HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2006

Transkriptio

1 1 Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 2 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN TOIMINTA AJATUS JA VISIO 3 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet 4.2 Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne 4.3 Eläkkeelle siirtyminen 4.4 Palvelussuhteen pituus 4.5 Vaihtuvuus 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso 6.2 Osaamisen kehittäminen 6.3 Johtamisen kehittäminen 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot 7.2 Kuntoutus ja työterveydenhuolto 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi 7.4 Työhyvinvointi ja työilmapiirimittaukset 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta 8.2 Sisäinen tiedottaminen 8.3 Kehittämishankkeet 8.4 Yhteistoiminta 8.5 Asiakastyytyväisyys 8.6 Seutu ja aluekeskusyhteistyö 8.7 Yhteisösuhteet 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja keskituntiansiot 9.3 Henkilöstökustannukset 9.3 Muut välilliset kustannukset LIITTEET

2 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 2 Forssan ammatti instituutti voitti ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun v ja on sijoittunut hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailuissa. FAI:n opiskelijat ovat vuosittain menestyneet erinomaisesti valtakunnallisissa ammattitaitoa mittaavissa kilpailuissa. Hyvä menestys on osoitus opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvästä tasosta, motivaatiosta ja toiminnasta. Vakinaisen henkilöstön keski iän ollessa varsin korkea tulee edelleenkin kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen vaativassa työssä suuntaamalla resursseja ja toimenpiteitä erityisesti mm. osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamiseen sekä yksilön terveyden ja voimavarojen edistämiseen, aktiiviseen työympäristön kehittämiseen ja kannustavaan palkitsemiseen. Henkilöstöraportti toimii yhtenä välineenä tiedon keräämiseksi henkilökunnasta sekä seurannan ja tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjana. 2 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN TOIMINTA AJATUS JA VISIO Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus: FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOI DEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys, 2) yksilöllisyys, 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu ja 5) yhteistyö 3 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kuntayhtymän henkilöstöpoliittinen ohjelma ja tasa arvosuunnitelma on hyväksytty ja siinä on henkilöstöpolitiikan avainalueiksi valittu seuraavat: henkilöstön saatavuuden varmistaminen johtamiskulttuurin kehittäminen osaamisen kehittäminen perehdyttämiskoulutuksen systemaattinen järjestäminen työaikamuotojen kehittäminen työssä jaksamisen edistäminen palkkausjärjestelmien uudistaminen henkilöstön yksilöllinen huomioiminen henkilöstövoimavarojen oikea käyttö ja mitoitus.

3 3 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet Päätoiminen opetushenkilöstö : Perus Vak. Avoimina Vak. Määrä Yhteensä tettuja lehtorin olevia tunti aikaisia lehtorin viran lehtorin opettajia tuntivirkoja haltijoita virkoja opettajia TEKLI/ammatilliset aineet TEKLI/yhteiset aineet KOSME/ammatilliset aineet RATA/ammatilliset aineet VIE/ammatilliset aineet KOL/ammatilliset aineet KOL/yhteiset aineet SOTE/ammatilliset aineet KÄTA/ammatilliset aineet KÄTA/yhteiset aineet MOL/ammatilliset aineet Yhteensä Kaikki opettajat ovat kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella viranhaltijoita. Muu henkilöstö : Perus Vak. Avoimina Vak. työ Määrä Yhteensä tettuja viran olevia sopimus aikaisia virkoja haltijoita virkoja suhteisia työsop. Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Opinto ohjaaja Taloussuunnittelija Palkkasihteeri Toimistosihteeri Opintosihteeri Koulutussihteeri Varastonhoitaja Atk tukihenkilö Kirjastonhoitaja Koulunkäyntiavustaja Koulukuraattori Asuntolanhoitaja Ruokapalveluesimies Ruokahuollon varastonhoitaja Suurtalouskokki Keittiöapulainen Talousapulainen Siivoustyönjohtaja Siivooja Kiinteistöesimies Kiinteistönhoitaja Muu henkilöstö (tummennetulla merkityt ovat virkasuhteisia ) Henkilöstön kokonaismäärä oli 125, johon sisältyy 14 osa aikaeläkkeellä olevaa (joista opettajia 8) ja 2 osa aikaista tukipalveluhenkilöä.

4 4 Vakinaisen henkilöstön (107) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 85,6 % (84,3 % v. 2005). Kuntayhtymässä on opettajavirkojen lisäksi 9 muuta sellaista virkaa, jotka on kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella katsottavaksi sellaisiksi, joissa käytetään julkista valtaa ja jotka tulee hoitaa virkasuhteessa. Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv (31.12.): Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö Yhteensä Jos em. palvelussuhteet muutetaan kunta alan suosituksen mukaisiksi henkilötyövuosiksi saadaan n. 120 htv v Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 49 v 8 kk (vuotta aiemmin 50 v 6 kk). Alle 40 vuotiaiden osuus oli n. 24 % koko henkilöstömäärästä. Yli 55 vuotiaiden osuus oli n. 31 %. Vakinaisesta palvelussuhteesta eläkkeelle v siirtyneen ikä oli 61 vuotta. Muiden vakinaisista palvelussuhteista irtisanoutuneiden (2) keski ikä oli 35 v 6 kk. Vakinaiseen palvelussuhteeseen v valittujen uusien työntekijöiden (3) keski ikä oli 29 v 4 kk. Vastaavasti määräaikaiseen palvelusuhteeseen v valittujen uusien työntekijöiden (3) keski ikä oli 32 v 1 kk.

5 5 HENKILÖSTÖN IKÄ JA SUKUPUOLIJAKAUTUMA Henkilöitä Ikäluokka Miehiä Naisia Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 58,4 % (57,5 % v. 2004). Sosiaali ja terveysalalla sekä ravitsemis ja matkailualalla on opetushenkilöstö miltei yksinomaan naisia. Kaupan ja hallinnon sekä kulttuurin alallakin n. 2/3 opetushenkilöstöstä on naisia. Sen sijaan tekniikka ja liikenne sekä luonnonvara ala ovat varsin selkeästi miesopettajavaltaisia. Tukipalveluhenkilöistä n. 25 % on miehiä. Siivoushenkilöstö on yksinomaan naisia, kun taas kaikki kiinteistönhoitajat ovat miehiä. 4.3 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyminen vv : Henkilöstö Osa aika Kokonaan eläkkeelle siirtyneet määrä eläkkeelle siirtyneet lkm % henkilöstöstä ,00 % ,00 % ,47 % ,14 % ,76 % ,05 % ,05 % ,31 % ,54 % ,36 % ,80 % Osa aikaeläkkeelle siirtyminen oli voimakkainta vv Kokonaan eläkkeelle siirtyi henkilöstöä vv keskimäärin 3,0 %/vuosi eli n. 1/5 koko henkilöstöstä. Vanhuuseläkkeelle siirtyisi laskennallisen eläkeiän perusteella vuoteen 2012 mennessä 27 työntekijää eli 21,6 % nykyisestä henkilöstöstä (3,6 %/vuosi), mutta eläkkeelle siirtyminen painottuisi nimenomaan vuosille

6 6 Laskennallisen eläkeiän perusteella vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuisivat seuraavat virat ja toimet vv : Opetushenkilöstö Ammatilliset aineet (KMT) 1 Ammatilliset aineet (AKT) 1 Ammatilliset aineet (RATA) 1 Ammatilliset aineet (VIE) 1 Ammatilliset aineet (KOL) 3 Ammatilliset aineet (SOTE) 1 1 Ammatilliset aineet (KÄTA puu) 1 Ammatilliset aineet (MOL) 1 Yhteiset aineet (englanti/ruotsi) 1 Yhteiset aineet (mat/fys/tietotekn) 1 Yhteiset aineet (muu) 1 Tukipalveluhenkilöstö Hallinto 1 1 Toimisto Ruokahuolto 1 1 Siivous Kiinteistönhoito 1 Muu toiminto 1 Yhteensä Osuus henkilöstöstä 0,8 % 1,6 % 2,4 % 4,8 % 7,2 % 4,8 % (tummennetulla merkityt ovat jo nyt osa aikaeläkkeellä olevia) lukien tuli voimaan kunta alan eläkeuudistus, jonka mukaan työntekijällä on yksin omaan valintansa perusteella oikeus jäädä eläkkeelle vasta 68 vuotiaana. Tätä mahdollisuutta tuskin suuremmassa määrin käytetään. On muistettava, että tähän mennessä FAI:n henkilöstöstä n. 50 % on käyttänyt tarjoutuneen osa aikaeläkevaihtoehdon miltei heti kun se on ollut mahdollista. Vuoden 2006 aikana siirtyi osa aikaeläkkeelle kaksi opettajaa ja yksi toimistotyöntekijä. Lähivuosina jäänee 2 3 työntekijää vuosittain osa aikaeläkkeelle. 4.4 Palvelussuhteen pituus PALVELUSAIKA FAI:SSA (myös sitä edeltävissä oppilaitoksissa) v. alle 5 v. 5 9 v. alle 5 vuotta 5 9 vuotta vuotta vuotta vuotta yli 25 vuotta Henkilökunnasta joka toinen on ollut palveluksessa yli 10 vuotta. Peräti 15 %:lla palvelusaika ylittää 20 vuotta.

7 4.5 Vaihtuvuus 7 Vuoden 2006 aikana suoritettiin seuraavat henkilöstösiirrot: ammatillisten aineiden määräaikaisena tuntiopettajana vuodesta 2001 lukien toiminut opettaja siirrettiin auto ja kuljetusalan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan lukien opetustuntimäärien mahdollistaessa siirrettiin muodollisesti kelpoisena yksi määräaikainen tuntiopettaja virkasuhteiseen lukien toistaiseksi Vuoden 2006 aikana valittiin: yhteisten aineiden (äidinkieli) tuntiopettaja osa aikainen taloussihteeri (kirjanpitäjän irtisanouduttua) 3 uutta määräaikaista tuntiopettajaa 1 siivooja. Vuoden 2006 aikana irtisanoutui pysyvästä palvelussuhteesta 2 työntekijää ns. lähtövaihtuvuusprosentin ollessa 1,6 % (vastaavasti 4,7 % v. 2005, 0,8 % v ja 2,3 % v. 2003). Irtisanoutumisten (kirjanpitäjä ja koulunkäyntiavustaja) pääasiallisena syynä v oli yrittäjäksi ryhtyminen. Henkilöstö verotuskunnittain Urjala 1 % Muut kunnat 22 % Ypäjä 1 % Somero 2 % Jokioinen 3 % Forssa 45 % Tammela 22 % Humppila 4 % FAI:n henkilöstöstä peräti 22 % asuu kuntayhtymän toimialueen ulkopuolella. Toimialueen ulkopuolelta vakinaisestikin valitut työntekijät eivät pääosin näytä muuttavan seutukunnalle, vaan käyvät muualta instituutin toimipisteissä työssä. Kun joka viidennellä työntekijällä on varsin pitkä päivittäinen työmatka, se voi tulevaisuudessa merkittävästikin lisätä henkilöstövaihtuvuutta.

8 8 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen Forssan ammatti instituutissa on eläkkeelle (myös osa aikaeläkkeelle) siirtyminen ollut viime vuosina suhteellisen suurta. Sen seurauksena on menetetty paljon hyvää osaamista ja hyviä työtapoja, joista uusi työntekijä perehdytysvaiheessa usein kaipaa enemmän tietoa. Toisaalta oppilaitoksessa on jo koettu erityisesti muodollisesti pätevän ja tietyn ammatillisten aineiden osaamisalueen hyvin hallitsevan opetushenkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia, joiden suuruutta ei pelkästään hakijoiden lukumäärä osoita. Hakijoiden määrät v. 2006: yhteisten aineiden (äidinkieli) lehtorin virkaan oli hakijoita 17, joista kahdeksalla oli muodollinen kelpoisuus ravitsemis ja talousalan ammatillisten aineiden määräaikaiseksi tuntiopettajaksi lv oli 8 muodollisesti pätevää hakijaa auto ja kuljetusalan ammatillisten aineiden määräaikaiseksi tuntiopettajaksi lv ei jatkohaullakaan saatu yhtään hakemusta, joten tähän määräaikaiseen tehtävään valittiin ilman hakumenettelyä autonasentaja, jolla on vahva ammattiosaaminen. Määräaikaisia tehtäviä täytettäessä muodolliset kelpoisuusehdot täyttävien eri alojen ammatillisten aineiden opettajien löytäminen tuottaa vuosi vuodelta enemmän vaikeuksia. Pätevien sijaisten löytäminen on siinä määrin tuottanut vaikeuksia, että Lounais Hämeen henkilöstöasiain neuvottelukunnan suosituksesta yhtymähallitus päätti , että tilanteissa, joissa työntekijä on siirtymässä toisen työnantajan palvelukseen, ei myönnetä virkavapautta/työlomaa. Se voidaan kuitenkin myöntää, mikäli sijaista ei tarvita tai sijainen saadaan omasta henkilökunnasta eikä se aiheuta haittaa töiden sujumiselle tai palveluille. Se voidaan myöntää myös tapauksissa, joissa esim. ammatillisten aineiden opettajan tarkoituksena on hankkia työelämässä lisää ammatillista osaamista. Eläkkeelle siirtyminen tulee Forssan ammatti instituutissa ja koko kunta alalla olemaan erityisen voimakasta vv Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen tulevat entisestään korostumaan. 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palkalliset ja palkattomat poissaolot työpäivinä vv : Sairaus Tapaturma Perhepol. syyt (äitiysloma yms.) Koulutus Vuosiloma Muu palkallinen poissaolo Opintovapaa Lomautus Kuntoutus Muu palkaton poissaolo Yhteensä Lomautukset v koskivat Liesjärven oppilaitoksen loma aikoina tukipalveluhenkilöstöä (36 pv).

9 Henkilöstön työssäolopäiviä v kertyi yhteensä pv. On kuitenkin huomattava, että tieto ei ole aivan vertailukelpoinen, koska mukana on 58 opettajaa, joilla ei ole kuin laskennallinen vuosilomaoikeus. Henkilöstön lukumäärä kuntayhtymässä käytössä olevissa työaikamuodoissa : Johtavat ja itsenäisessä asemassa olevat 7 Toimistotyöaika (36,25 t/vko) 12 Yleistyöaika (38,25 t/vko) 29 Säännöllinen työaika (37 t/vko) 1 Kokonaistyöajassa olevat opettajat 18 Muut opettajat (laskennallinen vuosiloma) 58 Yhteensä 125 Em. lukuihin sisältyvät myös osa aikaeläkkeellä olevat (14) ja osa aikaiset työntekijät (2). 9 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso tilastokeskuksen koulutusalaluokituksen mukaan : Perusaste 7 5,5 % 5 4,0 % Keskiaste 24 18,9 % 24 19,2 % Alin korkea aste 17 13,4 % 16 12,8 % Alempi korkeakouluaste (amk tutkinnot, opistoasteen tutkinnot) 56 44,1 % 56 44,8 % Ylempi korkeakouluaste 21 16,5 % 22 17,6 % Tutkijakoulutus 2 1,6 % 2 1,6 % Yhteensä ,0 % ,0 % Suoritetut tutkinnot v. 2006: ravitsemis ja talousalan ammatillisten aineiden tuntiopettaja suoritti amk tutkinnon kuljetusalan ammatillisten aineiden opettaja suoritti amk tutkinnon talousapulainen suoritti suurtalouskokin ammattitutkinnon siivooja suoritti alansa ammattitutkinnon. Lisäksi useita työntekijöitä oli parhaillaan omaehtoisesti työnsä ohessa suorittamassa eriasteisia tutkintoja. Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustuslisäjärjestelmässä. Toisaalta koulutustason nousu johtaa opetusalalla lähes poikkeuksetta OVTES:n mukaisen taulukkopalkan korotukseen. Opetushenkilöstöstä lähes 1/5:lla ei ollut viran edellyttämää muodollista kelpoisuutta, koska useimmilta määräaikaisilta opettajilta puuttuu ns. pedagoginen kelpoisuus (35 ov:n lisäopinnot). Opettajien tutkintovaatimusten noustua on rekrytoitaessa entistä vaikeampaa löytää hyvää opettajaa, jolla vaaditun ylemmän korkeakoulututkinnon tai amk tutkinnon lisäksi on soveltuva kolmen vuoden työkokemus ja 35 ov:n pedagogiset lisäopinnot. Kuljettajalinjan ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan lisäksi liikenneopettajan kelpoisuus. Vuoden 2006 aikana kolme määräaikaista tuntiopettajaa suoritti asetuksen edellyttämät pedagogiset lisäopinnot. Kaksi koulutusalajohtajista oli vuoden 2006 aikana omaehtoisesti palkattomalla virkavapaalla suorittaakseen lisäkelpoisuuksia.

10 6.2 Osaamisen kehittäminen 10 Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,4 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. FAI:n kehittämishankkeisiin (esim. laatutyö, nuorten näytöt ja opettajien työelämätyöskentely) on oleellisesti liittynyt henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opetushenkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat seuraavat: 1) työelämäosaamisen diplomin suoritus 2) erityispedagogiikan suoritus 3) ope.fi koulutus. Opetushenkilöstön suoritukset em. painopistealueilla mennessä on esitetty liitteenä. Tavoitteeksi on otettu, että 6 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n työelämäosaamisen diplomin (4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtainen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa). Työelämädiplomin suoritti 2 opettajaa v Ammatillisten aineiden opettajista n. 15 %:lla on ko. diplomi. 15 opettajaa (n. 20 %) on suorittanut vähintään 5 ov:n erityisopetuspedagogiikkaopinnot (näistä neljä on suorittanut erityisopettajan 35 ov:n opinnot). Tukipalveluhenkilöstön koulutuksessa on pääpaino lisääntyvän tietotekniikan hyväksi käytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. 6.3 Johtamisen kehittäminen Kuntayhtymässä toteutettiin organisaatiouudistus vv Uusi johdon organisaatiomalli uusine toimenkuvineen ja virkajärjestelyineen otettiin käyttöön. Talousarvioasetelma uudistettiin lukien. FAI:ssa päätettiin v. 2003, että esimiesten on pidettävä alaistensa kanssa 1 2 kehityskeskustelua vuodessa kaikilla tasoilla otetaan käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja että koko henkilöstölle järjestetään yhteisiä kokouksia kahdesti lukuvuodessa järjestetään oppisopimuskoulutuksena esimiehille suunnattu johtamiskoulutus vv Kehityskeskustelut Koko henkilöstö oli systemaattisten kehityskeskustelujen piirissä ja kehityskeskustelujen kattavuusprosentti oli 100 % v Työpaikkakokoukset Koko henkilöstö oli säännöllisten työpaikkakokousten piirissä v Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestettiin ja Kokouksien aiheita mm. toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, laatutyö, ammattiin valmentava koulutus, organisaatiomuutokset, kv. toiminnan periaatteet, riskien arviointi ja taloussuunnitelma. Johtamiskoulutus Johtamisen erikoisammattitutkinnon (=JET) suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa, 6 osastonjohtajaa ja 2 vastuuhenkilöä vv Koulutuksen järjestäjänä oli JTO.

11 11 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot ja kuntoutus Sairauspoissaolot pituuden mukaan: kpl sairaus pv kpl sairaus pv kpl sairaus pv 1 3 työ pv työ pv työ pv työ pv Yhteensä Sairauspoissaoloja v oli 65 työntekijällä eli n. 52 %:lla koko henkilöstömäärästä. Sairauspoissaoloprosentti oli 3,1 % (1098/35156). Vastaava luku v oli niinkin alhainen kuin 1,7 %. Valtakunnallisesti ko. prosenttilukuja on opetusalallakin pidettävä poikkeuksellisen hyvinä. Sairauspoissaolot v olivat 8,8 pv/työntekijä (5,1 pv v. 2005). Työtapaturmia rekisteröitiin 5 kpl v ja tapaturmien takia kertyi sairauspoissaolopäiviä 100. Tapaturmat olivat varsin lieviä. Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotoilla ja tutkimuksissa vv : Lääkäri Terveydenhoitaja Psykologi 6 4 Laboratoriotutkimukset Käyntien kustannukset v olivat yhteensä ,80 e. Työterveyshuolto vv : Työpaikkaselvitykset Tietojen anto ja ohjaus Terveystarkastukset tuntia tuntia kpl Lääkärit 5,30 10,00 3, Terveydenhoitajat 7,00 19,00 3,00 4, Fysioterapeutit 1,00 1, Psykologit 1,30 2, Laboratoriotutkimukset Yhteensä 13,30 31,30 5,00 7, Työterveyshuollon kustannukset v olivat yhteensä 6 087,06 euroa, josta työpaikkaselvitysten kulut olivat 2 893,00 e. 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 25 :n mukaan jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

12 12 Forssan ammatti instituutissa suoritettiin marraskuussa 2006 (edellisen kerran toukokuussa 2003) työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmistellaan uusi toimenpide ehdotus ja tarkistetaan työsuojelun toiminta ohjelmaa. Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikkakokoukset ja johtamiskoulutus on jo todettu hyviksi menetelmiksi esille tuleviin työssäjaksamisongelmiin. Vuoden 2006 aikana jatkettiin varahenkilöjärjestelmän luomista: toimenpiteet koskivat lähinnä palkanlaskentaa, kirjanpitoa ja opinto ohjausta. 7.4 Työhyvinvointi, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilöstölle marraskuussa 2004 järjestetyn motivointikyselyn tulokset (vastaajia 76): Samaa Ei osaa Eri mieltä sanoa mieltä TIEDONKULKU ERI KOULUTUSALOJEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 42 % 26 % 32 % TIEDONKULKU ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 43 % 29 % 28 % SIJAISUUSJÄRJESTELYT ON HOIDETTU JOUSTAVASTI 72 % 11 % 17 % ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON TOIMIVAA 78 % 9 % 13 % SAAN RIITTÄVÄSTI TIETOJA FAI:N TOIMINNASTA/TAVOITTEISTA 67 % 9 % 24 % TYÖTEHTÄVÄT MÄÄRITELTY RIITTÄVÄN SELKEÄSTI 88 % 0 % 12 % TYÖSSÄ VOI TEHDÄ RATKAISUJA OMA ALOITTEISESTI 90 % 2 % 8 % VOI HYÖDYNTÄÄ TIETOJA JA TAITOJA MONIPUOLISESTI 91 % 1 % 8 % VOI OSALLISTUA OMAA TYÖTÄ KOSK. PÄÄTÖKSENTEKOON 74 % 10 % 16 % VOI VAIKUTTAA TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN SUUNNITTELUUN 68 % 15 % 17 % HALUAA TOIMIA NYKYISESSÄ TYÖTEHTÄVÄSSÄ 90 % 6 % 4 % TIETÄÄ TARKASTI, MITKÄ TEHTÄVÄT OVAT VASTUULLA 88 % 2 % 9 % TYÖ ON MONIPUOLISTA 89 % 10 % 1 % EI TUNNE TEKEVÄNSÄ TARPEETONTA TYÖTÄ 81 % 0 % 19 % PITÄÄ TYÖSTÄÄN 95 % 4 % 1 % TYÖMORAALI HYVÄ JA IHMISET SITOUTUNEITA TAVOITTEISIIN 79 % 10 % 11 % YKSIKÖSSÄ VALLITSEE HYVÄ YHTEISHENKI 81 % 10 % 9 % SAA TARPEEKSI PALAUTETTA TYÖSTÄ 67 % 17 % 16 % TUNNEN, ETTÄ ESIMIES ARVOSTAA TYÖTÄNI 76 % 14 % 10 % SAA MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA HYVIN TEHDYSTÄ TYÖSTÄ 77 % 10 % 13 % TYÖKYKYNI ON TÄLLÄ HETKELLÄ HYVÄ 86 % 6 % 8 % TULOKSELLISUUTTA SEURATAAN JÄRJESTELMÄLLISESTI 70 % 22 % 8 % USEIN MIELESSÄ EHDOTUKSIA TYÖNI KEHITTÄMISEKSI 72 % 20 % 26 % KOKEILLAAN JA TOTEUTETAAN UUSIA ASIOITA INNOKKAASTI 54 % 20 % 26 % MAHDOLLISUUS OSALLISTUA TYÖTÄNI KOSKEVIEN MUUTOSTEN SUUNNITTELUUN 75 % 11 % 14 % PEREHDYTETTIIN HYVIN NYKYISIIN TYÖTEHTÄVIIN (17) 53 % 12 % 35 % TYÖYHTEISÖNI TYÖVÄLINEET TÄYTTÄVÄT TEHTÄVÄNSÄ 68 % 10 % 22 % TYYTYVÄINEN TYÖTILOIHIN 77 % 2 % 21 % Tarkoituksena on tehdä kysely joka kolmas vuosi, seuraavan kerran marraskuussa Jatkossa henkilöstökysely tehdään yhteistyössä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa. 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta Aloitetoiminta ja aloitteellisuus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustusrahajärjestelmässä.

13 8.2 Sisäinen tiedottaminen 13 Yhden koulutusalajohtajan toimenkuvaan on lukien sisällytetty viestinnän kehittäminen ja tiedotus. FAI:lla on nyt selkeästi vastuutettu ja toimiva intranet ja tiedotuskäytäntö. Sisäistä tiedottamista on lisäksi pyritty parantamaan kehityskeskusteluilla, työpaikkakokouksilla ja henkilöstön yhteisillä kokouksilla. 8.3 Kehittämishankkeet Vuoden 2006 aikana oli FAI:ssa useita henkilöstön kehittämishankkeita, mm. laatutyön, työssäoppimisen ja nuorten näyttöjen kehittämisprojektit. Lisäksi oli seuraavat ESR proktit: opettajien työelämätyöskentelyn projekti, työpaikka hjaajakoulutusprojekti ja logistiikka alan yhteistyöprojekti. 8.4 Yhteistoiminta Kuntayhtymässä on 12 jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa 4 työnantajan edustajaa (sis. työsuojelupäällikön ja palkka asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sis. kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Yhteistoimintaryhmätoimii samalla työsuojelutoimikuntana. Kokouksia 4 kpl v Asiakastyytyväisyys Oppilaitoksessa keskeisin asiakastyytyväismittari on vuodesta 2004 alkaen ollut kaikille opiskelijoille vuosittain tehtävä opiskelijakysely. Opiskelijakyselyn tuloksista lähemmin toimintakertomuksessa. Jatkossa (seuraavan kerran maalis huhtikuussa 2007) opiskelijakyselyssä käytetään Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistä opiskelijakyselylomaketta. 8.6 Seutu ja aluekeskusyhteistyö Kuntayhtymällä on edustaja mm. Forssan seudun kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasiain neuvottelukunnassa Forssan seudun Kuntaosaaja 2012 hankkeessa Forssan seudun aluekehitysohjelman osaamisvaliokunnassa Forssan seudun aluekehitysohjelman johtaminen ja kuntapalvelut valiokunnassa 8.7 Yhteisösuhteet Yhteisösuhteissa on keskeisimmällä sijalla yhteydet elinkeinoelämään ja työpaikkaohjaajiin. Yhteistoiminnasta on lähemmin toimintakertomuksessa vuodelta PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Forssan ammatti instituutissa noudatetaan seuraavia virka ja työehtosopimuksia kunnallinen yleinen virka ja työehtosopimus (KVTES) 36 kunnallisen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus (TS) 6 kunnallinen opetushenkilöstön virka ja työehtosopimus (OVTES) o yhteiset määräykset 7 o liite 4 (ammattioppilaitos) 44

14 o liite 5 (kauppaoppilaitos) 14 o liite 7 (sosiaali ja terveysalan oppilaitos) 9 o liite 8 (metsä ja puutalousoppilaitos) 9 OVTES:n liitteiden 7 ja 8 alaiset opettajat (yhteensä 19) ovat kokonaistyöajassa. 14 Yhtymähallituksen hyväksymien perusteiden mukaan voi johtava rehtori myöntää kannustuslisinä ryhmille 0,2 % kk palkkaisten palkkamenoista ja tulosaluejohtaja alaisilleen 0,2 % alaistensa kk palkkaisten palkkamenoista seuraavin hyväksytyin kriteerein: 1) keksinnöt/aloitetoiminta, 2) aktiivisuus suuressa uudessa projektissa, 3) omaehtoinen koulutus tai 4) henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Kannustuslisiä myönnettiin yhteensä euroa 42 työntekijälle v Kannustuslisä oli keskimäärin 359 euroa/työntekijä ( euroa). KVTES:n 11 :n mukaista tulospalkkiota ei kuntayhtymässä ollut käytössä. 9.2 Henkilöstökustannukset Henkilöstökulujen osuus kokonaiskäyttökuluista v oli 63,5 % (ed. vuonna 64,3 %). Palkkojen ja sivukulujen kehitys (1 000 e): muutos Palkat ,3 % Eläkekulut ,0 % Muut henkilösivukulut ,5 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät ,8 % Eläkekulut v olivat 23,6 % palkoista. 9.3 Muut välilliset kustannukset Työterveydenhuollon kulut olivat yhteensä ,06 euroa v (19 140,42 euroa v. 2005). TYHY toimintaan käytettiin 6 801,65 euroa v (5 874,49 euroa v. 2004) seuraaviin toimintoihin: tyhy kuntoutus ja urheilutoiminta 1 411,62 e henkilöstön liikuntailtapäivä 564,54 e Vesihelmen käyttö 582,53 e kevät ja syyssaunat 605,52 e teatteri. ja tutustumismatkat 1 429,98 e yhteisen pikkujoulun järjestäminen 2 207,48 e Lisäksi henkilöstön käytössä on veloituksetta yksi viikoittainen TYHY vuoro ja yksi lentopallovuoro FAI:n liikuntasalissa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus veloituksetta käyttää FAI:n kuntosalia iltaisin ja viikonloppuisin. Vuodesta 2005 lukien on ryhdytty käyttämään ns. liikuntaseteleitä tuettaessa henkilöstön liikkumista.