Kuopion kaupunki. Vuoden 2015 kuukausiseuranta (maaliskuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Vuoden 2015 kuukausiseuranta (maaliskuu) ja koko vuoden toteumaennuste

2 Sisällysluettelo 1. Talousarvion seuranta ja ennuste Henkilötyövuosien seuranta Sairaus ja tapaturmapoissaolot Eläköityminen Palkkakulujen seuranta Kustannusten seuranta /asukas palvelualueittain Kustannusten seuranta /asukas avainprosesseittain Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Rahoituksen seuranta Talouden seuranta ja ennuste palvelualueittain Koko kaupungin talousennuste... 38

3 Talousarvion seuranta ja ennuste 2015 Ydinkaupungin toteuma 3 / 2015 Ydinkaupungin talouden seurantatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin Maaningan kuntaliitoksesta johtuen. Mikäli Kuopion vuoden 2014 talouden seurantatietoja korjattaisiin kuukausiraportoinnissa Maaningan vastaavilla tiedoilla, muodostuisi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava työmäärä kohtuuttomaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Tilanne on seurausta mm. Maaningan viimevuotisen toiminnan jakautumisesta ydinkaupungin ohella Kuopion eri liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, yhdistyneiden kuntien kirjaus ja seurantakäytäntöjen eroista sekä siitä, että Maaninka hankki viime vuonna sosiaali ja terveyspalvelut ostopalveluna Kuopion kaupungilta. Tulos ja rahoituslaskelman osalta vertailutaulukoissa on vuoden 2014 toteutumislukuina käytetty edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla Kuopion kaupungin toteumalukuja. Seurantateksteissä sekä vero ja valtionosuustaulukoissa on käytetty Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja lukuja, kun ne ovat olleet selvitettävissä kohtuullisella työpanoksella. Seurantatekstit sisältävät lisäksi arvioita siitä, miltä osin menojen ja tulojen kasvu on seurausta kuntaliitoksesta. Keskeiset tulot Verohallinto on tammi maaliskuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 110,1 milj. euroa. Verokertymä on 7,8 milj. euroa ja 7,6 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä. Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuun verokertymään verrattuna se on 4,8 milj. euroa ja 4,5 % suurempi. Verotulojen toteutumaa selvitetään tarkemmin jäljempänä. Valtionosuuksia Kuopiolle on tilitetty 40,9 milj. euroa. Valtionosuudet ovat 3,7 milj. euroa ja vajaat 10 % suuremmat kuin Kuopion vuotta aiemmat valtionosuudet. Tammi maaliskuun valtionosuudet ovat noin 1,3 milj. euroa (3,2 %) suuremmat kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuotta aiemmin. Valtionosuuksien toteutumaa selvitetään myös jäljempänä tarkemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus on yhteensä 11,5 milj. euroa suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verorahoitus. Tammi maaliskuun verorahoitus on reilut 6 milj. euroa ja 4,2 % suurempi kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettu verorahoitus vuotta aiemmin. Toimintatulot vuoden 2015 kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta ovat 30,9 milj. euroa, toimintatuottojen toteutuma on 21 % talousarviosta. Toimintatulojen kokonaismäärä on 8,5 milj. euroa ja 37,5 % suurempi kuin Kuopion kaupungin toimintatulot vastaavana aikana edellisenä vuonna. Arvio kuntaliitoksen ydinkaupungin tavanomaisia toimintatuloja kasvattavasta vaikutuksesta on vuositasolla noin 18 milj. euroa ja kuukausitasolla keskimäärin 1,5 milj. euroa, eli noin 12 %. Kuntaliitoksesta aiheutuva toimintatulojen lisäys selittää noin puolet toimintatulojen alkuvuoden kasvusta. Pääosan muusta toimintatulojen kasvusta selittävät erot myyntivoittojen kirjauksissa vertailuvuosien välillä, avustus ja hankerahoituksen muutokset, tulokirjauksissa tapahtuneet jaksotusmuutokset ja toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on lisännyt toimintatuottoja noin 2 milj. euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 3

4 Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin kolmen ensimmäisen kuukauden toimintakulut ovat 177,5 milj. euroa, toteutuma on 23,2 % talousarviosta. Kulujen määrä on 5,4 milj. euroa ja 3,2 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi menokertymä. Vertailtaviin vuoden 2014 maaliskuun toimintakuluihin sisältyi noin 10 milj. euroa erikoissairaanhoidon toimintakuluja, jotka olivat huhtikuun kuluja ja jotka oli virheellisesti kirjattu maaliskuun kuluiksi. Ne nostivat maaliskuun 2014 toimintakulujen kertymää sekä heikensivät toimintakatetta, vuosikatetta ja tilikauden ali /ylijäämää. Em. perusteella oikaistu toimintakulujen muutos on 15,5 milj. euroa (9,6 %). Kun huomioidaan Maaningan kuntaliitoksen vaikutus vertailuvuoden 2014 maaliskuun toimintakuluihin, 8,9 milj. euroa, ja edellä selostettu erikoissairaanhoidon kulujen oikaisu, toimintakulut ovat kasvaneet 6,7 milj. euroa (3,9 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 6,7 milj. euroa ja 12 prosenttia. Kuntaliitos on vaikuttanut myös henkilöstökulujen kasvuun. Palkkamenojen ja henkilötyövuosien kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Palvelujen ostoihin on tammi maaliskuussa käytetty 79 milj. euroa. Tämän menolajin kulut ovat vähentyneet 4,4 milj. euroa ja 5,2 % viime maaliskuusta. Edellä selvitetty noin 10 milj. euroa maaliskuulle kuulumattomia erikoissairaanhoidon kuluja näkyy palvelujen ostojen määrärahojen vertailussa. Kun huomioidaan erikoissairaanhoidon kulujen oikaisu, palvelujen ostot ovat kasvaneet 5,6 milj. euroa (7,6 %). Kuntaliitos on vaikuttanut myös palvelujen ostojen kasvuun. Pääosa po. menoista kertyy asiakaspalvelujen ostoista lähinnä terveydenhuollon palvelualueella. Toimintakate on 146,7 milj. euroa maaliskuun lopussa, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana aikana oli 149,7 milj. euroa. Toimintakate on 3 milj. euroa (2 %) pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Toimintakatteen toteutuma on 23,7 %. Kun oikaistaan edellä selostettu erikoissairaanhoidon kulujen virheellisyys, toimintakate on 7 milj. euroa (5 %) suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate on kasvanut 2,7 milj. euroa (1,9 %). Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on maaliskuun lopussa 1,3 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu 2,7 milj. euroa ja korko ja muita rahoituskuluja 1,4 milj. euroa. Vuosikate maaliskuulta on 10,1 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 4 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 4,1 milj. euroa, poistot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Satunnaisia tuloja ei ole kertynyt kuluvana vuonna toistaiseksi lainkaan, viime vuonna vastaavana aikana niitä oli 1,1 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikauden tulos maaliskuulta on 6 milj. euroa, vuotta aikaisemmin tilikauden tulos oli 7 milj. euroa. 4

5 Tilikauden ali /ylijäämä oli 6 milj. euroa, vastaavana aikana viime vuonna se oli alijäämäinen 7 milj. euroa. Edellä selostettu erikoissairaanhoidon 10 milj. euron kulujen virheellinen kirjaaminen on vuonna 2014 heikentänyt vuosikatetta, tilikauden tulosta ja tilikauden ali /ylijäämää. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste Palvelualueet ennustavat vuoden 2015 toimintatuottojen yhteismääräksi 146,9 milj. euroa, joka on talousarvion mukainen, sillä se ylittyy talousarviosta vain 0,1 milj. euroa. Tämä on 25,8 milj. euroa enemmän kuin Kuopion v tilinpäätöksessä. Kun kuntaliitoksen arvioitu vaikutus toimintatuottoihin on noin 18 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset toimintatuotot ennusteen mukaan vajaat 8 milj. euroa viime vuodesta. Palvelualueittain on poikkeamaa talousarvioon verrattuna, suurimat euromääräiset poikkeamat talousarviosta ovat kaupunkiympäristön sekä kasvun ja oppimisen palvelualueella. Kaupunkiympäristön palvelualueella toimintatuottojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,2 milj. eurolla, joka aiheutuu maankäyttösopimuksen mukaisen korvauksen palautuksesta. Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintatuottojen puolestaan arvioidaan ylittyvän talousarviosta 0,4 milj. euroa, ylitys aiheutuu avustusten arvioitua suuremmista kertymistä. Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintakulujen määrästä päätyvät 766,6 milj. euroon, jolloin toimintakulut ylittyvät 2 milj. eurolla budjetoidusta. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 73,8 milj. euroa ja 10,6 %. Kun arvio kuntaliitoksen menovaikutuksista on noin 38 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset menot ennusteen mukaan laskennallisesti reilut 35 milj. euroa ja 4,8 % viime vuodesta. Ennusteiden mukainen toimintakulujen kasvuprosentti nousee korkeaksi. Suurin poikkeama ennusteiden toimintakuluissa talousarvioon nähden on perusturvan palvelualueella, missä toimintakulujen ennustetaan ylittyvän 2,1 milj. euroa talousarviosta. Em. ylityksestä 1,5 milj. aiheutuu erityisryhmien asumispalvelujen kriisin purkamisesta. Yleishallinnon toimintakulujen puolestaan arvioidaan alittuvan talousarviosta 0,6 milj. euroa. Poikkeama johtuu siitä, että työmarkkinatuen kustannusvaikutuksiin varattiin määräraha yleishallintoon, mutta kustannukset katetaan palvelualueiden talousarvioista. Palvelualueiden ennuste toimintakatteesta on 619,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Toimintakate kasvaisi ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 48 milj. euroa (8,4 %). Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate kasvaa vajaat 28 milj. euroa ja 4,7 % tilinpäätösennusteen mukaan. Myös toimintakatteen kasvuprosentti nousee korkeaksi. Verotuloennuste on tässä vaiheessa talousarvion mukainen. Valtionosuusennuste on ministeriöiden tekemien päätösten perusteella 163,7 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa yli budjetoidun. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä alkuvuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. 5

6 Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan tässä vaiheessa toteutuvan talousarvion mukaisina ja noin 7 milj. euron suuruisina. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan myös tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaan reilut 12 milj. euroa. Lisätietoa asiaan saadaan myöhemmin keväällä, kun mm. lainojen nostaminen kuluvalle vuodelle on selvinnyt ja osinkotulot ja verotilitysten korot ovat pääosin selvillä. Ydinkaupungin tilikauden 2015 tulokseksi muodostuu ennusteen mukaan 22,2 milj. euroa, joka on liki talousarvion mukainen, vain 0,4 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu samoin 22,2 milj. euroa. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 0,8 milj. euroa. Ennustettu ylijäämä on 0,4 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Ylijäämäennuste talousarvioon nähden on parantunut eniten Kuntatekniikkaliikelaitoksella 0,5 milj. euroa. Muiden liikelaitosten ja taseyksiköiden ennusteet ovat lähes talousarvion mukaiset. Ennuste koko kaupungin vuoden 2015 alijäämäksi on 21,4 milj. euroa, kun talousarvion mukainen alijäämä oli 22,2 milj. euroa. Koko kaupungin alijäämäennuste on siten 0,8 milj. euroa talousarviota parempi. Kuluvan vuoden talousarvio valmisteltiin erittäin haastavien taloudellisten olosuhteiden vallitessa. Talousarvion valmisteluvaiheessa ennuste vuoden 2014 tilinpäätöksestä oli selvästi heikompi kuin toteutunut tilinpäätös. Tämän vuoksi sovittiin, että vuoden 2015 talousarviota ja kaupungin talouden kehitystä seurataan tarkasti alkuvuonna. Maaliskuun kuukausiraportin tilinpäätösennusteiden pohjalta sovittiin tehtäväksi analyysi kuluvan vuoden kehityksestä ja tarvittaessa talousarviomuutokset viedään valtuuston päätettäväksi. Odotettua parempi vuoden 2014 tilinpäätös ei ole vaikuttanut palvelualueiden tilinpäätösennusteisiin. Palvelualueiden tilinpäätösennusteissa toimintakate heikkenee talousarvioon nähden lähes 2 milj. euroa toimintakulujen kasvun myötä. Valtionosuuksien suuremmalla kertymällä talousarvioon nähden kompensoidaan toimintakulujen kasvu siten, että ydinkaupungin ennustettu tilikauden alijäämä 22,2 milj. euroa on 0,4 milj. euroa talousarviota parempi. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt kohentavat tulosta sen verran, että tilikauden alijäämäksi tulee 21,4 milj. euroa, mikä on 0,8 milj. euroa talousarviota parempi. 6

7 Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestö Kuopion väestönmuutos tammi helmikuussa 2015 Kuopion ennakkoväkiluku helmikuun 2015 lopussa oli Tammi helmikuun väestönmuutoksesta 9 henkeä ei voi tehdä vielä koko vuotta koskevia arvioita. Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014 /2015 oli , johon sisältyy maaninkalaista. Vuonna 2014 väestömäärä kasvoi 1206 henkeä. Kuopion 1,1 prosentin väestönkasvu oli pääkaupunkiseudun kaupunkien, Oulun ja Tampereen jälkeen kuudenneksi suurin. Kuopio on väkiluvultaan edelleen Suomen 8. suurin kaupunki. Kuopion seudun (Kuopio ja Siilinjärvi) ennakkoväkiluku helmikuun lopulla oli Kuopion väestönmuutos 0102/ / 2015 Väestömuutos yhteensä Luonnollinen väestönmuutos 19 8 Syntyneet lapset Kuolleet Muuttoliike yht Tulomuutto Lähtömuutto Kuntien välinen muutto yht Siirtolaisuus yhteensä 32 1 Työttömyys Kuopion työttömyysaste oli helmikuun 2015 lopussa 13,5 % ja työttömänä oli 7160 henkilöä. Edelliseen helmikuuhun verrattuna työttömien määrä lisääntyi lähes 900. Koko maan työttömyysaste oli helmikuun lopussa 13,5 %. Työttömyys lisääntyi nopeasti vuoden loppua kohden koko maassa, mutta alentui hieman vuoden alkukuukausina. Kuopion työttömyys on ollut lähes samalla tasolla kuin koko maassa jo parina edeltävänä vuonna. Kuopion työttömyysaste oli helmikuun lopulla edelleen viidenneksi pienin vertailukaupungeista. 7

8 Kuopion työttömyys Muutos Työttömyysaste 12,0 % 13,5 % 1,5 %yks Työttömiä yht Naiset Miehet Nuorisotyöttömiä (alle 25v.) vuotta täytt. työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Kuopiossa pitkäaikaistyöttömiä oli 26,7 % työttömistä, mikä oli vertailussa kolmanneksi pienin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri kaikissa vertailukaupungeissa. Nuorisotyöttömiä oli 15,4 % työttömistä ja Kuopiossa osuus oli kuudenneksi suurin vertailukaupungeista. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä helmikuussa 2015 % Vaasa Joensuu Kuopio Lappeenranta Oulu Tampere Turku Vantaa Pori Kotka Espoo Jyväskylä Helsinki Lahti 24,7 26,7 26,7 28,8 29,1 29,3 29,4 29,9 32,3 32,7 33,5 34,3 34,4 35,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 8

9 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 15/ TA 15/ Tot 15/ Tot % TP 14 TPE Tot 14 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 33,2 53,0 52,6 58,3 % 0,8 % 5,9 11,8 100,8 % 22,3 % Maksutuotot 35,8 39,1 39,0 8,9 % 0,4 % 8,8 9,5 8,0 % 24,2 % Tuet ja avustukset 24,8 24,7 25,3 1,9 % 2,6 % 4,9 5,8 18,9 % 23,5 % Vuokratuotot 19,7 20,0 20,0 1,8 % 0,0 % 1,7 1,9 8,1 % 9,4 % Muut toimintatuotot 7,6 9,9 10,0 31,6 % 0,6 % 1,2 1,9 62,4 % 19,0 % TOIMINTATUOTOT 121,1 146,8 146,9 21,3 % 0,1 % 22,4 30,9 37,5 % 21,0 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 181,6 205,3 206,1 13,5 % 0,4 % 42,0 47,3 12,5 % 23,0 % Henkilösivukulut Eläkekulut 49,2 53,2 53,6 9,0 % 0,8 % 11,8 12,9 9,3 % 24,2 % Muut henkilösivukulut 10,5 12,4 12,1 14,7 % 2,9 % 2,3 2,8 18,1 % 22,2 % Henkilöstökulut yhteensä 241,3 270,9 271,8 12,6 % 0,3 % 56,2 62,9 12,0 % 23,2 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 213,2 223,5 224,9 5,5 % 0,6 % 61,1 52,8 13,5 % 23,6 % Muiden palvelujen ostot 101,8 120,8 121,0 18,9 % 0,2 % 22,3 26,2 17,6 % 21,7 % Palvelujen ostot yhteensä 315,0 344,2 345,9 9,8 % 0,5 % 83,4 79,0 5,2 % 23,0 % Muut toimintakulut yhteensä 136,5 149,5 148,9 9,0 % 0,4 % 32,6 35,6 9,3 % 23,8 % TOIMINTAKULUT 692,8 764,6 766,6 10,6 % 0,3 % 172,1 177,5 3,2 % 23,2 % TOIMINTAKATE 571,7 617,8 619,7 8,4 % 0,3 % 149,7 146,7 2,0 % 23,7 % Verotulot 405,7 423,7 423,7 4,4 % 0,0 % 102,3 110,1 7,6 % 26,0 % Valtionosuudet 149,1 161,5 163,7 9,8 % 1,4 % 37,2 40,9 9,9 % 25,3 % Rahoitustuotot ja kulut 1,4 5,1 5,2 267,7 % 1,2 % 0,2 1,2 740,1 % 24,2 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 25,1 18,1 18,1 28,0 % 0,0 % 6,3 4,5 28,0 % 25,0 % VUOSIKATE 9,6 9,4 9,0 194,1 % 3,8 % 4,0 10,1 350,5 % 107,2 % Suunn.mukaiset poistot 17,9 16,2 16,2 9,6 % 0,0 % 4,1 4,1 2,3 % 25,0 % Satunnaiset tuotot 126,0 3,0 3,0 97,6 % 0,0 % 1,1 0,0 100,0 % 0,0 % Satunnaiset kulut 1,3 TILIKAUDEN TULOS 116,4 22,6 22,2 119,1 % 1,6 % 7,0 6,0 185,5 % 26,6 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 116,4 22,6 22,2 119,1 % 1,6 % 7,0 6,0 185,5 % 26,6 % 9

10 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteuma palvelualueittain TA TPE Toteuma Ta:n tot Toteuma Muutos 03 % 03 % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,8 1,3 26,6 1,4 9,9 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,9 4,0 4,5 114,5 4,4 1,2 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,7 34,9 8,5 24,6 8,1 5,4 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,3 40,5 22,7 37,8 7,1 Perusturvan palvelualue 156,6 158,7 33,2 21,2 29,9 11,0 Terveydenhuollon palvelualue 220,4 220,5 52,2 23,7 61,2 14,6 Muu kaupunki 19,1 18,5 6,5 33,8 6,8 0,0 Vaalit 0,2 0,1 0,0 3,5 0,0 428,7 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,0 15,2 0,1 24,4 Konsernipalvelu 5,5 5,6 1,0 19,1 1,3 18,6 Yleishallinto 13,1 12,5 5,4 40,8 5,4 1,3 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,8 619,7 146,7 23,7 149,6 2,0 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2015 TA TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE MAALISK. milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,8 4,8 0,0 0,1 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,9 3,9 4,0 0,1 0,1 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,7 34,9 34,9 0,1 0,2 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,3 178,3 0,0 0,0 Perusturvan palvelualue 156,6 156,6 158,7 2,1 2,1 Terveydenhuollon p palvelualue 220,4, 220,5, 220,5, 0,0, 0,2, Vaalit 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu 5,5 5,6 5,6 0,0 0,1 Yleishallinto 13,1 12,5 12,5 0,0 0,7 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,8 617,3 619,7 2,4 1,9 10

11 HENKILÖTYÖVUOSIENJA PALKKAKULUJEN SEURANTA HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA 11

12 Ydinkaupungin henkilötyövuosikertymä on 118 htv suurempi kuin vastaavana aikana vuonna Liikelaitosten henkilötyövuosimäärä on kasvanut 1,1 htv ja taseyksiköiden alentunut 25,8 htv. Henkilötyövuosikertymän kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella. Kuntaliitoksessa kaupungin palvelukseen siirtyi 347 vakinaista viranhaltijaa/työntekijää. Maaningalle isäntäkuntapalvelut tuottanut henkilöstö (99 vakinaista henkilöä ) integroitiin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden henkilöstöksi. Kuntaliitoksen johdosta palvelualueet ovat varautuneet vuoden 2015 talousarviossaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön 574,6 htv:n lisäykseen ja euron palkkamäärärahaan. Työllistettyjen ja oppisopimuskoulutuksen henkilötyövuosikertymä tammi maaliskuussa on 17,7 htv. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertymä aleni 9,7 htv. Työllistämisvaroin palkatuista 44 % sijoittuu kasvun ja oppimisen palvelualueelle, 26 % perusturvan, 11 % hyvinvoinnin edistämisen ja 12 % kuntatekniikka liikelaitokseen. Tammi maaliskuun tukityöllistämisen ja oppisopimuskoulutuksen toimintakate on yhteensä euroa eli n euroa/htv. SAIRAUS JA TAPATURMAPOISSAOLOT Ydinkaupungin sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrässä on tapahtunut nousua 1,3 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden. Tammi maaliskuun sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrä on kasvanut 3633 kalenteripäivää eli 10 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. ELÄKÖITYMINEN Kuluvan vuoden aikana on eläkkeelle siirtynyt ydinkaupungin palveluksesta 31 henkilöä, liikelaitoksista 2 henkilöä ja taseyksiköistä 1 henkilöä; yhteensä 34 henkilöä. Näistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 23 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 10 henkilöä ja työttömyyseläkkeelle 1 henkilö. 12

13 PALKKAKULUJEN SEURANTA (ILMAN HENKILÖSIVUKULUJA) YDINKAUPUNKI MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Vetovoimaisuuden palvelualue % 25 % Kaupunkiympäristön palvelualue % 23 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue % 24 % Kasvun ja oppimisen palvelualue % 25 % Perusturvan palvelualue % 23 % Terveydenhuollon palvelualue % 22 % Tarkastustoimi % 17 % Konsernipalvelu % 22 % Yleishallinto % 13 % YHTEENSÄ % 23 % LIIKELAITOKSET MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Kuopion Vesi % 20 % Kallaveden Työterveys % 25 % Kuntatekniikkaliikelaitos % 22 % YHTEENSÄ % TASEYKSIKÖT MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS TA / / / /2015 TOTEUMA t t t % % Pohjois Savon pelastustoimi % 22 % Kuopion Tilakeskus % 23 % Isäntäkuntapalvelut % 22 % YHTEENSÄ % KAIKKI YHTEENSÄ % Lukuihin ei sisälly keskitetysti työllisyysvaroin ja oppisopimuksella palkatut, kesätyöntekijät eikä luottamustoimipalkkiot ja tilille 4080 kirjattava muut palkkakustannnukset ja palkkiot eikä palkkojen oikaisuerät (=sairaus ja tapaturmavakuutuskorvaukset). 13

14 Palkkakulujen kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella sekä kuukausipalkkaisen henkilöstön 20 euron yleiskorotuksella sekä tuntipalkkaisen henkilöstön perustuntipalkkojen yleiskorotuksella. Ydinkaupungin palkkakulujen määrärahavarauksesta on käytetty 23 %. Palkkakulujen osuus toimintakuluista on 26,3 % (24,0 % vuonna 2014). 14

15 Toimintakulut / asukas TP / TA / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 42, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 43, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 180, , , Perusturvan palvelualue 172, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 79, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

16 Henkilöstömenot / asukas TP / TA / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 11, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 18, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 78, , , Perusturvan palvelualue 55, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 42, , ,

17 Palvelujen ostot / asukas TP / TA / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 23, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 6, , ,26 56 Kasvun ja oppimisen palvelualue 29, , , Perusturvan palvelualue 61, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 23, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

18 Avainprosesseittain Toimintakulut / asukas TP / TA / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 62, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 93, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 17, , , Vanhus ja vammaispalvelut 93, , , Lapsiperhepalvelut 27, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 44, , , Avohoidon palvelut 47, , , Sairaalapalvelut 22, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 8, , ,

19 Henkilöstömenot / asukas TP / TA / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 34, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 52, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 11, , , Vanhus ja vammaispalvelut 35, , , Lapsiperhepalvelut 7, , ,82 70 Aikuissosiaalityönpalvelut 7, , ,84 79 Avohoidon palvelut 23, , , Sairaalapalvelut 13, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

20 Palvelujen ostot / asukas TP / TA / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 6, , ,47 67 Perusopetus ja nuorisopalvelut 15, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 2, , ,21 20 Vanhus ja vammaispalvelut 44, , , Lapsiperhepalvelut 18, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 10, , , Avohoidon palvelut 14, , , Sairaalapalvelut 4, , ,74 43 Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

21 Verotulot 2015 Vuonna 2014 Kuopion verotulojen toteutuma oli 405,7 milj. euroa, missä on kasvua 21,2 milj. euroa (5,5 %) vuodesta Verotulojen toteutuma ylittyi 6,2 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja 3,2 milj. euroa muutostalousarviosta. Tuloveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2014, korotuksen vaikutus oli noin 5 %. Kunnallisverotulojen kertymä oli 352,7 milj. euroa, jossa oli kasvua 17,4 milj. euroa (5,2 %). Ilman tuloveroprosentin nostoa kunnallisverotuoton kasvu olisi ollut vaatimatonta. Yhteisöverotulojen kertymä oli 19,2 milj. euroa, kasvua 2,1 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotulojen toteutuma on 33,8 milj. euroa, missä oli kasvua 1,7 milj. euroa (5,3 %) vuoteen Vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut verotulot olivat 416,5 milj. euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa on verotulojen määräksi arvioitu 423,7 milj. euroa. Siten kasvua vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketuista verotuloista vuoden 2015 talousarvion verotuloarvioon on 7,2 milj. euroa (1,8 %). Kuopion kaupungin veroprosentteja ei korotettu vuodelle Verotulojen kertymä maaliskuussa oli 110,1 milj. euroa, jossa on kasvua viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin verotuloihin 4,8 milj. euroa ja 4,5 %. Kunnallisverojen tilitykset ovat 103,7 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 3,6 milj. euroa (3,6 %) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteisöveron tilitykset ovat 4,8 milj. euroa ja ne ovat vähentyneet 0,5 milj. euroa ( 10,2 %) kolmen ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoteen verrattuna. Vuosi sitten yhteisöverotuottoon vaikutti tilitysjärjestelmän muutos. Kiinteistöveron kertymä on 1,6 milj. euroa. Maaningan tiedot sisältyvät kaikkiin edellä mainittuihin viime vuoden vertailulukuihin. Suomen Kuntaliitto julkaisi helmikuussa verotuloennusteen kuntasektorille. Se on Kuntaliiton yhdessä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan verotulojen kehityksestä. Ennuste perustuu Verohallinnon maksuunpanotilastoon, tilityserittelyihin ja kiinteistötietoihin sekä yleisiin talousennusteisiin. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa kuluvana vuonna 1,6 %, kun palkkatulojen kasvuksi on arvioitu 1,4 % ja ansiotulojen kasvuksi 1,8 %. Yhteisöveron tuoton arvioidaan vähenevän 0,7 % ja kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 6,5 %. Yhteensä verotulojen kasvuksi kuluvana vuonna arvioidaan 1,8 % edellisvuoteen verrattuna. Tämä on alhaisempi kuin vuonna 2014, jolloin verotulojen kasvu oli 2,5 %. Helmikuussa Kuntaliiton julkaisemassa kuluvan vuoden ensimmäisessä kuntakohtaisessa verotuloennusteessa Kuopion verotulojen kokonaismääräksi on arvioitu 420,7 milj. euroa. Talousarviossa verotulojen määräksi oli arvioitu 423,7 milj. euroa, joten talousarvion verotulojen määrä on 3 milj. euroa Kuntaliiton verotuloennustetta alhaisempi. Ennusteen mukaan tuloverotuotto on 365,9 milj. euroa (talousarviossa 366,7 milj. euroa), yhteisöverotuotto 19,3 milj. euroa (talousarviossa 20,0 milj. euroa) ja kiinteistöverotuotto 35,6 milj. euroa (talousarviossa 37 milj. euroa). Ennusteen mukainen kasvu on 1,1 % vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin toteutuneisiin verotuloihin. 21

22 Verovuodelta 2015 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotietojen mukaan koko maassa kiinteistöverojen maksuunpano kasvoi edellisvuodesta reilulla 8 prosentilla miljoonaan euroon. Ennakkotietojen mukaan Kuopion kaupungin maksuunpannut kiinteistöverot verovuodelta 2015 ovat noin 36,4 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa talousarviota vähemmän, mutta noin 0,8 milj. euroa enemmän kuin Kuntaliiton kuntakohtaisessa verotuloennusteessa. Helmikuussa korkein oikeus antoi päätöksensä Kuopion kaupungin ja valtion väliseen kiistaan Kuopion kaupungin saamatta jääneistä kiinteistöveroista. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten hovioikeuden päätös jää voimaan. Päätöksen mukaan valtion tulee maksaa Kuopiolle kiinteistöveroja 1,4 milj. euroa, viivästyskorkoja 0,5 milj. euroa ja oikeudenkäyntikuluja 0,1 milj. euroa. Valtio on maksanut ko. summat helmikuussa ja maksettu kiinteistöverojen määrä kirjattiin helmikuussa kiinteistöverotuloihin. Ko. kiinteistöverojen määrä ei sisälly verovuodelta 2015 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotietoihin. Verohallinnon huhtikuussa julkaisemien kuntakohtaisten vuoden 2014 tulokehityksen ennakkotietojen mukaan kuopiolaisten palkkatulot ovat nousseet vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 1,5 % (0,8 % koko maa) ja ansiotulot yhteensä 2,7 % (2,1 % koko maa) tulojen maksajilta saatujen ennakkotietojen mukaan. Näiden ennakkotietojen ja toteutuneen väestönkasvun perusteella Kuopion osuus vuoden 2015 ennakonpidätyksistä tullee nousemaan takautuvasti. Maaliskuun seurantaraporttiin verotulot on merkitty talousarvion mukaisiksi. Tässä vaiheessa ei ole vielä riittävästi tietoa verotuloarvion tarkistamiseen. Myöhemmin keväällä saadaan tarkempaa tietoa, kun mm. kansantalouden palkkasumman alkuvuoden kehitysluvut ovat selvillä. VEROTULOENNUSTE 2015 TA TPE Kunnallisvero 366,7 366,7 Yhteisövero 20,0 20,0 Kiinteistövero 37,0 37,0 Yhteensä 423,7 423,7 22

23 VEROTULOJEN MUUTOS TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Kunnallisvero 362,3 366,7 4,4 1,2 % Yhteisövero 19,7 20,0 0,3 1,5 % Kiinteistövero 34,4 37,0 2,6 7,6 % Yhteensä 416,4 423,7 7,3 1,8 % *) Sisältää Maaningan VEROTILITYSTEN MUUTOS Tammi maaliskuu 2014 *) 2015 Muutos % Kunnallisvero 100,0 103,7 3,7 % Yhteisövero 5,3 4,8 9,4 % Kiinteistövero 0,0 1,6 Yhteensä 105,30 110,10 4,6 % *) Sisältää Maaningan 23