täytetty apulaisosastonhoitajan tehtävä. Terveydenhoitopalveluihin on siirretty sairaalan poliklinikalta sairaanhoitaja alkaen. o Sairaalapalveluiden henkilöstömäärää on vähentänyt toteutunut Nilsiän vuodeosaston lakkauttaminen, jonka seurauksena 11 henkilöä siirtyi perusturvan hoivapalveluihin ja yksi (1) vanhusten palveluohjaukseen. Vastaavasti henkilöstömäärää lisää vastaanottopalvelujen 16 tekstinkäsittelijän siirto sairaalapalveluihin Sairaalapalveluiden poliklinikalta on siirtynyt yksi sairaanhoitaja alkaen terveydenhoitopalveluihin sekä yksi erikoislääkäri (gastro) alkaen ja toinen erikoislääkäri (reuma) alkaen Kysin palvelukseen. o Mielenterveys ja päihdepalveluissa on palkattu yksi sairaanhoitaja lisää sijaisuuksiin. o Terveydenhuollon tukipalvelujen henkilöstölisäys johtuu aloittaneesta kuntoutusjohtajasta, jonka palkka jakautuu puoliksi terveydenhuoltoon. Aiemmin hoivajohtajan palkka on kirjautunut kokonaan perusturvan tukipalveluihin. 15

16 SAIRAUS JA TAPATURMAPOISSAOLOT Ydinkaupungin sairauspoissaolot ovat kasvaneet 0,6 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden (0,4 kalpv/htv kun lomituspalvelun osuus eliminoidaan) ja tapaturmapoissaolot ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla (alentuneet 0,2 kalpv/htv kun lomituspalvelun osuus eliminoidaan). 16

17 PALKKAKULUJEN SEURANTA (ILMAN HENKILÖSIVUKULUJA) YDINKAUPUNKI MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Vetovoimaisuuden palvelualue % 94 % Kaupunkiympäristön palvelualue % 90 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue % 91 % Kasvun ja oppimisen palvelualue % 93 % Perusturvan palvelualue % 92 % Terveydenhuollon palvelualue % 90 % Tarkastustoimi % 83 % Konsernipalvelu % 90 % lomituspalvelu % Yleishallinto % 85 % YHTEENSÄ % 91 % LIIKELAITOKSET MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Kuopion Vesi % 89 % Kallaveden Työterveys % 96 % Kuntatekniikkaliikelaitos % 92 % YHTEENSÄ % TASEYKSIKÖT MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Pohjois Savon pelastustoimi % 89 % Kuopion Tilakeskus % 89 % Isäntäkuntapalvelut % 88 % YHTEENSÄ % KAIKKI YHTEENSÄ % Lukuihin ei sisälly keskitetysti työllisyysvaroin ja oppisopimuksella palkatut, kesätyöntekijät eikä luottamustoimipalkkiot ja tilille 4080 kirjattava muut palkkakustannnukset ja palkkiot eikä palkkojen oikaisuerät (=sairaus ja tapaturmavakuutuskorvaukset). Muutos %:iin sisältyy kuntaliitoksen vaikutus 17

18 Palkkakulujen kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella sekä kuukausipalkkaisen henkilöstön 20 euron yleiskorotuksella sekä tuntipalkkaisen henkilöstön perustuntipalkkojen yleiskorotuksella. Lisäksi marraskuun palkkojen yhteydessä toteutettiin Nilsiästä kuntaliitoksella siirtyneen henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi taannehtivasti lukien. Harmonisoinnin kustannusvaikutus työnantajamaksuineen vuonna 2015 on n euroa. Vuosibudjetissa 11 kuukauden ja lomarahojen osuus palkkamäärärahoista on noin 92 %. Ydinkaupungin palkkakulujen määrärahavarauksesta on käytetty 91 %. Ydinkaupungissa palkkakulujen osuus toimintakuluista (ilman erikoissairaanhoitoa) on 33,6 % ja henkilöstökulujen (sis. työnantajakulut) osuus 45,4 %. Kaupunkitasoiset ostopalvelumenot ovat kasvaneet noin 12,2 M. Ydinkaupungissa ostopalveluiden osuus toimintakuluista (ilman erikoissairaanhoitoa) on 30,4 %. 18

19 Toimintakulut / asukas TP / TA +TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 42, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 43, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 180, , , Perusturvan palvelualue 172, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 79, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

20 Henkilöstömenot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 11, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 18, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 101, , , Perusturvan palvelualue 55, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 42, , ,

21 Palvelujen ostot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 23, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 6, , ,03 54 Kasvun ja oppimisen palvelualue 29, , , Perusturvan palvelualue 75, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 23, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

22 Avainprosesseittain Toimintakulut / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 62, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 93, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 17, , , Vanhus ja vammaispalvelut 93, , , Lapsiperhepalvelut 27, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 44, , , Avohoidon palvelut 47, , , Sairaalapalvelut 22, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 8, , ,

23 Henkilöstömenot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 34, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 52, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 11, , , Vanhus ja vammaispalvelut 35, , , Lapsiperhepalvelut 7, , ,83 70 Aikuissosiaalityönpalvelut 7, , ,07 72 Avohoidon palvelut 23, , , Sairaalapalvelut 13, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

24 Palvelujen ostot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 6, , ,16 64 Perusopetus ja nuorisopalvelut 15, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 2, , ,21 20 Vanhus ja vammaispalvelut 44, , , Lapsiperhepalvelut 18, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 10, , , Avohoidon palvelut 14, , , Sairaalapalvelut 4, , ,33 48 Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

25 Verotulot 2015 Vuonna 2014 Kuopion verotulojen toteutuma oli 405,7 milj. euroa, kasvua 21,2 milj. euroa (5,5 %) vuodesta Tuloveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2014, korotuksen vaikutus oli noin 5 %. Kunnallisverotulojen kertymä oli 352,7 milj. euroa, jossa oli kasvua 17,4 milj. euroa (5,2 %). Ilman tuloveroprosentin nostoa kunnallisverotuoton kasvu olisi ollut vaatimatonta. Yhteisöverotulojen kertymä oli 19,2 milj. euroa, kasvua 2,1 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotulojen toteutuma oli 33,8 milj. euroa, missä oli kasvua 1,7 milj. euroa (5,3 %) vuoteen Vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut verotulot olivat 416,5 milj. euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa on verotulojen määräksi arvioitu 423,7 milj. euroa. Siten kasvua vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketuista verotuloista vuoden 2015 talousarvion verotuloarvioon on 7,2 milj. euroa (1,8 %). Kuopion kaupungin veroprosentteja ei korotettu vuodelle Vuodelta 2014 valmistuneen verotuksen mukaan kuopiolaisille (sisältää Maaningan) maksuunpannut kunnallisverot olivat 364,9 milj. euroa, 7,6 % edellisvuotta enemmän. Koko maan kunnallisverotuoton kasvu oli 3,7 %. Kun huomioidaan tuloveroprosenttien korotusten vaikutukset, Kuopion kunnallisverotuoton kasvu oli reilut 0,5 % korkeampi kuin koko maassa. Kuopion yhteisövero osuus vuonna 2014 oli 21,3 milj. euroa, missä on kasvua 16,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Koko maassa kuntien yhteisövero osuus kasvoi 13,9 %. Verotulojen kertymä marraskuussa oli 393 milj. euroa, missä on kasvua viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin verotuloihin 13,6 milj. euroa ja 3,6 %. Kunnallisverojen tilitykset ovat 334,9 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 8,3 milj. euroa (2,5 %) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteisöveron tilitykset ovat 20,5 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 1,4 milj. euroa (7,5 %) viime vuoteen verrattuna. Vuosi sitten yhteisöverotuottoon vaikutti tilitysjärjestelmän muutos. Yhteisöverokertymää kuluvana vuonna on kasvattanut toukokuussa yhteisöjen ennakon täydennysmaksujen odotettua suurempi kertymä. Kiinteistöveron kertymä on 37,5 milj. euroa, kasvua 3,9 milj. euroa (11,6 %) viime vuoteen verrattuna. Valtiovarainministeriön vero osasto esittää kuntien verovuoden 2015 ryhmäosuutta ansio ja pääomatuloista alennettavaksi ennakkoperinnässä käytetystä 61,48 prosentista 61,04 prosenttiin. Muutos tarkoittaa kunnille 124 milj. euron negatiivista oikaisua joulukuun tilitysten yhteydessä. Oikaisun vaikutus Kuopion kaupungille on noin 2,5 milj. euroa. Muutos johtuu siitä, että verovuoden 2014 lopullisten verotietojen perusteella pääomatuloihin liittyvien erien kehitys erosi jako osuuslaskennassa käytetyistä oletuksista. Joulukuun tilityksissä oikaistaan myös vuoden 2015 arvioituja kuntakohtaisia jako osuuksia, tämän oikaisun vaikutus Kuopin kaupungille on positiivinen 2,2 milj. euroa. 25

26 Suomen Kuntaliiton viimeisen koko maan kuntien verotuloennusteen mukaan, missä on huomioitu em. kuntien ryhmäosuuden oikaisu, verotulojen kasvuksi kuluvana vuonna arvioidaan 2,3 %. Ennusteen mukaan verotulojen kasvu koko maassa on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2014, jolloin verotulot kasvoivat 2,5 %. Ennusteen mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa kuluvana vuonna 1,5 %, yhteisöveron tuotto 8,1 % ja kiinteistöveron tuotto 6,5 %. Verotuloennuste on Kuntaliiton yhdessä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan verotulojen kehityksestä. Ennuste perustuu Verohallinnon maksuunpanotilastoon, tilityserittelyihin ja kiinteistötietoihin. Kuntaliiton kuntakohtaisessa verotuloennusteessa, missä on huomioitu em. kuntien ryhmäosuuden oikaisu ja kuntakohtaisen jako osuuden tarkistaminen, Kuopion verotulojen kokonaismääräksi kuluvana vuonna arvioidaan 426,3 milj. euroa. Kuntaliiton ennusteessa kasvu on 2,4 % vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin toteutuneisiin verotuloihin, mikä on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Kuntaliiton verotuloennusteessa verotulojen määrä on 2,6 milj. euroa korkeampi kuin talousarviossa. Sen sijaan tilinpäätösennusteeseen nähden Kuntaliiton verotuloennuste on lähes samansuuruinen, joka on 426,6 milj. euroa. Ennusteen mukaan tuloverotuotto on 367,9 milj. euroa (talousarviossa 366,7 milj. euroa), yhteisöverotuotto 21,2 milj. euroa (talousarviossa 20,0 milj. euroa) ja kiinteistöverotuotto 37,2 milj. euroa (talousarviossa 37 milj. euroa). Verovuodelta 2015 kiinteistöverojen maksuunpano kasvoi koko maassa edellisvuodesta reilulla 6 prosentilla miljoonaan euroon. Verohallinnon syyskuun alun tietojen mukaan Kuopion kaupungin maksuunpannut kiinteistöverot verovuodelta 2015 ovat 37,2 milj. euroa, missä on kasvua 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarviossa kiinteistöverotuotto on 37 milj. euroa, joten maksuunpantu määrä on talousarvion mukainen. Helmikuussa korkein oikeus antoi päätöksensä Kuopion kaupungin ja valtion väliseen kiistaan Kuopion kaupungin saamatta jääneistä kiinteistöveroista. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten hovioikeuden päätös jää voimaan. Päätöksen mukaan valtion tulee maksaa Kuopiolle kiinteistöveroja 1,4 milj. euroa, viivästyskorkoja 0,5 milj. euroa ja oikeudenkäyntikuluja 0,1 milj. euroa. Valtio on maksanut ko. summat helmikuussa ja maksettu kiinteistöverojen määrä kirjattiin helmikuussa kiinteistöverotuloihin. Ko. kiinteistöverojen määrä ei sisälly verovuodelta 2015 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotietoihin. Marraskuun seurantaraportissa verotulojen tilinpäätösennuste on pidetty ennallaan, jolloin verotulojen määräksi arvioidaan 426,6 milj. euroa. 26

27 VEROTULOENNUSTE 2015 TA TPE Ero Milj. % Kunnallisvero 366,7 367,2 0,5 0,1 % Yhteisövero 20,0 21,2 1,2 6,0 % Kiinteistövero 37,0 38,2 1,2 3,2 % Yhteensä 423,7 426,6 2,9 0,7 % TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Kunnallisvero 362,3 367,2 4,9 1,4 % Yhteisövero 19,7 21,2 1,5 7,6 % Kiinteistövero 34,4 38,2 3,8 11,0 % Yhteensä 416,4 426,6 10,2 2,4 % *) Sisältää Maaningan VEROTULOJEN MUUTOS Tammi marraskuu 2014 *) 2015 Muutos % Kunnallisvero 326,6 334,9 2,5 % Yhteisövero 19,1 20,5 7,5 % Kiinteistövero 33,6 37,5 11,6 % Yhteensä 379,4 393,0 3,6 % *) Sisältää Maaningan VEROTILITYSTEN MUUTOS

28 Valtionosuudet 2015 Vuoden 2015 alusta otettiin käyttöön uudistettu valtionosuusjärjestelmä. Uuden järjestelmän mukaan Kuopion valtionosuudet lisääntyvät 134 euroa/asukas. Koska valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on siirtymäkausi, niin kuluvana vuonna Kuopio saa 50 euroa/asukas enemmän valtionosuuksia uudistuksen myötä. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa suurin muutos entiseen järjestelmään verrattuna on verotuloihin perustuvassa tasauksessa. Kuopio saa sitä kuluvana vuonna 22,4 milj. euroa, kun vuoden 2014 vertailukelpoinen määrä oli 0,9 milj. euroa. Kuopion kaupungille maksetaan vuonna 2015 ministeriöiden päätösten mukaan peruspalvelujen valtionosuutta sekä opetus ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta yhteensä 163,7 milj. euroa. Tämä on 2,2 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden alkuperäisessä talousarviossa. Valtionosuudet ovat täsmentyneet talousarvion laadinnasta mm. yksikköhintojen ja indeksikorotuksen osalta. Talousarviomuutoksen jälkeen valtionosuuksien määrä on 163,6 milj. euroa. Kuukausiraportin valtionosuuksien tilinpäätösennusteeksi on merkitty em. päätöksien mukaisesti 163,7 milj. euroa. Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuonna 2014 olivat yhteensä 158,6 milj. euroa. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat siten reilut 5 milj. euroa viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja valtionosuuksia suuremmat. Marraskuun loppuun mennessä valtionosuuksia on tilitetty 150 milj. euroa, mikä on 4,7 milj. euroa (3,2 %) Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja valtionosuuksia enemmän. 28

29 Karttulan, Nilsiän ja Maaningan kuntaliitoksista maksettavat yhdistymisavustukset ja valtionosuusmenetyksen korvaukset käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä eikä tämän otsikon alla käsiteltyinä varsinaisina valtionosuuksina. Yhdistymisavustukset ovat kuluvana vuonna yhteensä 2,2 milj. euroa ja valtionosuusmenetyksien korvaukset yhteensä 5,5 milj. euroa. VALTIONOSUUSENNUSTE 2015 TA+TAMU TPE Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 171,7 171,8 0,1 0,1 % siitä verotulotasaus 22,4 22,4 0,0 0,0 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 8,1 8,1 0,0 0,0 % Yhteensä 163,6 163,7 0,1 0,1 % TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 170,2 171,8 1,6 0,9 % siitä verotulotasaus 0,9 22,4 21,5 2388,9 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 11,6 8,1 3,5 30,2 % Yhteensä 158,6 163,7 5,1 3,2 % *) Sisältää Maaningan VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS Tammi marraskuu 2014 *) 2015 Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 155,8 157,5 1,6 1,1 % siitä verotulotasaus 0,9 20,5 19,7 2263,9 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 10,6 7,5 3,1 29,4 % Yhteensä 145,3 150,0 4,7 3,3 % *) Sisältää Maaningan VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS

30 Pitkäaikaiset lainat 11/2015 Pitkäaikaisten lainojen määrä joulukuun lopussa oli 305,8 milj. euroa, lainojen määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 87,2 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 30,2 milj. euroa. Lainakanta vuoden 2014 lopussa oli euroa/asukas. Lainakanta sisältää Maaningalta siirtyneitä lainoja 5,3 milj. euroa. Kesäkuussa 2015 nostettiin 25 milj. euroa pitkäaikaista lainaa. Alkuperäisessä talousarviossa oli varattu 72 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen lisäykseen ja 41,1 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennykseen. Talousarviomuutokset käsiteltiin kaupunginvaltuustossa ja pitkäaikaisten lainojen lisäys pienennettiin 57 milj. euroon ja lyhennykset nostettiin 42 milj. euroon. Vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaan lainoja nostetaan 57 milj. euroa ja lyhennetään 42 milj. euroa. Lainakanta olisi vuoden lopussa 326,1 milj. euroa, joka on euroa/asukas. Lainakanta nousisi siten vuoden aikana 15,0 milj. euroa. Marraskuun lopun lainakanta on 306,7 milj. euroa, /asukas, lyhennyksiä on maksettu marraskuun loppuun mennessä 29,3 milj. euroa ja korkokustannukset ovat olleet 4,2 milj. euroa. PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS TP TPE Ero *) Milj. % Lainakanta ,7 311,1 62,3 25,1 % Lisäys 87,3 57,0 30,3 34,7 % Vähennys 30,2 42,0 11,8 39,2 % Lainakanta ,8 326,1 20,2 6,6 % /as /asukas ,3 % *) Lainakanta sisältää Maaningan lainat. 30

31 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2015 TA+TAMU TPE Lisäys 57,0 57,0 Vähennys 42,0 42,0 Lainakannan muutos 15,0 15,0 31

32 PALVELUALUEIDEN SEURANTA JA ENNUSTE Ydinkaupungin tilivelvolliset viranhaltijat: Kaupunginjohtaja palvelualuejohtajat asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, kaupunginsihteeri, konserniohjausjohtaja, lomituspalvelujohtaja o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumapalveluidenjohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja 32

33 Sulje Yhteenveto VETOVOIMAISUUDEN PALVELUALUE Toteuma: TammiMarraskuu Kausi 2015 Tili 2014 Tot.% 2015 TA:N Tot.% TP 2014 TA 2015 Tot.ennuste 2015 TA/Enn. Erotus TA/Enn. Tot.% Kasvu Enn./Ed.v MYYNTITUOTOT 41, , ,551 71,993 64,116 7, , TUET JA AVUSTUKSET 443, , , , ,710 1, , MUUT TOIMINTATUOTO Kasvu % 2, , , , ,286 9, , , TOIMINTATUOTOT 487, , , , ,112 2, , PALKAT JA OIKAISUE 1,366, ,264, ,473,972 1,390,381 1,381,575 8, , HENKILÖSIVUKULUT 322, , , , ,782 10, , ASIAKASPALVELUJEN 222, , , MUIDEN PALVELUJEN 1,451, ,471, ,635,187 1,627,552 1,667,391 39, , PALVELUJEN OSTOT 1,673, ,471, ,925,807 1,627,552 1,667,391 39, , AINEET, TARVIKKEET 54, , ,825 30,877 42,684 11, , AVUSTUKSET 991, , ,020,587 1,339, , , , VUOKRAKULUT 156, , , , ,471 9, , MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT 4,570,296 TOIMINTAKATE 4,082,739 4, , ,741 24,996 5,303 19, ,068, ,787, ,003, ,162,978 4,922,503 4,628,869 TOIMINTA JA TALOUS TOIMINTA JA TALOUS JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Vetovoimaisuuden palvelualueen toimintatuottojen toteutumaennuste on euroa, joka on talousarvion mukainen. 4,597, , , ,301, , , Toimintakulujen toteutumaennuste on 4,598 milj. euroa, alitusta budjetoituun euroa. Toimintakulujen arvioidaan toteutuvan yritys ja elinkeinopalveluissa euroa talousarviota pienempinä. Suurimmat poikkeamat talousarvioon nähden ovat elinkeinopoliittisissa EUhankkeissa, niiden arvioitu alitus on euroa ja elinkeinopoliittisissa hankkeissa, alitusta euroa. Toimintakatteen toteutumaennuste on 4,302 milj. euroa, mikä on euroa parempi kuin talousarviossa. Toimintakatteen poikkeama talousarvioon nähden selittyy pääosin yritys ja elinkeinopalvelujen toimintakatteen poikkeamalla. TALOUSARVION PITÄVYYS TALOUSARVION PITÄVYYTEEN LIITTYVÄT RISKIT (Tavalmistelusta + uudet eteen tulevat Talousarvion pitävyyteen liittyviä riskejä ei ole tällä hetkellä tiedossa. PALVELUJEN OSTOT PALVELUJEN OSTOJEN JA HENKILÖTYÖVUOSIEN KEHITTYMINEN Vetovoimaisuuden palvelualueen henkilöstökulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Sen sijaan palvelujen ostojen arvioidaan ylittyvän talousarviosta euroa. 33