Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2015:2 ISSN

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2015:2 ISSN SEURANTARAPORTTI ALKUVUOSI 2015

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Talouden seuranta ja ennuste 5 Talousarvion seuranta ja ennuste 5 Henkilöstöraportti 2015 alkuvuoden osavuosikatsauksessa 17 Kustannusten seuranta /asukas palvelualueittain 29 Kustannusten seuranta /asukas avainprosesseittain 32 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys 35 Rahoituksen seuranta 39 Koko kaupungin talousennuste 41 Investointiosan seuranta 43 Kuopion kaupungin strategian tavoitteiden seuranta 54 Käyttötalouden seuranta Kuopion kaupungin hankkeet ja projektit 01-04/ Vetovoimaisuuden palvelualua 69 Kaupunkiympäristön palvelualue 74 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 83 Kasvun ja oppimisen palvelualue 92 Perusturvan palvelualue 102 Terveydenhuollon palvelualue 111 Isäntäkuntapalvelut 118 Keskusvaalilautakunta 119 Tarkastustoimi 120 Konsernipalvelu 121 Tilakeskus 127 Pelastuslaitos 133 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet 141 Liikelaitosten tilannekatsaukset 155 Kuopion Vesi Liikelaitos 157 Kallaveden Työterveys Liikelaitos 163 Kuopio Kuntatekniikkaliikelaitos 165

4

5 Talousarvion seuranta ja ennuste 2015 Ydinkaupungin toteuma 4 / 2015 Ydinkaupungin talouden seurantatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin Maaningan kuntaliitoksesta johtuen. Mikäli Kuopion vuoden 2014 talouden seurantatietoja korjattaisiin kuukausiraportoinnissa Maaningan vastaavilla tiedoilla, muodostuisi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava työmäärä kohtuuttomaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Tilanne on seurausta mm. Maaningan viimevuotisen toiminnan jakautumisesta ydinkaupungin ohella Kuopion eri liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, yhdistyneiden kuntien kirjaus ja seurantakäytäntöjen eroista sekä siitä, että Maaninka hankki viime vuonna sosiaali ja terveyspalvelut ostopalveluna Kuopion kaupungilta. Tulos ja rahoituslaskelman osalta vertailutaulukoissa on vuoden 2014 toteutumislukuina käytetty edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla Kuopion kaupungin toteumalukuja. Seurantateksteissä sekä vero ja valtionosuustaulukoissa on käytetty Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja lukuja, kun ne ovat olleet selvitettävissä kohtuullisella työpanoksella. Seurantatekstit sisältävät lisäksi arvioita siitä, miltä osin menojen ja tulojen kasvu on seurausta kuntaliitoksesta. Keskeiset tulot Verohallinto on tammi huhtikuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 144,5 milj. euroa. Verokertymä on 10 milj. euroa ja 7,5 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä. Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuun verokertymään verrattuna se on 6,1 milj. euroa ja 4,4 % suurempi. Verotulojen toteutumaa selvitetään tarkemmin jäljempänä. Valtionosuuksia Kuopiolle on tilitetty 54,5 milj. euroa. Valtionosuudet ovat 4,9 milj. euroa ja vajaat 10 % suuremmat kuin Kuopion vuotta aiemmat valtionosuudet. Tammi huhtikuun valtionosuudet ovat noin 1,7 milj. euroa (3,2 %) suuremmat kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuotta aiemmin. Valtionosuuksien toteutumaa selvitetään myös jäljempänä tarkemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus on yhteensä 14,9 milj. euroa suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verorahoitus. Tammi huhtikuun verorahoitus on vajaat 8 milj. euroa ja 4,1 % suurempi kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettu verorahoitus vuotta aiemmin. Toimintatuotot vuoden 2015 neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta ovat 41,2 milj. euroa, toimintatuottojen toteutuma on 28,1 % talousarviosta. Toimintatuottojen kokonaismäärä on 10,7 milj. euroa ja 35,1 % suurempi kuin Kuopion kaupungin toimintatulot vastaavana aikana edellisenä vuonna. Arvio kuntaliitoksen ydinkaupungin tavanomaisia toimintatuloja kasvattavasta vaikutuksesta on vuositasolla noin 18 milj. euroa ja kuukausitasolla keskimäärin 1,5 milj. euroa, eli noin 12 %. Kuntaliitoksesta aiheutuva toimintatulojen lisäys selittää yli puolet toimintatulojen alkuvuoden kasvusta. Pääosan muusta toimintatulojen kasvusta selittävät erot myyntivoittojen kirjauksissa vertailuvuosien välillä, avustus ja hankerahoituksen muutokset, tulokirjauksissa tapahtuneet jaksotusmuutokset ja toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on lisännyt toimintatuottoja reilut 2 milj. euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 5

6 Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin neljän ensimmäisen kuukauden toimintakulut ovat 242,7 milj. euroa, toteutuma on 31,7 % talousarviosta. Kulujen määrä on 14,2 milj. euroa ja 6,2 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi menokertymä. Vertailtaviin vuoden 2014 huhtikuun toimintakuluihin sisältyi 11,2 milj. euroa erikoissairaanhoidon toimintakuluja, jotka olivat toukokuun kuluja ja jotka oli virheellisesti kirjattu huhtikuun kuluiksi. Ne nostivat huhtikuun 2014 toimintakulujen kertymää sekä heikensivät toimintakatetta, vuosikatetta ja tilikauden ali /ylijäämää. Em. perusteella oikaistu toimintakulujen muutos on 25,5 milj. euroa (11,7 %). Kun huomioidaan Maaningan kuntaliitoksen vaikutus vertailuvuoden 2014 huhtikuun toimintakuluihin, noin 12,3 milj. euroa, ja edellä selostettu erikoissairaanhoidon kulujen oikaisu, toimintakulut ovat kasvaneet 13,2 milj. euroa (5,7 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 8,6 milj. euroa ja 11,5 %. Kuntaliitos on vaikuttanut myös henkilöstökulujen kasvuun. Palkkamenojen ja henkilötyövuosien kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Palvelujen ostoihin on tammi huhtikuussa käytetty 109,8 milj. euroa. Tämän menolajin kulut ovat kasvaneet 1,5 milj. euroa ja 1,4 % viime huhtikuusta. Edellä selvitetty 11,2 milj. euroa vuoden 2014 huhtikuulle kuulumattomia erikoissairaanhoidon kuluja näkyy palvelujen ostojen määrärahojen vertailussa. Kun huomioidaan erikoissairaanhoidon kulujen oikaisu, palvelujen ostot ovat kasvaneet 12,7 milj. euroa (13,1 %). Kuntaliitos on vaikuttanut myös palvelujen ostojen kasvuun. Pääosa po. menoista kertyy asiakaspalvelujen ostoista lähinnä terveydenhuollon palvelualueella. Toimintakate on 201,5 milj. euroa huhtikuun lopussa, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana aikana oli 198 milj. euroa. Toimintakate on 3,5 milj. euroa (1,8 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Toimintakatteen toteutuma on 32,6 %. Kun oikaistaan edellä selostettu erikoissairaanhoidon kulujen virheellisyys, toimintakate on 14,7 milj. euroa (7,9 %) suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate on kasvanut 8,4 milj. euroa (4,4 %). Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on maaliskuun lopussa 1,7 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu 3,6 milj. euroa ja korko ja muita rahoituskuluja 1,9 milj. euroa. Vuosikate huhtikuulta on 5,3 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 5,1 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 5,4 milj. euroa, poistot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Satunnaisia tuloja ei ole kertynyt kuluvana vuonna toistaiseksi lainkaan, viime vuonna vastaavana aikana niitä oli 1,5 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikauden tulos huhtikuulta on 0,1 milj. euroa, vuotta aikaisemmin tilikauden tulos oli 9,2 milj. euroa. 6

7 Tilikauden alijäämä oli 0,1 milj. euroa, vastaavana aikana viime vuonna se oli alijäämäinen 9,2 milj. euroa. Edellä selostettu erikoissairaanhoidon 11,2 milj. euron kulujen virheellinen kirjaaminen on vuonna 2014 heikentänyt ko. summalla vuosikatetta, tilikauden tulosta ja tilikauden ali /ylijäämää. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste Palvelualueet ennustavat vuoden 2015 toimintatuottojen yhteismääräksi 146,2 milj. euroa, joka on lähes talousarvion mukainen, alitusta talousarviosta 0,6 milj. euroa. Toimintatuottojen tilinpäätösennuste on pienentynyt 0,7 milj. euroa maaliskuun ennusteeseen nähden. Ennusteen toimintatuottojen toteutuma on 25,1 milj. euroa enemmän kuin Kuopion v tilinpäätöksessä. Kun kuntaliitoksen arvioitu vaikutus toimintatuottoihin on noin 18 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset toimintatuotot ennusteen mukaan reilut 7 milj. euroa viime vuodesta. Ennusteissa on palvelualueittain poikkeamaa talousarvioon verrattuna, suurimmat euromääräiset poikkeamat talousarviosta ovat kasvun ja oppimisen palvelualueella sekä kaupunkiympäristön palvelualueella. Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintatuottojen arvioidaan ylittyvän talousarviosta 0,5 milj. euroa, ylitys aiheutuu avustusten arvioitua suuremmista kertymistä. Kaupunkiympäristön palvelualueella toimintatuottojen puolestaan arvioidaan alittuvan talousarviosta 0,3 milj. eurolla, joka aiheutuu maankäyttösopimuksen mukaisen korvauksen palautuksesta. Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintakulujen määrästä päätyvät 769,7 milj. euroon, jolloin toimintakulut ylittyvät 5,1 milj. eurolla budjetoidusta. Toimintakulujen tilinpäätösennuste on kasvanut 3,1 milj. euroa maaliskuun ennusteesta. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 76,9 milj. euroa ja 11,1 %. Kun arvio kuntaliitoksen menovaikutuksista on noin 38 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset menot ennusteen mukaan laskennallisesti noin 39 milj. euroa ja 5,3 % viime vuodesta. Ennusteiden mukainen toimintakulujen kasvuprosentti nousee korkeaksi. Suurimmat poikkeamat ennusteiden toimintakuluissa talousarvioon nähden ovat perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Perusturvan palvelualueella toimintakulujen ennustetaan ylittyvän 3,8 milj. euroa talousarviosta, suurin ylitysennuste on aikuissosiaalityön palveluissa, 2,6 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahan ennakoidaan ylittyvän 1,4 milj. euroa ja erityisryhmien asumispalveluiden 1,6 milj. euroa. Perusturvan palvelualueen ylitysennuste on kasvanut 1,9 milj. euroa maaliskuun ennusteesta. Terveydenhuollon palvelualueen toimintakulujen ennakoidaan ylittyvän 1,5 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon toimintakulujen ylitykseksi on arvioitu 2,8 milj. euroa. Terveydenhuollon palvelualueen ylitysennuste on kasvanut 1,6 milj. euroa edellisestä ennusteesta. Palvelualueiden ennuste toimintakatteesta on 623,5 milj. euroa, mikä on 5,7 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Toimintakate kasvaisi ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 51,8 milj. euroa (9,1 %). Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate kasvaa vajaat 32 milj. euroa ja 5,4 % tilinpäätösennusteen mukaan. Myös toimintakatteen kasvuprosentti nousee korkeaksi. 7

8 Verotuloennuste on tässä vaiheessa talousarvion mukainen. Valtionosuusennuste on ministeriöiden tekemien päätösten perusteella 163,7 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa yli budjetoidun. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä alkuvuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan toteutuvan 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä, 6,7 milj. euron suuruisina. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan myös tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaan reilut 12 milj. euroa. Lisätietoa asiaan saadaan myöhemmin keväällä, kun mm. lainojen nostaminen kuluvalle vuodelle on selvinnyt ja osinkotulot ja verotilitysten korot ovat pääosin selvillä. Ydinkaupungin tilikauden 2015 tulokseksi muodostuu tilinpäätösennusteen mukaan 25,6 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu samoin 25,6 milj. euroa. Tilikauden alijäämä on kasvanut 3,4 milj. euroa maaliskuun ennusteesta. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 0,7 milj. euroa. Ennustettu ylijäämä on 0,3 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Ylijäämäennuste alkuperäiseen talousarvioon nähden on parantunut eniten Kuntatekniikkaliikelaitoksella 0,5 milj. euroa. Muiden liikelaitosten ja taseyksiköiden ennusteet ovat lähes talousarvion mukaiset. Ennuste koko kaupungin vuoden 2015 alijäämäksi on 24,9 milj. euroa, kun talousarvion mukainen alijäämä oli 22,2 milj. euroa. Koko kaupungin alijäämäennuste on siten 2,7 milj. euroa talousarviota heikompi. Vuoden 2015 määrärahamuutostarpeiden tarkastelu palvelualueilla Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin. Kun kaupunginvaltuuston vuoden 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl. Maaninka) toimintakatetta verrataan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 4,0 % ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa. Muutosta voi pitää korkeana sekä vuoden 2015 talousarviossa päädyttyyn 2,2 %:n kasvuun suhteessa talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olleeseen toimintakate ennusteeseen nähden. Ydinkaupungin (pl. Maaninka) osalta 2,2 %:n kasvu mukainen kasvu tarkoittaisi 584,3 milj. euron mukaista toimintakatetta ja 10,6 milj. euron parannusta talousarvioon. Maaninka mukaan lukien 2,2 %:n mukainen kasvu tiinpäätökseen 2014 nähden johtaisi 605,0 milj. euron toimintakatteeseen. 8

9 Helmikuun kuukausiraportoinnin yhteydessä sovittiin, että koska vuoden 2014 tilinpäätös toteutui arvioitua parempana, maaliskuun kuukausiraportin tilinpäätösennusteiden pohjalta laaditaan palvelualueittain analyysit kuluvan vuoden kehityksestä verraten toteutumaa ja ennustetta vuoden 2014 tilinpäätökseen. Maaliskuun kuukausiraportoinnista oli todettavissa, että odotettua parempi vuoden 2014 tilinpäätös ei vaikuttanut palvelualueiden tilinpäätösennusteisiin. Maaliskuun kuukausiraportin jälkeen palvelualueet ovat laatineet toukokuun alkupuolella selvitykset, onko vuoden 2015 osalta saavutettavissa talousarviota parempi tulos. Palvelualueiden laatimista selvityksistä on todettavissa, että vuonna 2014 talousarvioon nähden toteutuneet säästöt ovat olleet pääosin kertaluonteisia ja mahdolliset pitkävaikutteiset säästöt on huomioitu talousarvion laadinnassa. Lisäksi selvityksissä on todettu, että kuluvan vuoden talousarvio sisältää kohdentamattomia sopeutustoimia, joiden saavuttaminen on haasteellista ja mittavat lisäsopeutustoimet voivat vaarantaa palvelutuotantoa. Alkuvuoden kuukausiraporteissa on todettu, että valtionosuuspäätösten perusteella tämän vuoden valtionosuudet toteutuvat 2 milj. euroa talousarviota suurempina. Korkokulut ovat noin 0,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä pienemmät toukokuussa laaditun ennusteen mukaan. Koko kaupungin osalta arviolta 1 milj. euroa tulosparannustavoitteesta on osoitettavissa liikelaitoksille ja taseyksiköille. Siten 10,6 milj. euron tulosparannustavoitteesta jää toimintakatetasolla palvelualueiden toteutettavaksi 7,1 milj. euroa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että palvelualueet ja lautakunnat valmistelevat mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat toimenpiteineen ja vaikutusarviointeineen, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan 7,1 milj. euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuottavuusohjelma uudistetaan em. suunnitelmia hyödyntäen talven aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat hahmottua. 9

10 Väestömuutokset - Tammi-maaliskuu 2015 Kuopion väestömuutos tammi-maaliskuussa 2015 Kuopion ennakkoväkiluku maaliskuun 2015 lopussa oli Tammi-maaliskuun väestömuutos jäi hieman negatiiviseksi (-98 henkeä). Väestökehitys jäi tässä vaiheessa edellisvuotta pienemmäksi sekä luonnollisen väestömuutoksen, että muuttoliikkeen osalta. Alkuvuoden väestömuutoksesta ei voi tehdä koko vuotta koskevia arvioita. Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli , johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 koko Kuopion alueen väestömäärä kasvoi 1176 henkeä. Kuopion 1,1 prosentin väestökasvu oli pääkaupunkiseudun kaupunkien, Oulun ja Tampereen jälkeen kuudenneksi suurin. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 8. suurin kaupunki. Kuopion seudun (Kuopio ja Siilinjärvi) ennakkoväkiluku maaliskuun lopulla oli Lähde: Tilastokeskus Kuopion väestömuutos tammi-maaliskuu 2014 ja / /2015 Väestömuutos yhteensä Luonnollinen väestönmuutos Syntyneet lapset Kuolleet Muuttoliike yht Tulomuutto Lähtömuutto Kuntien välinen muutto yht Siirtolaisuus yht Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion väestönmuutokset tammi-maaliskuussa ja koko vuonna vuosina Kokonaismuutos tammi-maaliskuu VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskuksen ennakkotiedot, Maaninka mukana vuodesta

11 Rakentaminen - Tammi-maaliskuu 2015 Kuopion rakentaminen tammi-maaliskuussa 2015 Kuopiossa valmistui tammi-maaliskuun aikana kaikkiaan 77 rakennusta ja niissä oli kerrosalaa noin neliömetriä ja tilavuutta noin kuutiometriä. Rakennuksista 34 oli asuinrakennuksia ja niissä oli 121 asuntoa. Lupia myönnettiin kaikkiaan vajaalle kerrosalaneliömetrille ja noin kuutiometrille. Myönnetyissä rakennusluvissa oli 41 asuinrakennusta, joissa oli 220 asuntoa. Alkuvuonna valmistui kerrosalalla mitaten noin 20 % vähemmän kuin edellis vuonna vastaavaan aikaan. Myönnettyjä rakennuslupia oli 20 % enemmän. Vuonna 2014 Kuopiossa valmistui 590 uutta rakennusta. Uusia asuntoja valmistui 836, mukaanlukienturon vanhaan tehdasrakennukseen valmistuneet 68 asuntoa. Lupia myönnettiin 605 uudisrakennukselle ja 949 asunnolle. Lähde: Tilastokeskus Uudet rakennukset 01-3/ 01-3/ Valmistuneet asuntoja kpl rakennukset rakennusten lkm kerrosala m tilavuus m Myönnetyt rakennusluvat asuntoja kpl kerrosala m tilavuus m Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu 0 Valmistuneet asunnot vuosineljänneksittäin asuntoja IV III II I Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonta Nilsiä vuodesta 2012 lähtien

12 Työttömyys - Maaliskuun lopulla 2015 Kuopion työttömyys kasvussa Kuopion työttömyys väheni hieman helmikuulta. Työttömyysaste oli maaliskuun 2015 lopussa 13,4 % ja työttömänä oli 7108 henkilöä. Edelliseen maaliskuuhun verrattuna työttömien määrä kasvoi noin 1000 työttömällä. Koko maan työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 13,2 %. Työttömyys lisääntyi nopeasti vuoden loppua kohden koko maassa, mutta aleni hieman vuoden alkukuukausina. Kuopion työttömyys pysytteli koko maan tasolla parina edeltävänä vuonna, mutta maaliskuussa koko maata enemmän. Kuopion työttömyysaste oli maaliskuun lopulla edelleen viidenneksi pienimpänä vertailukaupungeista. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 % Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa maaliskuussa ,8 10,511,4 11,8 13,4 Koko maa 13,2 % 15,2 16,116,216,8 17,017,117,3 18,9 19,4 Kuopion työttömyys Muutos Työttömyysaste 11,6 13,4 1,8 %-yks Työttömiä yht Naiset Miehet Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) vuotta täytt. työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Lomautettujen määrä kasvoi merkittävästi ennen vuodenvaihdetta marras-joulukuussa. Työttömistä oli maaliskuun lopulla lomautettuna 726 henkilöä. Lomautettuja oli joitakin kymmeniä vähemmän kuin alkuvuodesta, mutta noin 200 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä on yleensä enimmillään loppuvuodesta ja heti vuodenvaihteen jälkeen. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Päivitetty 04/

13 YRITYSTEN LIIKETOIMINTA Liikevaihto Kuopion seudun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto väheni vuoden 2014 aikana 1,8 % ja oli vuoden lopulla milj. euroa. Vähennystä oli noin 90,6 milj. euroa. Vastaavasti koko maassa liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkasumma Yritysten palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla vuodessa 0,2 % ja oli milj. euroa. Kasvu oli noin 4,3 milj. euroa. Koko maan palkkasumma kasvoi noin 0,6 %. Vienti Kuopion seudun vienti väheni edellisvuodesta 2,4 %. Viimeisellä vuosineljänneksellä vienti kääntyi kasvuun ja oli 4,7 % edellisvuoden vastaavaa suurempi. Vientiliikevaihdon määrä oli vuoden lopulla noin 160 milj. euroa ja sen osuus koko liikevaihdosta noin 12 %. Kuopion seudun vienti on teollisuusvetoista. Teollisuuden viennin arvo oli noin 121 milj. euroa ja sen osuus seudun viennistä oli noin 75 %. Suurimpien toimialojan liikevaihdon kehitys Kuopion seudulla miljoonaa euroa Tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus Rakentaminen. eimetall. miner.tuotteiden valmistus Yrityspalvelu, rahoitus ja vakuutus, kiinteistöala Kuljetus, varast., posti ja tele ja kustannustoiminta 0 Sahatavara, puutuotteet ja paperi Lähde: Tilastokeskus Toimialojen kehitys Mukana olevista toimialoista liikevaihto kasvoi lähinnä metalliteollisuudessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Teollisuuden liike-vaihto supistui eniten sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Liikevaihto supistui myös kuljetuksen, varastoinnin, posti-, tele- ja kustannustoiminnan alalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. 13

14 YRITYSTEN LIIKETOIMINTA (JATKOA) Suurten yritysten liikevaihto lähti kasvuun koko maassa maaliskuussa 2015 Koko maassa suurten yritysten liikevaihtoennakko kasvoi 0,3 prosenttia maaliskuussa, kun vielä tammi- ja helmikuussa indikaattori oli joulukuun tasolla. Suurten yritysten liikevaihtoennakko on merkittävimpien yritysten liikevaihdon kehitystä kuvaava ennakollinen indikaattori. Ulkopuolelle jäävät alkutuotannon sekä pankki- ja vakuutustoiminnan yritykset. Pienempien yritysten suhdannekehitys voi poiketa suurista yrityksistä. KUOPION SEUTUKUNTA (milj. euroa) Liikevaihto Palkkasumma Vienti 535,6 566,6 569,2 555,7 Vienti (C Teollisuus) 413,6 434,5 440,6 421,8 Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 5,9 4,6 1,9-1,8 Palkkasumma 6 2,8 3,4 0,2 Vienti 18,3 5,8 0,5-2,4 KOKO MAA Liikevaihto 7,8 1,7-2,1 0,0 Palkkasumma 4,7 3,4 1 0,6 Vienti 9,3-0,1-3,6 1,4 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 14

15 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 15/ TA 15/ Tot 15/ Tot % TP 14 TPE Tot 14 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 33,2 53,0 52,5 58,1 % 0,9 % 8,0 15,8 96,9 % 29,9 % Maksutuotot 35,8 39,1 38,7 8,0 % 1,2 % 11,6 12,7 9,5 % 32,5 % Tuet ja avustukset 24,8 24,7 25,0 0,7 % 1,3 % 5,9 6,6 12,3 % 26,9 % Vuokratuotot 19,7 20,0 20,1 2,2 % 0,4 % 3,5 3,7 8,4 % 18,7 % Muut toimintatuotot 7,6 9,9 9,9 30,1 % 0,5 % 1,5 2,3 53,1 % 22,7 % TOIMINTATUOTOT 121,1 146,8 146,2 20,7 % 0,4 % 30,5 41,2 35,1 % 28,1 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 181,6 205,3 205,3 13,1 % 0,0 % 56,7 63,4 11,7 % 30,9 % Henkilösivukulut Eläkekulut 49,2 53,2 53,5 8,8 % 0,7 % 15,8 17,3 9,3 % 32,5 % Muut henkilösivukulut 10,5 12,4 12,1 14,4 % 3,2 % 3,1 3,7 17,6 % 29,7 % Henkilöstökulut yhteensä 241,3 270,9 270,9 12,3 % 0,0 % 75,7 84,3 11,5 % 31,1 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 213,2 223,5 228,8 7,3 % 2,4 % 78,2 74,0 5,4 % 33,1 % Muiden palvelujen ostot 101,8 120,8 120,0 17,9 % 0,6 % 30,1 35,8 19,1 % 29,7 % Palvelujen ostot yhteensä 315,0 344,2 348,8 10,7 % 1,3 % 108,3 109,8 1,4 % 31,9 % Muut toimintakulut yhteensä 136,5 149,5 150,0 9,9 % 0,4 % 44,5 48,5 9,1 % 32,5 % TOIMINTAKULUT 692,8 764,6 769,7 11,1 % 0,7 % 228,5 242,7 6,2 % 31,7 % TOIMINTAKATE 571,7 617,8 623,5 9,1 % 0,9 % 198,0 201,5 1,8 % 32,6 % Verotulot 405,7 423,7 423,7 4,4 % 0,0 % 134,5 144,5 7,5 % 34,1 % Valtionosuudet 149,1 161,5 163,7 9,8 % 1,4 % 49,6 54,5 9,9 % 33,8 % Rahoitustuotot ja kulut 1,4 5,1 5,7 303,0 % 10,9 % 0,4 1,7 378,8 % 33,0 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 25,1 18,1 18,1 28,0 % 0,0 % 8,4 6,0 28,0 % 33,3 % VUOSIKATE 9,6 9,4 12,3 228,7 % 31,7 % 5,1 5,3 203,2 % 56,3 % Suunn.mukaiset poistot 17,9 16,2 16,2 9,6 % 0,0 % 5,5 5,4 2,3 % 33,3 % Satunnaiset tuotot 126,0 3,0 3,0 97,6 % 0,0 % 1,5 0,0 100,0 % 0,0 % Satunnaiset kulut 1,3 TILIKAUDEN TULOS 116,4 22,6 25,6 122,0 % 13,1 % 9,2 0,1 98,6 % 0,6 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 116,4 22,6 25,6 122,0 % 13,1 % 9,2 0,1 98,6 % 0,6 % 15

16 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteuma palvelualueittain TA TPE Toteuma Ta:n tot Toteuma Muutos 04 % 04 % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,8 1,6 31,9 1,9 17,2 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,9 3,9 4,9 124,7 4,9 0,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,7 34,9 11,5 33,1 10,9 5,0 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,5 55,6 31,2 52,0 6,8 Perusturvan palvelualue 156,6 160,6 47,6 30,4 41,1 15,8 Terveydenhuollon palvelualue 220,4 222,1 71,9 32,6 78,3 8,1 Muu kaupunki 19,1 18,7 8,5 44,4 8,9 0,0 Vaalit 0,2 0,1 0,0 19,4 0,0 797,3 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,1 28,5 0,1 2,6 Konsernipalvelu 5,5 5,6 1,4 26,3 1,7 15,6 Yleishallinto 13,1 12,6 6,9 52,6 7,1 2,0 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,8 623,5 201,5 32,6 198,0 1,8 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2015 TA TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE HUHTIK. milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,8 4,8 0,0 0,1 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,9 4,0 3,9 0,1 0,0 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,7 34,9 34,9 0,0 0,2 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,3 178,5 0,2 0,2 Perusturvan palvelualue 156,6 158,7 160,6 1,9 4,0 Terveydenhuollon p palvelualue 220,4, 220,5, 222,1, 1,6, 1,8, Vaalit 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu 5,5 5,6 5,6 0,0 0,1 Yleishallinto 13,1 12,5 12,6 0,1 0,5 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,8 619,7 623,5 3,8 5,7 16

17 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 ALKUVUODEN OSAVUOSIKATSAUKSESSA Henkilöstötyölle asetetut tavoitteet Vuoden 2015 talousarviossa on henkilöstötyön osalta päätetty, että kaupunki kehittää palvelutuotantonsa tuottavuutta ja siinä yhteydessä voi 1. palauttaa asiakaspalvelujen ostoja omaksi toiminnaksi, silloin kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua 2. järjestää toimisto, sihteeri ja hallintotehtävät, johdon tukipalvelut, vahti ja virastomestaripalvelut, turvallisuuspalvelut, lähetti ja postipalvelut uudelleen 3. vähentää johto ja esimiestehtäviä 4. vähentää määräaikaisen henkilöstön käyttöä ja sen osuutta henkilöstöstä 5. vahvistaa vakituisen henkilöstön osuutta henkilöstöstä 6. vahvistaa vakituisen henkilöstön osaamista ja osallistumista toiminnan kehittämiseen 7. uudistaa rekrytointiprosessiaan 8. uudistaa varahenkilöstön sijoittamista 9. muuttaa palvelussuhteita osa aikaisiksi 10. tehostaa ammatillisen kuntoutuksen käyttöä 11. painottaa ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja 12. vähentää kaupungin tulosta heikentävää lomapalkkavarausta pitämällä suunnitelmallisesti säästölomia pois sekä suunnittelemalla vuosilomat pidettäväksi virka ja työehtosopimuksen mukaisesti pääsääntöisesti lomakautena 13. muuttaa muodollisen jaksotyön lepotauolliseen yleistyöaikaan 14. muuttaa kotihoidon jaksotyön lepotauolliseen yleistyöaikaan lukuun ottamatta yötyötä 15. ottaa käyttöön työaikaan kuulumattoman lepotauon toimistotyöajassa 16. vähentää lisä ja ylityötä 17. toteuttaa tarpeen mukaan muitakin kehittämistoimenpiteitä, joilla lisätään henkilöstötyön tuottavuutta yhteensä 5 M 18. tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen 1 pv/työntekijä vuoden 2014 tasoon verrattuna. Toiminnassa tapahtuneet henkilöstöön vaikuttava muutokset seurantajakson aikana Toimintaympäristömuutokset Kuopion ja Maaningan kuntaliitoksessa kaupungin palvelukseen siirtyi 347 vakinaista henkilöä. Maaningalle isäntäkuntapalvelut tuottanut henkilöstö (99 vakinaista henkilöä ) integroitiin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden henkilöstöksi. Vuoden 2015 talousarviossa Maaningalta siirtyneelle vakinaiselle ja määräaikaiselle henkilöstölle on tehty euron palkkamäärärahavaraus yhteensä 574,6 henkilötyövuodelle. 17

18 Kuntaliitos vaikuttaa henkilöstöä kuvaaviin tunnuslukuihin ja henkilöstökulujen kasvuun. Lomitushenkilöstön siirtyminen konsernipalveluun muuttaa merkittävästi konsernipalvelun kertymiä ja tunnuslukuja. Palvelualueet ovat selostaneet talouslukujen raportoinnin yhteydessä palvelualuetasoiset toimintaympäristömuutokset ja niiden vaikutukset ostopalvelujen ja henkilötyövuosien kehittymiseen. Palkkojen tarkistukset Seurantajakson (tammi huhtikuun) aikana ei ole ollut yleiskorotuksia. Palvelualueet ovat toimivaltansa puitteissa tehneet tehtäväkohtaisten palkkojen ja henkilökohtaisten lisien tarkistuksia sekä päättäneet määräaikaisista lisävastuupalkkioista. Muutokset HR käytännöissä tuli voimaan muutettu johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa. Johtosääntömuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Muutetulla johtosäännöllä mm. delegoitiin ja siirrettiin palkkauspäätösten päätösvaltaa palvelualueille. Syksyllä 2014 käynnistettyä kuntoutusselvittelyä jatketaan yhteistyössä Kevan kanssa. Kuntoutusselvittelyn tavoitteena on selvittää pitkillä sairauspoissaoloilla olevien työhön paluun ja työssä jaksamisen mahdollisuudet. Kuntoutusselvitys koskee työntekijöitä, joilla on täyttynyt 150 sairauspoissaolopäivää alkaen täyttölupamenettely muutettiin siten, että aikaisemman kaupunginjohtajan johtoryhmäpäätöksenteon sijaan täyttöluvista päättää palvelualueen johtoryhmäkäsittelyn jälkeen palvelualuejohtaja. Tavoitteena on asiantuntijuuden oikea kohdentaminen ja ketterä täyttölupamenettely alkaen toimistotyöajan työaikaan kuuluvan lepotauon pituutta vähennettiin 5 min./työpäivä. Aikaisemman 20 minuutin sijaan, toimistotyöaikaan kuuluvat saavat käyttää työaikaa joutuisaan ruokailuun 15 min./työpäivä alkaen ruokailutauon leimauskäytäntöjä tarkennettiin myös muissa työaikamuodoissa. Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. 18